Asiallista neuvoa kaipaisin palstan hinnasta

oikea hinta on jos on komia tullimetsää koko tontti 8400eutoa pyyntihinta.itse maksan siitä 4500 euroa ja on jo kova hinta,ja olisi oltava koko palsta metsää.

Kasvaako sulla satu-metsää???? Hyvästäkään leimikosta harvoin ennen veroja saa edes 10000e/ha.

Hei. Heitto arvioni perustui erääseen vilkaisemaani metsäarvioon, sisältäen maanarvon.
Hyvinkin voit olla oikeassa. Tai sitten minulla tosiaan kasvaa satu-metsää. :)
(Tai virheellinen arvio) Siemeniä en myy!

Mutta luvut sikseen, mielestäni tuo puun arvo kannattaa oottaa huomioon, oli se sitten vaikka 2e/ha. Mikä sitten varmasti helpottaisi päätöstä :)

Heh, läpi vienti hintana noin 40e/m3. Sulla kasvaa 40000e metsässä 1000m3/ha, alkaa olla jo Suomen ellei Euroopan ennätyksiä. 20 000 riittää 500m3/ha mutta sekin on suomessa todella harvinaista, nykyään liikutaan jo pääte hakkuissa alle 300m3/ha. Ainoa mikä nostaisi oleellisesti metsälösi hintaa, olisi sen sijainti kaava-alueella, tai rantakaavoitus.

Oikeassa olet/olette.

Ei pitäisi heittää lukuja mutu-tuntumalla, tulee sanomista. :D (Lupaan tulevaisuudessa selvittää asiat ennen kirjoittamista.)

Heittäessäni lukuja olin oletuksessa että kuvion koko oli ollut 1-1,5 ha, mikä se ei ollut vaan moninkertainen. Toivottavasti kirjelmän aloittaja ei innostunut liikaa luvuista. Anteeksi epäasillisuuteni. :)

No, ei siinä mitään, virheitä sattuu kaikille.

Jos aiot saada hehtaarilta verojen jälkeen 40000 euroa, siitä pitää lähteä tukkia 1500 m3. Ehkä Kalifornian aarniometsistä löytyisi tuo määrä

Näin se on

Ja juoksee kiinteistövero ja tie maksut.

ynmkivaa kirjoitti:

Ja juoksee kiinteistövero ja tie maksut.

Ja mikä tiemaksu ja kiinteistövero tuollaisesta kiinteistöstä menee? Jos 1,5ha metsäpalsta kyseessä, ei tiemaksu juuri rasita ja jos purkukuntoiset rakennukset, ei niistäkään kiinteistöveroa ropsahda. Ihan vaan kokemuksella, olen ostanut monenlaista kiinteistöä pakkohuutokaupoista ym. ja olen osakkaana melkoisen monessa tiekunnassa. Tuollaisesta postimerkisn kokoisesta palstasta ei tule tiemaksua huonomminkaan hoidetussa tiekunnassa mahdottomia, että perusmaksu suurempi, kuin varsinaiset tieyksiköt.
Kaikista järkevin myydä ne puut erikseen sieltä ja myydä se rankku erikseen jollekin, on parhain lopputulos, sillä ilman puitakin tuollainen palsta kelpaa näille puuhatampioille.
Risutkin saa sieltä kasaan tuollaiselta 1,5ha palstalta ja jollekin hakkeeksi, kannot kannattaa repiä saman tien kasaan.
Jos siellä palstalla on kohtuulinen kuusikko, on siellä puuta jopa n. 450m3, jolloin rahaakin tulee ihan mukavasti, voi siinä sen jälkeen sitä ostajaakin etsiä lopulle.
Mittaa nyt ensi relaskoopilla sieltä metsästä pohjapinta-ala ja mittaa puiden keskipituus, niin näet itsekin kuinka paljon puuta siellä palstalla on.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Ja mikä tiemaksu ja kiinteistövero tuollaisesta kiinteistöstä menee? Jos 1,5ha metsäpalsta kyseessä, ei tiemaksu juuri rasita ja jos purkukuntoiset rakennukset, ei niistäkään kiinteistöveroa ropsahda. Ihan vaan kokemuksella, olen ostanut monenlaista kiinteistöä pakkohuutokaupoista ym. ja olen osakkaana melkoisen monessa tiekunnassa. Tuollaisesta postimerkisn kokoisesta palstasta ei tule tiemaksua huonomminkaan hoidetussa tiekunnassa mahdottomia, että perusmaksu suurempi, kuin varsinaiset tieyksiköt.
Kaikista järkevin myydä ne puut erikseen sieltä ja myydä se rankku erikseen jollekin, on parhain lopputulos, sillä ilman puitakin tuollainen palsta kelpaa näille puuhatampioille.
Risutkin saa sieltä kasaan tuollaiselta 1,5ha palstalta ja jollekin hakkeeksi, kannot kannattaa repiä saman tien kasaan.
Jos siellä palstalla on kohtuulinen kuusikko, on siellä puuta jopa n. 450m3, jolloin rahaakin tulee ihan mukavasti, voi siinä sen jälkeen sitä ostajaakin etsiä lopulle.
Mittaa nyt ensi relaskoopilla sieltä metsästä pohjapinta-ala ja mittaa puiden keskipituus, niin näet itsekin kuinka paljon puuta siellä palstalla on.

Lue lisää

Noin pienestä metsäpalasta menee nykyisin kiinteistövero, vaikka se olisi pelkkä metsäkiinteistö. Sen ei katsota olevan metsätaloutta, vaan jotain harrastustoimintaa jota sopii verottaa. Ei tietenkään kovin iso verosumma, mutta euroja nekin on.

öjlk kirjoitti:

Noin pienestä metsäpalasta menee nykyisin kiinteistövero, vaikka se olisi pelkkä metsäkiinteistö. Sen ei katsota olevan metsätaloutta, vaan jotain harrastustoimintaa jota sopii verottaa. Ei tietenkään kovin iso verosumma, mutta euroja nekin on.

Lue lisää

Minulla on pienin "metsäpalsta" 0,8ha, siitä menee pieni kiinteistövero, mutta ei sen vuoksi kannata hölmöjä kauppoja tekemään. Pääseehän siitä palstasta eroon puiden myynnin jälkeenkin, jos se välttämättä pitää myydä.
Eihän tuollainen palsta ole mikään rasite, vaikka ei tee sille yhtään mitään puiden myynnin jälkeen. Lisäksi ap:n kannattaisi ottaa selvää tuon omistamansa kiinteistön osuuksista yhteisiin alueisiin, voi olla huomattavakin osuus johonkin yhteiseen alueeseen, kun joskun näille pienille tiloille on jäännyt määräaloja myydessä osuuksi yhteisiin alueisiin. Em. seikalla on merkitystä, kun jaetaan mm. vesijättöjen myynnistä kertyneitä varoja, myös joidenkin osakaskuntien osuuksilla voi olla kysyntää Ihan esimerkkinä, olen jùuri ostamassa erästä kantatilaa, josta on jäännyt vain 100m2 lohkomisten jälkeen, mutta yhteisten aluieden osuuksia on jäännyt huomattavasti, joten tuo tila on osuuksien vuoksi arvokas. Tila ei nyt maksa tässä kaupassa, mutta voin myydä siitä muutamia määräaloja ja saan niillä helposti 10000€.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Minulla on pienin "metsäpalsta" 0,8ha, siitä menee pieni kiinteistövero, mutta ei sen vuoksi kannata hölmöjä kauppoja tekemään. Pääseehän siitä palstasta eroon puiden myynnin jälkeenkin, jos se välttämättä pitää myydä.
Eihän tuollainen palsta ole mikään rasite, vaikka ei tee sille yhtään mitään puiden myynnin jälkeen. Lisäksi ap:n kannattaisi ottaa selvää tuon omistamansa kiinteistön osuuksista yhteisiin alueisiin, voi olla huomattavakin osuus johonkin yhteiseen alueeseen, kun joskun näille pienille tiloille on jäännyt määräaloja myydessä osuuksi yhteisiin alueisiin. Em. seikalla on merkitystä, kun jaetaan mm. vesijättöjen myynnistä kertyneitä varoja, myös joidenkin osakaskuntien osuuksilla voi olla kysyntää Ihan esimerkkinä, olen jùuri ostamassa erästä kantatilaa, josta on jäännyt vain 100m2 lohkomisten jälkeen, mutta yhteisten aluieden osuuksia on jäännyt huomattavasti, joten tuo tila on osuuksien vuoksi arvokas. Tila ei nyt maksa tässä kaupassa, mutta voin myydä siitä muutamia määräaloja ja saan niillä helposti 10000€.

Lue lisää

Ja höpö höpö. Näitä yhteisten alueiden osuuksia jaksetaan hehkuttaa otsa hiessä joka kaupan yhteydessä vaikka ne eivät nosta tilan arvoa yhtikäs mihinkään. Tämä "osuuksien vuoksi arvokas" juuri sinunlaisten tietämättömien höpinöitä. Mutta sinähän saat maksaa yhteisistä alueista vaikka miljoonan jos mieli halajaa.

vieläusemammanomistaja kirjoitti:

Ja höpö höpö. Näitä yhteisten alueiden osuuksia jaksetaan hehkuttaa otsa hiessä joka kaupan yhteydessä vaikka ne eivät nosta tilan arvoa yhtikäs mihinkään. Tämä "osuuksien vuoksi arvokas" juuri sinunlaisten tietämättömien höpinöitä. Mutta sinähän saat maksaa yhteisistä alueista vaikka miljoonan jos mieli halajaa.

Lue lisää

Kyllä osuudet yhteisiin alueisiin on arvokkaita ja niillä voi käydä kauppaa erikseenkin, ei tarvitse edes myydä tai ostaa määräaloja varsisesta tilasta, joihin nuo osuudet kuuluu.
Suurin osa kiinteistöjen omistajista ei ymmärrä näiden yhteisosuuksien päälle hölkäsen pöläystä, näen tämän osakaskuntien asioita hoitaessani ja maanmittaustoimituksissa.

vieläusemammanomistaja kirjoitti:

Ja höpö höpö. Näitä yhteisten alueiden osuuksia jaksetaan hehkuttaa otsa hiessä joka kaupan yhteydessä vaikka ne eivät nosta tilan arvoa yhtikäs mihinkään. Tämä "osuuksien vuoksi arvokas" juuri sinunlaisten tietämättömien höpinöitä. Mutta sinähän saat maksaa yhteisistä alueista vaikka miljoonan jos mieli halajaa.

Lue lisää

Et ilmeisesti ole lainkaan selvillä, etä miten noilla yhteisalueiden osuuksilla voi tehdä kauppaa.
Ihan esimerkkinä, ostin pakkohuutokaupasta erään pienen maatilan 11000€:lla, tuolla maatilalla on 88% osuus yhteisalueeseen ja tuohon yhteisalueeseen kuuluu mm. saarikiinteistö isolla järvellä. Jos tuo saari myydään tuolta yhteisalueelta vaikka 100000€:lla, on minun osuuteni siitä kauppasummasta 88000€.
Kaverini osti hiljan erään kiinteistön, maksoi siitä n. 20000€, hieman kaupanteon jälkeen tuli osakaskunnan rahaa tilille 5000€, kun vain ilmoitti tilinumeronsa ja laittoi allekirjoituksen paperiin.

