Se toinen vaihtoehto

Vuonna 1956 K.A. Fagerholm valittiin äänin 151-149 presidentiksi. Maahan nimitettiin Väinö Leskisen johtama Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien hallitus. Päättäväisesti uusi hallitus ryhtyi siivoamaan Neuvostoliiton nuoleskelua. Todettiin että maittemme suhteet ovat kahden vapaan ja itsenäisen valtion väliset normaalit hyvät valtiosuhteet.
Idänkaupan ohella ryhdyttiin valmistelemaan tiiviimpää integroitumista länteen niin talous- kuin sotilaspolitiikassakin.
Maan elinkeinorakennetta alettiin muuttamaan kaupungistumista suosivaksi. Elinkelvottomia pikkukuntia pakkoliitettiin yhteen. Maatalouden merkitystä ei enää ylikorostettu.
Jo 1960-luvulla Suomi tunnettiin yhtenä Läntisen Euroopan edelläkävijöistä niin teollisuuden, palvelusektorin, tieteen kuin taiteenkin saralla. Ainoastaan Italialaiset vetivät vertoja Suomalaisille näiden tyylikkyydessä.
Maahamme kehittyi neljä suurta metropolia. Helsinki-Tampere-Jyväskylä/Kuopio-Oulu. Näihin keskitettiin maamme korkeakoulutus.
Niin entäpä Maalaisliitto. Sen kannatus alkoi vähitellen tarpeettomana laskemaan. Maanviljelijät totesivat MTK:n riittävän heille etujärjestöksi. Maanviljelijät eivät tarvinneet tukia maanviljelykseensä. Tuotanto oli riittävän suurimittaista kannattaakseen itse itsensä.
Maalaisliitto tippui puoluerekisteristä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

113

295

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maamme henkinen ilmapiiri olisi ollut raikas, työteliäs ja eteenpäin katsova ahdistuneen maalaisliittolaisen agraari- Suomen sijaan. Sinipuna kombinaatiossa voimasuhteet olisivat voineet vaihdella mutta kansallemme vaurautta ja turvallisuutta antava runko olisi säilynyt vaalikaudesta toiseen.

      • anteeksi-josolen-ilkeä

        No mutta hyvänenaika,eihän siitä ole viellä vuotta kulunut kun tuo SINIPUNA kombinaatti hallitsi Suomea. Oliko ilmapiiri RaIKAS JA TYÖTELIÄS ?????

        Miten tuo suomalaisen muisti voi olla näin lyhyt ?

        Luulen että vihervasemmiston "MEILLÄ ON UNELMA" HÖTTÖKIN on jo unohdettu.


      • anteeksi-josolen-ilkeä kirjoitti:

        No mutta hyvänenaika,eihän siitä ole viellä vuotta kulunut kun tuo SINIPUNA kombinaatti hallitsi Suomea. Oliko ilmapiiri RaIKAS JA TYÖTELIÄS ?????

        Miten tuo suomalaisen muisti voi olla näin lyhyt ?

        Luulen että vihervasemmiston "MEILLÄ ON UNELMA" HÖTTÖKIN on jo unohdettu.

        Kommenttisi on ihan asiallinen. Kyllä tuo edellinen hallitus oli toimintakyvyltään huono. Mihin varmasti vaikutti lukuisat "kokoonpanomuutokset". Paavo Lipposen Sinipunahallitus taas toimi hyvin.


    • Entä sen jälkeen, kun K.A. Fagerholm olisi vuonna 1984 kuollut? Olisiko häntä seurannut presidenttinä radiokuuluttaja Pentti Fagerholm ja hänen jälkeensä muusikko Matti Fagerlholm eli "Michael Monroe"? Aivan Pohjois-Korean tyyliin.

      • Terävänä kaverina huomasit mallini pienen puutteen.


      • Mike Monroe on ihailtava esikuva kansainvälisestä ja kielitaitoisesta Suomalaisesta joka ei jäänyt Impivaaraan kyhjöttämään vaan lähti rohkeasti maailmalle kuten pienen kansan kuuluukin.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Mike Monroe on ihailtava esikuva kansainvälisestä ja kielitaitoisesta Suomalaisesta joka ei jäänyt Impivaaraan kyhjöttämään vaan lähti rohkeasti maailmalle kuten pienen kansan kuuluukin.

        Tuo iänikuinen Impivaarasi on huono ja väärin ymmärretty esimerkki. Jukolan veljeksethän toimivat omaksi edukseen, kun eivät jääneet muiden Toukolan kylän asukkaiden tavoin viljelemään pieniä esi-isiltä perittyjä maatilkkujaan, vaan vuokrasivat kotitalonsa ja raivasivat Impivaaran korpeen uuden ja menestyvän tilan. Ovat hyvänä esimerkkinä edelleenkin suomalaisille: ei pidä tehdä siten kuin aina on tehty, vaan kannattaa luoda uutta.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Tuo iänikuinen Impivaarasi on huono ja väärin ymmärretty esimerkki. Jukolan veljeksethän toimivat omaksi edukseen, kun eivät jääneet muiden Toukolan kylän asukkaiden tavoin viljelemään pieniä esi-isiltä perittyjä maatilkkujaan, vaan vuokrasivat kotitalonsa ja raivasivat Impivaaran korpeen uuden ja menestyvän tilan. Ovat hyvänä esimerkkinä edelleenkin suomalaisille: ei pidä tehdä siten kuin aina on tehty, vaan kannattaa luoda uutta.

        Tarkoitan Impivaaraa abstraktina en konkretiana.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Tarkoitan Impivaaraa abstraktina en konkretiana.

        Nuo Presidentit olisivat voineet mennä.
        1956-1968 K.A. Fagerholm.
        1968-1982 Johannes Virolainen.
        1982 eteenpäin olisi sitten menty niinkuin historia toteutui.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Tarkoitan Impivaaraa abstraktina en konkretiana.

        Ainahan Impivaarasta puhutaan abstraktina käsitteenä, myös Aleksis Kivi. Ilmeisesti nykypolvi on kuitenkin vieraantunut varhaisesta suomalaisesta kaunokirjallisuudesta, eikä ymmärrä sen abstakteja nyansseja.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Ainahan Impivaarasta puhutaan abstraktina käsitteenä, myös Aleksis Kivi. Ilmeisesti nykypolvi on kuitenkin vieraantunut varhaisesta suomalaisesta kaunokirjallisuudesta, eikä ymmärrä sen abstakteja nyansseja.

        Paljon suurempi merkitys Suomalaiselle kulttuurille on Jouko Turkalla ja Jussi Parviaisella ja heidän perinnöllään Teatterikorkekoulusta. Tai Ryhmäteatterin kulttimaineeseen noussulla "Tabu" sarjalla.


      • glx
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Nuo Presidentit olisivat voineet mennä.
        1956-1968 K.A. Fagerholm.
        1968-1982 Johannes Virolainen.
        1982 eteenpäin olisi sitten menty niinkuin historia toteutui.

        Jos Johannes Virolainen olisi valittu 1968 ja olisi ollut kaksi kuusivuotiskautta niin virkakausi olisi ollut 1968- 1980. Kekkosen poikkeuslaki ja ennenaikainen eroaminen 1981 presitentin virasta muuttivat normaali vaalikausikiertoa.


      • glx kirjoitti:

        Jos Johannes Virolainen olisi valittu 1968 ja olisi ollut kaksi kuusivuotiskautta niin virkakausi olisi ollut 1968- 1980. Kekkosen poikkeuslaki ja ennenaikainen eroaminen 1981 presitentin virasta muuttivat normaali vaalikausikiertoa.

        Totta. Kiitos oikaisusta. Koivisto olisi valittu jo 1980 jne.


      • glx
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Totta. Kiitos oikaisusta. Koivisto olisi valittu jo 1980 jne.

        Hyväksyn Kekkosen valinnan vuosina 1956-1968 joskin hiukan pitkin hampain, mutta en missään tapauksessa enää vuoden 1968 jälkeen. Olen samaa mieltä Johannes Virolainen olisi ollut paras vaihtoehto 1968- 1980 välisen ajan. En kyllä parempaa keksi vuosille 1980-1992 kuin Mauno Koiviston valinta. Koiviston jälkeen 1994 ehdokkaani oli Keijo Korhonen, eikä mielipiteeni ole senkään jälkeen muuttunut. Äänestäisin edelleen samalla tavalla, väheksymättä millään tavoin Martti Ahtisaarta.


      • glx kirjoitti:

        Hyväksyn Kekkosen valinnan vuosina 1956-1968 joskin hiukan pitkin hampain, mutta en missään tapauksessa enää vuoden 1968 jälkeen. Olen samaa mieltä Johannes Virolainen olisi ollut paras vaihtoehto 1968- 1980 välisen ajan. En kyllä parempaa keksi vuosille 1980-1992 kuin Mauno Koiviston valinta. Koiviston jälkeen 1994 ehdokkaani oli Keijo Korhonen, eikä mielipiteeni ole senkään jälkeen muuttunut. Äänestäisin edelleen samalla tavalla, väheksymättä millään tavoin Martti Ahtisaarta.

        Kekkonen tarvittiin ehdottomasti presidentiksi vielä vuosiksi 1968-1974, koska Neuvostoliitto oli Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen erityisen hankala Leonid Brežnevin ollessa voimansa tunnossa. Neuvostoliitto muun muassa pyrki soveltamaan YYA-sopimusta niin, että maamme olisivat ryhtyneet sotilaalliseen yhteistyöhön ja ettei Suomi olisi puolueeton maa. Kekkonen kuitenkin pakotti Neuvostoliiton tunnustamaan Suomen puolueettomuuden uhkaamalla, että muuten YYA-sopimusta ei enää jatketa. Kekkonen ajoi myös väkisin läpi Suomen vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa, vaikka sitä vastustivat sekä Neuvostoliitto että SDP täällä Suomessa. En usko, että Virolaisesta olisi ollut noista mihinkään.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Kekkonen tarvittiin ehdottomasti presidentiksi vielä vuosiksi 1968-1974, koska Neuvostoliitto oli Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen erityisen hankala Leonid Brežnevin ollessa voimansa tunnossa. Neuvostoliitto muun muassa pyrki soveltamaan YYA-sopimusta niin, että maamme olisivat ryhtyneet sotilaalliseen yhteistyöhön ja ettei Suomi olisi puolueeton maa. Kekkonen kuitenkin pakotti Neuvostoliiton tunnustamaan Suomen puolueettomuuden uhkaamalla, että muuten YYA-sopimusta ei enää jatketa. Kekkonen ajoi myös väkisin läpi Suomen vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa, vaikka sitä vastustivat sekä Neuvostoliitto että SDP täällä Suomessa. En usko, että Virolaisesta olisi ollut noista mihinkään.

        Unto Varjonen sanoi tuosta YYA-sopimuksesta ettei se ollut edes sen paperin arvoinen jolle se oli kirjoitettu. Tämä sopimus olisi luonnollisesti irtisanottu Suomen puolelta yksipuolisesti 1956. Tähän on hyvä päättää lyhyt läsnäoloni tällä palstalla. Täytyy alkaa pakata aurinkoista Fortalezaa varten. Kekkos-tutkielma jäi nyt sitten tekemättä. Mutta arjen haasteet odottavat.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Unto Varjonen sanoi tuosta YYA-sopimuksesta ettei se ollut edes sen paperin arvoinen jolle se oli kirjoitettu. Tämä sopimus olisi luonnollisesti irtisanottu Suomen puolelta yksipuolisesti 1956. Tähän on hyvä päättää lyhyt läsnäoloni tällä palstalla. Täytyy alkaa pakata aurinkoista Fortalezaa varten. Kekkos-tutkielma jäi nyt sitten tekemättä. Mutta arjen haasteet odottavat.

