Perunkirjoituksesta oikeus pesään

Isän jälkeen testamentin vuoksi perinnöttä jäänyt lapsi perii äitinsä ihan normaalisti. Omistusoikeus omaisuuteen alkaa kuolinhetkestä.

Ositus ja perinnönjako isän jälkeen olisi syytä tehdä nyt heti. Tällöin on selvää, kuka mitäkin omistaa ja aikanaan lesken perunkirjoitus on yksinkertaisempi tehdä, kun hänen perukirjaansa ei tarvitse kirjata kuin lesken oma omaisuus. Jos ositus ensin kuolleen jälkeen jätetään tekemättä pitää lesken perukirjaan kirjata kaikki ensin kuolleenkin omaisuus ja kaikki ensin kuolleen puolison kuolinpesästä nostetut varat. Lisäksi lesken varat pitää jaotella leskellä puolisonsa kuollessa olleisiin varoihin ja puolison kuoleman jälkeen saatuihin varoihin. Paljon yksinkertaisempaa on siis hoitaa se ositus (ja perinnönjakokin), koska sitten lesken perunkirjoitusta varten ei tarvita tätä vuosien tai jopa vuosikymmenten kirjanpitoa.

Leskellä on osituksen ja perinnönjaon jälkeenkin hallintaoikeus (eli perintökaaren 12 luvun mukainen käyttöoikeus) puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon. Usein nimenomaan lesken etu puoltaa osituksen tekemistä, koska leski saattaa olla oikeutettu saamaan tasinkoa perillisiltä (= ensin kuolleen puolison varoista).

Hallinta/käyttöoikeus päättyy kuolemaan.

Lesken kuollessa hallintaoikeus ei erotu omistusoikeudesta eli lesken omaisuuden hallinta ja omistus menevät molemmat heti lesken perillisille. Ja omistusaika tosiaan alkaa kuolinpäivästä.

Mutta tiedossa ei ole periikö tämä isänsä perintöä vaille jäänyt lapsi edes äidiltään mitään, sehän selviää vasta äidin jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa.

Eikö siis perinnöttä jääneen lapsen mahdollinen omistus- ja hallintaoikeus- äitinsä omaisuuteen ala vasta virallisesti äidin perunkirjoituksesta, jossa selvitetään äidin testtamentti, ja sen sisältö, onhan mahdollista, että myös äidin testamentissa on suljettu pois ko. lapsen perintöoikeus, tai mikä on myös mahdollista, ettei ko. lapsi edes ryhdy perintöön, koska on käsittääkseni erittäin velkainen.