Oksidoitumisen vaikutus johtimen reaktanssiin

Ajattelin reaktanssin sopivan tähän "vaihtovirtavastus"-kysymykseen paremmin. Mutta ei liene ensimmäinen kerta kun olen väärässä. Jos en väärin muista, niin kondensaattori ja kela käyttäytyvät päinvastaisesti siellä loistehon puolella?

Taitaa tosiaan 50 Hz vaihtosähkö käyttäytyä tasasähkön kaltaisesti johtimessa. Ehkä jonkun funktiogeneraattorin avulla saattaisi saada selvitetyksi hapettumisen vaikutuksen korkeammilla taajuuksilla.

Alumiini on varsin suosittu antennimateriaali.

Toki materiaalit ovat usein kompromisseja eri ominaisuuksien kesken.

Hinta, sähköinen paremmuus, paino, mekaaninen kestävyys...

Laskeskelin huvikseni 27MHz käyttäytymistä sinkissä selvittääkseni sinkityn teräksen käyttökelpoisuutta ko. taajuuden antenneihin.

Netistä löytyy ko. asialle laskureita.

Alumiinioksidi on eriste.
Eihän muovieristekään 50Hz taajuudella vaikuta johdon vastukseen.
Isommilla taajuuksilla sitten alkaa eriste aiheuttamaa häviötä. Alumiinin oksidikerros on kuin pierun kuori, tuskin vaikuttaa tavallisilla radiotaajuuksilla mitenkään, mikroaalloista en tiedä.
Liitoksissa alumiinin hapettuminen tietenkin on merkityksellistä.

Lisäyksenä lähettimen johtoihin: Toinen mahdollisuus (putken lisäksi) on Liz-johto. (Olikohan oikein kirjoitettu?) Kuparijohto, jossa säikeitä, jotka jokainen ovat eristettyjä. Silloin johdon pinta-ala kasvaa huomattavasti. Kun alumiinijohto hapettuu, niin hapettuma on tosiaan eristettä. Tarkoittaa, että hapettuminen pienentää johdon pinta-alaa, siis lisää vastusta.

resistenssi kirjoitti:

Lisäyksenä lähettimen johtoihin: Toinen mahdollisuus (putken lisäksi) on Liz-johto. (Olikohan oikein kirjoitettu?) Kuparijohto, jossa säikeitä, jotka jokainen ovat eristettyjä. Silloin johdon pinta-ala kasvaa huomattavasti. Kun alumiinijohto hapettuu, niin hapettuma on tosiaan eristettä. Tarkoittaa, että hapettuminen pienentää johdon pinta-alaa, siis lisää vastusta.

Lue lisää

En ole koskaan kuullut, että liz-lankaa käytettäisiin siirtolinjana lähettimessä tai vastaanottimessa. Sitä käytettiin joskus muinaisuudessa lähettimien ja vastaanottimien suurtaajuusosien suodattimien keloissa. Nykyään suodattimia ei enää rakenneta LC-piireinä.
Putkella, johon viittasit, taisit tarkoittaa koaksiaalikaapelia. Siinä on sisällä keskijohtimena "kuuma karva", jota ympäröi putki tai kupariverkko, joka on yleensä maissa. Koksissa sähkömagneettinen kenttä siirtyy TEM aaltomuotona keskijohtimen ja ulkojohtimen välisessä eristeaineessa. Resistiiviset häviöt eivät ole määrääviä kokasiaalikaapeleissa.
Toinen mahdollinen "putki" olisi aaltoputki, joka voi olla pyöreää, elliptinen tai kuten yleisemmin suorakaiteen muotoista. Siinäkin teho kulkee SM-kenttänä ja aaltomuoto on joko TE tai TM. Aaltoputki on vähähäviöisempi ja tehonkestoltaan parempi kuin koaksiaali, mutta sen käyttöä rajoittaa sen kaistaleveys, joka on n. 10 % keskitaajuudesta. Toinen rajoittava tekijä on se, että aaltoputken mitat kasvavat varsin suuriksi siirtotaajuuden pienentyessä alle 1 GHz:n

Kyllä minä tarkoitin ihan selvää kupariputkea. Ideana on, että johdon keskellä ei kuitenkaan kulje virtaa radiotaajuuksilla. Sellaiset meillä (OGFN) oli lähettimestä antennin läpivientiin.
En tosiaan tiedä, onko liz-johtoa käytetty lähettimissä, olen vain lukenut, että sellainenkin keksintö on. Ja vaikuttaisi periaatteessa hyvältä, kun siinä johtimen pinta-ala kasvaa.
Aloittajan kysymys jää edelleen ainakin minun osalta vastausta vaille.