        P.S. Kekkosen toiminnalle sotaharjoitusten torjumisessa ja EEC asiassa on annettava kaikki kiitos. Mutta miksi vastaavanlaista jämäkkyyttä ei ollut vuosina 1945-1962. Siksi että Kekkonen halusi hajottaa Neuvostoliiton avulla pahimman kotimaisen kilpailijapuolueensa. Ei sille mitään voi mutta tämä himmentää Kekkosen kuvaa.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        P.S. Kekkosen toiminnalle sotaharjoitusten torjumisessa ja EEC asiassa on annettava kaikki kiitos. Mutta miksi vastaavanlaista jämäkkyyttä ei ollut vuosina 1945-1962. Siksi että Kekkonen halusi hajottaa Neuvostoliiton avulla pahimman kotimaisen kilpailijapuolueensa. Ei sille mitään voi mutta tämä himmentää Kekkosen kuvaa.

        P.S. P.S. Samoin kuin Leskisen ja Simosen kuvaa himmentävät heidän kääntymyksensä.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        P.S. P.S. Samoin kuin Leskisen ja Simosen kuvaa himmentävät heidän kääntymyksensä.

        Ja vielä. Valitettavasti Keskusta on nyt lähtenyt ilmeisesti Perussuomalaisten kannatuksen pelottamana Impivaaran tielle. Mutta suuresti arvostamaani kirjailija Juha Seppälää lainaten: "Historia tuomitkoon".
        Harvassa ovat Suomessa ns. älyköt jotka todella haastavat valtavirta-ajattelun. Jörn Donner tietysti. Paavo Haavikko menneistä tulee mieleen. Elossaolevista tietysti Jyrki Lehtola. Tässä kansassa on se huono puoli että se vaikka kävelee mereen kunhan kävelee jalkakäytävän oikeaa puolta. Toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        P.S. Kekkosen toiminnalle sotaharjoitusten torjumisessa ja EEC asiassa on annettava kaikki kiitos. Mutta miksi vastaavanlaista jämäkkyyttä ei ollut vuosina 1945-1962. Siksi että Kekkonen halusi hajottaa Neuvostoliiton avulla pahimman kotimaisen kilpailijapuolueensa. Ei sille mitään voi mutta tämä himmentää Kekkosen kuvaa.

        Älä nyt pistä Kekkosta vastuuseen siitä, mitä vuosina 1945-1956 tapahtui. Jos Kekkonen olikin siihen aikaan pääministerinä, niin oli myös K.A. Fagerholm. Ulkopolitiikastamme vastasi kuitenkin tasavallan presidentti J.K. Paasikivi.

        Paasikivi oli sodan jälkeen halukas ottamaan Yhdysvalloilta vastaan Marshall-apua, mutta kieltäytyi siitä sen jälkeen, kun valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov oli ilmoittanut pääministeri Mauno Pekkalalle, ettei Neuvostoliitto pitänyt Suomen osallistumista toivottavana. Eli näin pienestä Paasikivi antautui. Se oli sellaista aikaa ilman että Kekkosella oli ulkopoliittisten asioiden kanssa vielä mitään tekemistä.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Ja vielä. Valitettavasti Keskusta on nyt lähtenyt ilmeisesti Perussuomalaisten kannatuksen pelottamana Impivaaran tielle. Mutta suuresti arvostamaani kirjailija Juha Seppälää lainaten: "Historia tuomitkoon".
        Harvassa ovat Suomessa ns. älyköt jotka todella haastavat valtavirta-ajattelun. Jörn Donner tietysti. Paavo Haavikko menneistä tulee mieleen. Elossaolevista tietysti Jyrki Lehtola. Tässä kansassa on se huono puoli että se vaikka kävelee mereen kunhan kävelee jalkakäytävän oikeaa puolta. Toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.

        Lainasitpa vielä toistakin typerää fraasia Impivaaran lisäksi. Historia ja historioitsijat eivät tuomitse ketään. Jälkipolvet tuomitsevat, ja hekin tavallisesti siksi, etteivät ymmärrä historiaa.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Lainasitpa vielä toistakin typerää fraasia Impivaaran lisäksi. Historia ja historioitsijat eivät tuomitse ketään. Jälkipolvet tuomitsevat, ja hekin tavallisesti siksi, etteivät ymmärrä historiaa.

        Loputtomalla sanojen vääntelyllä voidaan vesittää kaikki kyseenalaistava ajattelu.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Älä nyt pistä Kekkosta vastuuseen siitä, mitä vuosina 1945-1956 tapahtui. Jos Kekkonen olikin siihen aikaan pääministerinä, niin oli myös K.A. Fagerholm. Ulkopolitiikastamme vastasi kuitenkin tasavallan presidentti J.K. Paasikivi.

        Paasikivi oli sodan jälkeen halukas ottamaan Yhdysvalloilta vastaan Marshall-apua, mutta kieltäytyi siitä sen jälkeen, kun valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov oli ilmoittanut pääministeri Mauno Pekkalalle, ettei Neuvostoliitto pitänyt Suomen osallistumista toivottavana. Eli näin pienestä Paasikivi antautui. Se oli sellaista aikaa ilman että Kekkosella oli ulkopoliittisten asioiden kanssa vielä mitään tekemistä.

        Unohdit sitten vuodet 1956-1962.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Loputtomalla sanojen vääntelyllä voidaan vesittää kaikki kyseenalaistava ajattelu.

        Siispä on syytä olla luova tai yksinkertaisesti vain ilmaista asiat omin sanoin iänikuisten yleisten fraasien ja hokemien toistamisen sijaan.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Unohdit sitten vuodet 1956-1962.

        Noina vuosina Kekkonen tietysti vastasi ulkopolitiikasta, mutta koska et perustellut, millä tavoin Kekkonen ei tuohon aikaan ollut jämäkkä, en tietenkään voinut vastata kysymykseesi.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Noina vuosina Kekkonen tietysti vastasi ulkopolitiikasta, mutta koska et perustellut, millä tavoin Kekkonen ei tuohon aikaan ollut jämäkkä, en tietenkään voinut vastata kysymykseesi.

        "Mitä jos Presidentti Kekkonen olisi asettanut arvovaltansa peliin ja todennut kylmän viileästi Venäläisille Suomen hallituksen olevan Suomen eikä Neuvostoliiton asia". Siteeraan itseäni liittyen Yöpakkaskriisiin.
        Mitä tulee Noottikriisiin. Kekkonen olisi voinut todeta: "Suomi on itsenäinen demokratia joka valitsee presidenttinsä vapailla vaaleilla".


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        "Mitä jos Presidentti Kekkonen olisi asettanut arvovaltansa peliin ja todennut kylmän viileästi Venäläisille Suomen hallituksen olevan Suomen eikä Neuvostoliiton asia". Siteeraan itseäni liittyen Yöpakkaskriisiin.
        Mitä tulee Noottikriisiin. Kekkonen olisi voinut todeta: "Suomi on itsenäinen demokratia joka valitsee presidenttinsä vapailla vaaleilla".

        Yöpakkaskriisin osalta Kekkosen olisi voinut noin tehdäkin, mikäli kysymyksessä olisi ollut pelkästään ulkopoliittinen arvovalta, mutta asia oli konkreettisempi, kun kysymyksessä olivat myös EU:n Venäjä-pakoitteisiin rinnastettavat Suomen taloudelliset intressit. Neuvostoliittohan painosti Suomea mm. Saimaan kanavan käyttöä, Suomenlahden kalastusta ja maidemme välistä tavaranvaihtoa koskevien neuvottelujen katkaisemisella. Sano siinä sitten, että tehdään mieluummin lisää työttömiä kuin vaihdetaan hallitus, jotka eivät muutenkaan olleet tuohon aikaan pitkäikäisiä.

        Noottikriisin ratkaisun osalta Kekkonen olisi joutunut ympäri maailmaa häpeälliseen asemaan, jos olisi mennyt väittämään ryssille, että heidän motiivinaan olivat presidentinvaalit. Ei sellaiseen sorruta kansainvälisessä diplomatiassa. Ajattele, mikä kohu syntyi, kun USA:n esivaaliehdokas Donald Trump vaati presidentti Barack Obamaa keskustelemaan islamilaisesta terrorismista, vaikka on pelkkä esivaaliehdokas.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Yöpakkaskriisin osalta Kekkosen olisi voinut noin tehdäkin, mikäli kysymyksessä olisi ollut pelkästään ulkopoliittinen arvovalta, mutta asia oli konkreettisempi, kun kysymyksessä olivat myös EU:n Venäjä-pakoitteisiin rinnastettavat Suomen taloudelliset intressit. Neuvostoliittohan painosti Suomea mm. Saimaan kanavan käyttöä, Suomenlahden kalastusta ja maidemme välistä tavaranvaihtoa koskevien neuvottelujen katkaisemisella. Sano siinä sitten, että tehdään mieluummin lisää työttömiä kuin vaihdetaan hallitus, jotka eivät muutenkaan olleet tuohon aikaan pitkäikäisiä.

        Noottikriisin ratkaisun osalta Kekkonen olisi joutunut ympäri maailmaa häpeälliseen asemaan, jos olisi mennyt väittämään ryssille, että heidän motiivinaan olivat presidentinvaalit. Ei sellaiseen sorruta kansainvälisessä diplomatiassa. Ajattele, mikä kohu syntyi, kun USA:n esivaaliehdokas Donald Trump vaati presidentti Barack Obamaa keskustelemaan islamilaisesta terrorismista, vaikka on pelkkä esivaaliehdokas.

        Onneksi Suomalaisessa politiikassa ei vielä ole Trumpin kaltaisia helppoheikkejä. Veikkaan jälleen asetelmaa Clinton vs. Bush. Kaikki maailman Oikeistodemarit tukevat luonnollisesti Clintonia.


    • dv8

      Vaali olisi voinutkin päätyä noin. Loppu kuvitelma ei vastaa silloista aikaa, tässä todennäköisempi skenaario

      Sen jälkeen NL katkaisi diplomaatti-ja kauppa suhteet. Länsimaita asia ei kiinnostanut vi''''n karvan vertaa, koska Suomi kuului NL:n etupiiriin.

      Seurasi suurtyöttömyys, yleislakko ja mellakat. Viimein puna-armeija tuli rauhoittamaan mellakat ja maahan tuli O.V.Kuusisen II hallitus.

      Puhdistukset alkoivat.

      • NL olisi vain tyynen rauhallisesti todennut tilanteen. Se oli huomannut jo 1948-1950 että Sosiaalidemokraatit eivät horju. Luultavasti Venäläiset jotka ovat ylpeää kansaa itsekin olisivat kunnioittaneet suoraselkäisyyttämme. Tuskin he olisivat halunneet v...mäistä sissisotaa naapuriinsa. Maittemme suhteet olisivat kehittyneet aivan normaaleiksi. Kyllä länttä asia olisi kiinnostanut ihan vain Norjan ja Suomen rajan takia.


      • pannaanko.tummelia
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        NL olisi vain tyynen rauhallisesti todennut tilanteen. Se oli huomannut jo 1948-1950 että Sosiaalidemokraatit eivät horju. Luultavasti Venäläiset jotka ovat ylpeää kansaa itsekin olisivat kunnioittaneet suoraselkäisyyttämme. Tuskin he olisivat halunneet v...mäistä sissisotaa naapuriinsa. Maittemme suhteet olisivat kehittyneet aivan normaaleiksi. Kyllä länttä asia olisi kiinnostanut ihan vain Norjan ja Suomen rajan takia.

        Mistä olet saanut tuollaisen fiktiivisen ajatuksen päähäsi?
        Nimimerkki dv8,n päättely on oikeaan osunut.


