Ilmalämpöpumppu ilmanvaihtokoneen korvikkeena

Esim. http://www.fineair.fi on tuosta eri mieltä ainakin siltä osin, että heidän lämöntalteenottonsa toimii juuri tuolla tavalla,

BauHerr kirjoitti:

Esim. http://www.fineair.fi on tuosta eri mieltä ainakin siltä osin, että heidän lämöntalteenottonsa toimii juuri tuolla tavalla,

Lue lisää

Jos ilmalämpöpumpun läpi johdetaan vain sisältä tuleva ilma ja sillä lämmitetään koko taloa, niin silloinhan lähestyttäisiin ikiliikkujaa. Sisäilam lämpö ei riitä talon lämmittämiseen, koska vaipan lämmönhäviö ja hyotysuhde pitää korvata jotenkin. Tämä korvataan ulkoilmasta saatavalla lämmöllä. Koska ulkoilma sisältää varsinkin talvisin hyvin niukasti hyödynnettävää lämpöä, niin kennon läpi kulkevan ilmamäärän on oltava hyvin suuri. Jos tähän suureen määrään johdetaan suhteessa pieni määrä lämpimämpää sisäilmaa, niin siitä saatava hyöty on marginaalinen.
Poistoilmapumpulla voidaan huolehtia vain pienestä osasta talon lämmityksestä taikka käyttöveden lämmityksestä.

BauHerr kirjoitti:

Esim. http://www.fineair.fi on tuosta eri mieltä ainakin siltä osin, että heidän lämöntalteenottonsa toimii juuri tuolla tavalla,

Lue lisää

RakMestari on nyt sekoittanut ILP:n ja poistoilmalämpöpumpun ihanasti keskenään. No, sattuuhan sitä, vaikka alan ihmisille ei tällaisia mokia tulekaan.

Frau- kirjoitti:

RakMestari on nyt sekoittanut ILP:n ja poistoilmalämpöpumpun ihanasti keskenään. No, sattuuhan sitä, vaikka alan ihmisille ei tällaisia mokia tulekaan.

Poistoilmalämpöpumppu on se, minkä alkuperäinen ihmettelijä tekstissään kuvaa. Kuinka tehdään poistoilmapumppu: otetaan ILP ja käytetään siinä poistoilmaa. Lämmön talteenotto tapahtuu lämpöpumpun avulla.

Minulla ei sinänsä ole mitään rakennusmestareita vastaan, mutta minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti. Se taas ei mitenkään vaikuta ns. kädentaitoihin tai käytännöllisyyteen.

Mitä sitten tulee ilmamääriin, niin raitisilma = jäteilma. Poistoilman lämpötila on aika tarkkaan 20 C ja raitisilman taas se, mitä ulkoilma sattuu olemaan.

Jos on kiinnostunut hyötysuhteesta, niin tuon aiemmin mainitsemani laitteen laskurin voi ladata http://www.fineair.fi/tekniset-tiedot

Olen ajatellut mitata muutamasta kohteesta sen, pitääkö tuo laskuri ja mutaman muun pumpun speksit paikkansa.

BauHerr kirjoitti:

Poistoilmalämpöpumppu on se, minkä alkuperäinen ihmettelijä tekstissään kuvaa. Kuinka tehdään poistoilmapumppu: otetaan ILP ja käytetään siinä poistoilmaa. Lämmön talteenotto tapahtuu lämpöpumpun avulla.

Minulla ei sinänsä ole mitään rakennusmestareita vastaan, mutta minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti. Se taas ei mitenkään vaikuta ns. kädentaitoihin tai käytännöllisyyteen.

Mitä sitten tulee ilmamääriin, niin raitisilma = jäteilma. Poistoilman lämpötila on aika tarkkaan 20 C ja raitisilman taas se, mitä ulkoilma sattuu olemaan.