Onko syöttölinjassa kaksi kupariputkea, jotka muodostavat avojohton, vai onko kyseessä aaltoputki? Yhdellä putkella kun ei RF teho kulje, jos kyseessä ei sitten ole aallonpituuteen resonoiva aaltoputki. Oletko katsonut, ettei putken keskellä ole toista johdinta, jolloin se olisi perinteinen koaksiaalikaapeli?
Mikä oli lähettimienne taajuus?

Lähetin 500 khz - 20 Mhz.
Kyllä oli ihan selvä kupariputki. Kyllä siinä virta kulkee, sehän oli antennin alkuosa. Toinen osa virtapiiriä oli maa. Elikkä antenni ja maa toimii kondensaattorina, josta radioaallot säteilevät. Voi sen tietysti viisaamman kuuloisesti selittää, mutta sitten mennään jo melko kauas alkuperäisestä kysymyksestä, joka minulta edelleen jäi vastaamatta.

resistenssi kirjoitti:

Lähetin 500 khz - 20 Mhz.
Kyllä oli ihan selvä kupariputki. Kyllä siinä virta kulkee, sehän oli antennin alkuosa. Toinen osa virtapiiriä oli maa. Elikkä antenni ja maa toimii kondensaattorina, josta radioaallot säteilevät. Voi sen tietysti viisaamman kuuloisesti selittää, mutta sitten mennään jo melko kauas alkuperäisestä kysymyksestä, joka minulta edelleen jäi vastaamatta.

Lue lisää

No joo. Siis yksikarvainen syöttö, jossa toinen potentiaali on maa. Kyllä se noin matalilla taajuuksilla toimii. Siinä putken käyttämisessä on järkeäkin, koska noilla taajuuksilla (varsinkin alapäässä eli alle 5 MHz) sinkku kulkee virtoina ja jännitteinä, eikä sähkömagneettisena aaltona, kuten korkeammilla taajuuksilla. Tuollaisen syötön huono puoli on, että siirtolinja hukkaa tehoa säteilemällä, mutta HF hommissa se ei ole niin tarkkaa. Niissä käytetään jopa avojohtosyöttöä.

resistenssi kirjoitti:

Lisäyksenä lähettimen johtoihin: Toinen mahdollisuus (putken lisäksi) on Liz-johto. (Olikohan oikein kirjoitettu?) Kuparijohto, jossa säikeitä, jotka jokainen ovat eristettyjä. Silloin johdon pinta-ala kasvaa huomattavasti. Kun alumiinijohto hapettuu, niin hapettuma on tosiaan eristettä. Tarkoittaa, että hapettuminen pienentää johdon pinta-alaa, siis lisää vastusta.

Lue lisää

Litz- lankaa käytettiin erityisesti pitkä- ja keskiaaltoalueen(ja vastaavat taajuudet) keloissa.
Suuremmilla taajuuksilla nimenomaan virran pakkautuminen pintaan tekee ko. langan käytöstä tarpeetonta.

Alumiinin oksidikerros on erittäin ohut, joten sen aiheuttama johdon poikkileikkauspinta-alan pieneneminen on täysin merkityksetön.

Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

Litz- lankaa käytettiin erityisesti pitkä- ja keskiaaltoalueen(ja vastaavat taajuudet) keloissa.
Suuremmilla taajuuksilla nimenomaan virran pakkautuminen pintaan tekee ko. langan käytöstä tarpeetonta.

Alumiinin oksidikerros on erittäin ohut, joten sen aiheuttama johdon poikkileikkauspinta-alan pieneneminen on täysin merkityksetön.

Lue lisää

Entä oksidikerroksen eristävyyden vaikutus johtimen kapasitanssiin?

Ihmettelen_vain kirjoitti:

Entä oksidikerroksen eristävyyden vaikutus johtimen kapasitanssiin?