      • pannaanko.tummelia kirjoitti:

        Mistä olet saanut tuollaisen fiktiivisen ajatuksen päähäsi?
        Nimimerkki dv8,n päättely on oikeaan osunut.

        Vuosista 1948-1950 jolloin K.A. Fagerholmin hallitus pelasti Suomen itsenäisyyden horjumattomalla politiikallaan. Luulenpa että Stalin jollain tapaa kunnioitti tätä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuikin.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Vuosista 1948-1950 jolloin K.A. Fagerholmin hallitus pelasti Suomen itsenäisyyden horjumattomalla politiikallaan. Luulenpa että Stalin jollain tapaa kunnioitti tätä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuikin.

        Virallinen Kekkos-historiikki on vain tehnyt tapahtuneesta välttämättömyyden.


      • Kana-aulis
        pannaanko.tummelia kirjoitti:

        Mistä olet saanut tuollaisen fiktiivisen ajatuksen päähäsi?
        Nimimerkki dv8,n päättely on oikeaan osunut.

        Sen on Moskovan Tiltu sanonut tai kapo on lukenut sen Hertta Kusisen muistelmista.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Virallinen Kekkos-historiikki on vain tehnyt tapahtuneesta välttämättömyyden.

        Mielestäni on vaarallista näköalattomuutta tarkastella historiaa vain yhden tietyn henkilön näkökulmasta käsin. Saatika tähän liittyen hyväksyä tämän kaikki toimet kritiikittömästi kuten olen jo sanonut historian välttämättömyytenä. Tärkein johtopäätelmäni on että Suomesta olisi tullut vapaa länsimaa 1956 eikä 1982.


      • dv8
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Vuosista 1948-1950 jolloin K.A. Fagerholmin hallitus pelasti Suomen itsenäisyyden horjumattomalla politiikallaan. Luulenpa että Stalin jollain tapaa kunnioitti tätä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuikin.

        Fagerholmin yöpakkashallitus kertoo kyllä ihan muuta.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Mielestäni on vaarallista näköalattomuutta tarkastella historiaa vain yhden tietyn henkilön näkökulmasta käsin. Saatika tähän liittyen hyväksyä tämän kaikki toimet kritiikittömästi kuten olen jo sanonut historian välttämättömyytenä. Tärkein johtopäätelmäni on että Suomesta olisi tullut vapaa länsimaa 1956 eikä 1982.

        Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan näköalattomuudella tässä kontekstissa. Näköalattomuutta on se että asiat selitetään jälkeenpäin niin että niiden pitikin tapahtua juuri näin. Eli Kekkosen valinta selitti sen ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea. Tätähän ei kukaan voi varmasti tietää. Kuten ei sitäkään että Fagerholmin voittaessa näin olisi tapahtunut.
        Ylipäätään Suomalaisessa keskustelukulttuurissa koetaan vihamieliseksi vallitsevien totuuksien kyseenalaistaminen. Kyse on kuitenkin asioista ja toimijoista. Ei ihmisistä sinänsä.


      • dv8 kirjoitti:

        Fagerholmin yöpakkashallitus kertoo kyllä ihan muuta.

        Mistä näkökulmasta tätäkin asiaa on tarkasteltu. Mitä jos Presidentti Kekkonen olisi asettanut arvovaltansa peliin ja todennut kylmän viileästi Venäläisille Suomen hallituksen olevan Suomen eikä Neuvostoliiton asia.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Mistä näkökulmasta tätäkin asiaa on tarkasteltu. Mitä jos Presidentti Kekkonen olisi asettanut arvovaltansa peliin ja todennut kylmän viileästi Venäläisille Suomen hallituksen olevan Suomen eikä Neuvostoliiton asia.

        Etteivät olisi olleet tilaustyötä Yöpakkaset niinkuin Noottikriisikin.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Etteivät olisi olleet tilaustyötä Yöpakkaset niinkuin Noottikriisikin.

        Jos oikein halutaan spekuloida historialla. Entä jos Unto Varjosen maallinen taival ei olisi päättynyt jo 11.2.1954. Olisiko Unto Varjosen legenda täyttynyt Suomalaisen poliittisen historian ylittämättömäksi myytiksi ja sankaritarinaksi.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Jos oikein halutaan spekuloida historialla. Entä jos Unto Varjosen maallinen taival ei olisi päättynyt jo 11.2.1954. Olisiko Unto Varjosen legenda täyttynyt Suomalaisen poliittisen historian ylittämättömäksi myytiksi ja sankaritarinaksi.

        Ainakin historiankirjoissa hänen nimensä olisi mainittu. Unto Varjosesta olisi ehkä maalattu muotokuvakin ja parhaimmillaan joku avantgarde-kuvanveistäjä olisi innostunut ikuistamaan tämän myytin lennokkaasti kipsiinkin.


      • TotuusTuostakin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan näköalattomuudella tässä kontekstissa. Näköalattomuutta on se että asiat selitetään jälkeenpäin niin että niiden pitikin tapahtua juuri näin. Eli Kekkosen valinta selitti sen ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea. Tätähän ei kukaan voi varmasti tietää. Kuten ei sitäkään että Fagerholmin voittaessa näin olisi tapahtunut.
        Ylipäätään Suomalaisessa keskustelukulttuurissa koetaan vihamieliseksi vallitsevien totuuksien kyseenalaistaminen. Kyse on kuitenkin asioista ja toimijoista. Ei ihmisistä sinänsä.

        Näköalattomuutta on myös se, että näet vain yhden vaihtoehtoisen skenaarion vaihtoehtona Kekkosen voitolle.

        Fagerholm edusti NL:n katsannossa taantumuksellisia oikeistovoimia, tannerilaisuutta, joka oli jopa pahempi rike (luokkapetturuus) NL:n mielestä kuin vaikkapa kokoomuslaisuus. Vaikka Hrutsev oli vapaamielisempi kuin Stalin, oli hänkin bolsevikki henkeen ja vereen.

        Aivan yhtä todennäköinen, sanoisin että todennäköisempikin, skenaario olisi se, että NL olisi tavalla tai toisella haalinut Suomen täydellisesti vaikutuspiiriinsä.


      • TotuusTuostakin kirjoitti:

        Näköalattomuutta on myös se, että näet vain yhden vaihtoehtoisen skenaarion vaihtoehtona Kekkosen voitolle.

        Fagerholm edusti NL:n katsannossa taantumuksellisia oikeistovoimia, tannerilaisuutta, joka oli jopa pahempi rike (luokkapetturuus) NL:n mielestä kuin vaikkapa kokoomuslaisuus. Vaikka Hrutsev oli vapaamielisempi kuin Stalin, oli hänkin bolsevikki henkeen ja vereen.

        Aivan yhtä todennäköinen, sanoisin että todennäköisempikin, skenaario olisi se, että NL olisi tavalla tai toisella haalinut Suomen täydellisesti vaikutuspiiriinsä.

        Hyvä pointti. Olen miettinyt usein miksi NL vihasi niin Tannerilaisia Oikeistodemareita. Varmasti tähän liittyi ihan puhdasta ideologista vastakkainasettelua sen lisäksi että Kommunistit olivat päävastustaja reaalipolitiikan tasolla.
        Olisiko Paasikiven linja ollut se kolmas tie Kekkosen ja Honkaliiton linjan väliltä. Toisaalta Tannerilaiset eivät käsittääkseni koskaan kyseenalaistaneet Paasikiven linjaa.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Hyvä pointti. Olen miettinyt usein miksi NL vihasi niin Tannerilaisia Oikeistodemareita. Varmasti tähän liittyi ihan puhdasta ideologista vastakkainasettelua sen lisäksi että Kommunistit olivat päävastustaja reaalipolitiikan tasolla.
        Olisiko Paasikiven linja ollut se kolmas tie Kekkosen ja Honkaliiton linjan väliltä. Toisaalta Tannerilaiset eivät käsittääkseni koskaan kyseenalaistaneet Paasikiven linjaa.

        Oliko Tanner sen vuoksi luokkapetturi NL:n mielestä että hän integroi Suomalaisen Työväenliikkeen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan.


      • TietoaTollolle
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Oliko Tanner sen vuoksi luokkapetturi NL:n mielestä että hän integroi Suomalaisen Työväenliikkeen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan.

        Tanner oli NL:n silmissä luokkapetturi, koska ei antanut täyttä tukeaan vallankumouksellisuudelle. Hiljainen hyväksyntä kapinoinille ei riittänyt

        SDP:n ohjelman ja julistuksen mukaan puolueen ei olisi tullut osallistua minkäänlaiseen hallitusyhteistyöhön porvarillisten voimien kanssa, vain puolueen yksin muodostama hallitus tai parlamentista käsin harjoitettu propaganda oli sallittua. Tanner tuki Tokoin senaattia, irtisanoutui aseellisesta luokkasodasta porvareita vastaan (siis kansalaissodasta) ja muutoinkin veljeili porvarillisten voimien kanssa.

        Talvisotaa edeltäneinä vuosina Tanner osallistui niinikään hallitusyhteistyöhön porvarien kanssa sen sijaan, että olisi agitoinut sosialistista kumousta. Tanner siis edesauttoi Suomen luokkaristiriitojen vähentämistä. Suuri synti Tannerilla oli myös Kuusisen Terijoen hallituksen jättäminen huomiotta, olihan Kuusinen sentään saman puolueen kasvatti.

        Noilla ansioilla pääsi helposti Neuvostoliiton johdon silmätikuksi.


      • TietoaTollolle kirjoitti:

        Tanner oli NL:n silmissä luokkapetturi, koska ei antanut täyttä tukeaan vallankumouksellisuudelle. Hiljainen hyväksyntä kapinoinille ei riittänyt

        SDP:n ohjelman ja julistuksen mukaan puolueen ei olisi tullut osallistua minkäänlaiseen hallitusyhteistyöhön porvarillisten voimien kanssa, vain puolueen yksin muodostama hallitus tai parlamentista käsin harjoitettu propaganda oli sallittua. Tanner tuki Tokoin senaattia, irtisanoutui aseellisesta luokkasodasta porvareita vastaan (siis kansalaissodasta) ja muutoinkin veljeili porvarillisten voimien kanssa.

        Talvisotaa edeltäneinä vuosina Tanner osallistui niinikään hallitusyhteistyöhön porvarien kanssa sen sijaan, että olisi agitoinut sosialistista kumousta. Tanner siis edesauttoi Suomen luokkaristiriitojen vähentämistä. Suuri synti Tannerilla oli myös Kuusisen Terijoen hallituksen jättäminen huomiotta, olihan Kuusinen sentään saman puolueen kasvatti.

        Noilla ansioilla pääsi helposti Neuvostoliiton johdon silmätikuksi.

        Tiesin tuon kaiken. Mutta kiitos silti.


    • Entäpä.sitten

      Kuten Halonen puhui 70-luvulla "Suomelle olisi ollut hyväksi liittyä Neuvostoliittoon".
      Oltaisiin Siperissa, nyt olevat pakkaset vasta lämmittelyä, sinne verraten.
      Halosen puhe tarttui nauhalle, jonka ylekin esitti osan.
      Joka ei nähnyt sitä, oli n 10 v sitten Ylen ruottin puolen ohjelman sisällä, pätkä. Juuri tästä kohtaa, kun Halonen puhui.

      • Toiset lähtivät Moskovan tielle 20 vuotta aiemmin kuin toiset. Suomettumista ei olisi 1970-luvun malliin tapahtunut jos K.A.Fagerholm olisi valittu.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Toiset lähtivät Moskovan tielle 20 vuotta aiemmin kuin toiset. Suomettumista ei olisi 1970-luvun malliin tapahtunut jos K.A.Fagerholm olisi valittu.

