Onko masturbaatio kuolemansynti? Oli 1990 luvulla.

Oikeastaan ei-kuolemansynnin (peccata venialia) ja kuolemansynnin (peccata mortalia) määritelmällinen raja onkin (Näin ymmärtäisin. Korjatkaa jos olen väärässä. Saatan olla väärässäkin.) juuri siinä kohtaa, että kuolemansyntiin langetaan "tahallaan", eli ihmisen hengen eli sisällisen ihmisen tahdolla.

Mutta että ei-kuolemansyntiin (peccata venialia) langetaan vastoin sisällisen ihmisen eli ihmisen hengen tahtoa, ainoastaan ihmisen vanhanosan eli "ulkonaisen ihmisen" eli vanhanaadamin eli ihmisen "lihan" tahdon mukaisesti, jolloin siis ihmisessä on jo tekoa valmisteltaessa ja toteuttaessa sisäinen hengen eli sisällisen ihmisen katumus, jolloin siis ikäänkuin "liha sotii henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan".

Pahemmalta vaikuttaviin synteihin ihminen ei lankea niin helposti, jos hänen sisällinen ihmisensä on siihen lankeamista vastaan, joten siksi kuolemansynnit ovat yleensä ulkonaisestikin pahemmalta vaikuttavia syntejä (ja yleensä myös todellisuudessa pahempia eli suurempia syntejä sekä seuraamuksiltaan, että siitä kyseisestä synnistä iankaikkisuudessa langetettavalta rangaistukseltaan).

Epäuskoiset tullaan tuomitsemaan tekojensa mukaan, eli tekojensa pahuuden, merkittävyyden ja määrän mukaisesti, sillä heidän kaikki tekonsa ja laiminlyöntinsä ja ajatuksensa ja asenteensa ja ilmaisunsa kirjoitetaan heidän omiin elämänkirjoihinsa. Viimeisellä tuomiolla heidän elämänkirjansa avataan ja heidät kunkin tuomitaan sen perusteella, mitä kaikkea heidän kunkin elämänkirjoihinsa on silloin kirjoitettuna.

Mutta uskovaisilla on kaikki synnit anteeksi, joten heitä ei tuomita heidän synneistään, mutta heille maksetaan iankaikkinen palkka Herran Jeesuksen Kristuksen hyvien töiden ja Kristuksen vanhurskauden perusteella, sillä heidän nimensä ovat kirjoitettuina Teurastetun Karitsan eli Herran Jeesuksen elämänkirjaan.

Viimeisellä tuomiolla avataan myös Teurastetun Karitsan elämänkirja, ja kaikki ne joiden nimet siihen on kirjoitettu (eli oikeat uskovaiset) tuomitaan silloin sen mukaisesti, mitä Herran Jeesuksen hyviä tekoja on siihen kirjaan kirjoitettuna, eli Kristuksen vanhurskauden perusteella, joten heidät "tuomitaan" iankaikkiseen perintöosaan, iankaikkiseen autuaaseen elämään ja iloon uusiin taivaisiin ja uuteen maahan, jossa vanhurskaus asuu.

Luuk. 12:
"47 Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja kärsiä.
48 Joka taas ei tietänyt, ja kuitenkin teki haavain ansion, sen pitää vähemmän haavoja kärsimän; sillä kenelle paljo annettu on, siltä paljon etsitään, ja jonka haltuun paljo on annettu, sitä enempi anotaan."

Mark. 6:11
"Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille."

Ilm. 20:12
"Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan".

Tämä kohta antaisi aika selvästi ymmärtää, että "hekumointi" olisi kuolemansynti (peccata mortalia), sillä hekumoitsijat "eivät saa periä Jumalan valtakuntaa". On sitten eri asia, että tarkoitetaanko tässä kohdassa hekumoitsijalla ketä tahansa itsetyydytyksen harjoittajaa (kun itsetyydytyksessä tulee orgasmi):

1. Kor. 6:9
"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,"

Oonanin kohta näyttäisi epäsuorasti opettavan melko selvästi, että siemenen maahan laskeminen (muualle kuin aviovaimon emättimeen) olisi kuolemansynti. Tämä siis koskisi sellaista aviovaimon kanssa harjoitettavaa yhdyntää, joka johtaa ejakulointiin eli siemensyöksyyn aviovaimon emättimen ulkopuolelle.

Tämä koskee luultavasti kuitenkin vain tapauksia, joissa ejakulointi emättimen ulkopuolelle tapahtuu NIMENOMAAN siksi, ettei haluta naisen tulevan raskaaksi. En tiedä, voiko tätä yleistää sellaiseen miehen harjoittamaan itsetyydytykseen, jonka seurauksena hän ejakuloi muualle kuin aviovaimonsa emättimen sisälle:

1. Moos. 38:
"9 Mutta Onan tiesi, ettei siemen olisi tullut hänen omaksensa: koska hän siis makasi veljensä emännän kanssa, antoi hän sen pudota maahan, ja turmeli sen, ettei hän olisi antanut veljellensä siementä.
10 Ja se paha, kuin hän teki, ei kelvannut Herralle, joka kuoletti myös hänen."

normaaliuskovainen kirjoitti:

Oikeastaan ei-kuolemansynnin (peccata venialia) ja kuolemansynnin (peccata mortalia) määritelmällinen raja onkin (Näin ymmärtäisin. Korjatkaa jos olen väärässä. Saatan olla väärässäkin.) juuri siinä kohtaa, että kuolemansyntiin langetaan "tahallaan", eli ihmisen hengen eli sisällisen ihmisen tahdolla.

Mutta että ei-kuolemansyntiin (peccata venialia) langetaan vastoin sisällisen ihmisen eli ihmisen hengen tahtoa, ainoastaan ihmisen vanhanosan eli "ulkonaisen ihmisen" eli vanhanaadamin eli ihmisen "lihan" tahdon mukaisesti, jolloin siis ihmisessä on jo tekoa valmisteltaessa ja toteuttaessa sisäinen hengen eli sisällisen ihmisen katumus, jolloin siis ikäänkuin "liha sotii henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan".

Pahemmalta vaikuttaviin synteihin ihminen ei lankea niin helposti, jos hänen sisällinen ihmisensä on siihen lankeamista vastaan, joten siksi kuolemansynnit ovat yleensä ulkonaisestikin pahemmalta vaikuttavia syntejä (ja yleensä myös todellisuudessa pahempia eli suurempia syntejä sekä seuraamuksiltaan, että siitä kyseisestä synnistä iankaikkisuudessa langetettavalta rangaistukseltaan).

Epäuskoiset tullaan tuomitsemaan tekojensa mukaan, eli tekojensa pahuuden, merkittävyyden ja määrän mukaisesti, sillä heidän kaikki tekonsa ja laiminlyöntinsä ja ajatuksensa ja asenteensa ja ilmaisunsa kirjoitetaan heidän omiin elämänkirjoihinsa. Viimeisellä tuomiolla heidän elämänkirjansa avataan ja heidät kunkin tuomitaan sen perusteella, mitä kaikkea heidän kunkin elämänkirjoihinsa on silloin kirjoitettuna.

Mutta uskovaisilla on kaikki synnit anteeksi, joten heitä ei tuomita heidän synneistään, mutta heille maksetaan iankaikkinen palkka Herran Jeesuksen Kristuksen hyvien töiden ja Kristuksen vanhurskauden perusteella, sillä heidän nimensä ovat kirjoitettuina Teurastetun Karitsan eli Herran Jeesuksen elämänkirjaan.

Viimeisellä tuomiolla avataan myös Teurastetun Karitsan elämänkirja, ja kaikki ne joiden nimet siihen on kirjoitettu (eli oikeat uskovaiset) tuomitaan silloin sen mukaisesti, mitä Herran Jeesuksen hyviä tekoja on siihen kirjaan kirjoitettuna, eli Kristuksen vanhurskauden perusteella, joten heidät "tuomitaan" iankaikkiseen perintöosaan, iankaikkiseen autuaaseen elämään ja iloon uusiin taivaisiin ja uuteen maahan, jossa vanhurskaus asuu.

Luuk. 12:
"47 Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja kärsiä.
48 Joka taas ei tietänyt, ja kuitenkin teki haavain ansion, sen pitää vähemmän haavoja kärsimän; sillä kenelle paljo annettu on, siltä paljon etsitään, ja jonka haltuun paljo on annettu, sitä enempi anotaan."

Mark. 6:11
"Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille."

Ilm. 20:12
"Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan".

Tämä kohta antaisi aika selvästi ymmärtää, että "hekumointi" olisi kuolemansynti (peccata mortalia), sillä hekumoitsijat "eivät saa periä Jumalan valtakuntaa". On sitten eri asia, että tarkoitetaanko tässä kohdassa hekumoitsijalla ketä tahansa itsetyydytyksen harjoittajaa (kun itsetyydytyksessä tulee orgasmi):

1. Kor. 6:9
"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,"

Oonanin kohta näyttäisi epäsuorasti opettavan melko selvästi, että siemenen maahan laskeminen (muualle kuin aviovaimon emättimeen) olisi kuolemansynti. Tämä siis koskisi sellaista aviovaimon kanssa harjoitettavaa yhdyntää, joka johtaa ejakulointiin eli siemensyöksyyn aviovaimon emättimen ulkopuolelle.

Tämä koskee luultavasti kuitenkin vain tapauksia, joissa ejakulointi emättimen ulkopuolelle tapahtuu NIMENOMAAN siksi, ettei haluta naisen tulevan raskaaksi. En tiedä, voiko tätä yleistää sellaiseen miehen harjoittamaan itsetyydytykseen, jonka seurauksena hän ejakuloi muualle kuin aviovaimonsa emättimen sisälle:

1. Moos. 38:
"9 Mutta Onan tiesi, ettei siemen olisi tullut hänen omaksensa: koska hän siis makasi veljensä emännän kanssa, antoi hän sen pudota maahan, ja turmeli sen, ettei hän olisi antanut veljellensä siementä.
10 Ja se paha, kuin hän teki, ei kelvannut Herralle, joka kuoletti myös hänen."

Lue lisää

Jos katsomme, mitä Vanha Testamentti sanoo alkukielellä, heprealla synnin moninaisuudesta, niin on selvempi tarkastuspohja.

Hepreassa synti-sanalla on monta vastinetta.

Kolme tärkeintä esiintyy jo tässä lauseessa. "HET, HATAIM" tarkoittaa liiton rikkomista, erehtymistä, "AVON" taas rikosta maallista lakia vastaan.

Kaikkein voimakkain sana on "PESHA", joka on tahallinen, tarkoituksellinen toiminta selvästi ilmoitettua Jumalan tahtoa vastaan.

Koska Pesha on rikkomus Jumalaa vastaan, voidaan katsoa, että paras suomalainen vastine tälle sanalle on KAPINA.