Muitakin rahoja saattaa olla tulossa näiden kiinteistöjen kautta, jos osaa homman. Joskus on vakuustalletuksia kiinteistöillä jonkun tietyn asian suhteen ja ne saa myös pois, jos omistaa ko. kiinteistön, kun edellytykset täyttyvät talletuksen palautukseen. Takavuosina metsän uudistamiseen oli tälläinen vakuustalletus ja monessa pakkohuutokaupassa myydyssä puhtaaksi hakatussa metsätilassa oli varsin huomattava summa tuota talletusta, jonka sai pois, kun pystyi osoittamaan metsän uudistamisen tai käyttötarkoituksen muutoksella, kun raivattiin pelloksi sopiva hakkuuaukko, tuli raivausrahat sieltä vakuustalletuksesta. Nykyäänkin vakuustalletuksia käytetään tietyissä tapauksissa, niistäkin kannattaa ottaa selvää kauppoja tehdessä.

omistatkohan_kun kirjoitti:

Et ilmeisesti ole lainkaan selvillä, etä miten noilla yhteisalueiden osuuksilla voi tehdä kauppaa.
Ihan esimerkkinä, ostin pakkohuutokaupasta erään pienen maatilan 11000€:lla, tuolla maatilalla on 88% osuus yhteisalueeseen ja tuohon yhteisalueeseen kuuluu mm. saarikiinteistö isolla järvellä. Jos tuo saari myydään tuolta yhteisalueelta vaikka 100000€:lla, on minun osuuteni siitä kauppasummasta 88000€.
Kaverini osti hiljan erään kiinteistön, maksoi siitä n. 20000€, hieman kaupanteon jälkeen tuli osakaskunnan rahaa tilille 5000€, kun vain ilmoitti tilinumeronsa ja laittoi allekirjoituksen paperiin.

Muitakin rahoja saattaa olla tulossa näiden kiinteistöjen kautta, jos osaa homman. Joskus on vakuustalletuksia kiinteistöillä jonkun tietyn asian suhteen ja ne saa myös pois, jos omistaa ko. kiinteistön, kun edellytykset täyttyvät talletuksen palautukseen. Takavuosina metsän uudistamiseen oli tälläinen vakuustalletus ja monessa pakkohuutokaupassa myydyssä puhtaaksi hakatussa metsätilassa oli varsin huomattava summa tuota talletusta, jonka sai pois, kun pystyi osoittamaan metsän uudistamisen tai käyttötarkoituksen muutoksella, kun raivattiin pelloksi sopiva hakkuuaukko, tuli raivausrahat sieltä vakuustalletuksesta. Nykyäänkin vakuustalletuksia käytetään tietyissä tapauksissa, niistäkin kannattaa ottaa selvää kauppoja tehdessä.

Lue lisää

Sama toimii toisinkin päin, jos sattuu palsta olemaan kiinnitettynä ja ostaja ei
huomaa sitä esim. huutokaupattavissa plänteissä eikä ole ilmoitettu mitään
tarkemmin.

tulossajamenossa kirjoitti:

Sama toimii toisinkin päin, jos sattuu palsta olemaan kiinnitettynä ja ostaja ei
huomaa sitä esim. huutokaupattavissa plänteissä eikä ole ilmoitettu mitään
tarkemmin.

Lue lisää

Missä pakkohuutokaupassa myydään velkoja? Joskus on tosin myyty pakkohuutsissa kiinteistöä, jossa on ollut metsään kohdistuva uudistamisvelvoite varsin pikaisesti (jokunen aika sitten myytiin pakkohuutsissa 57ha metsätila, joka oli hakattu aukoksi), jolloin 0-huutokin on tiennyt melkoista rahanmenoa tai jonkinlaista järjestelyä velvoitteen hoitamiseksi muulla tavoin.

omistatkohan_kun kirjoitti:

Et ilmeisesti ole lainkaan selvillä, etä miten noilla yhteisalueiden osuuksilla voi tehdä kauppaa.
Ihan esimerkkinä, ostin pakkohuutokaupasta erään pienen maatilan 11000€:lla, tuolla maatilalla on 88% osuus yhteisalueeseen ja tuohon yhteisalueeseen kuuluu mm. saarikiinteistö isolla järvellä. Jos tuo saari myydään tuolta yhteisalueelta vaikka 100000€:lla, on minun osuuteni siitä kauppasummasta 88000€.
Kaverini osti hiljan erään kiinteistön, maksoi siitä n. 20000€, hieman kaupanteon jälkeen tuli osakaskunnan rahaa tilille 5000€, kun vain ilmoitti tilinumeronsa ja laittoi allekirjoituksen paperiin.

Muitakin rahoja saattaa olla tulossa näiden kiinteistöjen kautta, jos osaa homman. Joskus on vakuustalletuksia kiinteistöillä jonkun tietyn asian suhteen ja ne saa myös pois, jos omistaa ko. kiinteistön, kun edellytykset täyttyvät talletuksen palautukseen. Takavuosina metsän uudistamiseen oli tälläinen vakuustalletus ja monessa pakkohuutokaupassa myydyssä puhtaaksi hakatussa metsätilassa oli varsin huomattava summa tuota talletusta, jonka sai pois, kun pystyi osoittamaan metsän uudistamisen tai käyttötarkoituksen muutoksella, kun raivattiin pelloksi sopiva hakkuuaukko, tuli raivausrahat sieltä vakuustalletuksesta. Nykyäänkin vakuustalletuksia käytetään tietyissä tapauksissa, niistäkin kannattaa ottaa selvää kauppoja tehdessä.

Lue lisää

Älä nyt ihan viitsi skeidaa tarjoilla. Yritä laittaa tuo mainitsemasi saari myyntiin niin huomaat heränneesi Ruususen unestasi.

monta_huutanut kirjoitti:

Missä pakkohuutokaupassa myydään velkoja? Joskus on tosin myyty pakkohuutsissa kiinteistöä, jossa on ollut metsään kohdistuva uudistamisvelvoite varsin pikaisesti (jokunen aika sitten myytiin pakkohuutsissa 57ha metsätila, joka oli hakattu aukoksi), jolloin 0-huutokin on tiennyt melkoista rahanmenoa tai jonkinlaista järjestelyä velvoitteen hoitamiseksi muulla tavoin.

Lue lisää

Joskus nettihuutokaupassa oli rantapalsta ja lisätiedoissa , että on kiinnitetty,
mutta ei mitään tarkempaa tietoa summasta tms.

omistankyllä kirjoitti:

Älä nyt ihan viitsi skeidaa tarjoilla. Yritä laittaa tuo mainitsemasi saari myyntiin niin huomaat heränneesi Ruususen unestasi.

Et ilmeisesti tiedä mitään näistä yhteisalueiden myynneistä, näemmä. Minä en voi myydä tietenkään tuota saarta, vaan tuo osakaskunta myy sen tai laittaa myyntiin. Voin tehdä osakaskunnalle esityksen yleiseen kokoukseen, jossa sitten ensin päätetään tuon saaren myyntiin laittamisesta (tai vasta vuoroisesti ei sitten laiteta myyntiin), kaupasta päätetään aikanaan tai kokus valtuuttaa toimitsijat tekemään kaupan kokouksen päättämällä tavalla ja hinnalla.
Aivan ongelmatonta tämä ei tietenkään minun kannaltani ole, sillä kokous ei välttämättä ole myynnin kannalla yksimielisesti, mutta käytännössä pystyn päättämään kokouksessa tuon myynnin, vaikka yhteisaluelaissa onkin melko tehokas äänileikkuri kokouksessa käytettävien äänien suhteen.
Toisaalta olen hankkinut tuon kaupan avulla vesijättömaiden lunastuksista sievoisen summan rahaa, koska omistusaikanani on vesijättöjä lunastettu 50000€ arvosta, joten osuuteni siitä on 44000€, eli olen tienannut nelinkertaisesti tuon kauppasumman pelkästään vesijättöjen lunastuksilla.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Minulla on pienin "metsäpalsta" 0,8ha, siitä menee pieni kiinteistövero, mutta ei sen vuoksi kannata hölmöjä kauppoja tekemään. Pääseehän siitä palstasta eroon puiden myynnin jälkeenkin, jos se välttämättä pitää myydä.
Eihän tuollainen palsta ole mikään rasite, vaikka ei tee sille yhtään mitään puiden myynnin jälkeen. Lisäksi ap:n kannattaisi ottaa selvää tuon omistamansa kiinteistön osuuksista yhteisiin alueisiin, voi olla huomattavakin osuus johonkin yhteiseen alueeseen, kun joskun näille pienille tiloille on jäännyt määräaloja myydessä osuuksi yhteisiin alueisiin. Em. seikalla on merkitystä, kun jaetaan mm. vesijättöjen myynnistä kertyneitä varoja, myös joidenkin osakaskuntien osuuksilla voi olla kysyntää Ihan esimerkkinä, olen jùuri ostamassa erästä kantatilaa, josta on jäännyt vain 100m2 lohkomisten jälkeen, mutta yhteisten aluieden osuuksia on jäännyt huomattavasti, joten tuo tila on osuuksien vuoksi arvokas. Tila ei nyt maksa tässä kaupassa, mutta voin myydä siitä muutamia määräaloja ja saan niillä helposti 10000€.

Lue lisää

Kuinka paljon on omistuksia yhteisiin alueisiin riippunee siitä. Niillä ei monetikaan ole arvoa kun nykyään yhteiset alueet voi lunastaa pilkkahintaan joka voi osoittaa niitä tarvitsevansa esim hiekkapapalsta käytetty loppuun. Maanmittaustoimistosta kannattaa selvittää.

Vero ei vielä riitä, sulla menee myös uudistamiseen rahaa.

Äestys, taimet ja niiden istutus oli 948 euroa/ha. Niitä en kyllä silti enää laske tuon hakatun kuusikon kuluiksi. Ne ovat sen seuraavan kuusisukupolven kuluja. Onhan sitä metsätaloudessa kaikenlaisia muitakin menoja tienhoitokuluista lähtien, jos aletaan pilkkuja viilaamaan. Ne tuskin keskustelun aloittajaa kiinnostavat.

Yksi_esimerkki kirjoitti:

Äestys, taimet ja niiden istutus oli 948 euroa/ha. Niitä en kyllä silti enää laske tuon hakatun kuusikon kuluiksi. Ne ovat sen seuraavan kuusisukupolven kuluja. Onhan sitä metsätaloudessa kaikenlaisia muitakin menoja tienhoitokuluista lähtien, jos aletaan pilkkuja viilaamaan. Ne tuskin keskustelun aloittajaa kiinnostavat.

Lue lisää

Ei tuollaisen 1,5ha palsta uudistuksiin kannata satsata, jos ei pidä sitä. Siivoaa vaan raivaussahalla, tulee ihan hyvä taimikko myydä "puuhapetelle". Löytyy pientä kuusta, hieskoivua, niistä tulee ihan näyttävä taimikko parissa vuodessa.

Kyllä nyt poju kirjoittelet ihan lööperiä ei kukaan metsänomista usko sinun satujuttua

Ostin juuri yhdellä eurolla tyhjän 7ha metsäpalstan, että myyjä pääsi siitä vain eroon. Vaan itse myisin ensin puut tuolta 1,5ha palstalta ja myisin sitten sen palstan raivaussahalla fiksattuna parin vuoden päästä. Menee kyllä kaupaksi jollekin puuhastelijalle. Kyllä näihin ostajat löytyy!

Paljon tulee lahjaveroa??? Verottajahan ei tule tuota hyväksymään, poikkeus käypään arvoon ylittyy.

kinnostaakovasti kirjoitti:

Paljon tulee lahjaveroa??? Verottajahan ei tule tuota hyväksymään, poikkeus käypään arvoon ylittyy.