        Miksi keskustelu aina käännetään 1970 lukuun kun puhutaan vuosista 1945-1962.


    • Helsinkiä olisi pidetty Pohjolan Milanona, Pariisina ja Lontoona. Maamme suurien etäisyyksien vuoksi rautatieverkostoa olisi kehitetty. Luotijunat olisi otettu ensimmäisten joukossa maailmassa käyttöön 1980- luvulla maamme neljän metropolin välillä.

      • pannaanko.tummelia

        ...ja kapi-ukko olisi Pohjolan arvostetuin munakarvakuvaaja ja maissinviljelyn agroloki.

        Jokohan kohta "valkotakkiset" tulee hakemaan?


      • Kuvittelijoita.riittää

        Ja Paavo Lipponen olisi EU:n ytimessä, kuten itse kuvitteli ja toitotti kaikelle kansalle.


      • Kalevi_Sor-
        Kuvittelijoita.riittää kirjoitti:

        Ja Paavo Lipponen olisi EU:n ytimessä, kuten itse kuvitteli ja toitotti kaikelle kansalle.

        sakin halusi presidentiksi. Johonkin rakoonhan hänellekin pitäisi järjestää tilaa.


    • TodellinenNäkemys

      Vuonna 1956 K.A. Fagerholm valittiin äänin 151-149 presidentiksi. Maahan nimitettiin Väinö Leskisen johtama Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien hallitus. Päättäväisesti uusi hallitus ryhtyi siivoamaan Neuvostoliiton nuoleskelua. Vastatoimena, tietoisena SDP:n ja oikeiston CIA yhteyksistä, Neuvostoliitto vaati YYA sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatiota vedoten mm. Suezin kriisin nostamaan kansainvälisen politiikan jännitteeseen

      Presidentti ja hallitus neuvottelivat konsultaatioista ja etsivät ratkaisua, mutta sopua ei löytynyt. Neuvostoliitto ilmoitti siirtävänsä 250 000 sotilasta Suomen rajojen läheisyyteen. Kauppasuhteet maiden välillä jäädytettiin.

      Neuvostoliitto ryhtyi voimakkaasti tukemaan Suomen kommunisteja ja SDP:n vasemman siiven edustajia. Suomeen syntyi näiden johdolla lakko- ja mellakka-aalto, joka lisäsi sisäistä epävakautta, ja heikensi maan vientiteollisuuden mahdollisuuksia länsimarkkinoilla.

      Länsimaisia investointeja ei saatu Suomeen sisäisten levottomuuksien riskien vuoksi, eikä kotimainen pääoma riittänyt uuden teollisuuden synnyttämiseen. Suomi säilyi pientilavaltaisena agraariyhteiskuntana, josta muutettiin Ruotsiin töihin. Metsäteollisuuskaan ei investoinut kotimaahan, puut myytiin raaka-aineena Ruotsin teollisuudelle.

      1960-luvulla Suomi tunnettiin yhtenä Läntisen Euroopan takapajuloista niin teollisuuden, palvelusektorin, tieteen kuin taiteenkin saralla. Ainoastaan espanjalaiset vetivät vertoja Suomalaisille olojen kehittymättömyydessä.

      Maahamme ei kehittynyt metropoleja. Helsinki kittuutti hallintokaupunkina, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu pieninä teollisuuskaupunkeina.

      Hrutsovin väistyttyä Neuvostoliiton johdosta, paine Suomen kohtaan kasvoi entisestään. Kansainvälisten kriisien varjolla ja kotimaisten kommunistien sekä vasemmistodemareiden tuella NL vyörytti panssarinsa 1968 Helsinkiin. Maahan perustettiin Kommunistien ja Vasemmistodemareiden hallitus, joka uudisti YYA sopimuksen niin, että NL:n joukot jäivät turvaamaan Suomen "puolueettomuutta". Lainsäädäntöä rukattiin NL:lle myötämisliseksi, NL:sta ja itäblokista tuli lähes ainoa Suomen kauppakumppani. Suomi säilytti muodollisen itsenäisyytensä ja demokratiansa kun SDP vallanhimossaan ja likvidoituaan asevelisosialistit taipui SKP:n apupuolueeksi, mutta esim. presidentin valta riisuttiin ja todellisuudessa valtaa käytti vasemmisto Kremlin antamien ohjeiden mukaan.

      1990 Suomi seurasi Viron esimerkkiä ja irtisanoutui NL:n valtapiiristä. Maahan saatiin taas länsimaisia sijoituksia ja nousu alkoi.

      • Voitko olla varma että näin olisi käynyt.


      • TodellinenNäkemys
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Voitko olla varma että näin olisi käynyt.

        Voitko olla varma, että olisi käynyt niinkuin avauksessa esität?

        Tämä on aivan yhtä varma historian kulku kuin omasi


    • dv8

      OikeistoSosDemin avaukset ovat olleet jatkuvasti fiktiota. Siinä ei ole mitään järkeä silla historiaa ei voi jossitella, kun jossitellaan jollain voi vain arvailla mitä muut tekisivät sen jälkeen. Sitten onkin tuhansia mahdollisia skenaatioita esitettäväksi.

      Sikäli tuo kuvittelu ei nostata tunteita sillä kukaan ei voi osoittaa omaa kuvitelmaansa oikeaksi eikä jonkun muun kuvitelmaa vääräksi. Kaikki voivat siis olla tyytyväisiä.

      • TämäOliHauskaa

        Fiktiotahan Oikeistodemarin kaikki jutut ovat, joten linjansa hän pitää hyvin.

        Kuvitellaan kuitenkin lisää fiktiivistä historiaa, ihan vaan aivojumppana.

        Fagerholm siis voitti presidentin vaalit 1956. Hallitusta ei suinkaan muodosta Leskinen, vaan Sakari Tuomioja, tukeutuen mm. Kekkoseen. Olihan Kekkonen saanut eniten valitsijamiehiä vaaleissa, joten häntä ei voitu ohittaa ministerivalinnoissa. Hän siis sai Ulkoministerin salkun, tämä oli Fagerholmin ja Tuomiojan hyvittely NL:n suuntaan. Fagerholm oli rauhanoppositiostakin tuttu nimi ja siksi NL hyäksyi hänet kunhan sai Kekkosen ja muutaman muun haluamansa ministerin.

        Kekkosen touhukkuus ja pyrky vallan ytimiin nosti hänet yhdeksi tärkeimmistä ministereistä, hän osoitti olevansa se jonka kautta suhteet NL:n johtoon pystyttiin pitämään vakaina. Sisäpoliittisten levottomuuksien vuoksi hallitukset vaihtuivat tiheään, eikä aikaakaan kun Kekkonen oli taas pääministeri. Tuossa asemassa hän kahmi myös sisäpoliittista valtaa itselleen, presidentti jäi nyt seremonialliseksi maan johtajaksi Kekkosen vedellessä naruja hallituksen päämiehenä. Hallitus johti, parlamentti sääti mitä hallitus päätti ja presidentti toimi keulakuvana. Fagerholm jäi kansalle vieraaksi, siksi hänen suosio hiipui.

        1962 Kekkonen sitten nousi presidentiksi laajalla maakuntiin tukeutuneella kampanjalla ja ryhtyi heti vahvistamaa presidentin asemaa. SDP:n asevelisiipi heikkeni, vasemmistoaalto pyyhki Eurooppaa ja SDP:kin lipui monta piirua vasemmalle, Kekkonen piti Suomen ohjat käsissään ja etenimme idän ja lännen välissä tasapainoillen kohden parempia aikoja.


      • TämäOliHauskaa kirjoitti:

        Fiktiotahan Oikeistodemarin kaikki jutut ovat, joten linjansa hän pitää hyvin.

        Kuvitellaan kuitenkin lisää fiktiivistä historiaa, ihan vaan aivojumppana.

        Fagerholm siis voitti presidentin vaalit 1956. Hallitusta ei suinkaan muodosta Leskinen, vaan Sakari Tuomioja, tukeutuen mm. Kekkoseen. Olihan Kekkonen saanut eniten valitsijamiehiä vaaleissa, joten häntä ei voitu ohittaa ministerivalinnoissa. Hän siis sai Ulkoministerin salkun, tämä oli Fagerholmin ja Tuomiojan hyvittely NL:n suuntaan. Fagerholm oli rauhanoppositiostakin tuttu nimi ja siksi NL hyäksyi hänet kunhan sai Kekkosen ja muutaman muun haluamansa ministerin.

        Kekkosen touhukkuus ja pyrky vallan ytimiin nosti hänet yhdeksi tärkeimmistä ministereistä, hän osoitti olevansa se jonka kautta suhteet NL:n johtoon pystyttiin pitämään vakaina. Sisäpoliittisten levottomuuksien vuoksi hallitukset vaihtuivat tiheään, eikä aikaakaan kun Kekkonen oli taas pääministeri. Tuossa asemassa hän kahmi myös sisäpoliittista valtaa itselleen, presidentti jäi nyt seremonialliseksi maan johtajaksi Kekkosen vedellessä naruja hallituksen päämiehenä. Hallitus johti, parlamentti sääti mitä hallitus päätti ja presidentti toimi keulakuvana. Fagerholm jäi kansalle vieraaksi, siksi hänen suosio hiipui.

        1962 Kekkonen sitten nousi presidentiksi laajalla maakuntiin tukeutuneella kampanjalla ja ryhtyi heti vahvistamaa presidentin asemaa. SDP:n asevelisiipi heikkeni, vasemmistoaalto pyyhki Eurooppaa ja SDP:kin lipui monta piirua vasemmalle, Kekkonen piti Suomen ohjat käsissään ja etenimme idän ja lännen välissä tasapainoillen kohden parempia aikoja.

        Näin olisi toki voinut käydä. Kekkonen olisi saattanut yrittää uudelleen 1962.


      • Onpa joku kirjoittanut kuusi osaa fiktiota Kekkosen kaudesta.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Onpa joku kirjoittanut kuusi osaa fiktiota Kekkosen kaudesta.

        Edelleen pysyn kannassani. Fagerholmin hallitus 1948-1950 takasi Suomen itsenäisyyden.


      • Kommarit.aina.vastaan
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Edelleen pysyn kannassani. Fagerholmin hallitus 1948-1950 takasi Suomen itsenäisyyden.

        v1918 tapaista sisällisotaako ei olisi syttynyt ?.
        Ei punaisilla ollut enään niin tukijoita ja aseita 48-50.
        Jos haluja olisikin ollut kapinaan.
        Voidaanhan sanoa tästäpäivästäkin, kun joitain ammttiliittoja katsoo, että sielläkin ainakin jokunen olisi valmis aseelliseen kapinaan.
        Akt ja nämä kommari vetoiset.
        Kommareita pesiytynyt joitain SDP & SAK puolueeseen.


      • Kommarit.aina.vastaan kirjoitti:

        v1918 tapaista sisällisotaako ei olisi syttynyt ?.
        Ei punaisilla ollut enään niin tukijoita ja aseita 48-50.
        Jos haluja olisikin ollut kapinaan.
        Voidaanhan sanoa tästäpäivästäkin, kun joitain ammttiliittoja katsoo, että sielläkin ainakin jokunen olisi valmis aseelliseen kapinaan.
        Akt ja nämä kommari vetoiset.
        Kommareita pesiytynyt joitain SDP & SAK puolueeseen.

        1948 ei ilmeisesti edes ollut vallankumousaikeita ennen eduskuntavaaleja. Varjonen heitti nerokkaan provokaation Suomen Sosiaalidemokraatissa.
        1949 oli sitten toinen juttu. Mm. Fagerholmin hallituksen sisäministeri Aarre Simosen päättäväinen toiminta Kemissä torpedoi vallankumoushankkeet mikäli niitä oli-
        Kommunisteja sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin nykyään edes liiemmälti on.