Kun nyt pannaan nuo eri synti-sanat oikeille paikoilleen saadaan seuraava käännös:

Esimerkki Raamatun Ilmestyksen vaivan ajasta jossa sanotaan; "Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun (Danielin) kansallesi ja pyhälle kaupungillesi (Jerusalemille), että kapinallisuus (pesha) loppuu, synnit (hataim) sinetöidään ja rikokset (avon) peitetään ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan esille ja jumalallinen ilmestys ja profetia vahvistetaan ja Kaikkein Pyhin (Messias) voidellaan.

Siitä voi joku yrittää vääntää ”kuoleman syntiä” ja uskon sen tuovan mukanaan vaikeutta.

Ilmestyskirjahan on kirjoitettu vain juutalaisille, mutta koskee kuitenkin loppupelissä myös uudestisyntyneitä pakanoita.

Vahvuudeksi panen Dan. 9:27: "Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin: ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse."
Tämä on väärin käännetty, jossa aliperäisessä käännöksessä ilmenee liiton uudistus vahvistuksella yhden vuosiviikon (vaivan ajan) ajaksi. Samalla myös ilmenee, että se koskee monia (myös pakanoita).
Jakeen loppuosa on suunnilleen oikein.
Kes.

Joku sanoi, että spermaa ei kannata pestä lämpimällä, haalealla eikä kuumalla vedellä, sillä silloin se takertuu vain entistä lujemmin kiinni.

Hän neuvoi, että se kannattaa pestä kylmällä vedellä, niinkuin maalaustarvikkeetkin, sillä sperma sisältää samankaltaisia aineita (proteiineja).

Mielestäni neuvoja on oikeassa.

Kirjoitit oikein Essulessu, mutta teillä esikoislestadiolaisilla (lukuunottamatta pikkulapsia ja riittävän kehitysvammaisia) ei ole valtaa antaa syntejä anteeksi, koska te ette ole elävässä uskossa ja teillä ei ole Pyhää Henkeä ja teillä ei ole siksi Pyhän Hengen voimaa.

Mutta meillä oikeilla uskovaisilla eli Jumalan lapsilla on elävä usko ja Pyhä Henki ja siksi Pyhän Hengen voima ja valta antaa kaikki synnit anteeksi katuvalle ihmiselle Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä.

1. Kor. 4:
"15 Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.
17 Juuri sentähden minä lähetin teille Timoteuksen, joka on minun rakas ja uskollinen poikani Herrassa; hän on muistuttava teitä minun vaelluksestani Kristuksessa Jeesuksessa, sen mukaan kuin minä kaikkialla, joka seurakunnassa, opetan.
18 Muutamat teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi, aivan niinkuin minä en tulisikaan teidän tykönne.
19 Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta.
20 Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa."

1. Kor. 2:4
"Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa"

Room. 1:
"16 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.
17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta"."

Joh. 20:
21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

Sinä Essulessu et ole lähtenyt meitä ja Herraa seuraamaan (vaan olet jumalattomien eriseurassa). Niinkuin Paavali kehoitti niitä, jotka olivat saaneet parannuksen armon Paavalin julistamasta jumalanvaltakunnan evankeliumin synninpäästöstä.

1. Kor. 4:
16 "Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani."

Mutta jos Paavalin ja Kristuksen ja pyhäin yhteisestä seurakunnasta joku on mennyt eriseuraan tai ollut aina eriseurassa, niin ei hän silloin ole Paavalin seuraaja, eikä myöskään Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eikä myöskään hänen pyhiensä yhteisen seurakunnan seuraaja.

Näin lausutaan Apostolisessa uskontunnustuksessamme:

"Minä uskon...|||| ...pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,"

Siis YHTEISEN SEURAKUNNAN (huomaa: EI MONIKOSSA). Kaikki muut ovat eriseuroja, sillä ne eivät kuulu pyhien yhteiseen seurakuntaan.

1. Tess. 1:6
"Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,"

vllaamanni kirjoitti:

Sinä Essulessu et ole lähtenyt meitä ja Herraa seuraamaan (vaan olet jumalattomien eriseurassa). Niinkuin Paavali kehoitti niitä, jotka olivat saaneet parannuksen armon Paavalin julistamasta jumalanvaltakunnan evankeliumin synninpäästöstä.

1. Kor. 4:
16 "Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani."

Mutta jos Paavalin ja Kristuksen ja pyhäin yhteisestä seurakunnasta joku on mennyt eriseuraan tai ollut aina eriseurassa, niin ei hän silloin ole Paavalin seuraaja, eikä myöskään Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eikä myöskään hänen pyhiensä yhteisen seurakunnan seuraaja.

Näin lausutaan Apostolisessa uskontunnustuksessamme:

"Minä uskon...|||| ...pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,"

Siis YHTEISEN SEURAKUNNAN (huomaa: EI MONIKOSSA). Kaikki muut ovat eriseuroja, sillä ne eivät kuulu pyhien yhteiseen seurakuntaan.

1. Tess. 1:6
"Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,"

Lue lisää

Lopeta tuo paasaaminen, te olett esurkea lapsellinen joukko koko veeälporukka noiden lapsellisten --meillä on vain valta plaa plaa...hävettää sivullistakin tuo onneton sokeutenne ja peräkamarissa väännettyjen oppienne saarnaaminen Jumalan sanana hyh!1

vllaamanni kirjoitti:

Sinä Essulessu et ole lähtenyt meitä ja Herraa seuraamaan (vaan olet jumalattomien eriseurassa). Niinkuin Paavali kehoitti niitä, jotka olivat saaneet parannuksen armon Paavalin julistamasta jumalanvaltakunnan evankeliumin synninpäästöstä.

1. Kor. 4:
16 "Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani."

Mutta jos Paavalin ja Kristuksen ja pyhäin yhteisestä seurakunnasta joku on mennyt eriseuraan tai ollut aina eriseurassa, niin ei hän silloin ole Paavalin seuraaja, eikä myöskään Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eikä myöskään hänen pyhiensä yhteisen seurakunnan seuraaja.

Näin lausutaan Apostolisessa uskontunnustuksessamme:

"Minä uskon...|||| ...pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,"

Siis YHTEISEN SEURAKUNNAN (huomaa: EI MONIKOSSA). Kaikki muut ovat eriseuroja, sillä ne eivät kuulu pyhien yhteiseen seurakuntaan.

1. Tess. 1:6
"Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,"

Lue lisää

Vllaamanni otti ylimmän ylpeän tuomarin roolin.

Jo tuo osoittaa että Totuuden henki ei ole teissä.

vllaamanni kirjoitti:

Sinä Essulessu et ole lähtenyt meitä ja Herraa seuraamaan (vaan olet jumalattomien eriseurassa). Niinkuin Paavali kehoitti niitä, jotka olivat saaneet parannuksen armon Paavalin julistamasta jumalanvaltakunnan evankeliumin synninpäästöstä.

1. Kor. 4:
16 "Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani."

Mutta jos Paavalin ja Kristuksen ja pyhäin yhteisestä seurakunnasta joku on mennyt eriseuraan tai ollut aina eriseurassa, niin ei hän silloin ole Paavalin seuraaja, eikä myöskään Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eikä myöskään hänen pyhiensä yhteisen seurakunnan seuraaja.

Näin lausutaan Apostolisessa uskontunnustuksessamme:

"Minä uskon...|||| ...pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,"

Siis YHTEISEN SEURAKUNNAN (huomaa: EI MONIKOSSA). Kaikki muut ovat eriseuroja, sillä ne eivät kuulu pyhien yhteiseen seurakuntaan.

1. Tess. 1:6
"Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,"

Lue lisää

Kiitos tiedosta. En voi kuitenkaan kieltää Jumalan armotyötä jonka hän on Henkensä kautta minussa vaikuttanut. Ihminen joka on uudestisyntynyt ja saanut elävän uskon, ei voi sitä koskaan unohtaa eikä kieltää.

Nuo Raamatunpaikat todellakin kertovat Uuden liiton seurakunnasta. Tiedätkö miten sen on määritellyt Luther, Lestadius ja Raattamaa? Pienemmät kihot eivät nimittäin vakuuta minua.

Luther sanoo että Kristuksen kirkko on kaikkialla missä sana oikein saarnataan ja sakramentit okein toimitetaan, ja sen rajoja ei voi nähdä ihmissilmin. Tähän hän viittaa kun sanoo että uskoo maailmassa olevan yhden pyhän seurakunna jossa ei ole ermielisyyttä jne. tämähän on teillä muka todiste että missä Oulun konttori hallitsee niin siellä on tämä kirkko ainoastaan.
Raattamaa sanoo että se on kaikkialla maailmassa eri kielissä ja kansoissa. Mutta ehdot tulevat Raamatusta, ja se on se pieni joukko. Minä uskon että mekin olemme saaneet tulla siihen lukittujen ovien takana perustettuun seurakuntaan ja pidämme tästä opista ja uskosta kiinni.
Vaan on vain yksi Tuomari, ja jätän hänen käsiinsä kaiken.

Anteeksi jos sanoin pahasti vaikkapa viitaten Oulun konttoriin. Onhan näitä konttoreita meilläkin ja meinaa mennä joskus epäterveelliseksi nämä hallitukset, mutta kuitenkin Jumalan sana on kaiken yläpuolella, emme voi turvata yhteenkään ihmiseen tai instituutioon..

Essulessu kirjoitti:

Anteeksi jos sanoin pahasti vaikkapa viitaten Oulun konttoriin. Onhan näitä konttoreita meilläkin ja meinaa mennä joskus epäterveelliseksi nämä hallitukset, mutta kuitenkin Jumalan sana on kaiken yläpuolella, emme voi turvata yhteenkään ihmiseen tai instituutioon..

Lue lisää

Erityisesti 1970-luvulla vaikutti vanhoillislestadiolaisuudessa ns "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus" -oppi eli huoneenhallitusoppi, jonka mukaan rauhanyhdistysten johtokunnat, puhujainkokous ja SRKn johtokunta toimisivat ns Jumalan valtakunnan huoneenhallituksina ja niitä pitäisi siksi totella ehdottomasti, koska ne olisivat erehtymättömiä, tai vaikka ne erehtyisivätkin, niin niitä pitäisi silti aina ehdottomasti totella. Ja tätä perusteltiin mm näillä Raamatun paikoilla:

Matt. 18:
"17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin."

1. Sam. 15:23
"Sillä tottelemattomuus on noituuden synti, ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus"

Sak. 3:7
"Näin sanoo Herra Zebaot: jos sinä vaellat minun teilläni, ja jos sinä pidät minun vartioni, niin sinä saat minun huonettani hallita, ja minun kartanoitani varjella"

Luuk. 12:42
"Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?"

Luuk. 16:1
"Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa."

Kaikki vanhoillislestadiolaiset eivät sitä huoneenhallitusoppia silloinkaan kannattaneet, mutta se oppi oli silloin mm SRK:n johtomiehillä ilmeisesti kaikilla. SRK on todennut myöhemmin, että tuo huoneenhallitusoppi oli harhaoppi. Myös minä ja lähes kaikki (ellei aivan kaikki) vanhoillislestadiolaiset ovat nykyään sitä mieltä, että se huoneenhallitusoppi on harhaoppi.