Lahjaveroa? Siis tyhjästä metsäpalstasta lahjaveroa, jossa on uudistamisvelvoite ja mitään ei kasva. Metsämaan hinta 300€/ha, joten teoreettisestikin palstan hinta olisi n. 2100€, ei käsittääkseni lahjaveroa ei voi edes mennä tuosta. https://www.vero.fi/fi-FI/Lahjaverotaulukko_20132014(37276)

kinnostaakovasti kirjoitti:

Paljon tulee lahjaveroa??? Verottajahan ei tule tuota hyväksymään, poikkeus käypään arvoon ylittyy.

paljonko kuluttajat tai kauppa maksaa lahjaveroa kun ostaa masajussilta tuotteet alle tuotantokustannusten vai katsotaanko tuet niidenkin hyväksi

Tuohon on paha vastata toimin metsä sektorilla, mutta edelleen palatakseni tuohon nyt puhut arvosta n2100e teittekö lahjakirjalla sen, siis et ostanutkaan 1e lla???


lahja ja kauppa kirja on 2 eri asiaa, jotka verottaja tulkitsee aivan eri tavalla. Kaupassa hinnan on oltava 75% , riippumatta onko se 100e vai 100 000e ilman että se katsotaan lahjaksi!!!!!

joten taitaa tuo 2100 erkkiä olla lahjaveron piirissä. Rasitteena oleva uudistamis velvoitekkaan ei vaikuta tuohon mitenkään.

tarkentaisitko kirjoitti:

Tuohon on paha vastata toimin metsä sektorilla, mutta edelleen palatakseni tuohon nyt puhut arvosta n2100e teittekö lahjakirjalla sen, siis et ostanutkaan 1e lla???


lahja ja kauppa kirja on 2 eri asiaa, jotka verottaja tulkitsee aivan eri tavalla. Kaupassa hinnan on oltava 75% , riippumatta onko se 100e vai 100 000e ilman että se katsotaan lahjaksi!!!!!

joten taitaa tuo 2100 erkkiä olla lahjaveron piirissä. Rasitteena oleva uudistamis velvoitekkaan ei vaikuta tuohon mitenkään.

Lue lisää

Kauppa eurolla (1€) ja sillä selvä. Ei mikää lahja, ostajia ei ole ollut ruuhkaksi tuollakaan hinnalla, joten en oikein usko vielä saavani lahjaveroa moisesta.

turhaasatsausta kirjoitti:

Kauppa eurolla (1€) ja sillä selvä. Ei mikää lahja, ostajia ei ole ollut ruuhkaksi tuollakaan hinnalla, joten en oikein usko vielä saavani lahjaveroa moisesta.

ANTTILA MYYTIIN (1) MILJOONALLA KUINKAHAN PALJON LAHJAVEROA JOUTUI OSTAJA MAKSAMAAN
VALTIO JA KUNNAT MYYNEET PALJON RAKENNUKSIA (1) EUROLLA PALJONKO
OSTAJA MAKSANUT LAHJA VEROA
METALLINKERÄÄJÄT SAAVAT METALLIROMUT ALUMIINITÖLKIT ILMAISEKSI PALJONKOMAKSAVAT LAHJAVEROA
KAUPPA SAA ELINTARVIKKEET ALLE TUOTANTOKUSTANNUSTEN PALJONKO KAUPPA MAKSAA LAHJAVEROA
ONKO SIIS KAIKESSA KYSE VERONKIERROSTA JA TÄYTYYKÖ SUOMEN LAKI JOKAINEN ON YHDENVERTAINEN LAINEDESSÄ ASEMAAN KATSOMATTA
SIIS MYÖS SUOMENVALTIO ON SAMASSA ASEMASSA KUIN TAVALLINEN IHMINEN
KUN AIKOINAAN "NALLE" TEKI PANKKIKAUPAT VALTIONKANSSA NIIN KAUPPAHINTA MAKSETTIIN VEROTTOMANA KYSEESSÄ OLI N.1 MILJARDIN VEROETU
TOTEUTUIKO SUOMEN LAKI????
NYT TÄMÄ JAMPPA OSTI 7 HEHTAARIA JA UUDISTUSVELVOITE JOKA SISÄLTYI KAUPPAAN 900E HEHTAARI
JOS HÄN MAKSAA LAHJAVEROA HÄN EI OLE TASAARVOISESSA ASEMASSA PERUSTUSLAKIIN NÄHDEN
JOKO HÄNELTÄ POISTETAAN VERO TAI SUOMENVALTIO JA NALLE PITÄÄ TUOMITA PERUSTUSLAINRIKKOMISESTA ANKARAAN RANGAISTUKSEEN

tarkentaisitko kirjoitti:

Tuohon on paha vastata toimin metsä sektorilla, mutta edelleen palatakseni tuohon nyt puhut arvosta n2100e teittekö lahjakirjalla sen, siis et ostanutkaan 1e lla???


lahja ja kauppa kirja on 2 eri asiaa, jotka verottaja tulkitsee aivan eri tavalla. Kaupassa hinnan on oltava 75% , riippumatta onko se 100e vai 100 000e ilman että se katsotaan lahjaksi!!!!!

joten taitaa tuo 2100 erkkiä olla lahjaveron piirissä. Rasitteena oleva uudistamis velvoitekkaan ei vaikuta tuohon mitenkään.

Lue lisää

Miksei uudistamisvelvoite vaikuttaisi käypään arvoon ? Hakatun palstan käypäarvo
metsämaana on lähellä 0 €:a, koska uudistuskulut ylittää paljaanmaan arvon.

Jos ostaja pystyy todistamaan oikean käyvän arvon, ei verottajakaan voi verottaa
tyhjästä.

puukivuu kirjoitti:

Miksei uudistamisvelvoite vaikuttaisi käypään arvoon ? Hakatun palstan käypäarvo
metsämaana on lähellä 0 €:a, koska uudistuskulut ylittää paljaanmaan arvon.

Jos ostaja pystyy todistamaan oikean käyvän arvon, ei verottajakaan voi verottaa
tyhjästä.

Lue lisää

LUULEKKO ET KAVERI VÄITTÄÄ JOS OSTAA UUDEN PALANEEN MB 500 S
1 EUROLLA
ET JOUTUS MAKSAA LAHJAVEROO KUN UUSI PALAMATON MAKSAA 300 000E
TOTTA HELVETISSÄ KULUT VAIKUTTAA HINTAAN
TAI SITTE VEROTTAJA VOI OSTAA ROMUA UUDEHINNALLA

puukivuu kirjoitti:

Miksei uudistamisvelvoite vaikuttaisi käypään arvoon ? Hakatun palstan käypäarvo
metsämaana on lähellä 0 €:a, koska uudistuskulut ylittää paljaanmaan arvon.

Jos ostaja pystyy todistamaan oikean käyvän arvon, ei verottajakaan voi verottaa
tyhjästä.

Lue lisää

Kyllähän se käypään arvoon vaikuttaa mutta verottaja katsoo arvon toteutuneiden kauppojen mukaan ja sieltä tulee se verotusarvo. Verottaja vertaa tuota edellä mainittua 1 €:a tuohon verotusarvoon.

Silloinhan sukulaisten välinen tilakauppa onnistuisi myös 1 €:lla aina vaikka möisi pelkän maapohjan. Mutta eipä käytännössä onnistu.

eiollatyhmiä kirjoitti:

Kyllähän se käypään arvoon vaikuttaa mutta verottaja katsoo arvon toteutuneiden kauppojen mukaan ja sieltä tulee se verotusarvo. Verottaja vertaa tuota edellä mainittua 1 €:a tuohon verotusarvoon.

Silloinhan sukulaisten välinen tilakauppa onnistuisi myös 1 €:lla aina vaikka möisi pelkän maapohjan. Mutta eipä käytännössä onnistu.

Lue lisää

Voi olla niinkin, mutta toisaalta joitakin vuosia sitten metsäpuolella verottaja siirtyi käyttämään mm. perintöverotuksessa käypiä arvoja eikä enää keskimääräisiä.

Harvemmin esim. sukulaistenkaan välisissä tilakaupoissa on myynnissä vain
pelkkää maapohjaa, jossa olisi vain uudistamisvelvoitteita rasitteina.
Millä perusteella verottajakaan voi määrätä veroa negatiivisen arvon omaavasta
palstasta.

ÄLKÄÄTYHMIÄVÄITTÄKÖ kirjoitti:

LUULEKKO ET KAVERI VÄITTÄÄ JOS OSTAA UUDEN PALANEEN MB 500 S
1 EUROLLA
ET JOUTUS MAKSAA LAHJAVEROO KUN UUSI PALAMATON MAKSAA 300 000E
TOTTA HELVETISSÄ KULUT VAIKUTTAA HINTAAN
TAI SITTE VEROTTAJA VOI OSTAA ROMUA UUDEHINNALLA

Lue lisää

selvisi ettet omista/tiedä edes perusteita metsäverotuksesta/kaupasta kuten arvata saattoikin.

juujuumutta kirjoitti:

Voi olla niinkin, mutta toisaalta joitakin vuosia sitten metsäpuolella verottaja siirtyi käyttämään mm. perintöverotuksessa käypiä arvoja eikä enää keskimääräisiä.

Harvemmin esim. sukulaistenkaan välisissä tilakaupoissa on myynnissä vain
pelkkää maapohjaa, jossa olisi vain uudistamisvelvoitteita rasitteina.
Millä perusteella verottajakaan voi määrätä veroa negatiivisen arvon omaavasta
palstasta.

Lue lisää

Koitas nyt ymmärtää, uudistus vastuun kannat vain SINÄ, se ei vaikuta maan keskimääräiseen hintaan, ja taulukot löydät verottajan sivuilta.

ps, mahtaa siinä kaupan vahvistajakin hymyillä jos meinaat leimaveroa maksaa ihan 4 senttiä erillisenä valtiolle :)

provokokoaloitus kirjoitti:

selvisi ettet omista/tiedä edes perusteita metsäverotuksesta/kaupasta kuten arvata saattoikin.

jaa mikä selvisi jos omaisuuden arvo on 0 niin myös verot on 0
ja jos verottaja kiertää lakia niin kierrän myös minä
en myöskään ole aloittaja joten älä hätäänny
ehkä mun ongelma on et uskon oikeudenmukaisuuteen
jos en uskois nii ookko kuullu kun joku varasti meloneja toisilta
no omistaja kyllästy ja laitto kyltin et 1 meloni myrkytetty
kun hän tuli kasanluo hän myhäili tyytyväisenä kun ei puuttunu mitään
mutta kylttiin oli tullu merkintä 2 melonia myrkytetty
näin vois käydä myös isoissa kaupoissa
hinta laatusuhde kohalleen

hohhoijjaa kirjoitti:

ps, mahtaa siinä kaupan vahvistajakin hymyillä jos meinaat leimaveroa maksaa ihan 4 senttiä erillisenä valtiolle :)

Kaupanvahvistaja käyttäytyi kyllä ihan asiallisesti, tosin totesi, että; "niin se euro muutti näitäkin kauppoja, aiemmin näitä tehtiin markalla, nyt eurolla."
Homma on nyt semmoinen, että ei mene lahjaveroa, olin yhteydessä verojuristiin asian tiimoilta, kun palstan arvo jää alle 4000€ ja siitä on puolueettoman arvioijan (Mhy) lausunto. Metsämaan arvo tässä tapauksessa 300€/ha, joten palstan arvo jää reilusti tuon 4000€ alle.
Lahjaverohan ei olisi tuosta palstasta paikkakunnan hintatason mukaan mitenkään kohtuuton, vaikka kyseessä olisi täyttä puustoakin oleva metsäpalsta.