      • Yhtä asiaa en vain ymmärrä. Miksi ns. Honkaliittolaisten pitäisi selitellä ja pyydellä anteeksi tekemisiään. Ja miksi ns. virallinen historiankirjoitus tuntuu olevan kaiken arvostelun ulkopuolella.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Yhtä asiaa en vain ymmärrä. Miksi ns. Honkaliittolaisten pitäisi selitellä ja pyydellä anteeksi tekemisiään. Ja miksi ns. virallinen historiankirjoitus tuntuu olevan kaiken arvostelun ulkopuolella.

        Tarkoitan siis että "historia tuomitkoon". Ehkä näitä asioita voidaan sadan vuoden kuluttua käsitellä kiihkottomasti. Toki voi olla että tulevilla polvilla on akuutimpiakin murheita.


      • OlikohanNoin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Onpa joku kirjoittanut kuusi osaa fiktiota Kekkosen kaudesta.

        Oliko Kapin "kekkostutkielmassa" tosiaankin kuusi osaa? Tosiaan, hän taisi sen jakaa kuuteen täällä sitä esitellessään.


      • TotuusTuostakin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Edelleen pysyn kannassani. Fagerholmin hallitus 1948-1950 takasi Suomen itsenäisyyden.

        Suomen itsenäisyyden takasi se, että SKP (Skdl:n kautta) sidottiin hallitusvastuuseen heti sodan jälkeen. Se vei terän kumoushaaveilta ja vallankaappausuholta, joita joillakuilla edelleen oli.


      • Tuskallista.heille
        TotuusTuostakin kirjoitti:

        Suomen itsenäisyyden takasi se, että SKP (Skdl:n kautta) sidottiin hallitusvastuuseen heti sodan jälkeen. Se vei terän kumoushaaveilta ja vallankaappausuholta, joita joillakuilla edelleen oli.

        SDP yritti 1918 vaallankaappusta asein.
        n 50 000 menetti henkensä.
        Suomi kohta 100 vuotta, miten nyky SDP siihen reagoi ?


      • TotuusTuostakin kirjoitti:

        Suomen itsenäisyyden takasi se, että SKP (Skdl:n kautta) sidottiin hallitusvastuuseen heti sodan jälkeen. Se vei terän kumoushaaveilta ja vallankaappausuholta, joita joillakuilla edelleen oli.

        Suomen kansa sanoi ei kumoushankkeille vuoden 1948 vaaleissa. Kiitos Asevelisosialistien ja Kokoomuksen yhteistyön työpaikoilla.


      • Komamrit.vastustaa
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        1948 ei ilmeisesti edes ollut vallankumousaikeita ennen eduskuntavaaleja. Varjonen heitti nerokkaan provokaation Suomen Sosiaalidemokraatissa.
        1949 oli sitten toinen juttu. Mm. Fagerholmin hallituksen sisäministeri Aarre Simosen päättäväinen toiminta Kemissä torpedoi vallankumoushankkeet mikäli niitä oli-
        Kommunisteja sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin nykyään edes liiemmälti on.

        Kyllä kommunisteja vielä on.
        mm Rautaruukki, AKT ja näitä Ay liikkeessä, kommarit johdossa lakkoineen. mm Nokian valtuustossa useitakin, mitä hekin vastustavat ?


      • Komamrit.vastustaa kirjoitti:

        Kyllä kommunisteja vielä on.
        mm Rautaruukki, AKT ja näitä Ay liikkeessä, kommarit johdossa lakkoineen. mm Nokian valtuustossa useitakin, mitä hekin vastustavat ?

        Miksi sitten Kommunistit ovat jakaantuneet pieniksi marginaalipuolueiksi. Sekoitat nyt käsitteet kommunismi ja sosialismi toisiinsa. Joka myöskin jälkimmäinen on vanhentunut aate. Kommunismille ja Sosialismille oli tilaus teollistumisen alkuaikoina sekä Suomessa 100 v. sitten. Nyt kaikilla on sen verran hyvin asiat verrattuna maailman todellisiin huono-osaisiin. Että kummallekkaan aatteelle ei enää ole tilausta läntisessä maailmassa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on eri asia kuin sosialismi. SDP:n pitäisi pyyhkiä Britannian Labourin tapaan nuo pölyt takistaan. Tai kyllä me Oikeistodemarit yksinkin pärjäämme. Yhteiskunnan jollain tasolla kontrolloima vapaa markkinatalous on se toimivin järjestelmä.


      • dv8
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Suomen kansa sanoi ei kumoushankkeille vuoden 1948 vaaleissa. Kiitos Asevelisosialistien ja Kokoomuksen yhteistyön työpaikoilla.

        No,no, rajansa valehtelullakin.

        Suurin vaalivoittaja oli Maalaisliitto, joka lisäsi paikkalukuaan seitsemällä. Hyvin menestyi myös Kokoomus, jonka edustajanpaikat lisääntyivät viidellä. Sen sijaan RKP menetti yhden paikan ja Edistyspuolue kolme paikkaa. Uuden eduskunnan voimasuhteet olivat 108–92 porvarien hyväksi.[2] Tunnetuksi tuli myös Maalaisliiton vaalijuliste Näihin nojaa Maalaisliitto. Julisteessa oli kuvattuna Raamattuun ja lakikirjaan nojaava talonpojan käsi.

        SKDL hävisi 11 paikkaa SDP voitti 4


      • dv8 kirjoitti:

        No,no, rajansa valehtelullakin.

        Suurin vaalivoittaja oli Maalaisliitto, joka lisäsi paikkalukuaan seitsemällä. Hyvin menestyi myös Kokoomus, jonka edustajanpaikat lisääntyivät viidellä. Sen sijaan RKP menetti yhden paikan ja Edistyspuolue kolme paikkaa. Uuden eduskunnan voimasuhteet olivat 108–92 porvarien hyväksi.[2] Tunnetuksi tuli myös Maalaisliiton vaalijuliste Näihin nojaa Maalaisliitto. Julisteessa oli kuvattuna Raamattuun ja lakikirjaan nojaava talonpojan käsi.

        SKDL hävisi 11 paikkaa SDP voitti 4

        Miten niin valehtelulla. Puhuinkin nimenomaan SKDL:n vaalitappiosta joka oli Asevelisosialistien "Jo Riittää" kampanjan ansiota.
        Miksi sitten SDP muodosti vähemmistöhallituksen. Siksi että Paasikivi luotti siihen että he eivät horju "Moskovan tielle".


      • 98v.Itsenäisyyttä
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Miksi sitten Kommunistit ovat jakaantuneet pieniksi marginaalipuolueiksi. Sekoitat nyt käsitteet kommunismi ja sosialismi toisiinsa. Joka myöskin jälkimmäinen on vanhentunut aate. Kommunismille ja Sosialismille oli tilaus teollistumisen alkuaikoina sekä Suomessa 100 v. sitten. Nyt kaikilla on sen verran hyvin asiat verrattuna maailman todellisiin huono-osaisiin. Että kummallekkaan aatteelle ei enää ole tilausta läntisessä maailmassa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on eri asia kuin sosialismi. SDP:n pitäisi pyyhkiä Britannian Labourin tapaan nuo pölyt takistaan. Tai kyllä me Oikeistodemarit yksinkin pärjäämme. Yhteiskunnan jollain tasolla kontrolloima vapaa markkinatalous on se toimivin järjestelmä.

        En sekoita.
        Kommunisteja on vasemmistopuolueissa vasurit&sdp useitakin, asiaansa ajamassa. mm kuntin/kaupunkien valtuustoissa vielä omana puolueenaankin. Jos kommunistit pärjää yhäkin, ei muuta kuin hanttiin vain pistävät asioista. Ammattiyhdistys on aika kommunisti voittoinen yhäkin. Ja senhän huomaa.
        Heikompisaattoiset sitä yhä kannattaa. luullen asioista vastaanpanemisella, asiansa, aaateensa korjautuvan.

        Muuten; 1918 sisällisodassa ei ollut vielä kommunisteja puolueenaan. SDP puheenjohtaja v 1917-1918 Kullervo Manner perusti tovereineen vasta sen Venäjällä v 1918 jälkeen. SDP ei voi panna kommunistein päähän aloittamaansa aseellista kapinaansa 27.1.1918.
        Kuin ei laittaa SDP vastumaansa Suomen itsenäisyys äänestystäkään Eduskunnassa 6.12.1917. Jonka SDP hävisi 88-100.
        Sitten hyökättiin asien omankansan kimppuun jo tammikuun lopulla.
        Ei saaneet Bolseviikit Suomea SDP tukemana 1918.


      • TosiJuttuja
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Miksi sitten Kommunistit ovat jakaantuneet pieniksi marginaalipuolueiksi. Sekoitat nyt käsitteet kommunismi ja sosialismi toisiinsa. Joka myöskin jälkimmäinen on vanhentunut aate. Kommunismille ja Sosialismille oli tilaus teollistumisen alkuaikoina sekä Suomessa 100 v. sitten. Nyt kaikilla on sen verran hyvin asiat verrattuna maailman todellisiin huono-osaisiin. Että kummallekkaan aatteelle ei enää ole tilausta läntisessä maailmassa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on eri asia kuin sosialismi. SDP:n pitäisi pyyhkiä Britannian Labourin tapaan nuo pölyt takistaan. Tai kyllä me Oikeistodemarit yksinkin pärjäämme. Yhteiskunnan jollain tasolla kontrolloima vapaa markkinatalous on se toimivin järjestelmä.

        Kommunismille sen enenpää kuin sosialismillekan ei ole koskaan ollut tilausta. Ei kuunaan.

        Ei SDP:kään tavoite ole koskaan ollut heikompiosaisten aseman kohentaminen, sehän merkitsisi heidän kannattajakuntansa vähenemistä. SDP:n tavoite on ollut saada valtaa. Siihen se on tarvinnut retoriikkaa heikko-osaisten puolella olemisesta.

        Heikosti koulutettu tyhmä kansanosa saatiin uskomaan noihin liberalistisiin sosialismin oppeihin, joita joku Marx oli esittänyt jo ennekuin teollinen vallankumous oli edes kunnolla alkanut. Lenin muokkasi niistä sitten vuosikymmeniä myöhemmin vallankumousaattensa taloudellisen teorian, ja siihen soopaan Suomenkin SDP meni mukaan. Siis ennen vuotta 1918. Sittemmin SDP on ollut milloin minkäkin opin opportunistinen puolustaja, aina oman valtansa vankistaminen ainoana päämääränä kansakunnan edusta viis veisaten


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Miten niin valehtelulla. Puhuinkin nimenomaan SKDL:n vaalitappiosta joka oli Asevelisosialistien "Jo Riittää" kampanjan ansiota.
        Miksi sitten SDP muodosti vähemmistöhallituksen. Siksi että Paasikivi luotti siihen että he eivät horju "Moskovan tielle".

        Suora sitaatti.
        "Lokakuun alussa 1948 huhuttiin että maalaisliittolaiset ja kommunistit ovat yhdessä tavanneet neuvostoliittolaisia Hella Wuolijoen järjestämillä päivälisillä.
        Kekkonen oli ollut mukana."
        -Lasse Lehtinen; Aatosta Jaloa ja Alhaista Mieltä-SDP:n ja Urho Kekkosen Suhteet 1945-1981 s. 155 2002.


      • TosiJuttuja kirjoitti:

        Kommunismille sen enenpää kuin sosialismillekan ei ole koskaan ollut tilausta. Ei kuunaan.

