Akava: Aivovienti Suomesta kiihtyy - "Budjetissa

Akava: Aivovienti Suomesta kiihtyy - "Budjetissa on valuvika"

Perjantai 9.10.2015 klo 11.54

Akava muistuttaa, että 1990-luvun lamasta selvittiin keskittymällä tutkimukseen ja kehitykseen.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. (ATTE KAJOVA)

Akava pelkää, ettei maan hallitus ole ymmärtänyt tutkimuksen roolia Suomen kilpailukyvylle. Keskusjärjestö vaatii tiedotteessaan, että Suomelle tehdään pitkän aikavälin strateginen näkemys siitä, kuinka tutkimusta ja innovaatiopolitiikkaa kehitetään. Akava uskoo, että hallituksen leikkaukset ovat tuhoisia suomalaisten osaamistason kannalta jo lähitulevaisuudessa.

‒ Budjetissa on valuvika. Hallitus ilmeisesti ajattelee, ettei Suomeen tarvita uusia innovaatioita vaan meidän pitää pärjätä olemassa olevilla tuotteilla ja palveluilla samaan aikaan, kun maailma ympärillä muuttuu nopeammin kuin ikinä aiemmin, luonnehtii Akavan elinkeinopolitiikan asiantuntija Vesa Vuorenkoski Akavan verkkosivuilla.

Vuorenkosken mukaan toimivaksi todettu innovaatiojärjestelmä kokee kovan kolauksen.

- Vaikutukset eivät tunnu kaikessa laajuudessaan vielä ensi vuonna, mutta hallituskauden loppuun mennessä voimme joutua nielemään katkeran kalkin monta kertaa, kun kansainvälisille markkinoille ilmestyy huipputuotteita ja -palveluita tärkeimmistä kilpailijamaistamme.

Satojen miljoonien eurojen leikkaukset näkyvät väistämättä työmarkkinoille tulevan korkeakoulutetun työväestön osaamisessa.

‒ Me voimme menestyä vain korkealla osaamisella ja koulutuksella. Siksi nyt olisi ehdottomasti satsattava perustutkimukseen sekä korkeakoulujen vapaaseen tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen, sanoo asiantuntija Hannele Louhelainen.

Akavan mukaan hallituksen on ensi tilassa annettava korkeakouluille, työnantajille sekä tämän hetken ja tulevaisuuden työntekijöille selkeä visio siitä, kuinka koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittäminen Suomessa etenee.

- Aivovienti Suomesta on jo kiihtynyt, Louhelainen huomauttaa.

Vuorenkoski muistuttaa, että 90-luvun laman aikana ja sen jälkeen varojen kohdentaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen nähtiin kansallisena selviytymisstrategiana. Saavutukset olivat hänen mukaansa huikeita.

- Kansantalous kasvoi kovaa vauhtia, tutkimuksen- ja tuotekehityksen panostukset olivat suorastaan tähtitieteellisiä.

‒ Kyllä me tiedämme, miten maa makaa, mutta tässä on se riski, että kun oikein säästetään, uutta kasvua ei saada käyntiin, kiteyttää Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen sanoo Akavan verkkosivuilla.