Minulla on huono itsetunto. Nyt tiedän sen. Mutta en osaa auttaa itseäni vaikka tiedostan ongelman. Minun on erittäin vaikeaa luottaa itseeni ja joka kerta kun joku minulle tärkeä henkilö sanoo minulle pahasti tarkoittaa minun mielessä sitä että hän vihaa minua oikeasti. Ja se jos joku minulle tärkeä ihminen ilmaisee positiivista asiaa jollekin toiselle ihmiselle saa minut ajattelemaan että "tuo toinen ihminen on paljon parempi kuin minä". Olen yrittänyt ajatella että asia ei ole niin. Minä kelpaan tällaisena ja olen yhtä hyvä ihminen kuin muut. Se saa hetkeksi minut elämään normaalisti. Mutta se hyvän olon tunne ei kestä ikuisuuksiin. Kun en enää ajattele että "olen parempi kuin muut" niin itsetunto romahtaa taas. Joudun ikään kuin koko ajan ajattelemaan positiivisesti jotta pysyn edes hieman iloisena. Mutta en jaksa ajatella sitä koko ajan. Haluaisin että voisin elää normaalia elämää ILMAN että joutuisin koko ajan tsemppaamaan itseäni. Minulla on myös jonkinlainen läheisyysriippuvuus ja hylkäämisen pelko. En siedä yhtään negatiivista palautetta itsestäni enkä läheisteni positiivista palautetta jostain muusta henkilöstä. En ole uskaltautunut psykologille, koska en oikein tiedä miten voisin puhua. En osaa selittää asioita siellä tarpeeksi hyvin ja pelottaa ettei siitä ole mitään apua. Minun elämä taisi olla sitten tällainen. Voiko tästä edes parantua?
Huono itsetunto=elämä pilalla
7
53
Vastaukset
- olenhuomannut
Ala tekemään asioita, jotka sinulta onnistuvat ja joissa olet hyvä. Kehitä myös taitoja ja lahjoja joita sinulla on. Ihan varmasti sinulla on ne omat vahvuutesi. Kun on jossain pätevä ja onnistuu, niin antaa luvan toiselle päteä alallaan ja osaamisessaan. Silloin itsetunto kasvaa ja minuus vahvistuu. Ei tarvitse vertailla koko ajan itseä toisiin.
- sinisetajatukset
Olen täysin samaa mieltä. Vaikka ei uskoisi itseensä, vaikka siksi ei näkisi mitään hyvää elämässään, voi mielekkäällä tekemisellä olla suuri parantava vaikutus. Ei saa myöskään jäädä paikalleen toistamaan samoja rutiineja jos huomaa että ne eivät tuo onnistumisen kokemuksia. Silloin kannattaa olla rohkea ja kokeilla jotain muuta ja lähteä sitä kautta rakentamaan uutta itseä.
Hei riippuvainenrakkaista.
Kerrot siitä, että suhde omaan itseesi on negatiivisuuden värittämä. Itsetunto muovautuu jo varhain ja positiivinen minäkuva auttaa selviämään erilaisista tilanteista. Kuitenkin itsetuntoon voi vaikuttaa myös itse ja läpi elämän.
Kerrot haluavasi elää normaalia elämää ja luottavasi myös itseesi enemmän. Tämä on hyvä pohja.
Kannustan ilman muuta sinua ottamaan yhteyttä keskusteluapuun. Käymällä elämäntarinaasi läpi tutustut itseesi, opit hyväksymään itseäsi ja löytämään omia voimavarojasi. Joudut kohtaamaan tarinassasi myös varmasti rankkoja asioita, mutta turvallisessa keskustelusuhteessa se mahdollistuu. Lääkärin kautta voi anoa myös Kelan terapiaa. Muitakin keskustelumahdollisuuksia on. Niistä saa hyvin tietoa esim. terveyskeskuksestasi, tai jos opiskelet, oppilashuollosta, työssä työterveydestä.
Seurakunnan diakoniatyöntekijänkin kanssa voi käydä luottamuksellisia keskusteluja omasta elämästään, mutta varsinaista psykoterapiaa se ei ole.
Hae apua ja lähde matkalle tutustumaan parhaaseen ystävääsi: itseesi. Tarinasi voi jatkua ihan toisella tavalla kuin millaiseksi sen alun kirjoitit. Tunnetaitoja voi oppia ja saakin opetella koko elämän
Merja, diakoni- Top_kek2
Itsariiiiiiiiiiiii
- EttäSemmosta
Mä olen 32 -vuotias mies ja kärsin yhä ajoittain pituudestani (171cm) joka ilmeisestikin aiheuttaa huonoa itsetuntoa. Välillä 180 senttinenkin mies vaikuttaa mun silmissä jättiläiseltä jne. Sitä on sitten osittain sen takia paikkailtu punttisalilla bodaten.
Saas nähdä millon tämäkin paska poistuu elämästä.. ehkä sitten kun asian vain hyväksyy.- pituusonturhaa
kaikesta sitä ihminen voi ongelman itselleen tehdä. 171 senttisiä miehiä on paljon. ei punttisali tuota asiaa korjaa. se korjaa että et välitä asiasta mitään. ethän sinä mitään järkevää käyttöä keksisi niille 10-20 sentille lisäpituudessa. lampunkin saa vaihdettua kun laittaa jakkaran alle. miten usein muka ihminen tarvii pituutta paljon?
- itsetuntonolla
Mulla on myös ollut aina huono itsetunto. En luota itseeni vaikka onnistumisiakin tulee. Olen silti aina paska, luuseri jne. Itsetunnon lisäksi itseluottamus on ihan olematon. Vaikka mulla on todisteita siitä että olen onnistunut, niin ei ne mitään auta, oon silti aina omasta mielestä surkea. Olen itse puhunut asiasta psykoterapiassa mutta ei mun ajatukset itseänikohtaan ole koskaan muuttuneet. Tämä huono itsetunto vaikuttaa aika paljon kaikkeen. En halua tehdä mitään sillä mietin jo valmiiksi etten kuitenkaan osaa ja jos osaankin on lopputulos kuitenkin surkea, ja kaikki muut tekisivät sen paremmin. Mun huono itsetuntoni johtunee siitä etten lapsena ole saanut mitään tukea. Vaikka nykyään tiedostan tämänkin mitään se auta mun itsetuntoa nostamaan. Olen jo aikuinen ja yksin eläjä. Pidän itseäni liian huonona jopa parisuhteeseen joten en edes halua sellaista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)644406Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251734
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 101207
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004