Ei mitenkään, koska kapasitanssin syntyminen vaatii myös toisen kohtion. Kapasitanssin suuruus riippuu pinta-alasta, kohtioiden etäisyydestä ja eristeaineen suhteellisesta permittiivisyydestä. Jos toinen kohtio on yksittäisen piuhan kohdalla maa, ei oksidikerroksella ole mitään merkitystä, koska käytännössä kaikissa tapauksissa ilma on varsinainen eriste.

Raariomän kirjoitti:

Ei mitenkään, koska kapasitanssin syntyminen vaatii myös toisen kohtion. Kapasitanssin suuruus riippuu pinta-alasta, kohtioiden etäisyydestä ja eristeaineen suhteellisesta permittiivisyydestä. Jos toinen kohtio on yksittäisen piuhan kohdalla maa, ei oksidikerroksella ole mitään merkitystä, koska käytännössä kaikissa tapauksissa ilma on varsinainen eriste.

Lue lisää

Siis käytännössä ei mitään merkitystä.

Viitsitkö mainita muutaman?
Otakustannukselta on ilmestynyt Antti Räisäsen ja Arto Lehdon Radiotekniikan perusteet, joka käsittelee myös antenneja ja siirtolinjoja. Samojen kirjoittajien RF- ja mikroaaltotekniikka käsittelee myös muun ohessa kyseistä aihetta. Toki professori Räisäsen johtama SMARAD on julkaissut paljonkin tutkimustietoa varsinkin millimetriaaltoantenneista, mutta ei niistä tietääkseni kirjaa ole kirjoitettu.
Onhan sähkötekniikassa tietenkin myös vanha Paavola, joka on erinomaisen hyvä opistotason oppikirjana, mutta ei se antenneja tai siirtolinjoja käsittele. Taitaa jopa Serpola-Aalto sivuta enemmän siirtolinjoja.

Itse joskus alaa opettaneenakin ihmettelen, mistä niitä mainostamiasi kirjoja löytyy.

Impedanssi-Anssi kirjoitti:

Viitsitkö mainita muutaman?
Otakustannukselta on ilmestynyt Antti Räisäsen ja Arto Lehdon Radiotekniikan perusteet, joka käsittelee myös antenneja ja siirtolinjoja. Samojen kirjoittajien RF- ja mikroaaltotekniikka käsittelee myös muun ohessa kyseistä aihetta. Toki professori Räisäsen johtama SMARAD on julkaissut paljonkin tutkimustietoa varsinkin millimetriaaltoantenneista, mutta ei niistä tietääkseni kirjaa ole kirjoitettu.
Onhan sähkötekniikassa tietenkin myös vanha Paavola, joka on erinomaisen hyvä opistotason oppikirjana, mutta ei se antenneja tai siirtolinjoja käsittele. Taitaa jopa Serpola-Aalto sivuta enemmän siirtolinjoja.

Itse joskus alaa opettaneenakin ihmettelen, mistä niitä mainostamiasi kirjoja löytyy.

Lue lisää

Olisit nyt tajunnut lauseeni "Lukekaa KUNNOLLA nyt se sähköopin kirja."

Kyllä minä olen monestakin sähköopin kirjasta lukenut "virran ahtautumisesta johtimen pintakerrokseen vaihtovirroilla ". Joskus tämä tieto hukkuu kaiken muun teorian alle.
Minä en ole teoreetikko vaan käytännön sähkömies (vain automaatioasentaja).
Silti tajuan ettei mikä tahansa johdon pätkä sovi mihin tahansa vaan johtimilla on oma merkityksensä mm. antennin syöttöjohtona tai antennina.
Ja tajuan myös sen teorian miksi tutkissa käytetään mm. "kulkuaaltoputkea" tutkan taajuusalueilla eikä rautalankaa. Itse olen asentanut satelliittitelevision lautasantennin ja syöttöjohdon virittimeen asti, eikä tähän kelvannut tavallinen MMJ-johto jota 50 Hz verkkosähkökytkennöissä käytetään laajalti.

Kyllä oikeiden johtojen valita tarkoitukseen kuuluu ammatilliseen osaamiseen. Perusteorian hallinta siis kuuluu osaamiseen.

tyhmä_asentaja kirjoitti:

Olisit nyt tajunnut lauseeni "Lukekaa KUNNOLLA nyt se sähköopin kirja."