Mikä jekku ukko täällä taas provoilee????? Kyllä siinä verottajan mielenkiinto herää kummasti, kun 4 sentin varallisuusveron maksun kanssa tiskissä on 7 hehtaarin maa kauppa, koittakaa nyt tajuta on käypä arvo ja arvo johon verottaja viimne kädessä nojaa, MHY:n papereillakin tuo vero määrääntyy 300e x 7ha = 2100 vai luuletko olevasi poikkeustapaus???

sivustaseuranneenahuvitt kirjoitti:

Mikä jekku ukko täällä taas provoilee????? Kyllä siinä verottajan mielenkiinto herää kummasti, kun 4 sentin varallisuusveron maksun kanssa tiskissä on 7 hehtaarin maa kauppa, koittakaa nyt tajuta on käypä arvo ja arvo johon verottaja viimne kädessä nojaa, MHY:n papereillakin tuo vero määrääntyy 300e x 7ha = 2100 vai luuletko olevasi poikkeustapaus???

Lue lisää

Mikä ihmeen varallisuusvero? Varainsiirtovero menee kyllä lainhuudon yhteydessä. Ja katso nyt ihmeessä vero.fi sivuilta lahjaverotukseen liittyvät taulukot.
Ei nyt mene lahjaveroa, koska kiinteistön arvo jää alle 4000€.
Sitä paitsi minulla on aiempaa kokemusta metsämaan hinnasta, kun valtio pakkolunasti minulta metsämaata tiealueisiin, ei sitäkään tuloa vuorostaa verotettu jonkun paikkakunnan toteutuneiden kauppojen mukaan, vaan metsämaan hinta oli 400€/ha (puuston sain pitää itse).

sivustaseuranneenahuvitt kirjoitti:

Mikä jekku ukko täällä taas provoilee????? Kyllä siinä verottajan mielenkiinto herää kummasti, kun 4 sentin varallisuusveron maksun kanssa tiskissä on 7 hehtaarin maa kauppa, koittakaa nyt tajuta on käypä arvo ja arvo johon verottaja viimne kädessä nojaa, MHY:n papereillakin tuo vero määrääntyy 300e x 7ha = 2100 vai luuletko olevasi poikkeustapaus???

Lue lisää

Kannattaa kysyä verottajalta, jos ei usko tuota
https://www.vero.fi/fi-FI/Lahjaverotaulukko_20132014(37276)
alin lahjaverotuksen raja on 4000€ ja siitä lahjavero on 100€, joten mitään lahjaveroa ei ko. palstasta mene.

lahjaveroapaukkuu kirjoitti:

Koitas nyt ymmärtää, uudistus vastuun kannat vain SINÄ, se ei vaikuta maan keskimääräiseen hintaan, ja taulukot löydät verottajan sivuilta.

Tilanteen mukaan verottaja hyväksyy käyvän arvon esim.tehdyn tila-arvion perusteella eikä keskimääräisillä arvoilla. Näin on nykyään.

kysyhän_verottajalta kirjoitti:

Kannattaa kysyä verottajalta, jos ei usko tuota
https://www.vero.fi/fi-FI/Lahjaverotaulukko_20132014(37276)
alin lahjaverotuksen raja on 4000€ ja siitä lahjavero on 100€, joten mitään lahjaveroa ei ko. palstasta mene.

Lue lisää

Kauppa ja lahja on kaksi aivan eri asiaa.

turhaasatsausta kirjoitti:

Kauppa eurolla (1€) ja sillä selvä. Ei mikää lahja, ostajia ei ole ollut ruuhkaksi tuollakaan hinnalla, joten en oikein usko vielä saavani lahjaveroa moisesta.

Et joudu maksamaan lahjaveroa, ellet ole saanut kolmen vuoden kuluessa samalta henkilöltä muita lahjoja, jotka yhteensä ovat vähintään 4000 €. Jos olet ostanut eurolla, on siinä lahjaa, mutta lahjan arvo jää alle neljän tonnin. Verottajalla on taulukkonsa, josta katsoo, jos ei esitetä muuta luotettavaa selvitystä, esim. metsänarviota. Täällä P-Savossa tuo määrä on 2900 €/ha, etelämpänä tuntuvasti enemmän ja pohjoisessa paljon vähemmän kuin täällä. Esitä todistus, että metsämaa on täysin puuton, pohjan arvo/ha on todellakin muutamia satasia.

sivustaseuranneenahuvitt kirjoitti:

Mikä jekku ukko täällä taas provoilee????? Kyllä siinä verottajan mielenkiinto herää kummasti, kun 4 sentin varallisuusveron maksun kanssa tiskissä on 7 hehtaarin maa kauppa, koittakaa nyt tajuta on käypä arvo ja arvo johon verottaja viimne kädessä nojaa, MHY:n papereillakin tuo vero määrääntyy 300e x 7ha = 2100 vai luuletko olevasi poikkeustapaus???

Lue lisää

Mikä ihmeen varallisuusvero?? Tarkoitat varmaan varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroa ei tarvinnut maksaa yhtään, koska veron määrä ei ylittänyt 10€ https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Yhdistys_ja_saatio/Maksaminen/Varainsiirtoveron_maksaminen
Mhy:llä teetin metsäarvion tuon metsäpalstan arvosta ja sen mukaan tilan käypä arvo on kokonaisuudessaan 3240€.
Vielä ainakaan ole verottajalta kuulunut yhtään mitään. Metsävähennystähän tuosta kaupasta ei minulle niin kauheasti kertynyt, kulut oli kaupanvahvistajan palkkiot ja matkakulut kaupantekoon ja tuo Mhy:n metsäarvio sen 1€ lisäksi. Vaan lisänä se on entisten lisäksi!

Ja kannattaa selvittää ennen myyntiä nuo osuudet yhteisalueisiin ja niiden mahdolliset rahavarat. Jos tilasi osuudet ovat vain jotain promilleja noista yhteisalueista, asialla ei ole merkitystä. Vaan, jos tilasi osuudet ovat huomattavat, asialla on jo merkitystä. Ostajahan voi kuitata kauppasumman kokonaan osakaskunnalta saatavilla rahoilla (joita on kertynyt vesijättöjen lunastuksista, mökkitonttien myynneistä ym. omaisuuden myynnistä, myös valtio tm. taho voi olla maksanut korvauksia yhteisalueen osakaskunnalle), jos tilan osuus niistä huomattava.
Usein näillä pienillä perintöpalstoilla on eri suuruisia osuuksia, kun isosta tilasta on aikanaan myyty vaikkapa valtiolle maita ilman yhteisalueosuuksia tai osuuksia on myyty vain vähän määräalojen kaupan yhteydessä (yleensä myydään pinta-alan mukaisessa suhteessa, mutta muutakin määrettä voidaan käyttää).

älä osta tältä kaverilta ikinä autoo voi olla stailannu senki alustamassa mädän pohjan päälle läpiruostuneet kohdat kitattu jne kustannus muutamia 10 jä

huijareita kirjoitti:

älä osta tältä kaverilta ikinä autoo voi olla stailannu senki alustamassa mädän pohjan päälle läpiruostuneet kohdat kitattu jne kustannus muutamia 10 jä

Mistä tiedät etten ole myynnyt autojakin stailattuna... Mädät palkit saa uuden näköisiksi leveällä maalarinteipillä ja päälle ruiskutetaan tuhdisti alustamassaa, tulos on kuin suoraan tehtaalta lähtiessä. Läpiruostuneet pellit mm. lokausuojat teipitetään alumiiniteipillä ja sen päälle ruiskutetaan sopiva pohjaväri, joka hiotaan varovasti teipin rajojen häivyttämiseksi, päälle ruiskutetaan uusi pohjaväri märkää märälle systeemillä ja samaan sitten heti päälle pintaväri. Moottorin kolinat ja laakeriviat saadaan häivytettyä öljyn lisäaineilla, jolla muutetaan viskositeettia. Jäähdytysjärjestelmän vuodot saadaan kuriin jäähdyttäjäsementillä, raskaskoneisiin tarkoitetulla aineella saa suurenkin vuodon tukittua, mutta harrastelija aineilla vain pienet vuodot. http://www.motonet.fi/fi/tuote/602030/Thurmo-jaahdyttimen-paikkausjauhe-25g

Vaan ei kiinteistön myyntistailaus ole huijausta, jos kiinteistö myydään purkurakennuksilla. Uutta kattopeltiä saa laittaa vaikka miten mädän rakennuksen päälle ja punamultaa voi ja jopa joutuu laittamaan ympäristön asukkaiden vaatimukssta vanhoihin lahoihin rakennuksiin.

Jos ap:n tarkoitus ei ole säilyttää tuota perintöpalstaansa, niin miksi alkaa tunteilemaan sen kanssa. Miksi ei ottaisi siitä maksimaalista tuottoa? Ja on täyttä puppua, että ostajille pitäisi olla puita aina. Monet jopa pelkäävät isoja puita tontillaan, että ne kaatuvat myrskyllä. Uudet puut kasvavat todella nopeasti tuolle palstalle, kuusikon alla on odottamassa pieniä kuusia (jotka eivät todellisuudessa koskaan kasva kunnollisiksi) jotka kasvavat valoa saatuaan heti valmiilla juuristollaan pari-kolme metrisiksi, lisäksi hieskoivu valtaa nopeasti, niistä yhdessä saa tosi hyvän "metsän" uudelle omistajalle, pieni vaiva pörrätä raivaussahalla siistiksi. Sen verran kannattaa odottaa, ettei ostajaa taluta heti hakkuuaukealle, ostajat kauhistuvat juuri sellaista.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Ja kannattaa selvittää ennen myyntiä nuo osuudet yhteisalueisiin ja niiden mahdolliset rahavarat. Jos tilasi osuudet ovat vain jotain promilleja noista yhteisalueista, asialla ei ole merkitystä. Vaan, jos tilasi osuudet ovat huomattavat, asialla on jo merkitystä. Ostajahan voi kuitata kauppasumman kokonaan osakaskunnalta saatavilla rahoilla (joita on kertynyt vesijättöjen lunastuksista, mökkitonttien myynneistä ym. omaisuuden myynnistä, myös valtio tm. taho voi olla maksanut korvauksia yhteisalueen osakaskunnalle), jos tilan osuus niistä huomattava.
Usein näillä pienillä perintöpalstoilla on eri suuruisia osuuksia, kun isosta tilasta on aikanaan myyty vaikkapa valtiolle maita ilman yhteisalueosuuksia tai osuuksia on myyty vain vähän määräalojen kaupan yhteydessä (yleensä myydään pinta-alan mukaisessa suhteessa, mutta muutakin määrettä voidaan käyttää).

Lue lisää

Ja sinä se vaan jaksat edelleen jankuttaa noista yhteisistä alueista. Tutustuisit vaikka yhteisten alueiden hallintoon niin sinullekin voisi selvitä että ei siellä tileillä mitään rahoja tai kultaharkkoja lepuutella.

justjoojoo kirjoitti:

Ja sinä se vaan jaksat edelleen jankuttaa noista yhteisistä alueista. Tutustuisit vaikka yhteisten alueiden hallintoon niin sinullekin voisi selvitä että ei siellä tileillä mitään rahoja tai kultaharkkoja lepuutella.