Jos on kiinnostunut hyötysuhteesta, niin tuon aiemmin mainitsemani laitteen laskurin voi ladata http://www.fineair.fi/tekniset-tiedot

Olen ajatellut mitata muutamasta kohteesta sen, pitääkö tuo laskuri ja mutaman muun pumpun speksit paikkansa.

Lue lisää

Lue tuo aloitus uudestaan niin ymmärrät, että aloittaja ei tarkoittanut PILPpiä.

Joko aloitus oli provo, tai jonkun ei niin älykkään kirjoitus.

Muuhun kirjoukseesi omasta ylivoimaisuudestasi mitenkään ottamatta kantaa.

BauHerr kirjoitti:

Poistoilmalämpöpumppu on se, minkä alkuperäinen ihmettelijä tekstissään kuvaa. Kuinka tehdään poistoilmapumppu: otetaan ILP ja käytetään siinä poistoilmaa. Lämmön talteenotto tapahtuu lämpöpumpun avulla.

Minulla ei sinänsä ole mitään rakennusmestareita vastaan, mutta minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti. Se taas ei mitenkään vaikuta ns. kädentaitoihin tai käytännöllisyyteen.

Mitä sitten tulee ilmamääriin, niin raitisilma = jäteilma. Poistoilman lämpötila on aika tarkkaan 20 C ja raitisilman taas se, mitä ulkoilma sattuu olemaan.

Jos on kiinnostunut hyötysuhteesta, niin tuon aiemmin mainitsemani laitteen laskurin voi ladata http://www.fineair.fi/tekniset-tiedot

Olen ajatellut mitata muutamasta kohteesta sen, pitääkö tuo laskuri ja mutaman muun pumpun speksit paikkansa.

Lue lisää

Hyvä tietää että täällä onkin Tekniikan Tohtori rakennusalalta. Nyt uskomme Herraan joka asiassa.

pelkkäDI kirjoitti:

Hyvä tietää että täällä onkin Tekniikan Tohtori rakennusalalta. Nyt uskomme Herraan joka asiassa.

Olisikohan mahdollista keskustella asiasta, ei tutkinnoista eikä arvostella alkuperäistä kysyjää?

Mielelläni olisin "ylivoimainen", mutta esimerkiksi eilinen ja tämä sunnuntai menivät suurimmaksi osaksi rakennusvirheitä korjaten. Kovin mielelläni olisin "ylivoimaisena" tehnyt jotain mukavampaa.

BauHerr kirjoitti:

Olisikohan mahdollista keskustella asiasta, ei tutkinnoista eikä arvostella alkuperäistä kysyjää?

Mielelläni olisin "ylivoimainen", mutta esimerkiksi eilinen ja tämä sunnuntai menivät suurimmaksi osaksi rakennusvirheitä korjaten. Kovin mielelläni olisin "ylivoimaisena" tehnyt jotain mukavampaa.

Lue lisää

"... minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti."

Tästä saa hölmömpi sen käsityksen että on opiskellut. Siis ei sitten todellisuudessa olekaan ollut opintoja. On ollut vain verbaalista mielikuvitusta. No, hyvä sekin.

Lyhyt pikaopas ILP:ntoimintaan
Ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilmaan sitoutunutta lämpöä.
Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: Sisä- ja ulkoyksiköstä. ulkoyksikössä sijaitsee kompressori sekä höyrystin / lauhdutin, sisäyksikössä höyrystin / lauhdutin ja ohjauselektroniikka. Yksiköt liitetään toisiinsa putkistolla jossa virtaa paineistettu kylmäaine. Lämmityksessä ulkoyksikön lamellien läpi virtaavasta ilmasta kylmäaine kerää ilmaan sitoutunutta lämpöä. Kylmäaineen välityksellä kertynyt lämpö siirretään höyrystimestä sisäyksikköön, jossa lämpö siirtyy lauhduttimesta huoneilmaan ja jäähtynyt kylmäaine palautuu takaisin ulkoyksikköön.