Kyllä minä olen monestakin sähköopin kirjasta lukenut "virran ahtautumisesta johtimen pintakerrokseen vaihtovirroilla ". Joskus tämä tieto hukkuu kaiken muun teorian alle.
Minä en ole teoreetikko vaan käytännön sähkömies (vain automaatioasentaja).
Silti tajuan ettei mikä tahansa johdon pätkä sovi mihin tahansa vaan johtimilla on oma merkityksensä mm. antennin syöttöjohtona tai antennina.
Ja tajuan myös sen teorian miksi tutkissa käytetään mm. "kulkuaaltoputkea" tutkan taajuusalueilla eikä rautalankaa. Itse olen asentanut satelliittitelevision lautasantennin ja syöttöjohdon virittimeen asti, eikä tähän kelvannut tavallinen MMJ-johto jota 50 Hz verkkosähkökytkennöissä käytetään laajalti.

Kyllä oikeiden johtojen valita tarkoitukseen kuuluu ammatilliseen osaamiseen. Perusteorian hallinta siis kuuluu osaamiseen.

Lue lisää

Jätit sitten ne kirjat mainitsematta, joissa kerrotaan johtimista ja antenneista.

Ps. Smithin kartalla on suunnistettu admittanssista suskeptanssiin ja johtopätkäsovituksia on sekä laskettu että tehty. Taika-T:t , kiertoelukat ja suuntakytkimet ova tuttuja kuten myös magnetronit, kylstronit ja TWTA:t eli KAP:t.

Hyvästä koaksiaalikaapelista saa emuuten Q-arvoltaan muutaman sadan luokkaa olevan kaistanestosuodattimen, kunhan laskee milloin stumpin impedanssi menee halutulla suodatustaajuudella nollaan. Eikä maksa paljoa. Vf pitää tietenkin huomioida laskussa, tai keskitaajuus menee pepulleen.
Kyllä minäkin ainakin alkeet osaan myös mikroaaltotekniikasta, vaikka en ole mainitsemiasi kirjoja ikinä löytänytkään.

Älä selittele mukaosaamistasi, vaan kerro nyt ne antenneista ja johtimista kertovat kirjat, joita kehotit lukemaan. Paavolan Sähköopista sitä tietoa ei löydy.

Tunnen käsitteen "virran ahtautuminen" oikein hyvin ja ymmärrän myös mistä se johtuu, vaikka sinä näköjään et ymmärrä.
Ensin kehotit lukemaan kirjoja, joita ei ole edes olemassa.
Sitten kehotat lukemaan väitöskirjoja alalta, jonka hallitsee jokainen elektroniikkainsinööri. Ei virran ahtautumisesta hyvänen aika väitöskirjoja tehdä enempää kuin Ohmin laistakaan. Mokasit taas raskaasti.

Tässä virranahtoilmiöstä Aku-Ankkatason selitys erään dippatyön taustoituksesta: "Virranahto (skin effect) on yksi vaihtosähkösovelluksissa esiintyvä ilmiö. Se aiheutuu johtimen sisälle muodostuvista pyörrevirroista (eddy currents). Pyörrevirrat kulkevat johtimen sisällä päävirtaa vastaan. Näin ollen pyörrevirrat kumoavat päävirtaa johtimen keskiosassa. (Mohan ym. 2003.)"
Kyseessä on induktanssiin liittyvä ilmiö, jonka voidaan katsoa vähentävän johtimen efektiivistä poikkipintaa kasvattamalla johtimen sisäosan vastusta.

Puolijohteiden perusteorian ja sovellettua elektroniikkaa luin jo -70 luvulla. Myöhemmin olen opettanut alaa. Paljon myöhemmin luin puolijohteiden kvanttifysikaalisia perusteita käsittelevän Richard Turtonin kirjan "Kvanttipiste" joka on vieläkin kirjahyllyssäni. Se kertoo asioista vähän syvällisemmin kuin suorittamani alan insinööriopinnot, mutta kyllä minulle energiavallit ja tunneloitumiset ovat tuttuja vuosikymmenten takaa, kuin myös skin-ilmiö. Kenttävaikutustransistorit, eli FET:it, joihin tietokeneemmekin perustuvat, pohjautuvat kyllä kvanttifysiikan tunnelointi-ilmiöön, mutta keskustelun aiheen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Et todellakaan ala antamaan sähkötekniikan opetusta, koska et siihen kykene. Jos et tiedä edes, mistä niinkin yksinkertainen asian kuin virran ahtautuminen johtuu, sinun kannattaisi olla hiljaa kuin kusi sukassa. Nolaat vain itsesi.