Lue lisää

Olen tutustunut, koska olen toimitsijamiehenä yhdessä osakaskunnassa ja käyn muidenkin osakaskuntien kokouksissa säännöllisesti valvomassa etujani.
Osakaskunnille kertyy vesijättöjen lunastuksista ja tonttien myynneistä varsin huomattavasti rahaa. Juuri hiljan olin vesijätön lunastustoimituksessa edustamassa osakaskuntaa, jossa lunastettiin melkoinen alue vesijättöä ja jo siitä tuli rahaa osakaskunnalle yli 10000€. Vuoden mittaan näitä lunastuksia on muutamia.
Monet osakaskunnat on aikanaan hoidettu huonosti ja lunastuksista tulleet rahat ovat menneet valtiolle, kun osakaskunta ei ole järjestäytynyt. Usein on herätty liian myöhään ja vesijätöt on ehditty suurelta osin lunastaa, jolloin osakaskunnan järjestäytyessa rahaa ei sitten olekaan niin mahdottomia, eikä ole myytäviä alueitakaan.
Korostan nyt kaikille epäilijöille, että kaikissa osakaskunnissa ei ole suuria omaisuuksia, mutta ei myöskään kannata jättää asiaa tarkistamatta. Samoin on omien osuuksien laita näistä yhteisistä alueista, promilleosakkuudet on lähinä vain oikeuksia käyttää yhteistä omaisuutta, mutta osuuden ollessa huomattava, on sillä jo taloudellista merkitystä.
Olen ollut monessa maanmittaustoimituksessa, jossa on ollut varsin erikoisia tilanteita juuri yhteisiin alueisiin liittyen. Pienelle tilalle on voinnut jäädä kaikki osuudet suuresta tilasta, suurin tiedossani oleva alue on ollut 22000ha, joka on jäännyt pienelle tilalle, tosin Lapissa, mutta alue kuitenkin

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Olen tutustunut, koska olen toimitsijamiehenä yhdessä osakaskunnassa ja käyn muidenkin osakaskuntien kokouksissa säännöllisesti valvomassa etujani.
Osakaskunnille kertyy vesijättöjen lunastuksista ja tonttien myynneistä varsin huomattavasti rahaa. Juuri hiljan olin vesijätön lunastustoimituksessa edustamassa osakaskuntaa, jossa lunastettiin melkoinen alue vesijättöä ja jo siitä tuli rahaa osakaskunnalle yli 10000€. Vuoden mittaan näitä lunastuksia on muutamia.
Monet osakaskunnat on aikanaan hoidettu huonosti ja lunastuksista tulleet rahat ovat menneet valtiolle, kun osakaskunta ei ole järjestäytynyt. Usein on herätty liian myöhään ja vesijätöt on ehditty suurelta osin lunastaa, jolloin osakaskunnan järjestäytyessa rahaa ei sitten olekaan niin mahdottomia, eikä ole myytäviä alueitakaan.
Korostan nyt kaikille epäilijöille, että kaikissa osakaskunnissa ei ole suuria omaisuuksia, mutta ei myöskään kannata jättää asiaa tarkistamatta. Samoin on omien osuuksien laita näistä yhteisistä alueista, promilleosakkuudet on lähinä vain oikeuksia käyttää yhteistä omaisuutta, mutta osuuden ollessa huomattava, on sillä jo taloudellista merkitystä.
Olen ollut monessa maanmittaustoimituksessa, jossa on ollut varsin erikoisia tilanteita juuri yhteisiin alueisiin liittyen. Pienelle tilalle on voinnut jäädä kaikki osuudet suuresta tilasta, suurin tiedossani oleva alue on ollut 22000ha, joka on jäännyt pienelle tilalle, tosin Lapissa, mutta alue kuitenkin

Lue lisää

Mainitsemassasi vesijätön lunastuksessa on voinut hyvinkin tulla osakaskunnalle yli 10000€. Mutta se ei vaikuta millään tavalla palstan arvoon joka on myytävänä kyseisen osakaskunnan alueella. Ei vaikka palstalla olisi osuus osakaskunnan yhteisiin alueisiin.

Osakaskuntien varat oli ne järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä eivät vaikuta yksittäisen tilan hintapyynnin arviointiin millään tavalla. Tämä tosiasia pitää niin kiinteistöä myyvän ja ostavan sekä osakaskunnan jäsenen ja toimitsijamiehenkin ymmärtää. Sama koskee myös yhteisten alueiden osuuksiin.

epäilijöilleneuvoksi kirjoitti:

Mainitsemassasi vesijätön lunastuksessa on voinut hyvinkin tulla osakaskunnalle yli 10000€. Mutta se ei vaikuta millään tavalla palstan arvoon joka on myytävänä kyseisen osakaskunnan alueella. Ei vaikka palstalla olisi osuus osakaskunnan yhteisiin alueisiin.

Osakaskuntien varat oli ne järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä eivät vaikuta yksittäisen tilan hintapyynnin arviointiin millään tavalla. Tämä tosiasia pitää niin kiinteistöä myyvän ja ostavan sekä osakaskunnan jäsenen ja toimitsijamiehenkin ymmärtää. Sama koskee myös yhteisten alueiden osuuksiin.

Lue lisää

Et sitten käsitä lainkaan tätä yhteisalueosuutta näemmä.
Elikkä ihan rautalangasta vääntäen, jos kiinteistön osuus on vaikkapa 50% yhteisalueesta (näin voi todella olla), on tuon kiinteistön osuus myös yhteisalueen varoista tuo 50%, kun rahoja jaetaan.
Yleensä osuudet yhteisiin alueisiin ovat vain promilleja, mutta on tilanteita joissa yhteisten alueiden osuuksia ei ole myyty määräaloja myydessä. On voitu myydä vain oikeus yhteisiin vesialueisiin, jolloin maa-alueiden osuudet ovat jäänneet kantatilalle. Suuresta kantatilasta jos on myyty paljon määräaloja vain vesialueiden osuuksilla, ovat kaikki maa-alueiden osuudet jäänneet kantatilalle ja tuota kantatilaa voi olla myyntien jälkeen jäljela enään vain muutama hehtaari, jolla ovat edelleen kaikki aiemmat osuudet yhteisiin maa-alueisiin jäljellä. Kun sitten osakaskunta myy noita maa-alueita vesijättöjen lunastuksissa ja tontteina, niistä tulevat rahat jaetaan kunkin osakastilan osuuksien mukaisessa suhteessa, kun rahaa jaetaan osakkaille. Tällöin tuo muutamaan hehtaarin tila, jolla on iso osuus yhteisistä alueista, saa myös suuren summan rahaa.

Ap:n kannattaa myös selvittää palstansa muutkin osuudet, koska voi olla vaikka koskiosuuksia (harvemmin on) tai omia vesialueita (näitä on usein). Kaikki nämä vaikuttavat hintaan, vaikka joitakin osuuksia voi olla vaikeaa hyödyntää, niillä voi silti olla kaupanteon kannalta merkitystä.
Osuuksilla voi käydä myös kauppaa erikseen, samoin vesialueilla, jos sattuu olemaan oma vesialue tai siihen liittyviä alueita. Nämä on hyvä selvittää ennen myyntiä, ettei keljuta jälkeenpäin, jos on myynnyt jotain arvokasta pilkkahinnalla.
Harvemmin näihin osuuksiin liittyy mitään suuria omaisuuksia, mutta me täällä neuvojista ei kukaan sitä voida tietää, että millaisesta 1,5ha palstasta on kyse ja mitä siihen sisältyy.

Ihan esimerkkinä vielä, kuinka voidaan törppöillä kiinteistöä myymällä. Kaverini osti eräältä perikunnalta pienen metsäpalstan. Kukaan perillisistä ei vaivautunut selvittämään edes tuon metsäpalstan tarkkaa sijaintia, joten ostajille esiteltiin yhtä oletettua rajapyykkiä ja metsäpalstan sijainti oli sitten siitä johonkin suuntaan. Joki antoi tietysti viitteitä hieman, kun kartan mukaan palstaan kuului joenrantaa muutama sata metriä, perikunta oletti palstan olevan alavirtaan siitä rajapyykiltä... Hintapyyntö 80000€ vaihtui 30000€ kauppasummaan, kun ostaja osti "sokkona" tuon metsäpalstan (oli toki selvittänyt itse tarkkaan palstan oikean sijainnin, mutta ei paljastanut sitä tuolle perikunnalle). Lopputulos oli, että kaveri teki heti puukaupalla rahaa 13000€ ja lohkoi kolme mökkitonttia siitä joenrannasta, kun ne sattuivat olemaan juuri sellaisella kohdalla mihin pystyi rakentamaan.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Et sitten käsitä lainkaan tätä yhteisalueosuutta näemmä.
Elikkä ihan rautalangasta vääntäen, jos kiinteistön osuus on vaikkapa 50% yhteisalueesta (näin voi todella olla), on tuon kiinteistön osuus myös yhteisalueen varoista tuo 50%, kun rahoja jaetaan.
Yleensä osuudet yhteisiin alueisiin ovat vain promilleja, mutta on tilanteita joissa yhteisten alueiden osuuksia ei ole myyty määräaloja myydessä. On voitu myydä vain oikeus yhteisiin vesialueisiin, jolloin maa-alueiden osuudet ovat jäänneet kantatilalle. Suuresta kantatilasta jos on myyty paljon määräaloja vain vesialueiden osuuksilla, ovat kaikki maa-alueiden osuudet jäänneet kantatilalle ja tuota kantatilaa voi olla myyntien jälkeen jäljela enään vain muutama hehtaari, jolla ovat edelleen kaikki aiemmat osuudet yhteisiin maa-alueisiin jäljellä. Kun sitten osakaskunta myy noita maa-alueita vesijättöjen lunastuksissa ja tontteina, niistä tulevat rahat jaetaan kunkin osakastilan osuuksien mukaisessa suhteessa, kun rahaa jaetaan osakkaille. Tällöin tuo muutamaan hehtaarin tila, jolla on iso osuus yhteisistä alueista, saa myös suuren summan rahaa.

Lue lisää

Osuus yhteisiin alueisiin voi olla mitä tahansa 0% ja 100% väliltä, mutta ne alueet ovat osakaskunnan hallinnassa. Jos sinä myyt 1.5 ha palstan johon kuuluu 10 % osuus 10000 ha vesialueesta, niin kaupan kohteena on yksistään 1.5 ha palsta. Ei 1.5 ha palsta ja 1000 ha vesialue niin kuin sinä yrität väittää. Sama koskee näitä sinun ylitsevuotavasti kehumiasi vesijättöjä.

epäilijöilleneuvoksi kirjoitti:

Osuus yhteisiin alueisiin voi olla mitä tahansa 0% ja 100% väliltä, mutta ne alueet ovat osakaskunnan hallinnassa. Jos sinä myyt 1.5 ha palstan johon kuuluu 10 % osuus 10000 ha vesialueesta, niin kaupan kohteena on yksistään 1.5 ha palsta. Ei 1.5 ha palsta ja 1000 ha vesialue niin kuin sinä yrität väittää. Sama koskee näitä sinun ylitsevuotavasti kehumiasi vesijättöjä.

