Mitä järkeä on elää jos on haaskannut nuoruutensa niin pahasti ettei koskaan ole suukkoakaan saanut, on elänyt yksin eristyksissä ja perheen perustamisesta ei ole edes toivoa? Kun on nähnyt etteivät raha ja ansiot merkitse mitään ja saanut niskaansa kaiken halveksunnan. Kun on kaikesta huolimatta nähnyt maailmaa etenkin sen negatiivisilta puolilta, ymmärtää ihmisten itsekkyyden ja oman aikansa ja omien mahdollisuuksiensa rajallisuuden. Kysyn vaan. Mitä järkeä tässä on?
Kuolema on suloinen siinä että sen jälkeen jokin muuttuu väkisinkin. Ehkä ei tarvitse enää kärsiä.
En halua enää elää
itsemurha_kandidaatti
8
63
Vastaukset
- hyvääkanttodottaa
Kannustan jatkamaan. Elämäntarkoitus voi olla paljon paljon muutakin kuin vain parisuhde ja lisääntyminen. Ja voihan se sinullekin vielä tulla kohdalle. Tunnen naisen, joka vasta 46-vuotiaana on löytänyt vierelleen rakkauden. Jälkikasvua ei enää saa, mutta onhan meitä jo täällä Tellus pullollaan.
Hei nimimerkki, itsemurha_kandidaatti
Olen pahoillani tilanteestasi, jossa elät ja olet ilmeisesti elänyt jo pitempään. Kuulostaa kurjalta. Mutta älä lannistu tai yritä päästä sieltä lannistuksesta pois. Et ole yksin, kanssasi samoja miettii valitettavasti moni. Perhettä kaipaavia on, mutta aina on myös ollut ihmisiä, jotka elävät elämänsä ilman omaa perhettä, mutta se ei silti tarkoita, että elämä olisi huonoa. Mietit mitä järkeä on elämässä... Tuohon kysymykseen on jokaisen itsensä löydettävä vastaus. Mistä löytyy elämään mielekkyys? Joillekin se löytyy vapaaehtoistyöstä, toisille sukulaisten kanssa, jotkut saavat mielekkyyden harrastusten parissa... Tapoja on monia. Totta on se, että me tarvitsemme ihmisiä ja vuorovaikutusta, yksin ei ole hyvä elää. Kontakteja voi etsiä ja löytää nykyisin melko helpostikin, on paljon erilaisia järjestöjä, harrastuspiirejä yms, joiden piirissä tutustuu ihmisiin ja saa sisältöä arkeensa. Ja kuten yllä kommentoitiin, voi elämänkumppani löytyä vaikka keski-iässä. Aina, joka päivä voi tapahtua jotain hyvää :) Kun nimimerkkisi on noinkin voimakas, rohkaisin sinua vielä etsimään itsellesi apua, terveyskeskuksen tai mielenterveystyön kautta tai edes jonkun auttavan puhelimen kautta - jos tosiaan harkitset itsemurhaa, ota jonnekin yhteyttä ja etsi joku keskustelukumppani, anna itsellesi mahdollisuus huomata ja luottaa valoisampaan huomiseen.
Tsemppiä,
Pirkko-pappi- 123456789-
Päivä vain ja hetki kerralansa.Kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu.Usko vain.
- Hyväätahtoa
Jaksamista, tiedän ainakin hyvin pitkälti miltä tuollainen tuntuu, mutta kun sanon mitä ajattelen, eihän sitä tiedä mitä sen kuoleman jälkeen on.
Itse olen nyt hyvällä mielellä pitkästä aikaa, olen alkanut ajatella positiivisesti ja uskon rakkauteen, vaikka tämä maailma synkältä näyttääkin.
Haluan kuitenkin uskoa rakkauteen ja siihen että olemme täällä vain oppimassa rakastamista ja hyvyyttä toisiamm kohtaan.
Suosittelen sinua ottamaan yhteyttä vaikka johonkin terapiaan, sieltä osataan neuvoa moniin eri paikkoihin, yksinäisiä ihmisiä on valtavasti, kurjaa vaan että olemme niin sulkeutuneita ettemme uskalla lähestyä toisia.
