Onko kaduttannu jälkikäteen

Saat tulla katselemaan ja kuuntelemaan. Mutta paljonko maksat sanotaan nyt vaikka tunnin katselusta ja kuuntelusta?

Nämä olisit voinut laittaa vielä vahvistamaan kertomustasi ...

"Olen käytännössä pelkällä metsällä tehnyt omaisuuteni, jota ostin ensin velaksi ja sen jälkeen olen maksanut velat pois hakkuutuloilla ja ostanut lisää metsää, maksanut velkoja pois ja saannut hakkuutuloja, ostanut lisää metsää jne.

Olen kyllä hankkinut metsäni suurimmalta osin erilaisista pakkohuutokaupoista, jolloin minun tarjoukseni on ollut korkein ja siten en ole riistänyt ketään. Lisäksi ostamani metsät ovat olleet perin huonossa kunnossa, koska minua edeltävät omistajat ovat monasti hakanneet kaiken myytävissä olevan puuston ja jättäneet vielä uudistamisiakin tekemättä.

Olen toki ostanut metsää muutenkin, kuin pakkohuutokaupoista, mutta silloinkin kauppahinta on ollut korkein mahdollinen, kun myyjät ovat kaupitelleet metsiään kauan ja kukaan ei ole niitä kelpuuttanut, joten en katso syyllistyneeni silloinkaan mihinkään riistoon.

Metsä tuottaa minulle monella lailla, ihan konkreettisesti se ruokkii minut ja tuottaa lämmintä talouteeni, metsän tuotolla maksetaan laskut. Metsistäni olen poiminut mustikat aamupuuroni päälle, pakastimessani on hirvenlihaan varsin runsaasti metsästysseurojen vuokrina, puolukoista teen puolukkahilloa ja syön sitä mustanmakkaran kanssa joskus ja maksalaatikon kera. Lukuisat valokuvat olen ottanut metsistäni eri kehitysvaiheissa, sekä metsän eläimistä vuosien varrella, ne jäävät todennäköisesti vielä jälkeenikin, osa eri ammattijulkaisujen arkistoihin.

Osa metsissäni tehdyistä kokeista päätyy aikanaan muiden metsänomistajien hyödyksi ja ympäristöviranomaisten käyttöön tilastoihin, en vie niitäkään mukanani hautaan.

Muuttolintujen pysähdyspaikkana omistamani tilat ovat lintuharrastajien suosiossa ja useita valtakunnallisesti tärkeitä lintuhavaintoja on tehty juuri minun omistamillani mailla.

Nahkiaiset ovat pysyneet purossamme ja tulevat määrä vuosin uudelleen. Sammakot kutevat lammikossa kuten ennenkin, sorsat ja telkät ovat jopa lisääntyneet liikaakin. Saukko hakee kalojaja huvittelee puron rannalla laskemalla savipenkassa liukumäkeä. Ketut voivat hyvin ja pitävät huolta jyrsijöistä. Hiiripöllö päivystää tämän tästä eräällä tilalla. Tikkoja on runsaasti. Kuhankeittäjä keittelee "kuhiaan". Pikkulintuja on runsaasti. Meriharakkakin poikkeaa joskus tänne sisämaahan. Mustikkaa, puolukkaa ja vadelmaa riittää, että thaimaalaisiakin poimijoita on niitä poimimassa. Karhuja ja susia havainnoidaan tämän tästä, hirviä ja kauriita on hieman liikaakin. Viimeisin havainto on suden ajavan kaurista takaa. Ilves istuskeli aivan lähellä ja katselin sitä pitkään naapurini kanssa. Majavat rakentelee pesiän parillakin metsäpalstallani, jotka rajoittuvat vesistöön.

Metsissäni kasvaa monia muitakin puita näiden perinteisten puulajien lisäksi, lehmusta, tammea, vaahteraa, osa varmaan lintujen levittämänä.

Kaikki mahtuu todellakin omille maille, koska omistan metsää useamman kunnan alueilla. Monia erillisiä metsätiloja, joissa on erillisiä palstoja. Suurin erillinen palsta on vain 36ha sekin on yhden tilan kolmas palsta. Erillisillä rekisterinumeroilla olevia tiloja on n. 10kpl, rajanaapureita on siten melkoinen määrä n. 100kpl, osassa ostamistani alueista en ole koskaan käynnyt, koska niillä ei ole mitään merkitystä mm. pieni saari jossain järvellä. Yhteisalueosuuksillakin on oma merkityksensä, kalastusoikeuksia ja venevalkamia on n. 1000 järveen taikka lampeen, kaikista en ole edes tietoinen, omaa vesialuettakin on melkoinen alue. Yhteisalueosuuksilla on jo rahallistakin merkitystä, kun osakaskunnat ovat myynneet alueita, on niistä rahallistakin tuloa."

jotainjäikertomatta kirjoitti:

Nämä olisit voinut laittaa vielä vahvistamaan kertomustasi ...