Lue lisää

Et ilmeisesti vieläkään ymmärä, että kun tuota osakaskunnan rahaa jaetaan, tulee siitä ihan konkreettisesti osakastilan omistajalle tilille osuuden mukainen summa rahaa. Jos osuus yhteisestä alueesta on tuo 10%, tulee jaettavasta rahasta myös 10% tilille sille, joka sattuu ko. osakastilan silloin omistamaan.
Osakaskunnan kokouksessa kannattaa siksi valvoa etujaan hyvin tarkkaan, koska kokemus on osoittanut, että näitä osakaskuntien rahavaroja käytetään hyvin usein yhteisaluelain (28§) vastaisesti ja jaetaan jopa ko. osakaskuntaan kuulumattomille tahoille tai annetaan muutamille osakaskunnan osakkaille niillä etuuksia.
Monastihan veisalueilla on oma osakaskunta ja maa-alueilla oma osakaskunta, johtuen juuri tuolle em. seikoista, että määräaloja on myyty niin monenlaisilla kaupoilla, jolloin joillakin tiloilla on vain osakkuuksia vesialueisiin ja toisilla tiloilla maa- ja vesialueisiin. Usein nämä osakaskunnat pitävät kokoukset samana päivänä peräkkäin ja järjestys on yleensä, että vesialueita omistava osaakaskunta kokoontuu ensin ja sen jälkeen maa-alueita omistava osakaskunta.
Maa-alueita omistavan osakaskunnan kokouksissa kannattaa olla tarkkana, koska sinne yleensä kertyy rahavaroja eniten juuri vessijättöjen lunastuksista ja tontien myynneistä, ettei osdakaskunta lähde kokouksien päätöksillä jakamaan sitä rahaa muille, kuin tämän osakaskunnan osakkaille. Hyvin usein nimittäin ajatellaan, että tuota rahaa voi jakaa tuolle vesialueita omistavalle osakaskunnalle "ollaanhan me samoja kyläläisiä" ajattelematta sen enempää, että nämä kaksi osakaskuntaa ovat täysin eri oikeushenkilöt. eikä niiden kesken voi rahavaroja siirrellä noin vain. Käytännössä maa-alueita omaistavan osakaskunnan rahaa voi vain jakaa osakkaille!

Painotan nyt kuitenkin edelleen, että välttämättä tuolla 1,5ha palstalla ei ole suuria osuuksia yhteisiin alueisiin, mutta voi olla. Ei ole mitään järkeä jättää tarkistamatta tilannetta ko. tilan osuuksien suhteen yhteisistä alueista ja selvittää niiden arvoa. Vaikka ne yhteiset alueet ovatkin osakaskuntien omistuksessa, ovat nuo osuudet myytävissä myös erikseen, kuten mikä hyvänsä omaisuus.
Jokunen vuosi sitten tuli aikamoinen "älämölö" eräässä vesialueita omistavassa osakaskunnassa, kun yksi osakastilan omistaja keksi alkaa myymään osuuksiaan ammattikalastajille, jotka muuten eivät olleet päässeet kalastamaan ko. alueelle. Alueen osakkaina heille oli pakko myydä lupia kalastukseen.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Et ilmeisesti vieläkään ymmärä, että kun tuota osakaskunnan rahaa jaetaan, tulee siitä ihan konkreettisesti osakastilan omistajalle tilille osuuden mukainen summa rahaa. Jos osuus yhteisestä alueesta on tuo 10%, tulee jaettavasta rahasta myös 10% tilille sille, joka sattuu ko. osakastilan silloin omistamaan.
Osakaskunnan kokouksessa kannattaa siksi valvoa etujaan hyvin tarkkaan, koska kokemus on osoittanut, että näitä osakaskuntien rahavaroja käytetään hyvin usein yhteisaluelain (28§) vastaisesti ja jaetaan jopa ko. osakaskuntaan kuulumattomille tahoille tai annetaan muutamille osakaskunnan osakkaille niillä etuuksia.
Monastihan veisalueilla on oma osakaskunta ja maa-alueilla oma osakaskunta, johtuen juuri tuolle em. seikoista, että määräaloja on myyty niin monenlaisilla kaupoilla, jolloin joillakin tiloilla on vain osakkuuksia vesialueisiin ja toisilla tiloilla maa- ja vesialueisiin. Usein nämä osakaskunnat pitävät kokoukset samana päivänä peräkkäin ja järjestys on yleensä, että vesialueita omistava osaakaskunta kokoontuu ensin ja sen jälkeen maa-alueita omistava osakaskunta.
Maa-alueita omistavan osakaskunnan kokouksissa kannattaa olla tarkkana, koska sinne yleensä kertyy rahavaroja eniten juuri vessijättöjen lunastuksista ja tontien myynneistä, ettei osdakaskunta lähde kokouksien päätöksillä jakamaan sitä rahaa muille, kuin tämän osakaskunnan osakkaille. Hyvin usein nimittäin ajatellaan, että tuota rahaa voi jakaa tuolle vesialueita omistavalle osakaskunnalle "ollaanhan me samoja kyläläisiä" ajattelematta sen enempää, että nämä kaksi osakaskuntaa ovat täysin eri oikeushenkilöt. eikä niiden kesken voi rahavaroja siirrellä noin vain. Käytännössä maa-alueita omaistavan osakaskunnan rahaa voi vain jakaa osakkaille!

Painotan nyt kuitenkin edelleen, että välttämättä tuolla 1,5ha palstalla ei ole suuria osuuksia yhteisiin alueisiin, mutta voi olla. Ei ole mitään järkeä jättää tarkistamatta tilannetta ko. tilan osuuksien suhteen yhteisistä alueista ja selvittää niiden arvoa. Vaikka ne yhteiset alueet ovatkin osakaskuntien omistuksessa, ovat nuo osuudet myytävissä myös erikseen, kuten mikä hyvänsä omaisuus.
Jokunen vuosi sitten tuli aikamoinen "älämölö" eräässä vesialueita omistavassa osakaskunnassa, kun yksi osakastilan omistaja keksi alkaa myymään osuuksiaan ammattikalastajille, jotka muuten eivät olleet päässeet kalastamaan ko. alueelle. Alueen osakkaina heille oli pakko myydä lupia kalastukseen.

Lue lisää

Jauhat tuota yhtä ja samaa diipadaapaa millä ei ole mitään merkitystä aloittajan kysymykseen. Olisiko jo syytä jo lopettaa turha jauhaminen näistä yhteisistä alueista joilla ei ole mitään merkitystä tilan arvon määritykseen. Sinulla on nyt vaan jokin ihmeen pakkomielle saada tämä yhteisten alueiden vääntö saada päätökseen omaksi eduksesi. Jauhat vaan yhteisten alueiden kokouksista ja kaikesta muusta tietämättä mihin alkuperäinen kysyjä halusi vastauksen. Taitaa olla pipo hieman liian kireällä.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Et ilmeisesti vieläkään ymmärä, että kun tuota osakaskunnan rahaa jaetaan, tulee siitä ihan konkreettisesti osakastilan omistajalle tilille osuuden mukainen summa rahaa. Jos osuus yhteisestä alueesta on tuo 10%, tulee jaettavasta rahasta myös 10% tilille sille, joka sattuu ko. osakastilan silloin omistamaan.
Osakaskunnan kokouksessa kannattaa siksi valvoa etujaan hyvin tarkkaan, koska kokemus on osoittanut, että näitä osakaskuntien rahavaroja käytetään hyvin usein yhteisaluelain (28§) vastaisesti ja jaetaan jopa ko. osakaskuntaan kuulumattomille tahoille tai annetaan muutamille osakaskunnan osakkaille niillä etuuksia.
Monastihan veisalueilla on oma osakaskunta ja maa-alueilla oma osakaskunta, johtuen juuri tuolle em. seikoista, että määräaloja on myyty niin monenlaisilla kaupoilla, jolloin joillakin tiloilla on vain osakkuuksia vesialueisiin ja toisilla tiloilla maa- ja vesialueisiin. Usein nämä osakaskunnat pitävät kokoukset samana päivänä peräkkäin ja järjestys on yleensä, että vesialueita omistava osaakaskunta kokoontuu ensin ja sen jälkeen maa-alueita omistava osakaskunta.
Maa-alueita omistavan osakaskunnan kokouksissa kannattaa olla tarkkana, koska sinne yleensä kertyy rahavaroja eniten juuri vessijättöjen lunastuksista ja tontien myynneistä, ettei osdakaskunta lähde kokouksien päätöksillä jakamaan sitä rahaa muille, kuin tämän osakaskunnan osakkaille. Hyvin usein nimittäin ajatellaan, että tuota rahaa voi jakaa tuolle vesialueita omistavalle osakaskunnalle "ollaanhan me samoja kyläläisiä" ajattelematta sen enempää, että nämä kaksi osakaskuntaa ovat täysin eri oikeushenkilöt. eikä niiden kesken voi rahavaroja siirrellä noin vain. Käytännössä maa-alueita omaistavan osakaskunnan rahaa voi vain jakaa osakkaille!

Painotan nyt kuitenkin edelleen, että välttämättä tuolla 1,5ha palstalla ei ole suuria osuuksia yhteisiin alueisiin, mutta voi olla. Ei ole mitään järkeä jättää tarkistamatta tilannetta ko. tilan osuuksien suhteen yhteisistä alueista ja selvittää niiden arvoa. Vaikka ne yhteiset alueet ovatkin osakaskuntien omistuksessa, ovat nuo osuudet myytävissä myös erikseen, kuten mikä hyvänsä omaisuus.
Jokunen vuosi sitten tuli aikamoinen "älämölö" eräässä vesialueita omistavassa osakaskunnassa, kun yksi osakastilan omistaja keksi alkaa myymään osuuksiaan ammattikalastajille, jotka muuten eivät olleet päässeet kalastamaan ko. alueelle. Alueen osakkaina heille oli pakko myydä lupia kalastukseen.

Lue lisää

Osakaskunnat ym vastaavat ovat kepulaisten vallan- ja rahankäytön välineitä. Sisäpiireinä yhteisöt täydentävät itse itseään ja mukana olevat jakavat toisilleen varoja sekä muita etuisuuksia ja palveluja. Asiat hoidetaan mahdollisimman hissukseen luottaen etteivät muut osakkaat tiedä oikeuksistaan mitään. Nimimerkki Useammanpalstan omistaja paljastaa tyhmyyttään kaikki kiemurat joissa on mukana.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Et ilmeisesti vieläkään ymmärä, että kun tuota osakaskunnan rahaa jaetaan, tulee siitä ihan konkreettisesti osakastilan omistajalle tilille osuuden mukainen summa rahaa. Jos osuus yhteisestä alueesta on tuo 10%, tulee jaettavasta rahasta myös 10% tilille sille, joka sattuu ko. osakastilan silloin omistamaan.
Osakaskunnan kokouksessa kannattaa siksi valvoa etujaan hyvin tarkkaan, koska kokemus on osoittanut, että näitä osakaskuntien rahavaroja käytetään hyvin usein yhteisaluelain (28§) vastaisesti ja jaetaan jopa ko. osakaskuntaan kuulumattomille tahoille tai annetaan muutamille osakaskunnan osakkaille niillä etuuksia.
Monastihan veisalueilla on oma osakaskunta ja maa-alueilla oma osakaskunta, johtuen juuri tuolle em. seikoista, että määräaloja on myyty niin monenlaisilla kaupoilla, jolloin joillakin tiloilla on vain osakkuuksia vesialueisiin ja toisilla tiloilla maa- ja vesialueisiin. Usein nämä osakaskunnat pitävät kokoukset samana päivänä peräkkäin ja järjestys on yleensä, että vesialueita omistava osaakaskunta kokoontuu ensin ja sen jälkeen maa-alueita omistava osakaskunta.
Maa-alueita omistavan osakaskunnan kokouksissa kannattaa olla tarkkana, koska sinne yleensä kertyy rahavaroja eniten juuri vessijättöjen lunastuksista ja tontien myynneistä, ettei osdakaskunta lähde kokouksien päätöksillä jakamaan sitä rahaa muille, kuin tämän osakaskunnan osakkaille. Hyvin usein nimittäin ajatellaan, että tuota rahaa voi jakaa tuolle vesialueita omistavalle osakaskunnalle "ollaanhan me samoja kyläläisiä" ajattelematta sen enempää, että nämä kaksi osakaskuntaa ovat täysin eri oikeushenkilöt. eikä niiden kesken voi rahavaroja siirrellä noin vain. Käytännössä maa-alueita omaistavan osakaskunnan rahaa voi vain jakaa osakkaille!