Tuossa Matt. 18:17 kohdassa ei siis tarkoiteta seurakunnalla minkään yhdistyksen johtokuntaa, keskusyhdistystä eikä vuosikokousta eikä puhujainkokousta eikä koko Jumalan ulkonaisen seurakunnan enemmistöä (ei siis myöskään vanhoillislestadiolaisten enemmistöä), vaan siinä tarkoitetaan yksinkertaisesti niistä Kristuksen ulkonaisen seurakunnan sisäpuolella olevista uskovaisista koostuvaa joukkoa (1 tai enemmän henkilöitä), jotka ovat elävässä uskossa ja siis myös Kristuksen sisälliseen eli näkymättömään seurakuntaan kuuluvia, ja jotka kehoittavat harhaoppiin eksynyttä tai syntiin langennutta uskonveljeä/-sisarta katumukseen ja parannukseen siitä synnistä/harhaopista, johon tämä on langennut ja ottamaan heiltä vastaan Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön.

Jos tuo langennut katuu syntejänsä ja harhaoppejansa, niin nämä uskovaiset joissa Pyhä Henki asuu ("nämä uskovaiset joissa Pyhä Henki asuu" = se seurakunta, jota tuossa Matt. 18:17 kohdassa tarkoitetaan) antavat hänelle synnit anteeksi Pyhän Hengen valtuudella ja voimalla Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä.

Mutta jos käy niin, että tuo langennut ei kadukaan kaikkia syntejään ja harhaoppejaan, niin siinä tapauksessa nämä oikeat uskovaiset (joissa asuu Pyhä Henki) joutuvat sitomaan hänet synteihinsä, eli he joutuvat kieltämään häneltä anteeksiannon, jolloin se langennut/harhaoppinen ei saa syntejään anteeksi myöskään Jumalan edessä, ja siksi oikeat uskovaiset pitävät häntä siitä lähtien "pakanana ja publikaanina", eli epäuskoisena ja epäluotettavana ihmisenä.

Synteihinsä sidottua ihmistä ei myöskään tervehditä Jumalan lasten tervehdyksellä ("Jumalan terve", "Jumalan rauhaan"), vaan häntä tervehditään kuten kaikkia muitakin epäuskoisia ja vääräuskoisia, eli esim. heippa, terve, päivää, huomenta, hyvää päivää, iltaa, hyvää iltaa, moi, moikka, morjesta, hyvää yötä, hyvää joulua jne. Synteihinsä sidottua ihmistä ei myöskään enää hyväksytä seurapuhujaksi (ennen kuin hän tekee totisen parannuksen).

Mutta jos kysymyksessä on evlut-kirkon pappi tai piispa, niin häntä ei voida estää saarnaamasta evlut-kirkossa. Lisäksi jos hän on paikallinen pappi/piispa, niin hänet saatetaan joskus kutsua juhlapuheen pitäjäksi tai liturgiksi erilaisiin juhlatilaisuuksiin kuten suviseuroihin, muihin suuriin kesäseuroihin, rauhanyhdistyksen toimitalon avajaisjuhliin tai toimitalon valmistumisen vuosijuhliin, ristiäisiin kastepapiksi jne, kuten kenet tahansa epäuskoisen papin, mutta synteihin sidotuilla papeillakaan/piispoillakaan ei ole valtaa antaa syntejä anteeksi (kuten ei kenelläkään epäuskoisella/vääräuskoisella), koska hänellä ei ole Pyhää Henkeä. Häneen siis suhtaudutaan silloin kuin keneen tahansa epäuskoiseen/vääräuskoiseen pappiin tai piispaan.

Mutta lisäksi Raamatussa kehoitetaan erityisellä tavalla varomaan ja jopa pakenemaan eriseuraista ihmistä, mutta me emme ymmärrä tämän kuitenkaan tarkoittavan sitä, että eriseurainen ihminen pitäisi eristää, tai että häntä pitäisi hyljeksiä. tällä Raamattu vain haluaa varoittaa, että miten vaarallinen eriseurainen ihminen on, sillä hän saattaa eksyttää muitakin mukaansa.

Jos osa Kristuksen ulkonaisesta seurakunnasta on eri mieltä esim sitomistapauksesta, niin ne ovat silloin väärässä, joilla ei ole Pyhää Henkeä.

vllaamanni kirjoitti:

Erityisesti 1970-luvulla vaikutti vanhoillislestadiolaisuudessa ns "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus" -oppi eli huoneenhallitusoppi, jonka mukaan rauhanyhdistysten johtokunnat, puhujainkokous ja SRKn johtokunta toimisivat ns Jumalan valtakunnan huoneenhallituksina ja niitä pitäisi siksi totella ehdottomasti, koska ne olisivat erehtymättömiä, tai vaikka ne erehtyisivätkin, niin niitä pitäisi silti aina ehdottomasti totella. Ja tätä perusteltiin mm näillä Raamatun paikoilla:

Matt. 18:
"17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin."

1. Sam. 15:23
"Sillä tottelemattomuus on noituuden synti, ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus"

Sak. 3:7
"Näin sanoo Herra Zebaot: jos sinä vaellat minun teilläni, ja jos sinä pidät minun vartioni, niin sinä saat minun huonettani hallita, ja minun kartanoitani varjella"

Luuk. 12:42
"Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?"

Luuk. 16:1
"Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa."

Kaikki vanhoillislestadiolaiset eivät sitä huoneenhallitusoppia silloinkaan kannattaneet, mutta se oppi oli silloin mm SRK:n johtomiehillä ilmeisesti kaikilla. SRK on todennut myöhemmin, että tuo huoneenhallitusoppi oli harhaoppi. Myös minä ja lähes kaikki (ellei aivan kaikki) vanhoillislestadiolaiset ovat nykyään sitä mieltä, että se huoneenhallitusoppi on harhaoppi.

Tuossa Matt. 18:17 kohdassa ei siis tarkoiteta seurakunnalla minkään yhdistyksen johtokuntaa, keskusyhdistystä eikä vuosikokousta eikä puhujainkokousta eikä koko Jumalan ulkonaisen seurakunnan enemmistöä (ei siis myöskään vanhoillislestadiolaisten enemmistöä), vaan siinä tarkoitetaan yksinkertaisesti niistä Kristuksen ulkonaisen seurakunnan sisäpuolella olevista uskovaisista koostuvaa joukkoa (1 tai enemmän henkilöitä), jotka ovat elävässä uskossa ja siis myös Kristuksen sisälliseen eli näkymättömään seurakuntaan kuuluvia, ja jotka kehoittavat harhaoppiin eksynyttä tai syntiin langennutta uskonveljeä/-sisarta katumukseen ja parannukseen siitä synnistä/harhaopista, johon tämä on langennut ja ottamaan heiltä vastaan Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön.

Jos tuo langennut katuu syntejänsä ja harhaoppejansa, niin nämä uskovaiset joissa Pyhä Henki asuu ("nämä uskovaiset joissa Pyhä Henki asuu" = se seurakunta, jota tuossa Matt. 18:17 kohdassa tarkoitetaan) antavat hänelle synnit anteeksi Pyhän Hengen valtuudella ja voimalla Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä.

Mutta jos käy niin, että tuo langennut ei kadukaan kaikkia syntejään ja harhaoppejaan, niin siinä tapauksessa nämä oikeat uskovaiset (joissa asuu Pyhä Henki) joutuvat sitomaan hänet synteihinsä, eli he joutuvat kieltämään häneltä anteeksiannon, jolloin se langennut/harhaoppinen ei saa syntejään anteeksi myöskään Jumalan edessä, ja siksi oikeat uskovaiset pitävät häntä siitä lähtien "pakanana ja publikaanina", eli epäuskoisena ja epäluotettavana ihmisenä.

Synteihinsä sidottua ihmistä ei myöskään tervehditä Jumalan lasten tervehdyksellä ("Jumalan terve", "Jumalan rauhaan"), vaan häntä tervehditään kuten kaikkia muitakin epäuskoisia ja vääräuskoisia, eli esim. heippa, terve, päivää, huomenta, hyvää päivää, iltaa, hyvää iltaa, moi, moikka, morjesta, hyvää yötä, hyvää joulua jne. Synteihinsä sidottua ihmistä ei myöskään enää hyväksytä seurapuhujaksi (ennen kuin hän tekee totisen parannuksen).

Mutta jos kysymyksessä on evlut-kirkon pappi tai piispa, niin häntä ei voida estää saarnaamasta evlut-kirkossa. Lisäksi jos hän on paikallinen pappi/piispa, niin hänet saatetaan joskus kutsua juhlapuheen pitäjäksi tai liturgiksi erilaisiin juhlatilaisuuksiin kuten suviseuroihin, muihin suuriin kesäseuroihin, rauhanyhdistyksen toimitalon avajaisjuhliin tai toimitalon valmistumisen vuosijuhliin, ristiäisiin kastepapiksi jne, kuten kenet tahansa epäuskoisen papin, mutta synteihin sidotuilla papeillakaan/piispoillakaan ei ole valtaa antaa syntejä anteeksi (kuten ei kenelläkään epäuskoisella/vääräuskoisella), koska hänellä ei ole Pyhää Henkeä. Häneen siis suhtaudutaan silloin kuin keneen tahansa epäuskoiseen/vääräuskoiseen pappiin tai piispaan.

Mutta lisäksi Raamatussa kehoitetaan erityisellä tavalla varomaan ja jopa pakenemaan eriseuraista ihmistä, mutta me emme ymmärrä tämän kuitenkaan tarkoittavan sitä, että eriseurainen ihminen pitäisi eristää, tai että häntä pitäisi hyljeksiä. tällä Raamattu vain haluaa varoittaa, että miten vaarallinen eriseurainen ihminen on, sillä hän saattaa eksyttää muitakin mukaansa.

Jos osa Kristuksen ulkonaisesta seurakunnasta on eri mieltä esim sitomistapauksesta, niin ne ovat silloin väärässä, joilla ei ole Pyhää Henkeä.

Lue lisää

Ajattelen että esikoislestadiolaisten esikoisseurakuntaoppi on samankaltainen harhaoppi kuin vanhoillislestadiolaisten keskuudessa 1970-luvulla vaikuttanut huoneenhallitusoppi. Esikoislestadiolaiset uskovat ainakin virallisesti, että Jumalan valtakunnan huoneenhallitus eli "esikoistenseurakunta" eli "Lapin vanhimmat"-instituutio sijaitsee Ruotsin Lapissa.

Tosin esikoislestadiolaiset eivät käytä tuota termiä: "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus"; Eivätkä myöskään termiä: "instituutio".

vllaamanni kirjoitti:

Sinä Essulessu et ole lähtenyt meitä ja Herraa seuraamaan (vaan olet jumalattomien eriseurassa). Niinkuin Paavali kehoitti niitä, jotka olivat saaneet parannuksen armon Paavalin julistamasta jumalanvaltakunnan evankeliumin synninpäästöstä.