"Olen käytännössä pelkällä metsällä tehnyt omaisuuteni, jota ostin ensin velaksi ja sen jälkeen olen maksanut velat pois hakkuutuloilla ja ostanut lisää metsää, maksanut velkoja pois ja saannut hakkuutuloja, ostanut lisää metsää jne.

Olen kyllä hankkinut metsäni suurimmalta osin erilaisista pakkohuutokaupoista, jolloin minun tarjoukseni on ollut korkein ja siten en ole riistänyt ketään. Lisäksi ostamani metsät ovat olleet perin huonossa kunnossa, koska minua edeltävät omistajat ovat monasti hakanneet kaiken myytävissä olevan puuston ja jättäneet vielä uudistamisiakin tekemättä.

Olen toki ostanut metsää muutenkin, kuin pakkohuutokaupoista, mutta silloinkin kauppahinta on ollut korkein mahdollinen, kun myyjät ovat kaupitelleet metsiään kauan ja kukaan ei ole niitä kelpuuttanut, joten en katso syyllistyneeni silloinkaan mihinkään riistoon.

Metsä tuottaa minulle monella lailla, ihan konkreettisesti se ruokkii minut ja tuottaa lämmintä talouteeni, metsän tuotolla maksetaan laskut. Metsistäni olen poiminut mustikat aamupuuroni päälle, pakastimessani on hirvenlihaan varsin runsaasti metsästysseurojen vuokrina, puolukoista teen puolukkahilloa ja syön sitä mustanmakkaran kanssa joskus ja maksalaatikon kera. Lukuisat valokuvat olen ottanut metsistäni eri kehitysvaiheissa, sekä metsän eläimistä vuosien varrella, ne jäävät todennäköisesti vielä jälkeenikin, osa eri ammattijulkaisujen arkistoihin.

Osa metsissäni tehdyistä kokeista päätyy aikanaan muiden metsänomistajien hyödyksi ja ympäristöviranomaisten käyttöön tilastoihin, en vie niitäkään mukanani hautaan.

Muuttolintujen pysähdyspaikkana omistamani tilat ovat lintuharrastajien suosiossa ja useita valtakunnallisesti tärkeitä lintuhavaintoja on tehty juuri minun omistamillani mailla.

Nahkiaiset ovat pysyneet purossamme ja tulevat määrä vuosin uudelleen. Sammakot kutevat lammikossa kuten ennenkin, sorsat ja telkät ovat jopa lisääntyneet liikaakin. Saukko hakee kalojaja huvittelee puron rannalla laskemalla savipenkassa liukumäkeä. Ketut voivat hyvin ja pitävät huolta jyrsijöistä. Hiiripöllö päivystää tämän tästä eräällä tilalla. Tikkoja on runsaasti. Kuhankeittäjä keittelee "kuhiaan". Pikkulintuja on runsaasti. Meriharakkakin poikkeaa joskus tänne sisämaahan. Mustikkaa, puolukkaa ja vadelmaa riittää, että thaimaalaisiakin poimijoita on niitä poimimassa. Karhuja ja susia havainnoidaan tämän tästä, hirviä ja kauriita on hieman liikaakin. Viimeisin havainto on suden ajavan kaurista takaa. Ilves istuskeli aivan lähellä ja katselin sitä pitkään naapurini kanssa. Majavat rakentelee pesiän parillakin metsäpalstallani, jotka rajoittuvat vesistöön.

Metsissäni kasvaa monia muitakin puita näiden perinteisten puulajien lisäksi, lehmusta, tammea, vaahteraa, osa varmaan lintujen levittämänä.