Daikinin lisäksi ainakin vanhemmissa ”panoissa” otetaan hitusen mukaan ulkoilmaa:
”Lainaus”
Panasonic joissain ilmalämpöpumpumalleissa on mm. happirikastin!
Oxygen
“Oxygen”
Ainutlaatuinen happirikastin tuo ulkoyksiköltä ohuen letkun kautta happipitoista ilmaa ja se sekoitetaan tasaisesti sisäilmaan. Näin saadaan sisäilman happipitoisuus nostettua samalle tasolle kuin raikkaassa ulkoilmassa.
Olen lainannut Panan sivuilta tekstiä v 2007

”Ulkoilmaa suodatetaan
lämpöpumpun ulkoyksikön
happirikastimen lävitse.
Happirikastimen toimintaperiaate
Rikastimen ohut kalvo läpäisee happea
herkemmin kuin esim. typpeä tai muita
ilmakehän kaasuja. Tämän ansiosta
saavutetaan jopa 30% happitaso, joka
sisälle pumpattuna leviää tasaisesti ja
kohottaa sisäilman happipitoisuuden
ihanteelliselle sekä terveelliselle tasolle”

Toshipalla kirjoitti:

Lyhyt pikaopas ILP:ntoimintaan
Ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilmaan sitoutunutta lämpöä.
Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: Sisä- ja ulkoyksiköstä. ulkoyksikössä sijaitsee kompressori sekä höyrystin / lauhdutin, sisäyksikössä höyrystin / lauhdutin ja ohjauselektroniikka. Yksiköt liitetään toisiinsa putkistolla jossa virtaa paineistettu kylmäaine. Lämmityksessä ulkoyksikön lamellien läpi virtaavasta ilmasta kylmäaine kerää ilmaan sitoutunutta lämpöä. Kylmäaineen välityksellä kertynyt lämpö siirretään höyrystimestä sisäyksikköön, jossa lämpö siirtyy lauhduttimesta huoneilmaan ja jäähtynyt kylmäaine palautuu takaisin ulkoyksikköön.

Daikinin lisäksi ainakin vanhemmissa ”panoissa” otetaan hitusen mukaan ulkoilmaa:
”Lainaus”
Panasonic joissain ilmalämpöpumpumalleissa on mm. happirikastin!
Oxygen
“Oxygen”
Ainutlaatuinen happirikastin tuo ulkoyksiköltä ohuen letkun kautta happipitoista ilmaa ja se sekoitetaan tasaisesti sisäilmaan. Näin saadaan sisäilman happipitoisuus nostettua samalle tasolle kuin raikkaassa ulkoilmassa.
Olen lainannut Panan sivuilta tekstiä v 2007

”Ulkoilmaa suodatetaan
lämpöpumpun ulkoyksikön
happirikastimen lävitse.
Happirikastimen toimintaperiaate
Rikastimen ohut kalvo läpäisee happea
herkemmin kuin esim. typpeä tai muita
ilmakehän kaasuja. Tämän ansiosta
saavutetaan jopa 30% happitaso, joka
sisälle pumpattuna leviää tasaisesti ja
kohottaa sisäilman happipitoisuuden
ihanteelliselle sekä terveelliselle tasolle”

Lue lisää

Ja sitten jotkut oikeasti uskovat näihin.

Ja lopuksi linkki sähköallergioihin, koska se on kirjoitettu, niin se on totta.

Suljetussa järjestelmässä tuo ei toimisi, mutta avoimessa kyllä, eli erittäin hyvä idea! Talohan on juurikin avoin järjestelmä, koska ulkoyksikköön tulee aina uutta ilmaa, jota virtaa talon ympäristöstä. Viilennyt ilma kulkeutuu pois samalla, kun tilalle tulee ympäristöstä lämpimämpää ilmaa. Sähkö on sen verran kallista, että täysin sähkön suhteen omavaraisen lämpöpumpun kehitys ratkaisisi monta ongelmaa, mutta turha kuvitella, että ilmaista lämmitystä on olemassakaan, Valtio nappaa osansa muina maksuina, jos ei saa enää energiaverotuloja. Hulevesimaksut nousisivat, samoin lämpöpumppuihin tulisi vuotuinen vero, pahimmassa tapauksessa jopa sen mukaan , kuinka paljon lämpöä sähkön suhteen omavarainen ILP on tuottanut.