Samoin tämä netti on täynnä erilaisia palstoja joissa voi ainakin jutella jonkun kanssa jne.
Tiedän, sekä uskon että sinäkin tiedät ettei mitään ratkaisuja pidä tehdä silloin kun on synkimmillään, vaan pitää rohkeasti hakea apua.
Ihmisen elämä voi muuttua nopeastikin ja silloin kun menee paremmin, menneet murheet jää unholaan.
Eli Tsemppiä sinulle - MinuaOnAutettu
Se mitä Pirkko -pappi ei kertonut, on että Jumala voi oikeesti sua auttaa. Rukoile Jeesusta ja turvaudu Häneen, Hän näyttää sulle tien. Anna elämäsi Hänelle niin pelastut. On monia asioita jotka voi korjautua vielä sinun elämässäsi, että älä menetä toivoasi. Oikeasti, Jeesus voi auttaa. On omakohtaista kokemusta.
- jokujääkaipaamaan
Itse olen 47v ja viimeiset 4vuotta miettinyt itsemurhaa päivittäin.
Olen naimisissa ja aiemminkin useissa suhteissa elämän varrella.
Ei ole lapsia, enkä edes halua niitä tänne ihmistäyteiseen maailmaan.
Syy miksi haluan kuolla, on etten halua kokea vanhuuden tuomia sairauksia.
Joutua ehkä muiden armoille vuodepotilaana.
Tahdon lähteä vielä kun minulla on valta siihen.
Kuitenkin kaikki kuolee jossain vaiheessa, miksi sitä ajankohtaa ei saisi itse päättää.
Itsekästä, ehkä, aina joku jää kuitenkin kaipaamaan, oikeaa hetkeä ei ole.- buddh
Päivä kerrallaan. Vanhuuden tuomat sairaudet ja kivut ei varmasti ketään houkuta. Mutta milloin ne sitten on liikaa? Varmaan meillä kaikilla jotain kipuja on jo nytkin, jos ei sitten muuta niin perus lihasjumeja. Kuitenkin niiden kanssa elää.
Kai tässä riippuu kuinka hedelmälliseksi elämän kokee muuten. Kokeeko että on vielä jotain annettavaa? Jotain saatavaa? Itse ainakin koen, että minulla on annettavaa elämälle. Lisäksi saan joka päivä. Pienet asiat riittää. Olen oppinut nauttimaan pienistä arkisista iloista, kuten aamukahvin mausta karjalanpiirakoiden kanssa, ihmisten tervehtimisestä tai katsoa kun lapset tai eläimet temmeltävät täynnä elämäniloa. En kaipaakaan enää elämääni mitään suurta. Edes puolisoa tai lapsia. Jos sellaisia tulee niin se on ok, jos ei tule niin sekin on ihan ok.
Se on tullut huomattua, niin maailmalla kuin suomessakin, että ihmiset jotka elävät kevyimmin, tuppaavan olemaan kaikkein onnellisimpia. - ahlah
Kiitos kommentista, se pisti ajattelemaan.
Etkä lähtenyt tuputtamaan mitään uskon juttuja.
Olen myös lukenut että normaalia älykkäämmät ihmiset ahdistuvat helpommin.
Tulee ajateltua kaikkea liian henkilökohtaisesti.
Todellakin huomaa että eläimet ja lapset nauttivat elämästä.
Niinhän se on että ihmisen kipukynnys kasvaa kivun kasvaessa.
Mutta monella taitaa olla se henkinen kipu mikä aiheuttaa itsetuhoajatuksia.
Sitten on ihmisiä joilla on mielitekoja joissa toiset ihmiset kohteena.
Ja jottei tulisi mitään tehtyä, tuntuu että paras ratkaisu olisi lähteä täältä.
Ehkä itsensä tuomitseminen on väärin, antaa yhteisön tuomita missä elämme.
Sen mukaan olemme kasvaneet sellaisiksi kuin olemme.
Yhteisö siis kantakoon vastuun ja hitaan kehityksen.
Elämä on nyt ja tässä, päivä kerrallaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän371796Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61391Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431376- 141352
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11345Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71314Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01294Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11250Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21183