1. Kor. 4:
16 "Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani."

Mutta jos Paavalin ja Kristuksen ja pyhäin yhteisestä seurakunnasta joku on mennyt eriseuraan tai ollut aina eriseurassa, niin ei hän silloin ole Paavalin seuraaja, eikä myöskään Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eikä myöskään hänen pyhiensä yhteisen seurakunnan seuraaja.

Näin lausutaan Apostolisessa uskontunnustuksessamme:

"Minä uskon...|||| ...pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,"

Siis YHTEISEN SEURAKUNNAN (huomaa: EI MONIKOSSA). Kaikki muut ovat eriseuroja, sillä ne eivät kuulu pyhien yhteiseen seurakuntaan.

1. Tess. 1:6
"Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,"

Lue lisää

Seuraan Jeesusta enkä ihmisiä tai luopiokirkkoa!

Samoin meille valisti rkro silloinen rehtori -90 luvun alussa...ja oli muuten just eikä melekeen...
Juuri tuota sanaa itsesaastutusta. Se oli se sana joka on syntiä. Muistaakseni ei ollut puhetta onko iso vai pieni synti. Mutta sen muistan, että jos tuohon syntiin olet joutunut etkä ole parannusta tehnyt niin huonosti käy....Jos sanatarkasti miettii niin onpa "tiukkaa" tekstiä..

Tuolla ylempänä kirjoitin jo mm tällaista aiheeseen liittyen:

"Oma näkemykseni asiasta on epävarma, mutta olettaisin niin, että riippuen syntiin langenneen henkilön syyntakeisuusasteesta mm sen hetkisestä mielentilasta ja ajatuksista, saattaa itsetyydytys joskus olla kuolemansynti (peccata mortalia) ja joskus ei-kuolemansynti eli normaali synti (peccata venialia). Mutta en ole asiasta varma, joten saattaa olla myös niinkin, että se ei koskaan ole kuolemansynti (peccata mortalia)."

JA

"Oikeastaan ei-kuolemansynnin (peccata venialia) ja kuolemansynnin (peccata mortalia) määritelmällinen raja onkin (Näin ymmärtäisin. Korjatkaa jos olen väärässä. Saatan olla väärässäkin.) juuri siinä kohtaa, että kuolemansyntiin langetaan "tahallaan", eli ihmisen hengen eli sisällisen ihmisen tahdolla.

Mutta että ei-kuolemansyntiin (peccata venialia) langetaan vastoin sisällisen ihmisen eli ihmisen hengen tahtoa, ainoastaan ihmisen vanhanosan eli "ulkonaisen ihmisen" eli vanhanaadamin eli ihmisen "lihan" tahdon mukaisesti, jolloin siis ihmisessä on jo tekoa valmisteltaessa ja toteuttaessa sisäinen hengen eli sisällisen ihmisen katumus, jolloin siis ikäänkuin "liha sotii henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan".

Pahemmalta vaikuttaviin synteihin ihminen ei lankea niin helposti, jos hänen sisällinen ihmisensä on siihen lankeamista vastaan, joten siksi kuolemansynnit ovat yleensä ulkonaisestikin pahemmalta vaikuttavia syntejä (ja yleensä myös todellisuudessa pahempia eli suurempia syntejä sekä seuraamuksiltaan, että siitä kyseisestä synnistä iankaikkisuudessa langetettavalta rangaistukseltaan)."

Mutta riittävän kehitysvammainen saa sen samantien anteeksi Jeesuksen veren kautta (ilman synninpäästöäkin), sillä hänessä on sisällisen ihmisen katumus kokoajan päällä, vaikka hän sanoisi tai tekisi mitä tahansa, vaikkapa hän surmaisi pienen lapsen.

Silti riittävän kehitysvammaisillekin Jumalan valtakunnan synninpäästö on aina lohdutukseksi ja iloksi (vaikka hän onkin aina muutenkin taivaskelpoinen, sillä hän pysyy aina elävässä uskossa hedelmöityksestään alkaen, sillä hän ei ymmärrä niin kovin hyvin, mitä hän tekee tai jättää tekemättä, tai hän ei kykene niin hyvin kontrolloimaan käyttäytymistään, kuin useimmat ei-kehitysvammaiset), kuten se on myös kaikille totisesti katuvaisille ei-riittävän kehitysvammaisille ja ei-lainkaan-kehitysvammaisille.

Tässä merkityksessä "riittävän kehitysvammaisia" uskonasioiden kannalta saattavat olla jotkin yksinkertaiset nekin ihmiset, joilla ei ole virallista kehitysvammaisuuden diagnoosia lainkaan. Sillä esim kehitysvammaisuusdiagnoosi on vain ajallinen ihmisten määrittelemä asia, eikä se liity mitenkään siihen, että miten Jumala määrittelee.

Popcornit esiin:D

Tämä oli ihan selkeä vastaus. "Miksi ne tuntuvat siltä: koska ne ovat julkisia salaisuuksia, tabuja. "

Eli normi eläkeläinen pitää ns. pikkusyntinä joka ei vie "tulimereen ja kadotukseen ja ikuiseen hammasten kiristykseen" joku kertoi opiston:n rehtorin mielestä, sen synnin tehneenä jos ei ole "parannusta" ehtinyt tekemään niin "sinne".

Elikkä on ristiriitaa...;)

Se rehtori on kyllä väärässä. Entisvanhaan on kaikenlaisia turhia vääriä käsityksiä ollut ja ihmiset raskautettu niillä.

Täytyy vielä lisätä että näitten seksihommien osalta: a) ihmiset ovat yksilöllisiä ja kokevat asioita eri lailla, b) nämä asiat edelleen vaietaan kuoliaaksi liikkeessämme; esim. etsipä sanaa "erotiikka" julkaisuistamme! Etpä löydä. Ikään kuin erotiikkaa ei olisi olemassakaan muualla kuin tämän joukon ulkopuolella.

MinäSanonJaLisäänVielä kirjoitti:

Täytyy vielä lisätä että näitten seksihommien osalta: a) ihmiset ovat yksilöllisiä ja kokevat asioita eri lailla, b) nämä asiat edelleen vaietaan kuoliaaksi liikkeessämme; esim. etsipä sanaa "erotiikka" julkaisuistamme! Etpä löydä. Ikään kuin erotiikkaa ei olisi olemassakaan muualla kuin tämän joukon ulkopuolella.

Lue lisää

Miksi vaietaan? Eikö isät ja äidit puhu ja keskustele murrosiässä olevien lasten kanssa asioista? Puhutaanko Raamattuloukassa tai missään? Jos ei niin voi sitä pelkoa joka lapsella on?!?!?!

VL Nuoriso elää pelossa, mitä on kuullut joskus "saarnoista" että itsetyydytys on syntiä. Pitäisi jossain sitten selittää, että ei se ole.

Mimmi_etelästä kirjoitti:

Miksi vaietaan? Eikö isät ja äidit puhu ja keskustele murrosiässä olevien lasten kanssa asioista? Puhutaanko Raamattuloukassa tai missään? Jos ei niin voi sitä pelkoa joka lapsella on?!?!?!

VL Nuoriso elää pelossa, mitä on kuullut joskus "saarnoista" että itsetyydytys on syntiä. Pitäisi jossain sitten selittää, että ei se ole.

Lue lisää

Kaikki uskovaiset ovat sitä mieltä että itsetyydytys on syntiä. Älä sotke asioita.

Tässä keskusteluketjussa on tarkoitus pohtia aloitusviestinkin perusteella sitä, että onko se kuolemansynti, joka vie elävän uskon ja karkoittaa Pyhän Hengen ihmisestä.

Mimmi_etelästä kirjoitti:

Tämä oli ihan selkeä vastaus. "Miksi ne tuntuvat siltä: koska ne ovat julkisia salaisuuksia, tabuja. "

Eli normi eläkeläinen pitää ns. pikkusyntinä joka ei vie "tulimereen ja kadotukseen ja ikuiseen hammasten kiristykseen" joku kertoi opiston:n rehtorin mielestä, sen synnin tehneenä jos ei ole "parannusta" ehtinyt tekemään niin "sinne".

Elikkä on ristiriitaa...;)

Lue lisää

Jokainen synti vie epäuskoisen tulimereen, jokainen ei-kuolemansyntikin ja jo pelkkä perisynti. Tosin mitä pahempia syntejä on kertynyt ja mitä enemmän, niin sitä pahemman rangaistuksen epäuskoinen saa tulijärvessä.

Mutta uskovaista ei vie mikään synti tulijärveen, sillä hänen kaikki synnit ovat anteeksi.

Nyt on tarkoitus pohtia sitä, että onko itsetyydytys kuolemansynti, joka vie elävän uskon ja karkoittaa Pyhän Hengen. Kun ihminen ei ole enää elävässä uskossa, niin silloin hänet vie tulijärveen jo pelkkä perisyntikin.

Kun ihminen menettää elävän uskon, niin myös hänen jo anteeksisaamiensa syntien anteeksisaaminen peruuntuu, ja niistäkin tulee rangaistuksen kovennusta tulijärvessä, kuten jokaisesta tulevastakin synnistä.

Mimmi_etelästä kirjoitti:

Miksi vaietaan? Eikö isät ja äidit puhu ja keskustele murrosiässä olevien lasten kanssa asioista? Puhutaanko Raamattuloukassa tai missään? Jos ei niin voi sitä pelkoa joka lapsella on?!?!?!

VL Nuoriso elää pelossa, mitä on kuullut joskus "saarnoista" että itsetyydytys on syntiä. Pitäisi jossain sitten selittää, että ei se ole.

Lue lisää

Vaietaan siksi kun ei ole olemassa yhtä selvää totuutta (joka lasten vanhemmillekaan olisi selitetty) ja koska asia on liian "epäarkipäiväinen" arka esille otettavaksi kotipiirissä. Jätetään asia osittain rippikoulun varaan. Ongelma kulkee osaltaan sukupolvelta toiselle. En väitä että kaikki vaikenevat, mutta ehkä huomattava osa. No miksi näin, vaikka sanotaan että Jumalan seurakunta on "kaiken totuuden patsas ja pilari". Niin, en tiedä itsekään miksi näin on.

MinäSanonJaSelitän kirjoitti:

Vaietaan siksi kun ei ole olemassa yhtä selvää totuutta (joka lasten vanhemmillekaan olisi selitetty) ja koska asia on liian "epäarkipäiväinen" arka esille otettavaksi kotipiirissä. Jätetään asia osittain rippikoulun varaan. Ongelma kulkee osaltaan sukupolvelta toiselle. En väitä että kaikki vaikenevat, mutta ehkä huomattava osa. No miksi näin, vaikka sanotaan että Jumalan seurakunta on "kaiken totuuden patsas ja pilari". Niin, en tiedä itsekään miksi näin on.

Lue lisää

Toisaalta on vain hyvä että syntiä pelätään.

Synti on vaarallista ja jos sen kanssa leikitää ilman pelkoa, niin kadotus on varma.