Jos edes 2 kwh lämpöä voitaisiin muuttaa 1 kwh sähköä, se olisi mullistavaa. Mutta kuinka se onnistuisi? Korkeammissa lämpötiloissa turbiinien avulla toki, mutta ILP ei pääse kuitenkaan kovin korkeisiin lämpötiloihin. Tarvitaab jokin helposti kaasuuntuva aine, jota ILP lämmittää, jokin kaasu, joka käyttäytyy ILP:in tuottamassa 30 asteen lämpötilassa samoin kuin vesihöyry höyrykattilassa. Höyry johdetaan turbiinin läpi, jolloin saadaan sähköä. Turbiinin hyötysuhteen pitäisi olla se 50%. Turbiinin läpi virrannut, lämmin kaasu voidaan ohjata talon lämmitykseen ja näin viilennyt kaasu johdetaan uudelleen ILP:in lämmitettäväksi ja turbiiniin tuottamaan sähköä, joka pyörittää ILP:iä, joka lämmittää kaasua, joka kulkee turbiinin siipien ohi.

hyvä_idea kirjoitti:

Suljetussa järjestelmässä tuo ei toimisi, mutta avoimessa kyllä, eli erittäin hyvä idea! Talohan on juurikin avoin järjestelmä, koska ulkoyksikköön tulee aina uutta ilmaa, jota virtaa talon ympäristöstä. Viilennyt ilma kulkeutuu pois samalla, kun tilalle tulee ympäristöstä lämpimämpää ilmaa. Sähkö on sen verran kallista, että täysin sähkön suhteen omavaraisen lämpöpumpun kehitys ratkaisisi monta ongelmaa, mutta turha kuvitella, että ilmaista lämmitystä on olemassakaan, Valtio nappaa osansa muina maksuina, jos ei saa enää energiaverotuloja. Hulevesimaksut nousisivat, samoin lämpöpumppuihin tulisi vuotuinen vero, pahimmassa tapauksessa jopa sen mukaan , kuinka paljon lämpöä sähkön suhteen omavarainen ILP on tuottanut.

Jos edes 2 kwh lämpöä voitaisiin muuttaa 1 kwh sähköä, se olisi mullistavaa. Mutta kuinka se onnistuisi? Korkeammissa lämpötiloissa turbiinien avulla toki, mutta ILP ei pääse kuitenkaan kovin korkeisiin lämpötiloihin. Tarvitaab jokin helposti kaasuuntuva aine, jota ILP lämmittää, jokin kaasu, joka käyttäytyy ILP:in tuottamassa 30 asteen lämpötilassa samoin kuin vesihöyry höyrykattilassa. Höyry johdetaan turbiinin läpi, jolloin saadaan sähköä. Turbiinin hyötysuhteen pitäisi olla se 50%. Turbiinin läpi virrannut, lämmin kaasu voidaan ohjata talon lämmitykseen ja näin viilennyt kaasu johdetaan uudelleen ILP:in lämmitettäväksi ja turbiiniin tuottamaan sähköä, joka pyörittää ILP:iä, joka lämmittää kaasua, joka kulkee turbiinin siipien ohi.

Lue lisää

Niin ja tuo lämmön muuttaminen sähköksi vaatii lämpötilaeron turbiinin molemmille puolille. Esim 20 asteen pakkasella huoneilman ja ulkoilman ero olisi noin 40 astetta. Voipi olla, ettei turbiini innostu pyörimään noin pienellä lämpögradientilla.

Aivan varmasti on. Kostuttamista vartenhan siihen tulee liitäntä vesijohtoverkosta. Halvimmissa malleissa ei liitäntää ole, vaan ulkoyksikköön kaadetaan ämpärillä vettä pari kertaa päivässä.