Väännä sinä kressu vaan peltiä. Ei näitä googlen pikakurssilla opi.

Älä lue artikkeleita, joita et kykene ymmärtämään. Älä ainakaan yritä niiden pohjalta kommentoida mitään.

Nii se aaltofunktio on tässä:

https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/b9340d09c45381a323e33b69a40c54dc3255b134

älä-selitä-jos-et-osaa kirjoitti:

Älä lue artikkeleita, joita et kykene ymmärtämään. Älä ainakaan yritä niiden pohjalta kommentoida mitään.

Nii se aaltofunktio on tässä:

https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/b9340d09c45381a323e33b69a40c54dc3255b134

Lue lisää

Sinä et ymmärrä miten sähkö käyttäytyy suurilla taajuuksillla. Lueppa edes tutkimuksia jotka kertoo terahertsi (Thz) alueen taajuuksista.

Suurilla taajuuksilla alkaa näkyä kvanttimekaniikan vaikutukset. Muutoin näitä ilmiöitä ei voi ymmärtää.
Bohrin atomimalli jossa elektronit kiertää "pikkupallosina" ydintä on vain karkea kuvaus, se ei huomioi lainkaan elektronien "pilvi käyttäytymistä". Suurilla taajuuksilla sähkön kenttäluonne (aaltoluonne) tulee yhä selvemmäksi.

Sinä et ymmärrä Bohrin atomimallia karkeana kuvauksena, se ei anna täyttä todellisuuskuvaa atomista eikä edes elektroneista. Sinä et ymmärrä sähkömagneettisen voiman dualistista luonnetta (hiukkas-aalto luonnetta).

Suurilla taajuuksilla kuvaan tulee aaltoluonteen monimutkaisuus. Muun muassa Tunneloituminen on "atomitason" tapahtumia eli elektronit alkavat käyttäytyä hieman oudolla tavalla eli ajatteluun on otettava mukaan kvanttimekaanisia selityksiä.
Sähköähän yleisesti pidetään elektronien liikkeenä eli elektronivirtana.

EN MINÄ OLE TÄTÄ AJATUSTA KEKSINYT. Joten sähkön (elektronien) käyttäytymiseen liittyvät kommentit eivät ole minun keksimiä. Ne ovat vain lainauksia. Sähkömagneettinen voima on yksi universumin perusvoimista ja nyt fysiikka on ottanut tämän alueen ymmärykseen kvanttimekaanisia ajatuksia.
Viittaus tähän ei ole väärä. Sähkön luonteen ymmärtämiseen vaaditaan kvanttifysiikan periaatteiden hyväksymistä.

Sinun ajatukset sähköstä ovat vielä 1800-luvun lopun tasolla. Minä en tosiaan ole keksinyt näitä oudompia ajatuksia.
Hanki aapinen ja opettele lukemaan.

tyhmä_asentaja kirjoitti:

Sinä et ymmärrä miten sähkö käyttäytyy suurilla taajuuksillla. Lueppa edes tutkimuksia jotka kertoo terahertsi (Thz) alueen taajuuksista.

Suurilla taajuuksilla alkaa näkyä kvanttimekaniikan vaikutukset. Muutoin näitä ilmiöitä ei voi ymmärtää.
Bohrin atomimalli jossa elektronit kiertää "pikkupallosina" ydintä on vain karkea kuvaus, se ei huomioi lainkaan elektronien "pilvi käyttäytymistä". Suurilla taajuuksilla sähkön kenttäluonne (aaltoluonne) tulee yhä selvemmäksi.

Sinä et ymmärrä Bohrin atomimallia karkeana kuvauksena, se ei anna täyttä todellisuuskuvaa atomista eikä edes elektroneista. Sinä et ymmärrä sähkömagneettisen voiman dualistista luonnetta (hiukkas-aalto luonnetta).

Suurilla taajuuksilla kuvaan tulee aaltoluonteen monimutkaisuus. Muun muassa Tunneloituminen on "atomitason" tapahtumia eli elektronit alkavat käyttäytyä hieman oudolla tavalla eli ajatteluun on otettava mukaan kvanttimekaanisia selityksiä.
Sähköähän yleisesti pidetään elektronien liikkeenä eli elektronivirtana.