Kaikki mahtuu todellakin omille maille, koska omistan metsää useamman kunnan alueilla. Monia erillisiä metsätiloja, joissa on erillisiä palstoja. Suurin erillinen palsta on vain 36ha sekin on yhden tilan kolmas palsta. Erillisillä rekisterinumeroilla olevia tiloja on n. 10kpl, rajanaapureita on siten melkoinen määrä n. 100kpl, osassa ostamistani alueista en ole koskaan käynnyt, koska niillä ei ole mitään merkitystä mm. pieni saari jossain järvellä. Yhteisalueosuuksillakin on oma merkityksensä, kalastusoikeuksia ja venevalkamia on n. 1000 järveen taikka lampeen, kaikista en ole edes tietoinen, omaa vesialuettakin on melkoinen alue. Yhteisalueosuuksilla on jo rahallistakin merkitystä, kun osakaskunnat ovat myynneet alueita, on niistä rahallistakin tuloa."

Lue lisää

No, siinähän se tulikin, mitä sitä minun tarvitsi kirjoittaa enään! Maanantaina toisiaan tuli yksi pieni metsätila taasen lisää. Tänään olin siellä hieman jo hommissakin moottorisahan kanssa ikään kuin katsastamassa ostostani (ja merkatakseni reviirini!!). Muutamia haapoja ja koivuja kaadoin polttopuiksi taimikon päältä. Hyvältä näyttää!
Tämän tilan mukana ei tullut yhteisalueosuuksia, mutta eipä se haittaa, yhdistän sen aikanaan vieressä olevaan omistamaani toiseen tilaan samalle rekisterinumerolle, niin yhteisalueosuudet siirtyvät myös tuolle maanantaina ostetulle tilallekin, jos myyn siitä joskus määräaloja, saavat nekin osuuden yhteisistä alueista. Tosin määräalojen myynti ei ole nyt ajankohtaista, mutta sekin on otettava aina huomioon.

Tänään tuli 15v sitten hoitamani taimikko pääte hakkuuseen. Todellakin entisenä juoppona muutos elämässäni on ollu suuri, näillä keskustelu palstoilta ostamillani metsillä, kasvu on todella nopeaa ja vaivatonta.

Puu-kauppa tilini tulee kelan kuiteilla joka kuukausi suoraan kotiini.

ääniaukonpuolesta kirjoitti:

No, siinähän se tulikin, mitä sitä minun tarvitsi kirjoittaa enään! Maanantaina toisiaan tuli yksi pieni metsätila taasen lisää. Tänään olin siellä hieman jo hommissakin moottorisahan kanssa ikään kuin katsastamassa ostostani (ja merkatakseni reviirini!!). Muutamia haapoja ja koivuja kaadoin polttopuiksi taimikon päältä. Hyvältä näyttää!
Tämän tilan mukana ei tullut yhteisalueosuuksia, mutta eipä se haittaa, yhdistän sen aikanaan vieressä olevaan omistamaani toiseen tilaan samalle rekisterinumerolle, niin yhteisalueosuudet siirtyvät myös tuolle maanantaina ostetulle tilallekin, jos myyn siitä joskus määräaloja, saavat nekin osuuden yhteisistä alueista. Tosin määräalojen myynti ei ole nyt ajankohtaista, mutta sekin on otettava aina huomioon.

Lue lisää

Olet ilmeisesti sama sadunkertoja joka nimimerkillä "useammanpalstanomistaja" kirjoitteli taannoin näistä yhteisillä alueilla rikastumisista.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13839029/asiallista-neuvoa-kaipaisin-palstan-hinnasta

vaikutattutulta kirjoitti:

Olet ilmeisesti sama sadunkertoja joka nimimerkillä "useammanpalstanomistaja" kirjoitteli taannoin näistä yhteisillä alueilla rikastumisista.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13839029/asiallista-neuvoa-kaipaisin-palstan-hinnasta

Lue lisää

Ei nyt kerrota satuja!
Kyllä yhteialueiden osuudet ovat tärkeä osa kiinteistöjen omistusta, ne vain pitää osata ostaa ja hyödyntää. Yhteisalueosuuksilla voi myös käydä kauppaa siinä missä muillakin kiinteistöillä.
Esim. juuri hankkimani metsätila on vailla yhteisalueosuuksia, mutta yhdistämällä toiseen tilaan se saa yhteisalueosuudet, tosin ne osuudet eivät lisäänny, mutta monessa tapauksessa riittää, kun niitä osuuksia vain on. Jos sitten myyn siitä määräaloja, voin myydä myös niitä yhteisalueosuuksia mukaan.
Monastihan näillä yhteisalueosuuksia ole rahallista merkitystä, jos yhteisiä alueita ei ole osakaskunta myynnyt ja rahavaroja ei ole kertynyt, tai ne on myyty ja rahat jaettu jo, mutta... Rahaa voi olla jakamatta ja ne jaetaan osuuslukujen mukaan, joillakin pienellä tiloilla voi olla suuri osuus yhteisistä, tällöin sillä on merkitystä.
Kehoitan tutustumaan yhteisaluelakiin ja osakaskuntien toimintaan!