Painotan nyt kuitenkin edelleen, että välttämättä tuolla 1,5ha palstalla ei ole suuria osuuksia yhteisiin alueisiin, mutta voi olla. Ei ole mitään järkeä jättää tarkistamatta tilannetta ko. tilan osuuksien suhteen yhteisistä alueista ja selvittää niiden arvoa. Vaikka ne yhteiset alueet ovatkin osakaskuntien omistuksessa, ovat nuo osuudet myytävissä myös erikseen, kuten mikä hyvänsä omaisuus.
Jokunen vuosi sitten tuli aikamoinen "älämölö" eräässä vesialueita omistavassa osakaskunnassa, kun yksi osakastilan omistaja keksi alkaa myymään osuuksiaan ammattikalastajille, jotka muuten eivät olleet päässeet kalastamaan ko. alueelle. Alueen osakkaina heille oli pakko myydä lupia kalastukseen.

Lue lisää

Jaetaan kyllä mutta vasta sen jälkeen kun jotain on myyty. Voi olla että ei myydä koskaan. Miten sinä pystyt sellaista jyvittämään tilan kauppahintaan joka tapahtuu tulevaisuudessa tai ei koskaan? Tosin hulluhan ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Kyllä sinä nimimerkki useammanpalstanomistaja olet nyt valitettavasti aika pahasti hakoteillä siitä mikä vaikuttaa ja ei vaikuta tilan kauppahintaan.

Minun puolestani on ihan sama miten myytte tai ostatte kiinteistönne, mutta on turha sitten syyttää "kepulaisia", kun huomaatte tehneenne huonojakauppoja yhteisaluisiin liittyvie osuuksien kanssa.
En ole "kepulainen", Kokoomuksen mandaatilla olen ollut mukana politiikassa ja luottamustehtävissä, olen ollut juuri vastaan tuota yhteistenalueiden rahanjakoa "kavereille", sitä kun tapahtuu monessa osakaskunnassa.
Arka aihehan tämä on, koskaharva viitsii vaivautua noihin kokouksiin, eikä asioista viitsitä ottaa selvää kokouksen jälkeenkin. Vielä harvempi valittaa laittomasta päätöksestä osakaskunnan kokouksessa maaoikeuteen,jolloin laiitomuudet saavat lainvoiman, kun kukaan ei valita.
Olen yrittänyt tuoda tämänkin puolen esille kiinteistökaupassa, joka ylensä jää vaille huomiota. Esimerkit joita olen tuonnut tähän esille ovat oikeita tapauksia vuosien varrelta, kun olen ostanut kiinteistöjä eri paikkakunnilta tai lìittyvät omistamieni kiinteistöjen yhteisalueosuksiin.

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Minun puolestani on ihan sama miten myytte tai ostatte kiinteistönne, mutta on turha sitten syyttää "kepulaisia", kun huomaatte tehneenne huonojakauppoja yhteisaluisiin liittyvie osuuksien kanssa.
En ole "kepulainen", Kokoomuksen mandaatilla olen ollut mukana politiikassa ja luottamustehtävissä, olen ollut juuri vastaan tuota yhteistenalueiden rahanjakoa "kavereille", sitä kun tapahtuu monessa osakaskunnassa.
Arka aihehan tämä on, koskaharva viitsii vaivautua noihin kokouksiin, eikä asioista viitsitä ottaa selvää kokouksen jälkeenkin. Vielä harvempi valittaa laittomasta päätöksestä osakaskunnan kokouksessa maaoikeuteen,jolloin laiitomuudet saavat lainvoiman, kun kukaan ei valita.
Olen yrittänyt tuoda tämänkin puolen esille kiinteistökaupassa, joka ylensä jää vaille huomiota. Esimerkit joita olen tuonnut tähän esille ovat oikeita tapauksia vuosien varrelta, kun olen ostanut kiinteistöjä eri paikkakunnilta tai lìittyvät omistamieni kiinteistöjen yhteisalueosuksiin.

Lue lisää

Tyypillistä kokoomusmandaattilaisen toimintaa. Puhuu asian vierestä kiertelee ja kaartelee. Alkuperäisen kysyjän kysymykseen et ole pystynyt mitään järjellistä vastausta antamaan.

Mutta kun kerran olet noinkin asiantuntija omasta mielestäsi niin anna vastaus tuohon kysyjän esimerkkiin mikä on hintapyynti jos sillä on 5% osuus 1000 ha vesialueeseen ja 0.5 ha venevalkamaan. Osuuskunta järjestäytynyt ja tilillä rahaa 1000 €. Vastaavasti mikä on pyynti ilman osuutta.

jaetaanjajaetaan kirjoitti:

Tyypillistä kokoomusmandaattilaisen toimintaa. Puhuu asian vierestä kiertelee ja kaartelee. Alkuperäisen kysyjän kysymykseen et ole pystynyt mitään järjellistä vastausta antamaan.

Mutta kun kerran olet noinkin asiantuntija omasta mielestäsi niin anna vastaus tuohon kysyjän esimerkkiin mikä on hintapyynti jos sillä on 5% osuus 1000 ha vesialueeseen ja 0.5 ha venevalkamaan. Osuuskunta järjestäytynyt ja tilillä rahaa 1000 €. Vastaavasti mikä on pyynti ilman osuutta.

Lue lisää

Ei mitään kiertelyä, vaan ihan neuvoja ap-kysyjän tarpeisiin.
Ostaja ei välttämättä edes osta sellaista kiinteistöä, jossa ei ole osuutta yhteisiin alueisiin. Tämän vuoksi tämän kysyjän kannattaa selvittää kiinteistönsä osuudet yhteisiin alueisiin.
Jos tuolla esimerkillä vaadit vastausta, on siinä selkeä ero, onko osuudet mukana tai ei, euroissa tuota on vaikea sanoa, mutta ero on huomattava, ovat aina tapuskohtaisia. Nimittäin noiden osuuksien ostaminen erikseen maksaa, jos niitä ei saa kiinteistökaupassa. Monethan ostavat pienen kiinteistön ihan vain siinä tarkoituksessa, että saavat sen mukana osuudet yhteisiin alueisiin ja tuo kiinteistö yhdistetään johonkin suurempaan kiinteistöön, jolla ei aiemmin ole ollut osuuksia yhteisiin alueisiin (muodostetaan uusi kantatila), jolloin tuo yhdistetty kiinteistö saa saa kokonaan nuo pienen kiinteistön osuudet yhteisistä alueista. Osuudet eivät tietenkään lisäänny, mutta tontteja myydessä noita promilleosuuksia voidaan taas myydä määräalojen suhteessa kantatilan osuuksiin. Em. tavalla siis pystyy hyödyntämään myös pieniäkin osuuksia tonttikauppojen yhteydessä, kun ostaa toisen kiinteistön mukana osuuksia yhteisiin alueisiin ja yhdistää ne suurempaan tilaan.
Ohessa eräs kauppa, jossa osakaskunta myi kokonaisen lammen 7000€:lla
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/63408-nurmeksen-osakaskunta-myy-yla-lokinlammen

useammanpalstanomistaja kirjoitti:

Ei mitään kiertelyä, vaan ihan neuvoja ap-kysyjän tarpeisiin.
Ostaja ei välttämättä edes osta sellaista kiinteistöä, jossa ei ole osuutta yhteisiin alueisiin. Tämän vuoksi tämän kysyjän kannattaa selvittää kiinteistönsä osuudet yhteisiin alueisiin.
Jos tuolla esimerkillä vaadit vastausta, on siinä selkeä ero, onko osuudet mukana tai ei, euroissa tuota on vaikea sanoa, mutta ero on huomattava, ovat aina tapuskohtaisia. Nimittäin noiden osuuksien ostaminen erikseen maksaa, jos niitä ei saa kiinteistökaupassa. Monethan ostavat pienen kiinteistön ihan vain siinä tarkoituksessa, että saavat sen mukana osuudet yhteisiin alueisiin ja tuo kiinteistö yhdistetään johonkin suurempaan kiinteistöön, jolla ei aiemmin ole ollut osuuksia yhteisiin alueisiin (muodostetaan uusi kantatila), jolloin tuo yhdistetty kiinteistö saa saa kokonaan nuo pienen kiinteistön osuudet yhteisistä alueista. Osuudet eivät tietenkään lisäänny, mutta tontteja myydessä noita promilleosuuksia voidaan taas myydä määräalojen suhteessa kantatilan osuuksiin. Em. tavalla siis pystyy hyödyntämään myös pieniäkin osuuksia tonttikauppojen yhteydessä, kun ostaa toisen kiinteistön mukana osuuksia yhteisiin alueisiin ja yhdistää ne suurempaan tilaan.
Ohessa eräs kauppa, jossa osakaskunta myi kokonaisen lammen 7000€:lla
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/63408-nurmeksen-osakaskunta-myy-yla-lokinlammen

Lue lisää

Jos ja jos ja jos. Sehän se aina alkaa siinä vaiheessa kun se tosi asiantuntemus loppuu. Tässä nähtiin taas oivallinen esimerkki.

Kyllä niitä hulluja löytyy AINA ostamaan hakkuuaukeitakin ja vielä kovaan hintaan. Myydessä vain vinkataan, että pääsee mahdollisesti paikalliseen metsästysseuraan jäseneksi, niin johan kauppa käy!

Verojen pelossa tehdään tyhmiä kauppoja ja hyvä tietty niin, että joku saa aina hyvän tilin.
Vai ei palastelu kannata. Monta kertaa parhaan tuloksen saa pilkkomalla osiin pienemmänkin. Ap:n kirjoituksista ei käy ilmi, että millaista tuo 1,5ha on, mutta puut poikki ja pinoon, niistä saa sen rahaa minkä saa koko palstasta myydessään sen puineen päivineen. tuollaiset 50000€ hinnat on utopiaa purkurakennuksilla tuon kokoisesta paikasta.
Pilkkomalla osiin tuo 50000€ onnistuu ja käteen jää rahaa vielä, vaikka maksaisi verojakin. Sijainnista riippuen, kannattaisi kokeilla myydä vielä 0,5ha tonttikin sieltä, jos se on muuten mahdollista.
Kuivanmaan tontitkin menevät kaupaksi aivan älyttömistä paikoista, tuostakin palasesta saa niitä kolme, kun ensin on puut myyty pois. Sen purkurakennuksilla voi jopa myydä hieman kalliimmalla, kun siinä on valmiit rakennusoikeudet.
Naapuristani myytiin hiljan täällä Peräkylän Juntinperän Huitsin-Nevadassa purkurakennuksilla oleva kuivanmaan (märkää hiesulotkua!) paikka 50000€, kun ostajalla oli valmis raha pääkaupunkiseudun asuntokaupoista, niin myyjä käytti tilaisuutta hyväkseen ja varmisti, ettei ne rahat joudu asiattomien käsiin. Tontti kooltaan 0,25ha Olen seurannut mielenkiinnolla tuota työleiriä.
Samaa hiesuletkua myytiin lähellä pelkkänä tonttina 10000€:lla, asuntovaunu ja paskahuussi näkyy olevan rahattu jo sinne tontille, keväällä se asuntovaunu on uponnut sinne helmojaan myöten ja paskahuussi kaatuu. Pelkkää lepikkoa koko tontti.

"Kuivanmaan tontitkin menevät kaupaksi aivan älyttömistä paikoista, tuostakin palasesta saa niitä kolme, kun ensin on puut myyty pois."