        Ei SDP:kään tavoite ole koskaan ollut heikompiosaisten aseman kohentaminen, sehän merkitsisi heidän kannattajakuntansa vähenemistä. SDP:n tavoite on ollut saada valtaa. Siihen se on tarvinnut retoriikkaa heikko-osaisten puolella olemisesta.

        Heikosti koulutettu tyhmä kansanosa saatiin uskomaan noihin liberalistisiin sosialismin oppeihin, joita joku Marx oli esittänyt jo ennekuin teollinen vallankumous oli edes kunnolla alkanut. Lenin muokkasi niistä sitten vuosikymmeniä myöhemmin vallankumousaattensa taloudellisen teorian, ja siihen soopaan Suomenkin SDP meni mukaan. Siis ennen vuotta 1918. Sittemmin SDP on ollut milloin minkäkin opin opportunistinen puolustaja, aina oman valtansa vankistaminen ainoana päämääränä kansakunnan edusta viis veisaten

        Luultavasti kaikkien puolueiden tavoite on saada valtaa. Kuten höynäyttämällä heikompiosaisia sillä että globaali ryöstökapitalismi eri asia kuin terve kapitalismi ajaa heidän etujaan.


      • Et.voi.vahvistaa
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Suora sitaatti.
        "Lokakuun alussa 1948 huhuttiin että maalaisliittolaiset ja kommunistit ovat yhdessä tavanneet neuvostoliittolaisia Hella Wuolijoen järjestämillä päivälisillä.
        Kekkonen oli ollut mukana."
        -Lasse Lehtinen; Aatosta Jaloa ja Alhaista Mieltä-SDP:n ja Urho Kekkosen Suhteet 1945-1981 s. 155 2002.

        Onko huhu totta ?
        Eli, musta tuntuu....
        Lasse Lehtinen on demari, siksi epäluettava näissä kirjoituksissaan. Niinkait muutkin puoluelaiset tekisivät vastaavassa tilanteessa. Omia kehutaan ja vihollisia haukutaan "musta tuntuu" tyyliin.


      • TietoaTollolle
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Suora sitaatti.
        "Lokakuun alussa 1948 huhuttiin että maalaisliittolaiset ja kommunistit ovat yhdessä tavanneet neuvostoliittolaisia Hella Wuolijoen järjestämillä päivälisillä.
        Kekkonen oli ollut mukana."
        -Lasse Lehtinen; Aatosta Jaloa ja Alhaista Mieltä-SDP:n ja Urho Kekkosen Suhteet 1945-1981 s. 155 2002.

        Lehtinen on huumormiehii Suomen Savosta. Itseironiaakin löytyy. Kirjoitti muistelmansakin ja nimesi ne "Luotettavat muistelmat". Nimi huokuu sellaista ironiaa, että Lehtinen on itsekin tiennyt kirjoittavansa täyttää soopaa. Kuten tuossa väitöskirjassaan, jota ei hyväksytty Helsingin eikä Turun yliopistojen tutkinnoiksi, mutta Oulussa rima oli riittävän alhaalla, ja niin Lehtinen sai silinterinsä.


      • Et.voi.vahvistaa kirjoitti:

        Onko huhu totta ?
        Eli, musta tuntuu....
        Lasse Lehtinen on demari, siksi epäluettava näissä kirjoituksissaan. Niinkait muutkin puoluelaiset tekisivät vastaavassa tilanteessa. Omia kehutaan ja vihollisia haukutaan "musta tuntuu" tyyliin.

        Lehtisen viittaus nro 471. Simppa, 1976 s.203. Pitäisi tietysti nähdä tuo alkuperäinen viite. Googlettamalla en löytänyt.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lehtisen viittaus nro 471. Simppa, 1976 s.203. Pitäisi tietysti nähdä tuo alkuperäinen viite. Googlettamalla en löytänyt.

        Virallinen Kekkos-historiikki oli muuten kahdeksan osaa.


      • TietoaTollolle kirjoitti:

        Lehtinen on huumormiehii Suomen Savosta. Itseironiaakin löytyy. Kirjoitti muistelmansakin ja nimesi ne "Luotettavat muistelmat". Nimi huokuu sellaista ironiaa, että Lehtinen on itsekin tiennyt kirjoittavansa täyttää soopaa. Kuten tuossa väitöskirjassaan, jota ei hyväksytty Helsingin eikä Turun yliopistojen tutkinnoiksi, mutta Oulussa rima oli riittävän alhaalla, ja niin Lehtinen sai silinterinsä.

        Tai sitten Lehtinen on niin fiksu että ymmärtää että historiaa ei voida tutkia empiirisesti kuten luonnontieteitä. Yhteiskuntatieteisiin ja historiantutkimukseen liittyy aina subjektiivisuus. Virallisessa Kekkos-historiikissa sitä totta tosiaan on.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Tai sitten Lehtinen on niin fiksu että ymmärtää että historiaa ei voida tutkia empiirisesti kuten luonnontieteitä. Yhteiskuntatieteisiin ja historiantutkimukseen liittyy aina subjektiivisuus. Virallisessa Kekkos-historiikissa sitä totta tosiaan on.

        Vai onko subjektiivisuus sallittua vain viralliselle historiankirjoitukselle.


      • HyväJuttuTuo
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Suora sitaatti.
        "Lokakuun alussa 1948 huhuttiin että maalaisliittolaiset ja kommunistit ovat yhdessä tavanneet neuvostoliittolaisia Hella Wuolijoen järjestämillä päivälisillä.
        Kekkonen oli ollut mukana."
        -Lasse Lehtinen; Aatosta Jaloa ja Alhaista Mieltä-SDP:n ja Urho Kekkosen Suhteet 1945-1981 s. 155 2002.

        Hyvä sitaatti. Juuri tuollaisten "lähteiden" vuoksi Lehtisen kirjoitusta ei hyväksytty tieteelliseksi tutkimukseksi Helsingissä tai Turussa. Tohtorinväitöstutkimuksen tulee perustua autenttisiin dokumentteihin, ei jonkun jossain esittämien huhujen dokumetointiin.


      • TotuusTollolle
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Vai onko subjektiivisuus sallittua vain viralliselle historiankirjoitukselle.

        Mikä on virallista historiankirjoitusta?

        Kaikenlaisen tutkimuksen, myös historiantutkimuksen, tulee perustua todennettaviin lähteisiin, käytettävissä oleviin faktoihin. Siinä Lehtinen oikoo aikalailla, kuten tiedämme. Lehtisen historiankirjoituksessa on paljon olettamuksia ja kuulopuheisiin perustuvaa todentamatonta tietoa. Mielenkiintoista, mutta ei luotettavaa.

        Heikki Ylikankaalla on taas toinen metodi tehdä näköistään historiankirjoiusta: lähteiden sopiva valikointi. Niin professori kuin onkin, hänelle ei tuota vaikeuksia jättää huomiotta todisteita, jotka eivät sovi hänen tutkimuksensa "tavotteisiin". Tavoite on useimmiten "sopiva" loppupäätelmä. Sama koskee Juhani Suomea, hänelläkin jäi moni todiste sivuun kun ei ole sopinut haluttuun kokonaiskuvaan. Joskus molempien herrojen tutkimuksissa joku todiste on yksinkertaisesti sivuutettu tai tulkittu tahallaan väärin jotta se ei häiritsisi haluttuun päätelmään päätymistä.


      • HyväJuttuTuo kirjoitti:

        Hyvä sitaatti. Juuri tuollaisten "lähteiden" vuoksi Lehtisen kirjoitusta ei hyväksytty tieteelliseksi tutkimukseksi Helsingissä tai Turussa. Tohtorinväitöstutkimuksen tulee perustua autenttisiin dokumentteihin, ei jonkun jossain esittämien huhujen dokumetointiin.

        Lähde oli tuo mainittu Simppa, 1976 s.203. Toki aina pitäisi nähdä tuo alkuperäinen lähde.


      • dv8
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Miten niin valehtelulla. Puhuinkin nimenomaan SKDL:n vaalitappiosta joka oli Asevelisosialistien "Jo Riittää" kampanjan ansiota.
        Miksi sitten SDP muodosti vähemmistöhallituksen. Siksi että Paasikivi luotti siihen että he eivät horju "Moskovan tielle".

        Kirjoitat niin paljon, että unohdat mitä kirjoitat.

        "Suomen kansa sanoi ei kumoushankkeille vuoden 1948 vaaleissa. Kiitos Asevelisosialistien ja Kokoomuksen yhteistyön työpaikoilla."

        Fagerholm ei halunnut muodstaa hallitusta Maalaisliiton kanssa ilman kansandemokraatteja, presidentti antoi hänelle tehtäväksi muodostaa sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus. Hallitus istui n.18 kuukautta, lyhyt aika tehdä mitään.


      • TotuusTollolle kirjoitti:

        Mikä on virallista historiankirjoitusta?

        Kaikenlaisen tutkimuksen, myös historiantutkimuksen, tulee perustua todennettaviin lähteisiin, käytettävissä oleviin faktoihin. Siinä Lehtinen oikoo aikalailla, kuten tiedämme. Lehtisen historiankirjoituksessa on paljon olettamuksia ja kuulopuheisiin perustuvaa todentamatonta tietoa. Mielenkiintoista, mutta ei luotettavaa.

        Heikki Ylikankaalla on taas toinen metodi tehdä näköistään historiankirjoiusta: lähteiden sopiva valikointi. Niin professori kuin onkin, hänelle ei tuota vaikeuksia jättää huomiotta todisteita, jotka eivät sovi hänen tutkimuksensa "tavotteisiin". Tavoite on useimmiten "sopiva" loppupäätelmä. Sama koskee Juhani Suomea, hänelläkin jäi moni todiste sivuun kun ei ole sopinut haluttuun kokonaiskuvaan. Joskus molempien herrojen tutkimuksissa joku todiste on yksinkertaisesti sivuutettu tai tulkittu tahallaan väärin jotta se ei häiritsisi haluttuun päätelmään päätymistä.

        Tätä tarkoitin luonnontieteiden ja humanististen tieteiden erolla. Humanistisissa tieteissä ei kai voidakaan lähteä siitä että joku asia pystytään empiirisesti todentamaan. Kysymyksenasettelu ja metodin johdonmukaisuus ovat kai tärkeämpiä.


      • dv8 kirjoitti:

        Kirjoitat niin paljon, että unohdat mitä kirjoitat.

        "Suomen kansa sanoi ei kumoushankkeille vuoden 1948 vaaleissa. Kiitos Asevelisosialistien ja Kokoomuksen yhteistyön työpaikoilla."

        Fagerholm ei halunnut muodstaa hallitusta Maalaisliiton kanssa ilman kansandemokraatteja, presidentti antoi hänelle tehtäväksi muodostaa sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus. Hallitus istui n.18 kuukautta, lyhyt aika tehdä mitään.

        Määrä ja laatu eivät suinkaan ole toisiaan poissulkevia käsitteitä. Vaalin tulos ratkaistiin nimenomaan tuossa taistelussa "työmiehen sielusta"-
        Fagerholmin hallituksella oli Kokoomuksen epävirallinen tuki. Kyseessä voidaan katsoa olevan Sinipunahallituksen aihio.


      • TietoaTollolle
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lähde oli tuo mainittu Simppa, 1976 s.203. Toki aina pitäisi nähdä tuo alkuperäinen lähde.

        Simppa oli Demari-lehden (mikä sen nimi silloin olikin) pakinoitsija, Kekkosen harras vihamies, sittemmin demarin toimituksestakin poispotkittu toisinajattelija. Hänen kirjaamat juorut ovat kelvanneet Lehtiselle lähteiksi. Eivät kelvanneet yliopistoväelle Helsingissä, vaan Lehtisen piti tarkastuttaa väitöskirjansa Oulussa.