ääniaukonpuolesta kirjoitti:

Ei nyt kerrota satuja!
Kyllä yhteialueiden osuudet ovat tärkeä osa kiinteistöjen omistusta, ne vain pitää osata ostaa ja hyödyntää. Yhteisalueosuuksilla voi myös käydä kauppaa siinä missä muillakin kiinteistöillä.
Esim. juuri hankkimani metsätila on vailla yhteisalueosuuksia, mutta yhdistämällä toiseen tilaan se saa yhteisalueosuudet, tosin ne osuudet eivät lisäänny, mutta monessa tapauksessa riittää, kun niitä osuuksia vain on. Jos sitten myyn siitä määräaloja, voin myydä myös niitä yhteisalueosuuksia mukaan.
Monastihan näillä yhteisalueosuuksia ole rahallista merkitystä, jos yhteisiä alueita ei ole osakaskunta myynnyt ja rahavaroja ei ole kertynyt, tai ne on myyty ja rahat jaettu jo, mutta... Rahaa voi olla jakamatta ja ne jaetaan osuuslukujen mukaan, joillakin pienellä tiloilla voi olla suuri osuus yhteisistä, tällöin sillä on merkitystä.
Kehoitan tutustumaan yhteisaluelakiin ja osakaskuntien toimintaan!

Lue lisää

"Jos sitten myyn siitä määräaloja, voin myydä myös niitä yhteisalueosuuksia mukaan."

Ja olet varmaan edelleenkin samaa mieltä mitä kirjoitit nimimerkillä "useammanpalstanomistaja", että yhteisalueosuudella olisi jotain vaikutusta hintaan. Lähinnä korottavasti, muutenhan tuollaisessa puliveivaamisessa ei olisi mitään järkeä.

joo, samaa mokellusta, kun se ei tajua edes miten jakamatonta jakokuntien osuuksia käsitellään.

maatonukko kirjoitti:

joo, samaa mokellusta, kun se ei tajua edes miten jakamatonta jakokuntien osuuksia käsitellään.

Joskus ne kuitenkin jaetaan, mitä on jakokuntiin kertynyt omaisuutta. Jakokunnan varoja voidaan vain jakaa. Vesijättöjen lunastuksista on kertynyt joillekin jakokunnille (osakaskunnille) huomattavia summia ja ne jaetaan osuusluvun mukaan osakkaille.
Promille osakkuuksilla voi tehdä taasen muuten kauppaa. Rasitteellisen tienpohjan, jolle ei ole itsellä käyttöä, sen voi myydä venepaikkoina. Ne menevät joillakin paikkakunnilla hyvin kaupaksi, joissa on osakaskunnilla venepaikkoja osakkailleen. Muutenhan noilla promilleosuuksilla ei ole juuri mitään taloudellista hyötyä, mutta niitä voi käyttää kaupateossa hyödyksi.

Ei nillä mitään kongreettista arvoa ole.

ääniaukonpuolesta kirjoitti:

Joskus ne kuitenkin jaetaan, mitä on jakokuntiin kertynyt omaisuutta. Jakokunnan varoja voidaan vain jakaa. Vesijättöjen lunastuksista on kertynyt joillekin jakokunnille (osakaskunnille) huomattavia summia ja ne jaetaan osuusluvun mukaan osakkaille.
Promille osakkuuksilla voi tehdä taasen muuten kauppaa. Rasitteellisen tienpohjan, jolle ei ole itsellä käyttöä, sen voi myydä venepaikkoina. Ne menevät joillakin paikkakunnilla hyvin kaupaksi, joissa on osakaskunnilla venepaikkoja osakkailleen. Muutenhan noilla promilleosuuksilla ei ole juuri mitään taloudellista hyötyä, mutta niitä voi käyttää kaupateossa hyödyksi.

Lue lisää

Ei vidu, sä oot se sama jätkä vissii, joka myi niitä osuuksia ammattikalastajille. Tosi äijä!

senttejäunelmissa kirjoitti:

Ei nillä mitään kongreettista arvoa ole.