EN MINÄ OLE TÄTÄ AJATUSTA KEKSINYT. Joten sähkön (elektronien) käyttäytymiseen liittyvät kommentit eivät ole minun keksimiä. Ne ovat vain lainauksia. Sähkömagneettinen voima on yksi universumin perusvoimista ja nyt fysiikka on ottanut tämän alueen ymmärykseen kvanttimekaanisia ajatuksia.
Viittaus tähän ei ole väärä. Sähkön luonteen ymmärtämiseen vaaditaan kvanttifysiikan periaatteiden hyväksymistä.

Sinun ajatukset sähköstä ovat vielä 1800-luvun lopun tasolla. Minä en tosiaan ole keksinyt näitä oudompia ajatuksia.
Hanki aapinen ja opettele lukemaan.

Lue lisää

" Lueppa edes tutkimuksia jotka kertoo terahertsi (Thz) alueen taajuuksista. "

Kyllä minä lähi- ja kaukoinfrapunan tunnen. Infrapuna-alue alkaa millimetriaaltojen jälkeen ja on hyvin tunnettu osa SM spektriä useine käytännön sovellutuksineen. THz taajuuksilla ei vaan enää puhuta sähkön käyttäytymisestä. Et tainnut tietää, mitä väitit kirjoittaessasi Thz (?) taajuuksista. Vedit teraherzin hatustasi ja senkin raukka kirjoitit väärin. Se on THz eikä Thz. Heinrih Herzin sukunimi ansaitsee merkitsemisen isolla kirjaimella.

Käyttämäni RF-tekniikan mittalaitteet ulottuivat 64 GHz taajuuksiin. Mikroaaltotekniikan osaajana uskoisin ymmärtäväni niistä yläpään RF-taajuuksista, joita käytännössä kyetään tuottamaan ja käyttämään jonkinh verran sinua enemmän.

Laitoin sinulle hiukkasfysiikan aaltoyhtälön ja sinä väität, etten ymmärrä Bohrin 1913 atomimallin olevan karkeistus. Selittelet lapsellisia "hauki on kala" juttujasi ja luulet tekeväsi suurenkin vaikutuksen. Niinhän sinä teetkin... täysin naurettavan vaikutuksen.
Bohr ei kyennyt edes selittämään, miksi elektronit eivät menetä energiaansa ja suistu klassisen makaniikan lakien mukaan ytimeen. Sen selittämiseen tarvittiin De Broglie. Tiesitkö sitä, kun Bohrin mallista kirjoittelet?
Maxwellin aaltoyhtälöt toimivat kaikilla taajuuksilla. Vai onko sinulla laittaa linkkiä väitteellesi, että suurilla taajuuksilla pitäisi kvanttimekaniikka huomioida sähkömagneettisen aaltoliikkeen tarkastelussa?
Tunneloituminen taas voi tapahtua millä tahansa hiukkasella Schrödingerin aaltoyhtälön osoittamalla tavalla. Hiukkasella on aina pieni todennäköisyys olla potentiaalivallin toisella puolella ja sen todennäköisyyden kertoo S:n aaltoyhtälön amplitudin neliö. Ei taajuudella ole sen kanssa mitään tekemistä.

Ei sinun kannata alkaa peltisepän koulutuksella vääntämään alan ammattilaisen kanssa. Siinä tulee jatkuvasti turpaan niin, että lätisee. Jankuttamisesi on täällä yhtä lapsellista kuin evoluutiopalstallakin. Et tiedä asiasta yhtään mitään ja heittelet omia harhaisia luulojasi projisoiden omaa tietämättömyyttäsi muihin.

Ps. Olen lukenut muun opiskelun ohessa myös moderniin fysiikkan johdatuksen, joten kvanttifysiikastakin ymmärrän varmasti kreationisti-peltiseppää enemmän.

Jos olet lukenut modernia fysiikkaa niin miksi kirjoittelusi taso ei sitä osoita? Ja taisit tehdä aikamoisen tunnistusvirheen, ei minulla ole mitään yhteyttä x-peltiseppään. Olen jo kertonut avoimesti olevani automaatioasentaja ja tätä et ole ymmärtänyt lainkaan.
Ymmärätkö edes lukemaasi tekstiä? Olet pakkomielteisesti hörähtänyt johonkin x-peltisepän kirjoitteluun. Ei anna kovin hyvää kuvaa sinusta.