      • TietoaTollolle kirjoitti:

        Simppa oli Demari-lehden (mikä sen nimi silloin olikin) pakinoitsija, Kekkosen harras vihamies, sittemmin demarin toimituksestakin poispotkittu toisinajattelija. Hänen kirjaamat juorut ovat kelvanneet Lehtiselle lähteiksi. Eivät kelvanneet yliopistoväelle Helsingissä, vaan Lehtisen piti tarkastuttaa väitöskirjansa Oulussa.

        Käsittääkseni Simppa jouduttiin irtisanomaan "yleisistä syistä". Niin, Jostain syystä toisinajattelijat olivat Kekkosen vihamiehiä.



      • TietoaTollolle
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Käsittääkseni Simppa jouduttiin irtisanomaan "yleisistä syistä". Niin, Jostain syystä toisinajattelijat olivat Kekkosen vihamiehiä.

        Simppa itse väitti, että Kekkosen myllykirje olisi ollut syy. Demarin päätoimittajan vastaus Kekkoselle oli kuitenkin sen sisältöinen, ettei se olisi Simpan eroon johtanut. Todellisuudessa Simppa sai potkut kun arvosteli SDP:n joutuneen pälkäneläisten, siis marxisti-leniniläisten, johdettavaksi. Taustalla oli siis Rafael Paasion johtama demaripuolue, joka oli Leskisen näyttävän käännöksen myötä kääntynyt Moskovan edessä kontallaan suosiota anelleeksi KGB:n vasalliksi. Simpan arvostelusta osansa sai myös Manu Koivisto, joka lienee ollut yksi Simpan simputtajista.



      • TietoaTollolle kirjoitti:

        Simppa itse väitti, että Kekkosen myllykirje olisi ollut syy. Demarin päätoimittajan vastaus Kekkoselle oli kuitenkin sen sisältöinen, ettei se olisi Simpan eroon johtanut. Todellisuudessa Simppa sai potkut kun arvosteli SDP:n joutuneen pälkäneläisten, siis marxisti-leniniläisten, johdettavaksi. Taustalla oli siis Rafael Paasion johtama demaripuolue, joka oli Leskisen näyttävän käännöksen myötä kääntynyt Moskovan edessä kontallaan suosiota anelleeksi KGB:n vasalliksi. Simpan arvostelusta osansa sai myös Manu Koivisto, joka lienee ollut yksi Simpan simputtajista.

        Totta on että SDP teki käännöksen Leskisen Canossan matkan jälkeen. Mutta miksi tuota SDP:n rähmällään oloa aina jaksetaan korostaa. Siksi että kyseessä on "demarit" vai. Totuus on että SDP meni rähmälleen 20 vuotta Maalaisliiton jälkeen. Totuus on myö että Neuvostovastaiset Asevelisosialistit pelastivat Suomen itsenäisyyden.


      • TotuusTuostakin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Totta on että SDP teki käännöksen Leskisen Canossan matkan jälkeen. Mutta miksi tuota SDP:n rähmällään oloa aina jaksetaan korostaa. Siksi että kyseessä on "demarit" vai. Totuus on että SDP meni rähmälleen 20 vuotta Maalaisliiton jälkeen. Totuus on myö että Neuvostovastaiset Asevelisosialistit pelastivat Suomen itsenäisyyden.

        SDP meni rähmälleen -60 luvun lopulla, mutta Maalaisliitto ei mennyt koskaan.

        Maalaisliitossa oli poliitikkoja jotka olivat rähmällään, Karjalainen, Uusitalo, Väyrynen jne. Kekkonen ei kuulunut heihin, vaikka K-linja Kekkoseen viittaa. Puolue Sukselaisen ja Virolaisen johdolla ei ollut rähmällään, vaan toteutti hyvin itsenäistö politiikkaa suhteessa Moskovaan. EEC vapaakauppasopimus yhtenä esimerkkinä.

        Kekkosen joutuessa luopumaan puolueen presidenttiehdokkaaksi nousi Virolainen, ei Moskovan junttaama ja Väyrysen venkoilema Karjalainen. Sekin osoittaa, ettei puolueen ja sen kannattajien enemmistö olleet rähmällään mihinkään suuntaan, vaan nostivat ehdokkaakseen miehen jolla ei ollut edes kotiryssää. Toista oli SDP:n ehdokkalla, Mauno Koivistolla, joka eli Moskovan kädestä. Edes veljeskansan Viron uudelleen itsenäistymistä Manu ei uskaltanut tunnustaa. Esko Aho keksi presidentin jahkaillessa ja odottaessa ohjeita Moskovasta, ettei Suomen tarvitse erillistö tunnusta esittää vaan todetaan vanhan tunnustuksen olevan voimassa.

        Aho pelasti Koiviston ja Suomen suunnattomalta häpeältä.


      • TietoaTollolle kirjoitti:

        Simppa itse väitti, että Kekkosen myllykirje olisi ollut syy. Demarin päätoimittajan vastaus Kekkoselle oli kuitenkin sen sisältöinen, ettei se olisi Simpan eroon johtanut. Todellisuudessa Simppa sai potkut kun arvosteli SDP:n joutuneen pälkäneläisten, siis marxisti-leniniläisten, johdettavaksi. Taustalla oli siis Rafael Paasion johtama demaripuolue, joka oli Leskisen näyttävän käännöksen myötä kääntynyt Moskovan edessä kontallaan suosiota anelleeksi KGB:n vasalliksi. Simpan arvostelusta osansa sai myös Manu Koivisto, joka lienee ollut yksi Simpan simputtajista.

        Simpan eron takana oli laajemmatkin linjaerimielisyydet suhteessa SDP:n ja Suomen Sosialidemokraatin viralliseen linjaan kuin vain ulkopoliittiset. Päätoimittaja Aimo Kairamo olisi sanonut irti Simpan työsuhteen jo aiemmin, mutta joutui odottamaan sopivaa hetkeä tämän suuren suosion takia. Kekkosen myllykirje oli vähemmän kiusallinen erottamisperuste kuin sen paljastaminen, että lehdessä ja puolueessa vain yksi ainoa mielipide asioista on oikea.


      • TotuusTuostakin kirjoitti:

        SDP meni rähmälleen -60 luvun lopulla, mutta Maalaisliitto ei mennyt koskaan.

        Maalaisliitossa oli poliitikkoja jotka olivat rähmällään, Karjalainen, Uusitalo, Väyrynen jne. Kekkonen ei kuulunut heihin, vaikka K-linja Kekkoseen viittaa. Puolue Sukselaisen ja Virolaisen johdolla ei ollut rähmällään, vaan toteutti hyvin itsenäistö politiikkaa suhteessa Moskovaan. EEC vapaakauppasopimus yhtenä esimerkkinä.

        Kekkosen joutuessa luopumaan puolueen presidenttiehdokkaaksi nousi Virolainen, ei Moskovan junttaama ja Väyrysen venkoilema Karjalainen. Sekin osoittaa, ettei puolueen ja sen kannattajien enemmistö olleet rähmällään mihinkään suuntaan, vaan nostivat ehdokkaakseen miehen jolla ei ollut edes kotiryssää. Toista oli SDP:n ehdokkalla, Mauno Koivistolla, joka eli Moskovan kädestä. Edes veljeskansan Viron uudelleen itsenäistymistä Manu ei uskaltanut tunnustaa. Esko Aho keksi presidentin jahkaillessa ja odottaessa ohjeita Moskovasta, ettei Suomen tarvitse erillistö tunnusta esittää vaan todetaan vanhan tunnustuksen olevan voimassa.

        Aho pelasti Koiviston ja Suomen suunnattomalta häpeältä.

        Kyllä kai puolueen voi katsoa olleen rähmällään jos sen keskeisimmät vaikuttajat ajoivat presidenttiehdokkaaksi 1981 sairasta miestä. Puuhailivat vielä tästä "Mustaa Hevosta" Vähemmistökommunistien ja Punaisten vuorineuvosten kanssa. Siinä olet oikeassa että tuskin Maalaisliiton tavallinen äänestäjä oli rähmällään. Kuten tuskin SDP:n kuin minkään muunkaan puolueen. Virolaisen voitto esivaalissa oli ensimmäinen näytös siitä kuinka kansa palautti vallan itselleen. Virolainen tuki suoraselkäisesti Koivistoa keväällä 1981 K-linjan yrittäessä kaataa Koiviston hallituksen sisältäpäin.
        Suomen "historiikkiinko" perustat näkemyksesi Presidentti Koivistosta. Totta totisesti hyvä tarinankertoja saa väännettyä mustasta valkoista.


      • Jombenrakasjohtajisto
        TotuusTuostakin kirjoitti:

        SDP meni rähmälleen -60 luvun lopulla, mutta Maalaisliitto ei mennyt koskaan.

        Maalaisliitossa oli poliitikkoja jotka olivat rähmällään, Karjalainen, Uusitalo, Väyrynen jne. Kekkonen ei kuulunut heihin, vaikka K-linja Kekkoseen viittaa. Puolue Sukselaisen ja Virolaisen johdolla ei ollut rähmällään, vaan toteutti hyvin itsenäistö politiikkaa suhteessa Moskovaan. EEC vapaakauppasopimus yhtenä esimerkkinä.

        Kekkosen joutuessa luopumaan puolueen presidenttiehdokkaaksi nousi Virolainen, ei Moskovan junttaama ja Väyrysen venkoilema Karjalainen. Sekin osoittaa, ettei puolueen ja sen kannattajien enemmistö olleet rähmällään mihinkään suuntaan, vaan nostivat ehdokkaakseen miehen jolla ei ollut edes kotiryssää. Toista oli SDP:n ehdokkalla, Mauno Koivistolla, joka eli Moskovan kädestä. Edes veljeskansan Viron uudelleen itsenäistymistä Manu ei uskaltanut tunnustaa. Esko Aho keksi presidentin jahkaillessa ja odottaessa ohjeita Moskovasta, ettei Suomen tarvitse erillistö tunnusta esittää vaan todetaan vanhan tunnustuksen olevan voimassa.

        Aho pelasti Koiviston ja Suomen suunnattomalta häpeältä.

        Koivisto oli/on jahkaileva, herkkähipiäinen ja tyhmähkö. Noista ominaisuuksista johtuen hänestä ei koskaan tullut valtiomiesluokan presidenttiä, kuten Kekkonen oli.
        Tuo Viron tunnustaminen Ahon keksintönä oli minulle uutta.


      • TotuusTuostakin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Kyllä kai puolueen voi katsoa olleen rähmällään jos sen keskeisimmät vaikuttajat ajoivat presidenttiehdokkaaksi 1981 sairasta miestä. Puuhailivat vielä tästä "Mustaa Hevosta" Vähemmistökommunistien ja Punaisten vuorineuvosten kanssa. Siinä olet oikeassa että tuskin Maalaisliiton tavallinen äänestäjä oli rähmällään. Kuten tuskin SDP:n kuin minkään muunkaan puolueen. Virolaisen voitto esivaalissa oli ensimmäinen näytös siitä kuinka kansa palautti vallan itselleen. Virolainen tuki suoraselkäisesti Koivistoa keväällä 1981 K-linjan yrittäessä kaataa Koiviston hallituksen sisältäpäin.
        Suomen "historiikkiinko" perustat näkemyksesi Presidentti Koivistosta. Totta totisesti hyvä tarinankertoja saa väännettyä mustasta valkoista.

        Mitä sinä horiset. Puolue, siis Keskustapuolue, valitsi presidenttiehdokkaakseen Virolaisen. Ei sairasta Karjalaista, vaikka Kreml niin vaati. Keskusta ei siis ollut rähmällään, päinvastoin se toimi itsenäisesti kuuntelematta edes niitä omia vaikuttajia, jotka Karjalaista junttasivat. Eikä puolueessa kuunneltu edes vuorineuvoksia jotka olivat Karjalaisen tukijoukoissa.