Kyllä vaan kummasti tulee kuivanmaan mökkipalstaan arvoa lisää, kun siihen saa mukaan osuudet yhteisiin alueisiin ja saa viedä veneen jonnekin venevalkamaan taikka hakea soraa yhteisestä sorakuopasta. Monet ostaa pienen metsäpalsta juuri sen vuoksi, että saa osuudet yhteisiin alueisiin.http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Yhteistenalueidenhyödyntäminen_suomi_2012.pdf

Kulhua kirjoitti:

Kyllä vaan kummasti tulee kuivanmaan mökkipalstaan arvoa lisää, kun siihen saa mukaan osuudet yhteisiin alueisiin ja saa viedä veneen jonnekin venevalkamaan taikka hakea soraa yhteisestä sorakuopasta. Monet ostaa pienen metsäpalsta juuri sen vuoksi, että saa osuudet yhteisiin alueisiin.http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Yhteistenalueidenhyödyntäminen_suomi_2012.pdf

Lue lisää

Noiden yhteisten osuuksien vuoksiko pienien "puuhapalstojen" hinnat on pilvissä kun niillä kaupataan tietämättömille toteutumattomia unelmia? Tosin vanha viisaushan on että eihän se tyhmä ole joka pyytää vaan se joka maksaa.

ääniaukonpuolesta kirjoitti:

Joskus ne kuitenkin jaetaan, mitä on jakokuntiin kertynyt omaisuutta. Jakokunnan varoja voidaan vain jakaa. Vesijättöjen lunastuksista on kertynyt joillekin jakokunnille (osakaskunnille) huomattavia summia ja ne jaetaan osuusluvun mukaan osakkaille.
Promille osakkuuksilla voi tehdä taasen muuten kauppaa. Rasitteellisen tienpohjan, jolle ei ole itsellä käyttöä, sen voi myydä venepaikkoina. Ne menevät joillakin paikkakunnilla hyvin kaupaksi, joissa on osakaskunnilla venepaikkoja osakkailleen. Muutenhan noilla promilleosuuksilla ei ole juuri mitään taloudellista hyötyä, mutta niitä voi käyttää kaupateossa hyödyksi.

Lue lisää

"Promille osakkuuksilla voi tehdä taasen muuten kauppaa. Rasitteellisen tienpohjan, jolle ei ole itsellä käyttöä, sen voi myydä venepaikkoina."

Ei voi koska rasite ei liity kiinteistön omistajaan eikä ole henkilökohtainen oikeus.

äänitotuudenpuolesta kirjoitti:

"Promille osakkuuksilla voi tehdä taasen muuten kauppaa. Rasitteellisen tienpohjan, jolle ei ole itsellä käyttöä, sen voi myydä venepaikkoina."

Ei voi koska rasite ei liity kiinteistön omistajaan eikä ole henkilökohtainen oikeus.

Lue lisää

Et sitten käsittänyt koko hommaa. Rasitteellisen tienpohjan voi myydä aivan kuten mitä muutakin maapohjaa määräalana. Yhteisalueosuuksia voi myös myydä ja niillä voi tehdä kauppaa.
http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-ja-palvelut/palvelut/yhteisalueosuuden-siirtaminen-kiinteistoon-tai-muodostaminen-tilaksi

Sellaista tapahtuu. Oli kahden puolen rajaa täsmälleen samanlainen kuusikko. Tilaltamme se hakattiin 1979 ja istutettiin seuraavana keväänä. 2009 tehtiin ensimmäinen harvennus, josta lähti koivujen kanssa 67 m3/ha. Naapurin puoli hakattiin 2014 ja istutettiin 2015. Kaupunkilaismetsänomistajat pelkäsivät aukkohakkuuta. Käytännössä vähensivät metsänsä tuottoa yhden kasvukierroksen verran.

Eipä ole sellasta leimikkoa kyllä vastaan tullut.

Osta Talvivaaran osakkeita. Se on ympäristöteko.

Osta kaupungista asuntoja ja vuokraa niitä. Saat tuottoa juuri näiltä tänne kirjoittelevilta metsänhakkuita vastustavilta provoilijoilta! Niin minäkin olen sijoittanut osan metsärahoistani!

Eipä vuokra asunnoista paljon tuottoa saa mut säilyyhän raha asunto osakkeissa jotenkin jos oikeaan aikaan myy. Vuokralaiset pistää yleensä asunnot remonttikuntoon muutamassa vuodessa.