Uskotaan kaikki synnit anteeksi Jumalan valtakunnan synninpäästöstä Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä ja taistellaan Pyhän Hengen sota-asein syntiä, paholaista, maailmallisuutta ja omaa lihaa vastaan, niin meidän ei tarvitse pelätä ylenmäärin, vaan ainoastaan sen verran mikä on hyväksi terveen itsesuojeluvaiston perusteella.

Täydellinen pelottomuus ja suruttomuus vie kadotuksen kuoppaan, niinkuin pelottomuus vie tapaturmiin ihmisen, jolla ei ole lainkaan itsesuojeluvaistoa.

Syntiä kannattaa pelätä itsesuojeluvaiston tavoin ja Jumalaa kannattaa pelätä kunnioittavalla vapaan lapsen pelolla, sillä se on kaiken tosiviisauden alku.

Mutta heittäkää pois orjanpelko ja lainpelko. Vapaata uskovaista ei ohjaa eikä opeta laki tai pelko, vaan Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa, Pyhä Henki ja hoitava Saara-äiti eli seurakunta.

Jos taistelun lopettaa syntiä vastaan, niin mikä tahansa synti tulee kuolemansynniksi, koska silloin ei ole ihmisen hengen eli sisällisen ihmisen katumusta synninteon hetkellä.

Mutta jos taistelet hengessäsi syntiä vastaan, mutta silti lankeat lihasi heikkouden vuoksi, niin saat kyllä aina synnin etulahjana anteeksi ilman synninpäästöäkin.

Mutta elävässä uskossa oleva tarvitsee kuitenkin synninpäästöä ja nimellisten syntien kohdalla ripittäytymistäkin, jotta säilyisi suuremmalla todennäköisyydellä taistelevalla mielellä syntiä vastaan sisällisen ihmisensä osalta ja siten säilyisi elävässä uskossa myös tulevaisuuden kiusauksissa.

Ja kun tunto on puhdas, niin silloin ei paholainen kykene niin helposti eksyttämään harhaoppeihin, katkeruuteen, valvomattomuuteen tai eriseuraan.

Valvomattomuus tarkoittaa juuri sitä, että ihmisen sisällinen ihminen ei enää taistele omaa lihaansa vastaan, eikä sen himoitsemia syntejä vastaan.

Meillä on vain yksi opettaja ja se on Herra Kristus Jeesus.

Toisaalta on vain hyvä että syntiä pelätään.

Synti on vaarallista ja jos sen kanssa leikitää ilman pelkoa, niin kadotus on varma.

Uskotaan kaikki synnit anteeksi Jumalan valtakunnan synninpäästöstä Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä ja taistellaan Pyhän Hengen sota-asein syntiä, paholaista, maailmallisuutta ja omaa lihaa vastaan, niin meidän ei tarvitse pelätä ylenmäärin, vaan ainoastaan sen verran mikä on hyväksi terveen itsesuojeluvaiston perusteella.

Täydellinen pelottomuus ja suruttomuus vie kadotuksen kuoppaan, niinkuin pelottomuus vie tapaturmiin ihmisen, jolla ei ole lainkaan itsesuojeluvaistoa.

Syntiä kannattaa pelätä itsesuojeluvaiston tavoin ja Jumalaa kannattaa pelätä kunnioittavalla vapaan lapsen pelolla, sillä se on kaiken tosiviisauden alku.

Mutta heittäkää pois orjanpelko ja lainpelko. Vapaata uskovaista ei ohjaa eikä opeta laki tai pelko, vaan Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa, Pyhä Henki ja hoitava Saara-äiti eli seurakunta.

Jos taistelun lopettaa syntiä vastaan, niin mikä tahansa synti tulee kuolemansynniksi, koska silloin ei ole ihmisen hengen eli sisällisen ihmisen katumusta synninteon hetkellä.

Mutta jos taistelet hengessäsi syntiä vastaan, mutta silti lankeat lihasi heikkouden vuoksi, niin saat kyllä aina synnin etulahjana anteeksi ilman synninpäästöäkin.

Mutta elävässä uskossa oleva tarvitsee kuitenkin synninpäästöä ja nimellisten syntien kohdalla ripittäytymistäkin, jotta säilyisi suuremmalla todennäköisyydellä taistelevalla mielellä syntiä vastaan sisällisen ihmisensä osalta ja siten säilyisi elävässä uskossa myös tulevaisuuden kiusauksissa.

Ja kun tunto on puhdas, niin silloin ei paholainen kykene niin helposti eksyttämään harhaoppeihin, katkeruuteen, valvomattomuuteen tai eriseuraan.

Valvomattomuus tarkoittaa juuri sitä, että ihmisen sisällinen ihminen ei enää taistele omaa lihaansa vastaan, eikä sen himoitsemia syntejä vastaan.

On se autolla ylinopeuden ajaminenkin syntiä. Siinä on lähinnä se sakon pelko, ei synnin pelkoa. Näin luulisin monilla olevan käytännössä. Ei kai vllaamanni ole sitä mieltä että mina menen kadotukseen kun tykkään välillä ajaa ihan vauhdin hurmastakin ylinopeutta?

MinäSanonJaKysyn kirjoitti:

On se autolla ylinopeuden ajaminenkin syntiä. Siinä on lähinnä se sakon pelko, ei synnin pelkoa. Näin luulisin monilla olevan käytännössä. Ei kai vllaamanni ole sitä mieltä että mina menen kadotukseen kun tykkään välillä ajaa ihan vauhdin hurmastakin ylinopeutta?

Lue lisää

Olet oikeassa että liioittelin. Sitä pyydän anteeksi.

Jollakin tavalla ainakin karkeasti on siis syytä rajata, että mikä tahansa pikkusynti, kuten ylinopeus kohtalaisen turvallisesti ajettuna ei ole kuolemansynti siitäkään huolimatta, vaikka sitä ei sisällisen ihmisensä osalta niin erityisemmin pelkäisikään, vastustaisikaan ja vihaisikaan.

Sanoisinko että itsetyydytys on siinä rajatapauksena, että riippuu miten sisällinen ihminen siihen suhtautuu, että onko sotatilassa oman lihansa kanssa, vai onko tehnyt rauhan oman lihansa kanssa. Jos on rauha tehty oman lihan kanssa, niin siinä tapauksessa on kysymys valvomattomuuden tilasta. Jos tuollaisella valvomattomalla tilalla lähtee itseänsä tyydyttelemään, niin saattaa mennä elävä usko ja Pyhä Henki pois sydämeltä.

Porno pelottaa kyllä enemmän, että lieneekö sen katselemiseen langennut enää uskovainen. Saattaa ehkä olla, mutta pahasti pelkään. Varmuuden vuoksi sellaiseen langenneen olisi syytä käydä niin pian kuin suinkin anelemaan armoa joltakin Jumalan lapselta tai kuuntelemaan seurapuhetta suorana lähetyksenä, että tämä pesisi kaikki synnit pois sydämeltä Herran Jeesuksen nimessä ja veressä Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästöllä.

Sama kehoitus muissakin pienemmissäkin synneissä, että jos epäilee että menikö siinä Pyhä Henki ja elävä usko pois sydämeltä, niin taatusti neuvon sellaista langennutta, että synninpäästöä mahdollisimman äkkiä anelemaan. Emme me voi kukaan uskovainen olla 100% varmoja, mikä on kuolemansyntiä ja mikä ei-kuolemansyntiä, kun puhutaan tuollaisista isommista synneistä (varsinkaan siinä rajatapauksina olevista synneistä, kuten itsetyydytys).

Sekin todennäköisesti vaikuttaa, että kuinka pitkään itsetyydytystä harjoittaa kyseisellä ryhtymällä, ja että millaisia ajatuksia ajattelee samalla, vai ajatteleeko mitään, että onko kysymyksessä kuolemansynti vai normaali synti eli ei-kuolemansynti.

vllaamanni kirjoitti:

Olet oikeassa että liioittelin. Sitä pyydän anteeksi.

Jollakin tavalla ainakin karkeasti on siis syytä rajata, että mikä tahansa pikkusynti, kuten ylinopeus kohtalaisen turvallisesti ajettuna ei ole kuolemansynti siitäkään huolimatta, vaikka sitä ei sisällisen ihmisensä osalta niin erityisemmin pelkäisikään, vastustaisikaan ja vihaisikaan.

Sanoisinko että itsetyydytys on siinä rajatapauksena, että riippuu miten sisällinen ihminen siihen suhtautuu, että onko sotatilassa oman lihansa kanssa, vai onko tehnyt rauhan oman lihansa kanssa. Jos on rauha tehty oman lihan kanssa, niin siinä tapauksessa on kysymys valvomattomuuden tilasta. Jos tuollaisella valvomattomalla tilalla lähtee itseänsä tyydyttelemään, niin saattaa mennä elävä usko ja Pyhä Henki pois sydämeltä.

Porno pelottaa kyllä enemmän, että lieneekö sen katselemiseen langennut enää uskovainen. Saattaa ehkä olla, mutta pahasti pelkään. Varmuuden vuoksi sellaiseen langenneen olisi syytä käydä niin pian kuin suinkin anelemaan armoa joltakin Jumalan lapselta tai kuuntelemaan seurapuhetta suorana lähetyksenä, että tämä pesisi kaikki synnit pois sydämeltä Herran Jeesuksen nimessä ja veressä Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästöllä.

Sama kehoitus muissakin pienemmissäkin synneissä, että jos epäilee että menikö siinä Pyhä Henki ja elävä usko pois sydämeltä, niin taatusti neuvon sellaista langennutta, että synninpäästöä mahdollisimman äkkiä anelemaan. Emme me voi kukaan uskovainen olla 100% varmoja, mikä on kuolemansyntiä ja mikä ei-kuolemansyntiä, kun puhutaan tuollaisista isommista synneistä (varsinkaan siinä rajatapauksina olevista synneistä, kuten itsetyydytys).

Sekin todennäköisesti vaikuttaa, että kuinka pitkään itsetyydytystä harjoittaa kyseisellä ryhtymällä, ja että millaisia ajatuksia ajattelee samalla, vai ajatteleeko mitään, että onko kysymyksessä kuolemansynti vai normaali synti eli ei-kuolemansynti.

Lue lisää

Itsetyydytystä voi harjoittaa myös työntelemällä sormeaan kurkkuunsa. Tämän opin kerran, kun unessa sain kurkkuorgasmin. Sitten oli heti kokeiltava uudestaan sitä fyysisesti, kun heräsin. Ja toimi se. Myös sellainen on suuri synti, enkä olekaan sitä sen koommin harjoittanut.

Liekö joku pahahenki riivannut minua siinä unessa, kun opetti minulle kokonaan uuden synninmuodon. Onneksi se jäi ainoksi kerraksi.

vllaamanni kirjoitti:

Olet oikeassa että liioittelin. Sitä pyydän anteeksi.

Jollakin tavalla ainakin karkeasti on siis syytä rajata, että mikä tahansa pikkusynti, kuten ylinopeus kohtalaisen turvallisesti ajettuna ei ole kuolemansynti siitäkään huolimatta, vaikka sitä ei sisällisen ihmisensä osalta niin erityisemmin pelkäisikään, vastustaisikaan ja vihaisikaan.