        Jokaisessa puolueessa on erilaisia ehdokkaita korkeisiin tehtäviin, tuolloin Koiviston kansansuosio oli niin korkea, ettei demareilla ollut sisäistä vääntöä ehdokkasta, mutta oli sielläkin Sorsalla omat kannattajansa. Koivisto houkuteltiin Suomen Pankista päivänpolitiikkaan jotta hänen vahva kansansuosionsa tasaantuisi ja Sorsa pääsisi paremmista asemista demarien presidenttikisaan, mutta Kekkosen luopuminen "ennen aikojaan" toimikin päinvastaiseen suuntaan.

        Mitä taas Koiviston toimintaan presidenttinä tulee, niin eihän siihen tarvita Suomen eikä muidenkaan historiikkiä. Oma muistikin pelaa sen verran, että noista ajoista voi kirjoittaa ihan itse näkemäänsä, ja onhan tuo Ahon keksimä takaportti esitetty TV:n dokumeteissakin.


      • TotuusTuostakin kirjoitti:

        Mitä sinä horiset. Puolue, siis Keskustapuolue, valitsi presidenttiehdokkaakseen Virolaisen. Ei sairasta Karjalaista, vaikka Kreml niin vaati. Keskusta ei siis ollut rähmällään, päinvastoin se toimi itsenäisesti kuuntelematta edes niitä omia vaikuttajia, jotka Karjalaista junttasivat. Eikä puolueessa kuunneltu edes vuorineuvoksia jotka olivat Karjalaisen tukijoukoissa.

        Jokaisessa puolueessa on erilaisia ehdokkaita korkeisiin tehtäviin, tuolloin Koiviston kansansuosio oli niin korkea, ettei demareilla ollut sisäistä vääntöä ehdokkasta, mutta oli sielläkin Sorsalla omat kannattajansa. Koivisto houkuteltiin Suomen Pankista päivänpolitiikkaan jotta hänen vahva kansansuosionsa tasaantuisi ja Sorsa pääsisi paremmista asemista demarien presidenttikisaan, mutta Kekkosen luopuminen "ennen aikojaan" toimikin päinvastaiseen suuntaan.

        Mitä taas Koiviston toimintaan presidenttinä tulee, niin eihän siihen tarvita Suomen eikä muidenkaan historiikkiä. Oma muistikin pelaa sen verran, että noista ajoista voi kirjoittaa ihan itse näkemäänsä, ja onhan tuo Ahon keksimä takaportti esitetty TV:n dokumeteissakin.

        Käsittääkseni Presidentti Koiviston ja Ahon yhteistyö toimi erittäin hyvin. Miksi Koiviston kaudella olisi pitänyt yhtäkkiä asettua NL:ää vastaan tässä Baltian maiden tunnustamisasiassa. Kekkosen kaudella sen sijaan oli hyväksyttävää nöyristellä. Logiikka ontuu tässä suhteessa.
        Presidentti Koivisto palautti demokratian Suomeen viimeistään keväällä 1987 kun "kassakaappisopimus" lyötiin palasiksi parkettiin.


      • TotuusTuostakin
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Käsittääkseni Presidentti Koiviston ja Ahon yhteistyö toimi erittäin hyvin. Miksi Koiviston kaudella olisi pitänyt yhtäkkiä asettua NL:ää vastaan tässä Baltian maiden tunnustamisasiassa. Kekkosen kaudella sen sijaan oli hyväksyttävää nöyristellä. Logiikka ontuu tässä suhteessa.
        Presidentti Koivisto palautti demokratian Suomeen viimeistään keväällä 1987 kun "kassakaappisopimus" lyötiin palasiksi parkettiin.

        Baltian itsenäistyminen oli iso asia belteille itselleen, mutta myös pohjoismaille. Koiviston jahkailun ja Moskavasta odottamiensa neuvojen vuoksi kaikki muut pohjoismaat kerkesivät tunnustaa Viron ja muiden Baltian maiden itsenäisyyden ennen Suomea. Ahon kekseliäs ratkaisu pelasti Suomen totaaliselta häpeältä.

        Koiviston toiminta osoittaa, kuinka epäitsenäinen hän oli päätöksenteossaan suhteessa Neuvostoliittoon ja sen vaikutuspiirissä olleisiin maihin. Kekkonen säilytti Suomen itsemääräämisoikeuden (mm. EEC sopimus) NL:n painostunkin alla, Koivisto ei edes silloin kun NL:n painostusta ei käytänössä enää ollut.


      • TotuusTuostakin kirjoitti:

        Baltian itsenäistyminen oli iso asia belteille itselleen, mutta myös pohjoismaille. Koiviston jahkailun ja Moskavasta odottamiensa neuvojen vuoksi kaikki muut pohjoismaat kerkesivät tunnustaa Viron ja muiden Baltian maiden itsenäisyyden ennen Suomea. Ahon kekseliäs ratkaisu pelasti Suomen totaaliselta häpeältä.

        Koiviston toiminta osoittaa, kuinka epäitsenäinen hän oli päätöksenteossaan suhteessa Neuvostoliittoon ja sen vaikutuspiirissä olleisiin maihin. Kekkonen säilytti Suomen itsemääräämisoikeuden (mm. EEC sopimus) NL:n painostunkin alla, Koivisto ei edes silloin kun NL:n painostusta ei käytänössä enää ollut.

        Kiersit kysymykseni. Miksi Kekkosen aikana hyveeksi tehty reaalipolitiikka olikin tuomittavaa Koiviston aikana. Ettei vain ollut NL:n kanssa sovittua teatteria tuo EEC-asia. Kuten oli Noottikriisikin.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Kiersit kysymykseni. Miksi Kekkosen aikana hyveeksi tehty reaalipolitiikka olikin tuomittavaa Koiviston aikana. Ettei vain ollut NL:n kanssa sovittua teatteria tuo EEC-asia. Kuten oli Noottikriisikin.

        Fanittava Kekkos-Kultti tuntuu elävän sitkeästi Impivaarassa.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Fanittava Kekkos-Kultti tuntuu elävän sitkeästi Impivaarassa.

        Oikeastaan paras kuvaus Suomen Sodanjälkeisestä historiasta:
        "Kirjava Lehmä-Suuri luento Suomen sodanjälkeisestä historiasta".
        Kari Kontio ja Tuomas Nevanlinna 1988.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Fanittava Kekkos-Kultti tuntuu elävän sitkeästi Impivaarassa.

        Itsekin kritiikittömästi tähän Kekkos-kulttiin uskoneena.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Oikeastaan paras kuvaus Suomen Sodanjälkeisestä historiasta:
        "Kirjava Lehmä-Suuri luento Suomen sodanjälkeisestä historiasta".
        Kari Kontio ja Tuomas Nevanlinna 1988.

        Vaikka kaunokirjallisuus luokkaan on luokiteltukin. Kertoo: Suora lainaus takakansitekstistä: "Kekkosen pojista, Osapuolen suuresta salaliitosta, Mika Tiivolasta, Kalevi Sorsasta, Jouko Turkasta, Rauno Kärjestä". Hervottoman hauskaa ja samalla ajatuksia herättävää luettavaa. Ei tosikoille. Em. Kontio oli armoitettu kynänkäyttäjä. Muistaakseni oli opiskellut poliittista aatehistoriaa tms.


    • Tämä Suomi vain on sellainen laumasielujen Impivaara jossa kaikki kriittinen ajattelu on epäsuotavaa. Tuolla Etelän mailla ajattelu on paljon vapaampaa.
      Kuten joku kansallistaiteilijoistamme totesi: En muista kuka. "Kaipaan täältä kipiästi pois".

      • Miksi emme ota mallia Yhdysvaltalaisesta mentaliteetista "Jossa mikään ei ole mahdotonta". Itsesäälisen jurnuttamisemme sijaan.


      • dv8
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Miksi emme ota mallia Yhdysvaltalaisesta mentaliteetista "Jossa mikään ei ole mahdotonta". Itsesäälisen jurnuttamisemme sijaan.

        Paitsi että sielä ei ole sosiaaliturvaa ja opinnot pitää maksaa itse. Se johtaisi rajuun kuiluun rikkaiden ja köyjien valillä. Monellako olisi varaa opiskella, jos kaikki kulut pitäisi maksaa itse?

        Kirjoitiksistasi päätellen tietosi on hyvin rajallinen mutta mielikuvitus sitäkin vilkkaampi


      • dv8 kirjoitti:

        Paitsi että sielä ei ole sosiaaliturvaa ja opinnot pitää maksaa itse. Se johtaisi rajuun kuiluun rikkaiden ja köyjien valillä. Monellako olisi varaa opiskella, jos kaikki kulut pitäisi maksaa itse?

        Kirjoitiksistasi päätellen tietosi on hyvin rajallinen mutta mielikuvitus sitäkin vilkkaampi

        Tottakai tiedän tämän. Systeemin varjopuoli kieltämättä. Demokraatit ovat useaan otteeseen yrittäneet parantaa sosiaaliturvaa. Mutta se on aina tyssännyt Republikaanien pölhöoikeistosiipeen. Merkittävimmät sosiaaliuudistukset taisi tehdä Republikaanipresidentti Richard Nixon. Ford ja Carter jatkoivat tällä linjalla. Reaganismin valtakausi osui samaan aikaan kun Keynesin opit hylättiin. Clintonin valtakudella Yhdysvalloilla meni käsittääkseni hyvin. Busheista en viitsi sanoa mitään. Bushin suvulla on erittäin läheiset suhteet Saudien kanssa. Michael Mooren kirjoista löytyy tämä tieto.


      • Mielenkiintoistaa
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Tottakai tiedän tämän. Systeemin varjopuoli kieltämättä. Demokraatit ovat useaan otteeseen yrittäneet parantaa sosiaaliturvaa. Mutta se on aina tyssännyt Republikaanien pölhöoikeistosiipeen. Merkittävimmät sosiaaliuudistukset taisi tehdä Republikaanipresidentti Richard Nixon. Ford ja Carter jatkoivat tällä linjalla. Reaganismin valtakausi osui samaan aikaan kun Keynesin opit hylättiin. Clintonin valtakudella Yhdysvalloilla meni käsittääkseni hyvin. Busheista en viitsi sanoa mitään. Bushin suvulla on erittäin läheiset suhteet Saudien kanssa. Michael Mooren kirjoista löytyy tämä tieto.

        Mielenkiintoisia "lähteitä" käytät.

        Michael Moore on USA:ssa samaa kuin Johan Bäckman Suomessa. Bäckman ei elokuvia ole tehnyt, mutta mielipiteiltään vastaa samaa kuin Moore jenkeissä


      • Mielenkiintoistaa kirjoitti:

        Mielenkiintoisia "lähteitä" käytät.

        Michael Moore on USA:ssa samaa kuin Johan Bäckman Suomessa. Bäckman ei elokuvia ole tehnyt, mutta mielipiteiltään vastaa samaa kuin Moore jenkeissä

        Itseasiassa Michael Moore vastaa mielipiteiltään useimpia Amerikkalaisia. Pieni mutta vaikutusvaltainen pölhöoikeistolaisten joukko terrorisoi koko maata. Luepa kirjat "Tyhmät Valkoiset Miehet" ja "Mikä Maa Mikä Planeetta". Jommasakummassa oli kokonainen luku tästä Bushin klaanin Saudi-kytkennästä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      147
      10792
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      56
      3063
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      208
      2882
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2147
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1898
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1719
    7. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1686
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1607
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1553
    10. 83
      1536
    Aihe