"Mitähän joku torvi kaupunkilainen tästä postimerkistä maksaisi, kun olen ensin myynyt puut pois?" Ei taida olla uusi ajatus?

Haaveilu on halpa harrastus.

vanhassavaraparempi2 kirjoitti:

"Kuivanmaan tontitkin menevät kaupaksi aivan älyttömistä paikoista, tuostakin palasesta saa niitä kolme, kun ensin on puut myyty pois."

"Mitähän joku torvi kaupunkilainen tästä postimerkistä maksaisi, kun olen ensin myynyt puut pois?" Ei taida olla uusi ajatus?

Haaveilu on halpa harrastus.

Lue lisää

no 5 kertaako kerrot saman vatipää

vanhassavaraparempi2 kirjoitti:

"Kuivanmaan tontitkin menevät kaupaksi aivan älyttömistä paikoista, tuostakin palasesta saa niitä kolme, kun ensin on puut myyty pois."

"Mitähän joku torvi kaupunkilainen tästä postimerkistä maksaisi, kun olen ensin myynyt puut pois?" Ei taida olla uusi ajatus?

Haaveilu on halpa harrastus.

Lue lisää

Kyllä tyhjäksi hakatut tontit käyvät hyvin kaupaksi kaupunkilaisille torville. Monet pelkäävät isoja kuusia ja muitakin isoja puita. Parempi vaan, että puut on korjattu pois ennen myyntiä.

Sanoivatko että he kyllä auttavat siinä myyntihommassa ja hoitavat kaadot ja kuljetukset, nimi vain paperiin niin vaivatonta palvelua sieltä saa. Hoitavat vielä maanmuokkauksen ja taimien istutuksenkin puolestasi.

Puiden myynnistä tulot on helppo jakaa kahdelle vuodelle tuossa tapauksessa. Ei verotus ole ongelma, ei sen vuoksi kannata tehdä tyhmiä kauppoja. Liittymällä Veronmaksajain keskusliittoon saa veroneuvontaa ja voi suunnitella verotusta.
Puut ensin myyntiin ja sitten palsta erikseen, kyllä ostajia riittää!

Älä usko, että palsta kannattaa myydä pohjineen, sillä paras tulos tulee myymällä puut erikseen ja sitten "raato" vaan lihoiksi. Ei siinä ole puidenmyynnin jälkeen mitään kiirettä myydä, kun on jo tili tehty, etsit rauhassa sen uhrin lopulle. Pieni myyntistailaus ennen myyntiä, kuten tällä on jo neuvottu.
Muutamalla sadalla eurolla saat jo sen lopun stailattua, että moni ostaja näkee sen paratiisina. Joku maaisäntä niittää sinne pihat ja tienvarret tienvarret vesakoista traktorillaan, punamultaa niihin purkurakenuksiin vaikka lattiaharjalla, että on nättiä katsella. Ja pidä vaikka ensin siellä "kuolinpesän" huutokauppa stailauksen jälkeen, myyt jostain tori.fi ostetut/lahjoitut huonekalut pois siellä. Moni ihastuu paikkaan jo silloin. Lehtibuffi on aina poikaa, stailattuna voit esitellä idylistä kesäparatiisiasi lehdissä hyvien kuvien kera. Sopivasti lehtibuffien jälkeen laitat paikan myyntiin. Ja kauppa käy!

Joo, myy vaan kerralla puineen pohjineen jollekin naapurille tai kenelle hyvänsä, niin hän sitten myy ne puut sieltä erikseen ja myy lopuksi paikan rakennuksineen. Jos palstalla on hyvät osuudet yhteisiin alueisiin, liittää tuo ostaja ensin tuon palstan omiin tiloihinsa ennen myyntiä, jolloin nuo osuudet voi jättää suurelta osin itselle tuon palstan (määrälalan) myynnin jälkeen.
Siis jonkun pitää aina myydä näitä palstoja puineen, että homma onnistuu.

On se vaikeeta ihan yksinkertainen juttu, kun puun myynti palstalta. Ja mitä siinä jotain Mhy:tä tarvitaan???
Puut myyden ja palsta jollekin höhhelille erikseen, piisaahan noita ostajia.

myyvvaanpoiskerrasta kirjoitti:

Joo, myy vaan kerralla puineen pohjineen jollekin naapurille tai kenelle hyvänsä, niin hän sitten myy ne puut sieltä erikseen ja myy lopuksi paikan rakennuksineen. Jos palstalla on hyvät osuudet yhteisiin alueisiin, liittää tuo ostaja ensin tuon palstan omiin tiloihinsa ennen myyntiä, jolloin nuo osuudet voi jättää suurelta osin itselle tuon palstan (määrälalan) myynnin jälkeen.
Siis jonkun pitää aina myydä näitä palstoja puineen, että homma onnistuu.

Lue lisää

Tässähän se onkin kiteytettynä koko homma! Maa-ainesten myynti jäi vielä käsittelemättä, eli jos tuolla palstalla on kalliota, kannattaa se murskata vielä ja myydä erikseen. Kallion murskaus ei ole kultakaivos, mutta sekin kannattaa ottaa huomioon näissä kuvioissa. Jos paikkakunnalla ei ole mahdottomasti hyödynnettäviä soravaroja, menee kalliomurske hyvin kaupaksi. Tässäkin auttaa hyvin se, että joku ensin myy halvan palstan puineen sopivasti, mitä alkaa hyödyntämään.

eipäskunnäin kirjoitti:

Älä usko, että palsta kannattaa myydä pohjineen, sillä paras tulos tulee myymällä puut erikseen ja sitten "raato" vaan lihoiksi. Ei siinä ole puidenmyynnin jälkeen mitään kiirettä myydä, kun on jo tili tehty, etsit rauhassa sen uhrin lopulle. Pieni myyntistailaus ennen myyntiä, kuten tällä on jo neuvottu.
Muutamalla sadalla eurolla saat jo sen lopun stailattua, että moni ostaja näkee sen paratiisina. Joku maaisäntä niittää sinne pihat ja tienvarret tienvarret vesakoista traktorillaan, punamultaa niihin purkurakenuksiin vaikka lattiaharjalla, että on nättiä katsella. Ja pidä vaikka ensin siellä "kuolinpesän" huutokauppa stailauksen jälkeen, myyt jostain tori.fi ostetut/lahjoitut huonekalut pois siellä. Moni ihastuu paikkaan jo silloin. Lehtibuffi on aina poikaa, stailattuna voit esitellä idylistä kesäparatiisiasi lehdissä hyvien kuvien kera. Sopivasti lehtibuffien jälkeen laitat paikan myyntiin. Ja kauppa käy!

Lue lisää

Myyntistailaus tosiaan kannattaa! Kaverin perikunta myin puineen pohjineen vanhan kyläkauppakiinteistön, jossa oli myös arvottomat rakennukset. Uusi omistaja pisti heti moton laulamaan ja kaikki järkevästi myytävä puu meni motonrissan läpi pinoon. Säälliset pihapuut tietysti jätettiin.
Rakennuksissa siivoaminen ja pelkkä puulattioiden maalaus halvalla öljymaalilla. Rakennuksista ja pienestä tontista lähti 60000€ selvää rahaa, kun osa kiinteistöä vaihtoi taas omistajaa. Uudelta omistajalta näyttää nuo rakennukset palaneen, kun viimeksi näin tuota kiinteistöä. Metsä näyttää kasvavan hyvin istutettua koivua, tosin metsä jäi sille ostajalle, joka osti perikunnalta sen koko helahoidon aluksi.

Kalliomurskettamyynyt kirjoitti:

Tässähän se onkin kiteytettynä koko homma! Maa-ainesten myynti jäi vielä käsittelemättä, eli jos tuolla palstalla on kalliota, kannattaa se murskata vielä ja myydä erikseen. Kallion murskaus ei ole kultakaivos, mutta sekin kannattaa ottaa huomioon näissä kuvioissa. Jos paikkakunnalla ei ole mahdottomasti hyödynnettäviä soravaroja, menee kalliomurske hyvin kaupaksi. Tässäkin auttaa hyvin se, että joku ensin myy halvan palstan puineen sopivasti, mitä alkaa hyödyntämään.

Lue lisää

JOS TUOLLA PALSTALLA ON TIMANTTEJA KULTAA KUPARIA FOSFORIA VIINAA HELMIÄ TAI YLIPÄÄTÄÄN JOTAKI ARVOKASTA
NI EKKÖS SINÄ SAATANA JO USKO ETTÄ SE KANNATTAA MYYDÄ LAHJOITTAA OSTAA ANTAA VUOKRATA HAMSTRATA
ERIKSEEN

tositapaus kirjoitti:

Myyntistailaus tosiaan kannattaa! Kaverin perikunta myin puineen pohjineen vanhan kyläkauppakiinteistön, jossa oli myös arvottomat rakennukset. Uusi omistaja pisti heti moton laulamaan ja kaikki järkevästi myytävä puu meni motonrissan läpi pinoon. Säälliset pihapuut tietysti jätettiin.
Rakennuksissa siivoaminen ja pelkkä puulattioiden maalaus halvalla öljymaalilla. Rakennuksista ja pienestä tontista lähti 60000€ selvää rahaa, kun osa kiinteistöä vaihtoi taas omistajaa. Uudelta omistajalta näyttää nuo rakennukset palaneen, kun viimeksi näin tuota kiinteistöä. Metsä näyttää kasvavan hyvin istutettua koivua, tosin metsä jäi sille ostajalle, joka osti perikunnalta sen koko helahoidon aluksi.

Lue lisää

Taidankin tietää tän tapauksen, eihän se perikunta siitä kiinteistö saannut kun jotain 20000€ myydessään kokonaisena puineen päivineen. Se jobbarihan nettosi siinä jo niillä puilla melkein sen kauppasumman ja jätti sen pienen metsän itselleen, kun myi ne sen vanhan kaupan pienellä tontilla 60000€. Minäkin huomasin, että palaneet on rakennukset, kun ajelin ohitse siitä.

JaakoppiS kirjoitti:

Taidankin tietää tän tapauksen, eihän se perikunta siitä kiinteistö saannut kun jotain 20000€ myydessään kokonaisena puineen päivineen. Se jobbarihan nettosi siinä jo niillä puilla melkein sen kauppasumman ja jätti sen pienen metsän itselleen, kun myi ne sen vanhan kaupan pienellä tontilla 60000€. Minäkin huomasin, että palaneet on rakennukset, kun ajelin ohitse siitä.

Lue lisää

Joo, varmaan sama tapaus, näkyy tielle hyvin, kun ajaa ohitse. Eihän niillä rakennuksilla ollut muuta, kuin palokuntaharjoituksiin, tosin taisivat palaa muuten.
Toivottavasti oli vakuutukset edes kunnossa niillä ostajilla.
Jobbarin puut näyttävät kasvavan hyvin.

JaakoppiS kirjoitti:

Taidankin tietää tän tapauksen, eihän se perikunta siitä kiinteistö saannut kun jotain 20000€ myydessään kokonaisena puineen päivineen. Se jobbarihan nettosi siinä jo niillä puilla melkein sen kauppasumman ja jätti sen pienen metsän itselleen, kun myi ne sen vanhan kaupan pienellä tontilla 60000€. Minäkin huomasin, että palaneet on rakennukset, kun ajelin ohitse siitä.

Lue lisää

Eihän tommosilla vanhoilla kyläkaupoilla voi tehdä muuta, kuin kauppaa. Siis myydä jollekin toiselle. On vähä sellaisia "mustan pekan kortteja", että jokainen yrittää laittaa ne kiertoon ja aika usein ne lopuksi palaa.