Sanoisinko että itsetyydytys on siinä rajatapauksena, että riippuu miten sisällinen ihminen siihen suhtautuu, että onko sotatilassa oman lihansa kanssa, vai onko tehnyt rauhan oman lihansa kanssa. Jos on rauha tehty oman lihan kanssa, niin siinä tapauksessa on kysymys valvomattomuuden tilasta. Jos tuollaisella valvomattomalla tilalla lähtee itseänsä tyydyttelemään, niin saattaa mennä elävä usko ja Pyhä Henki pois sydämeltä.

Porno pelottaa kyllä enemmän, että lieneekö sen katselemiseen langennut enää uskovainen. Saattaa ehkä olla, mutta pahasti pelkään. Varmuuden vuoksi sellaiseen langenneen olisi syytä käydä niin pian kuin suinkin anelemaan armoa joltakin Jumalan lapselta tai kuuntelemaan seurapuhetta suorana lähetyksenä, että tämä pesisi kaikki synnit pois sydämeltä Herran Jeesuksen nimessä ja veressä Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästöllä.

Sama kehoitus muissakin pienemmissäkin synneissä, että jos epäilee että menikö siinä Pyhä Henki ja elävä usko pois sydämeltä, niin taatusti neuvon sellaista langennutta, että synninpäästöä mahdollisimman äkkiä anelemaan. Emme me voi kukaan uskovainen olla 100% varmoja, mikä on kuolemansyntiä ja mikä ei-kuolemansyntiä, kun puhutaan tuollaisista isommista synneistä (varsinkaan siinä rajatapauksina olevista synneistä, kuten itsetyydytys).

Sekin todennäköisesti vaikuttaa, että kuinka pitkään itsetyydytystä harjoittaa kyseisellä ryhtymällä, ja että millaisia ajatuksia ajattelee samalla, vai ajatteleeko mitään, että onko kysymyksessä kuolemansynti vai normaali synti eli ei-kuolemansynti.

Lue lisää

... kuuntelemaan evankeliumia suorana lähetyksenä ... !!??
Tuota tuota ... kun on kyse _HELMASYNNEISTÄ_ joita ihminen jossain elämänvaiheessa harrastaa, heikko kun on, niin näkisin siltä osin kyllä mahdollisuuden olla armollinen itselleen, ettei tarviisi ajatella noin hätäisesti että pitää hakeutua kipin kapin evankeliumia saamaan jotta voisi taivasosuudesta olla varma. Siis, jos ko. synnin tapahduttua kuitenkin selkeästi haluaa jatkaa tässä joukossa olemista, niin eihän siinä silloin Pyhä Henki ole lähtenyt. Siinäkin tapauksessa vaikka herkällä tunnolla vaeltava ihminen kokee surua ja häpeää lankeemuksen tapahduttua. Ja toistan että tämän ajatuksen kohdistin helmasyntiasiaan, joka on luullakseni yleisin "nimellinen syntityyppi".

MinäSanonJaEhdotan kirjoitti:

... kuuntelemaan evankeliumia suorana lähetyksenä ... !!??
Tuota tuota ... kun on kyse _HELMASYNNEISTÄ_ joita ihminen jossain elämänvaiheessa harrastaa, heikko kun on, niin näkisin siltä osin kyllä mahdollisuuden olla armollinen itselleen, ettei tarviisi ajatella noin hätäisesti että pitää hakeutua kipin kapin evankeliumia saamaan jotta voisi taivasosuudesta olla varma. Siis, jos ko. synnin tapahduttua kuitenkin selkeästi haluaa jatkaa tässä joukossa olemista, niin eihän siinä silloin Pyhä Henki ole lähtenyt. Siinäkin tapauksessa vaikka herkällä tunnolla vaeltava ihminen kokee surua ja häpeää lankeemuksen tapahduttua. Ja toistan että tämän ajatuksen kohdistin helmasyntiasiaan, joka on luullakseni yleisin "nimellinen syntityyppi".

Lue lisää

Niin, aika todennäköisestihän tuollaisissa helmasyntiin lankeamis -tapauksissa säilyy Pyhä Henki sydämessä (ellei se nyt mitään ihan kauheaa ole, esim ihmisen tappamista tai varsinaista huoraamista), mutta eihän toisaalta "vara venettä kaada", eli varmuuden vuoksi kannattaa hakeutua mahdollisimman pikaisesti armolähteelle pesettämään sydämensä totisella synninpäästöllä puhtaaksi kaikista synneistään ja saastaisuuksistaan. Tämä on käsittääkseni juuri tärkein osa sitä uskonkilvoittelua eli synnin poispanemista.

Ja ei se haittaa, jos syntiä pelkääkin (ja helvettiä ja paholaista). Kyllä sitä kannattaakin pelätä. Mutta pitää toisaalta varoa, ettei se mene siihen lainpelkoon (se on "väärää pelkoa" elävässä uskossa oleville, mutta epäuskoisille se pelko on oikeaa ja se Jumalan mielen mukainen murhe, joka tuo epäuskoiselle syntiensä katumisen) eli orjanpelkoon, ellei ole menettänyt Pyhää Henkeä sydämeltään, sillä lain pelko eli orjanpelko kuuluu vain epäuskoisille ja kuolleessa uskossa oleville, eli niille joiden sydämessä ei asu Pyhä Henki.

Sillä lain tehtävä on pelolla ja katumuksella (="katumuksen armolla") karkoittaa kuolleessa uskossa olevia ja muita epäuskoisia anelemaan armoa joltakin Jumalan lapselta (sitä kautta Jumalalta Pyhältä Hengeltä, joka asuu kaikissa Jumalan lapsissa) ja sitä kautta Vapahtajansa Herran Jeesuksen Kristuksen luokse Jumalan valtakuntaan, joka on täällä maan päällä kaikkien Jumalan lasten sydämissä.

Kaikki kuolleessa uskossa olevat ovat epäuskoisia ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin epäuskoiset. Kuollut usko on kuitenkin luulottelua siitä, että olisi elävässä uskossa Herraan Jeesukseen, jos ei kuitenkaan todellisuudessa ole elävässä uskossa Herraan Jeesukseen.

Vaikka usko ei olisi kuollutkaan lankeamuksessa, niin silti langenneen on tarpeellista ottaa vastaan USKON VAHVISTUKSEKSI synninpäästö joltakin toiselta Jumalan lapselta, jotta säilyisi todennäköisemmin elävässä uskossa, eikä tarvitsisi epäillä ja ylenmäärin pelätä, että miten sieluntilansa laita mahtaa olla, kun on saanut siihen synninpäästöllä turvallisen varmistuksen.

Myös ripittäytyminen on nimellisten syntien kohdalla tarpeellinen uskon vahvistumiseksi, pelkojen lieventämiseksi, mutta ei sinänsä edellytys taivaskelpoisuudelle. Jaksaa paremmin jatkaa uskossa kilvoitellen matkantekoa kohti uusia taivaita ja uutta maata (jossa vanhurskaus asuu), kun ei ole ylimääräisiä pelkoja, taakkoja tai epävarmuuden tunnetta painamassa ja tekemässä matkaa hitaaksi.

Hepr. 12:1
"Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,"

Jaak. 5:16
"Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras."

1. Piet. 1:13
"Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä."

Siis täyden toivon saa elävässä uskossa oleva (Jumalan lapsi) tai siinä yhteydessä Jumalan lapseksi tuleva panna siihen armoon, joka hänelle tarjotaan Jeesuksen Kristuksen "ilmestymisessä" hänelle jonkun Jumalan lapsen julistaman synninpäästön kautta.

vllaamanni kirjoitti:

Niin, aika todennäköisestihän tuollaisissa helmasyntiin lankeamis -tapauksissa säilyy Pyhä Henki sydämessä (ellei se nyt mitään ihan kauheaa ole, esim ihmisen tappamista tai varsinaista huoraamista), mutta eihän toisaalta "vara venettä kaada", eli varmuuden vuoksi kannattaa hakeutua mahdollisimman pikaisesti armolähteelle pesettämään sydämensä totisella synninpäästöllä puhtaaksi kaikista synneistään ja saastaisuuksistaan. Tämä on käsittääkseni juuri tärkein osa sitä uskonkilvoittelua eli synnin poispanemista.

Ja ei se haittaa, jos syntiä pelkääkin (ja helvettiä ja paholaista). Kyllä sitä kannattaakin pelätä. Mutta pitää toisaalta varoa, ettei se mene siihen lainpelkoon (se on "väärää pelkoa" elävässä uskossa oleville, mutta epäuskoisille se pelko on oikeaa ja se Jumalan mielen mukainen murhe, joka tuo epäuskoiselle syntiensä katumisen) eli orjanpelkoon, ellei ole menettänyt Pyhää Henkeä sydämeltään, sillä lain pelko eli orjanpelko kuuluu vain epäuskoisille ja kuolleessa uskossa oleville, eli niille joiden sydämessä ei asu Pyhä Henki.

Sillä lain tehtävä on pelolla ja katumuksella (="katumuksen armolla") karkoittaa kuolleessa uskossa olevia ja muita epäuskoisia anelemaan armoa joltakin Jumalan lapselta (sitä kautta Jumalalta Pyhältä Hengeltä, joka asuu kaikissa Jumalan lapsissa) ja sitä kautta Vapahtajansa Herran Jeesuksen Kristuksen luokse Jumalan valtakuntaan, joka on täällä maan päällä kaikkien Jumalan lasten sydämissä.

Kaikki kuolleessa uskossa olevat ovat epäuskoisia ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin epäuskoiset. Kuollut usko on kuitenkin luulottelua siitä, että olisi elävässä uskossa Herraan Jeesukseen, jos ei kuitenkaan todellisuudessa ole elävässä uskossa Herraan Jeesukseen.

Vaikka usko ei olisi kuollutkaan lankeamuksessa, niin silti langenneen on tarpeellista ottaa vastaan USKON VAHVISTUKSEKSI synninpäästö joltakin toiselta Jumalan lapselta, jotta säilyisi todennäköisemmin elävässä uskossa, eikä tarvitsisi epäillä ja ylenmäärin pelätä, että miten sieluntilansa laita mahtaa olla, kun on saanut siihen synninpäästöllä turvallisen varmistuksen.

Myös ripittäytyminen on nimellisten syntien kohdalla tarpeellinen uskon vahvistumiseksi, pelkojen lieventämiseksi, mutta ei sinänsä edellytys taivaskelpoisuudelle. Jaksaa paremmin jatkaa uskossa kilvoitellen matkantekoa kohti uusia taivaita ja uutta maata (jossa vanhurskaus asuu), kun ei ole ylimääräisiä pelkoja, taakkoja tai epävarmuuden tunnetta painamassa ja tekemässä matkaa hitaaksi.

Hepr. 12:1
"Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,"

Jaak. 5:16
"Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras."

1. Piet. 1:13
"Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä."

Siis täyden toivon saa elävässä uskossa oleva (Jumalan lapsi) tai siinä yhteydessä Jumalan lapseksi tuleva panna siihen armoon, joka hänelle tarjotaan Jeesuksen Kristuksen "ilmestymisessä" hänelle jonkun Jumalan lapsen julistaman synninpäästön kautta.

Lue lisää

Siis TÄYDEN TOIVON saa elävässä uskossa oleva (Jumalan lapsi) tai siinä yhteydessä Jumalan lapseksi tuleva panna siihen armoon, joka hänelle tarjotaan Jeesuksen Kristuksen "ilmestymisessä" hänelle jonkun Jumalan lapsen julistaman synninpäästön kautta.

1. Piet. 1:13
"Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä."

Niin, monet uskovaiset ovat arkoja, ja kun kuulevat jotain kannanottoja (kuten julistuksessa ja painetussa sanassa) niin saattavat tulkita ne väärin. Ja aina ei ole vika kuulijassa, vaan se voi olla kannanottajassa. Aina kun otetaan kantaa hengellisissä asioissa niin kannanottajan on tarkasti rajattava se mitä tilannetta kannanotto koskee. Muuten voi tulla turhia kuulijalle raskaasti kannettavia taakkoja. Tämä koskee ennen kaikkea asioita jotka ovat tabumaisia, koska niistä ei välttämättä uskalla ruveta enempää tarkennuksia kyselemäänkään. Sanon tämän sillä kokemuksella mikä on keräytynyt vuosikymmenten aikana.

Just nii

Samaa mieltä on kesitaskin.

Masturbaatio on mielestäni melkein poikkeuksetta helmasynti.
Ja uskoisin että miehillä mukaanlukien vl-miehet sitä on ajoittaisena tyypillisesti vanhemmalle iälle asti, vaikka parisuhteessakin olisi. (Naisten osalta en osaa sanoa)

Miksi ei kerrota totuutta, kysyy aloittaja. Johtunee, sen lisäksi mitä tässä on aiemmin tullut ilmi, siitäkin että puhutaan ja ajatellaan paljolti ihanteita lähtökohtina pitäen; raadollisuus jätetään verhon taakse, siitä ei puhuta yksityiskohtia. Puhumatta jättäminen ja kiertelemällä puhuminen on tietysti myös jonkinlaista vallankäyttöä, tiedostettua tai tiedostamatonta. Miksi se tällaista sitten on tämä "Hakomaja"-homma, en tiedä.

Nyt sitten olisi tuhannen taalan tilaisuus jollakulla valaistuneella kertoa tälle palstalle että mitä Luoja ajatteli kun loi miehen sukupuolisuuden. Voimakkaalla sukuvietillä varustettu mies olisi sopivampi elämään yhteiskunnassa, jossa mennään moniavioisiin naimisiin alle 15 v iässä ja orjatyövoima hoitaa lapset. Nyky-yhteiskunnassa jossa pitää hommata ammatti ja avioikäkin on min. 18 v eikä ole orjia, niin tukalaa on. Meikämies olisi hyvin pärjännyt yhdellä kymmenesosalla siitä vietin voimakkuudesta mikä on, ja ehkä olisi silti perhettä jatkanut.
(Taas en sano naisista mitään)

Ulkopm kirjoittaa asiaa. Minulla sama tilanne ollu. Ahdistus, häpeä ja pelko oli nuoruudessa aina asian tiimoilta...

Kerroit "Ulkopm": Tuo tyttöjen näkeminen uimarannalla ja sitten vatsalleen kääntyminen ja siitä sitten laukeaminen. Ei taida olla ihan normaalia, että noin helposti kiihotuit nuorena ja laukesit. Itsellänikin oli nuorena kova seksuaalivietti, mutta ei sentään tuollaista kokemusta, että olisi tullut erektio tai varsinkaan ejakulaatio uimapaikassa. Veden alla on saattanut joskus olla erektio, mutta ei silloinkaan erityistä kiihottumista (uimapaikoissa).

Mutta ehkä jokaisella on jonkinlaisia erikoiskokemuksia elämästään ja varsinkin nuoruudestaan. Kaikilla meillä on myös omat hairahduksemme (pienemmät tai suuremmat).

vljopo kirjoitti:

Kerroit "Ulkopm": Tuo tyttöjen näkeminen uimarannalla ja sitten vatsalleen kääntyminen ja siitä sitten laukeaminen. Ei taida olla ihan normaalia, että noin helposti kiihotuit nuorena ja laukesit. Itsellänikin oli nuorena kova seksuaalivietti, mutta ei sentään tuollaista kokemusta, että olisi tullut erektio tai varsinkaan ejakulaatio uimapaikassa. Veden alla on saattanut joskus olla erektio, mutta ei silloinkaan erityistä kiihottumista (uimapaikoissa).

Mutta ehkä jokaisella on jonkinlaisia erikoiskokemuksia elämästään ja varsinkin nuoruudestaan. Kaikilla meillä on myös omat hairahduksemme (pienemmät tai suuremmat).

Lue lisää

Nuorena ei paljoa tarvinnut, niin keho reagoi hyvin voimakkaasti. Varsinkin kun koetti kaikin keinoin pidättäytyä itsetyydytyksestä, niin paikat oli täynnä ja pienikin hankausliike vaikutti laukaisevasti. Olen huomannut että iän myötä tuo herkkyys pikkuhiljaa vähenee ja vähenee. Itsetyydytystä harrastan edelleen lähes päivittäin sillä saan paremmin unen kun olen ensin lauennut. Vaimoa ei viitsi joka yö herättää vain sen takia, että minä saisin lauettua. En usko että itsetyydytys vaimon kanssa harrastettavan seksin määrään vaikuttaa. Niin eri asioista kuitenkin on kysymys.

Minulle itsetyydytyksen synnillistäminen aiheutti paljon ongelmia nuorena. Minulla oli herkkä omatunto ja halusin sydämestäni vaeltaan tunnon puhtaudessa ja synnin poispanijana. Kun sitten se oli mahdotonta, niin taakka kävi liian suureksi kantaa. Ainut keino selvitä olisi ollut mennä heti 18-vuotiaana naimisiin, mutta se ei tuntunut missään suhteessa mielekkäältä vaihtoehdolta. Halusin opiskella ja nähdä maailmaa.

Minun nuoruudessani sopimattomasta kirjallisuudesta varoiteltiin usein. Minä olin kova lukemaan ja välillä eteen sattui kirjoja, joissa oli erittäin kiihottavia kohtauksia. Muistan miten luin Papillonia, kun tulin niin kiihottuneeksi, että en vaan enää pystynyt pidättelemään vaan purkaus tuli melkein itsestään. Ei siihen todellakaan mitään runkkausta tarvittu, vaan ihan pelkkä kirjan lukeminen vatsallaan maaten siitti. Samassa huoneessa oli porukkaa, eikä kukaan huomannut mitään, mutta minun omatuntoni alkoi soimata kamalasti ja ahdisti hirveästi.

Ei tarvinnut paljon virikettä nuorena: Veijo Meren runokirjaa kirjaston pöydän ääressä selatessa lähti mälli housuihin.

Ulkopm kirjoitti:

Nuorena ei paljoa tarvinnut, niin keho reagoi hyvin voimakkaasti. Varsinkin kun koetti kaikin keinoin pidättäytyä itsetyydytyksestä, niin paikat oli täynnä ja pienikin hankausliike vaikutti laukaisevasti. Olen huomannut että iän myötä tuo herkkyys pikkuhiljaa vähenee ja vähenee. Itsetyydytystä harrastan edelleen lähes päivittäin sillä saan paremmin unen kun olen ensin lauennut. Vaimoa ei viitsi joka yö herättää vain sen takia, että minä saisin lauettua. En usko että itsetyydytys vaimon kanssa harrastettavan seksin määrään vaikuttaa. Niin eri asioista kuitenkin on kysymys.

Minulle itsetyydytyksen synnillistäminen aiheutti paljon ongelmia nuorena. Minulla oli herkkä omatunto ja halusin sydämestäni vaeltaan tunnon puhtaudessa ja synnin poispanijana. Kun sitten se oli mahdotonta, niin taakka kävi liian suureksi kantaa. Ainut keino selvitä olisi ollut mennä heti 18-vuotiaana naimisiin, mutta se ei tuntunut missään suhteessa mielekkäältä vaihtoehdolta. Halusin opiskella ja nähdä maailmaa.

Minun nuoruudessani sopimattomasta kirjallisuudesta varoiteltiin usein. Minä olin kova lukemaan ja välillä eteen sattui kirjoja, joissa oli erittäin kiihottavia kohtauksia. Muistan miten luin Papillonia, kun tulin niin kiihottuneeksi, että en vaan enää pystynyt pidättelemään vaan purkaus tuli melkein itsestään. Ei siihen todellakaan mitään runkkausta tarvittu, vaan ihan pelkkä kirjan lukeminen vatsallaan maaten siitti. Samassa huoneessa oli porukkaa, eikä kukaan huomannut mitään, mutta minun omatuntoni alkoi soimata kamalasti ja ahdisti hirveästi.

Lue lisää

Vaimon vieressä itsensä tyydyttäminen on KAMALAA! Miten miehet on noin hillittömiä! En ymmärrä. Tehkää ruumiillista työtä, halonhakkuuta tms. niin ei jää voimia haluille...
Kyllä nykyisin on Paholainen saanut ihmiset eksymään juuri lihan himojen alueella.
Ettekö tiedä, että Jumala antaa voiman tehdä parannuksen!!! Vai onko haluakaan siihen?
Olen jotensakin kauhuissani. Kun omatunto soimaa, se on merkki väärästä. Se varoittaa. Onneksi. Kun se jää pois, onkin paatunut.

Yksi rehellinen oli... Kehotan silti, käänny takaisin uskon tielle. Avioidu ja löydät kunnon elämän.

Joo. Sanovat lääkärit, että vemputtaminen tai aktiivinen seksielämä pitää eturauhasen kunnossa ja vähentää syöpäriskiä. :)

Ei pidä paikkaansa. Aktiivisuudesta huolimatta tuli eturauhasen suurentuma, virtsaumpi ja syöpä...
Kaikella ihmisiä harhaan johdetaan. Moniko kysyy, mikä on Jumalan tahto? Kerron; lihan himojen välttämiseksi kullakin on oltava puoliso. Niin yksinkertaista se on. Itsetyydytys aviossa on puolison pettämistä. Ei pidä elää itselleen mieliksi... Puuttuu muuten sekä puolison että Jumalan kunnioitus.

Meillä tätä lausetta opiston rehtori sanoi aina ja sanoi, että on huoruuden synti runkata. Ja on hyvä kun omatunto säilyy herkkänä, eikä tälläisiä huoruuden syntejä tule...

Mimmi_etelästä kirjoitti:

Meillä tätä lausetta opiston rehtori sanoi aina ja sanoi, että on huoruuden synti runkata. Ja on hyvä kun omatunto säilyy herkkänä, eikä tälläisiä huoruuden syntejä tule...

Lue lisää

Ketähän kohtaan siinä tekee huorin kun runkkaa. Kun seksuaalinen tarve on tyydytetty, niin pystyy paremmin keskittymään muuhun elämään. Minusta pidättäytyminen runkkaamisesta silloin kuin oikein panettaa on vähän sama kuin ei saisi raapia itseään kun oikein kutittaa.

Ulkopm kirjoitti:

Ketähän kohtaan siinä tekee huorin kun runkkaa. Kun seksuaalinen tarve on tyydytetty, niin pystyy paremmin keskittymään muuhun elämään. Minusta pidättäytyminen runkkaamisesta silloin kuin oikein panettaa on vähän sama kuin ei saisi raapia itseään kun oikein kutittaa.

Lue lisää

Onko päivämies lehdessä jossakin linkkiä tähän masturbaatio asiaan? Kiinnostaisi virallinen kanta?

Sinulle: nuoriuskovainen Rippikoulussa ainakin 2010 luvulla on selitetty asiaa. Puhut ihan mitä sattuu!

Älä yritä olla tietämätön: KTS kirjallista faktaa:
https://saulikarhu.wordpress.com/2015/12/22/riparimuistiinpanoja/

Itse myös riparilla 80 luvulla ja juuri samat kun tuossa yllä muistiinpanoissa. Juuri näin!

mutta siis eikös kuolemansynti tarkota semmosta niin pahaa syntiä, että sitä ei saa anteeks. Ku eikös uskovaiset saa kaikki synnit anteeks

nuoriuskovainen kirjoitti:

mutta siis eikös kuolemansynti tarkota semmosta niin pahaa syntiä, että sitä ei saa anteeks. Ku eikös uskovaiset saa kaikki synnit anteeks

Kuolemansynti on sellainen synti, johon lankeamalla menettää elävän uskon ja Pyhän Hengen ja kaikkien syntien anteeksi saaminen peruuntuu, kuten muutenkin uskonkieltäjillä. Kuolemansynti on siis nimenomaan synti, johon lankeamalla uskovainen kieltää uskon teoillaan ja tulee siis epäuskoiseksi sydämessään.

Kuolemansynninkin saa anteeksi jos saa taas uudestaan parannuksen armon ottamalla katuvaisena vastaan Jumalan valtakunnan synninpäästön joltakin elävässä uskossa olevalta ihmiseltä.

Katolisella kirkolla on oppinsa mukaan kahdenlaisia kuolemansyntejä. Toiset ovat varsinaisia kuolemansyntejä ja niihin liittyvä katolisen kirkon oppi on suunnilleen samanlainen, kuin meillä uskovaisillakin (vanhoillislestadiolaisilla), ja tuollaiseksi varsinaiseksi kuolemansynniksi katolinen kirkko opettaa kuuluvan mm pedofilian, abortin ja murhan.

Mutta ne toiset (joita usein leikillisesti kutsutaan kuolemansynneiksi) eivät varsinaisesti ole kuolemansyntejä opillisessa mielessä katolisen kirkon virallisen opinkaan mukaan, ja niitä ovat ne leikisti kuolemansynnit eli ns "seitsemän kuolemansyntiä":
Ylpeys
Kateus
Viha
Laiskuus
Ahneus
Ylensyönti
Himo
Nämä seitsemän eivät kuitenkaan ole katolisen kirkon oman virallisen opinkaan mukaan oikeasti kuolemansyntejä, vaan niitä nimitetään leikillisesti kuolemansynneiksi ja ne ovat oikeastaan seitsemän pahetta. Vanhoillislestadiolaisessa ja luterilaisessa opissa ei myöskään pidetä näitä seitsemää kuolemansynteinä, mutta ne ovat vaarallisia asennesyntejä, mutta eivät juuri koskaan aiheuta hengellistä kuolemaa, mutta ne voivat houkutella ihmisen lankeamaan tekosynteihin, jopa varsinaiseen kuolemansyntiin. Esimerkiksi laiskuus saattaa johtaa köyhyyden vuoksi varastamaan, tai ylpeys saattaa johtaa tuomitsemaan lähimmäisensä.

Tuomitseminen voi joskus olla varsinainen kuolemansynti, koska "niinkuin te tuomitsette, niin teidätkin tuomitaan". Mutta mikä tahansa toisen ihmisen nuhteleminen ei ole tuomitsemista. Päinvastoin Raamattu kehoittaa ja oikeastaan velvoittaa uskovaisia nuhtelemaan syntiä tekeviä.

Tuomitseminen on sitä, että esimerkiksi kiroaa, häpäisee tai haukkuu törkeästi jotakin ihmistä, tai langettaa lähimmäiselleen sellaisesta teosta ajallisen tuomion, josta vastaavasta teosta on itse saanut ajallisen armahduksen. Tuomitseminen on myös mm sitä, että heittää toista katuvaa syntistä kivellä tai häpäisee solvauksilla, vaikka on itsekin tehnyt joskus jotakin syntiä. Tai se että levittelee toisen lankeamuksia toisten ihmisten tietoon, vaikka pitää omia syntejään salassa täydeltä julkisuudelta.

Kuitenkin, jos joku on tehnyt rikoksen ajallista lakia vastaan tai rikkonut muuten toista ihmistä vastaan, niin hänen kyseiset syntinsä tai rikoksensa saa paljastaa vaikka julkisuuteen, ja poliisille ne ainakin täytyykin ilmoittaa ja kaikille niille tahoille, joille ilmoittamalla voidaan turvata kaikkien ihmisten tai jonkun ihmisen turvallisuus paremmin tulevaisuudessa.

nuoriuskovainen kirjoitti:

mutta siis eikös kuolemansynti tarkota semmosta niin pahaa syntiä, että sitä ei saa anteeks. Ku eikös uskovaiset saa kaikki synnit anteeks

Voi kertokaan nyt joku vl tuolle paralle nuorelleuskovaiselle teidän syntikäsityksenne. Kerron nyt ensi hätään, että kuolemansynninkin saa teidän mukaanne anteeksi kun katuu ja saa synninpäästön, niitä anteeksi antamattomia syntejä oli vain yksi ja se oli PH:n pilkka. Tosin olen ihmetellyt, miten joku, joka ei tunne PH:ä tai koe sitä olemassa olevaksi, voisi sitä oikeasti pilkata.

vluskovainen kirjoitti:

Kuolemansynti on sellainen synti, johon lankeamalla menettää elävän uskon ja Pyhän Hengen ja kaikkien syntien anteeksi saaminen peruuntuu, kuten muutenkin uskonkieltäjillä. Kuolemansynti on siis nimenomaan synti, johon lankeamalla uskovainen kieltää uskon teoillaan ja tulee siis epäuskoiseksi sydämessään.

Kuolemansynninkin saa anteeksi jos saa taas uudestaan parannuksen armon ottamalla katuvaisena vastaan Jumalan valtakunnan synninpäästön joltakin elävässä uskossa olevalta ihmiseltä.

Katolisella kirkolla on oppinsa mukaan kahdenlaisia kuolemansyntejä. Toiset ovat varsinaisia kuolemansyntejä ja niihin liittyvä katolisen kirkon oppi on suunnilleen samanlainen, kuin meillä uskovaisillakin (vanhoillislestadiolaisilla), ja tuollaiseksi varsinaiseksi kuolemansynniksi katolinen kirkko opettaa kuuluvan mm pedofilian, abortin ja murhan.

Mutta ne toiset (joita usein leikillisesti kutsutaan kuolemansynneiksi) eivät varsinaisesti ole kuolemansyntejä opillisessa mielessä katolisen kirkon virallisen opinkaan mukaan, ja niitä ovat ne leikisti kuolemansynnit eli ns "seitsemän kuolemansyntiä":
Ylpeys
Kateus
Viha
Laiskuus
Ahneus
Ylensyönti
Himo
Nämä seitsemän eivät kuitenkaan ole katolisen kirkon oman virallisen opinkaan mukaan oikeasti kuolemansyntejä, vaan niitä nimitetään leikillisesti kuolemansynneiksi ja ne ovat oikeastaan seitsemän pahetta. Vanhoillislestadiolaisessa ja luterilaisessa opissa ei myöskään pidetä näitä seitsemää kuolemansynteinä, mutta ne ovat vaarallisia asennesyntejä, mutta eivät juuri koskaan aiheuta hengellistä kuolemaa, mutta ne voivat houkutella ihmisen lankeamaan tekosynteihin, jopa varsinaiseen kuolemansyntiin. Esimerkiksi laiskuus saattaa johtaa köyhyyden vuoksi varastamaan, tai ylpeys saattaa johtaa tuomitsemaan lähimmäisensä.

Tuomitseminen voi joskus olla varsinainen kuolemansynti, koska "niinkuin te tuomitsette, niin teidätkin tuomitaan". Mutta mikä tahansa toisen ihmisen nuhteleminen ei ole tuomitsemista. Päinvastoin Raamattu kehoittaa ja oikeastaan velvoittaa uskovaisia nuhtelemaan syntiä tekeviä.

Tuomitseminen on sitä, että esimerkiksi kiroaa, häpäisee tai haukkuu törkeästi jotakin ihmistä, tai langettaa lähimmäiselleen sellaisesta teosta ajallisen tuomion, josta vastaavasta teosta on itse saanut ajallisen armahduksen. Tuomitseminen on myös mm sitä, että heittää toista katuvaa syntistä kivellä tai häpäisee solvauksilla, vaikka on itsekin tehnyt joskus jotakin syntiä. Tai se että levittelee toisen lankeamuksia toisten ihmisten tietoon, vaikka pitää omia syntejään salassa täydeltä julkisuudelta.

Kuitenkin, jos joku on tehnyt rikoksen ajallista lakia vastaan tai rikkonut muuten toista ihmistä vastaan, niin hänen kyseiset syntinsä tai rikoksensa saa paljastaa vaikka julkisuuteen, ja poliisille ne ainakin täytyykin ilmoittaa ja kaikille niille tahoille, joille ilmoittamalla voidaan turvata kaikkien ihmisten tai jonkun ihmisen turvallisuus paremmin tulevaisuudessa.

Lue lisää

Kirjoitit:

#Kuolemansynti on sellainen synti, johon lankeamalla menettää elävän uskon ja Pyhän Hengen ja kaikkien syntien anteeksi saaminen peruuntuu, kuten muutenkin uskonkieltäjillä. Kuolemansynti on siis nimenomaan synti, johon lankeamalla uskovainen kieltää uskon teoillaan ja tulee siis epäuskoiseksi sydämessään. #


Ylpeys

Suurin osa tuntemistani vl:istä elää tuossa heti ensimmäisessä synnissä koko ajan pilkaten muita vähänkin toisella tavalla ajattelevia ja halveksivat heitä niinkuin he olisivat paremoia.

Eli Pyhä Henki on heidät jättänyt kun eivät tee parannusta siitä synnistä.