Kirjoitit: "Tunneloituminen taas voi tapahtua millä tahansa hiukkasella Schrödingerin aaltoyhtälön osoittamalla tavalla."

Tiettävästi nuo aaltoyhtälöt kuuluu kvanttifysiikan maailmaan ei newtonilaiseen klassiseen fysiikkaan. Tämän tietää minunlaiseni automaatioasentajakin.
Tunneloitumis ilmiötä ei osattu selittää ennen kvanttifysiikan syntymistä.
Elektronien käyttäytyminen edellyttää kvanttifysikaalisia selityksiä. Ei niitä selitetä klassisella fysiikalla. Tämän tietää automaatioasentajakin.

Taisit tehdä vaan turhanpäiväisiä heittoja asiasta jota et ymmärrä. Jatka niitä modernin fysiikan lukujasi.

Aivan yhtä aivokuollutta jankutusta ja vielä samanlaiset sananvalinnat kuin pellisepälläkin, joten olen voinut erehtyä.

"Tunneloitumis ilmiötä ei osattu selittää ennen kvanttifysiikan syntymistä. "
Ei tietenkään, koska tunneloitumisilmiötä ei edes tiedetty olevan ennen kvanttifysiikan syntyä.
Eikä tunneloitumisella ole vieläkään tekemistä virranahtoilmiön kanssa.
Eikä niitä antennitekniikan ja johtimien oppikirjoja ole löytynyt vieläkään, joita kehoitit lukemaan, eikä taida löytyä niitäkään johon seuraavassa viittasit " "Kyllä minä olen monestakin sähköopin kirjasta lukenut ". Vai luvitko samasta kirjasta useita eri kappaleita. Suomeksi kun ei useita sähköopin kirjoja ole edes julkaistu.
Virran ahtautumisesta et kai muistanut ainuttakaan väitöskirjaakaan linkittää, vaikka niitä kehoitit lukemaan. Vaikeaa se olisi ollutkin, koska sellaisia tuskin on ainuttakaan.
Myös THz taajuisten tutkimusten kohdalla tuli syvä hiljaisuus, kun kerroin kyseessä olevan ihan tavallisen infrapunasäteilyn.

"Taisit tehdä vaan turhanpäiväisiä heittoja asiasta jota et ymmärrä."
Miksi kirjoittelet omia kuvitelmiasi fysiikkapalstalle ja kehoitat vielä muita tutustumaan niihin? Että kukahan niitä turhanpäiväisiä heittoja tekikään.
Etkä edes kyennyt myöntämään virheitäsi, vaan paikkasit niitä aina uusilla. Aivan kuin pelliseppäkin, johon sinut sekoitin. Totaalinen tietämättömyys ja pätemisen tarve yhdistettynä pakkomielteiseen itsepäisyyteen saa kai aikaan tuollaista käyttäytymistä.

Tämä pätee edelleen:
"Kirjoitit: "Tunneloituminen taas voi tapahtua millä tahansa hiukkasella Schrödingerin aaltoyhtälön osoittamalla tavalla."

Tiettävästi nuo aaltoyhtälöt kuuluu kvanttifysiikan maailmaan ei newtonilaiseen klassiseen fysiikkaan."

Mahdatko edes tietää mitä kaikkea kvanttifysiikkaan liittyy? Koska väität tuntevasi fysiikkaa niin kerrohan kuinka selität tunneloitumisen newtonilaisen fysiikan puitteissa. Minä en ainakaan osaisi enkä edes yrittäisi.

Kovasti kirjoittelet Schrödingerin aaltoyhtälöistä mutta et taida tajuta niiden kuulumista kvanttifysiikan alueeseen. Ja kyllä sitä "virran ahtautumista" johtimen pintaan on tutkittu ja tästä löytyy myös kirjallista dokumentaatiota. Et vain osaa itse hakea niitä esille.
Tieteenharjoittajan kyllä kuuluu hallita tiedon haun menetelmiä. Et vaan osaa ja siksi olet kriittinen niille ajatuksille jotka ei sovi ideologiseen maailmankuvaasi.

Et edes tajua sitäkään, että sähkö on muutakin kuin sitä sähköä joka seinätöpselistä tulee. Sähkömagnetismi on luonnon yksi perusvoimista. Yritä nyt vaan ymmärtää sähkömagnetismin dualistinen luonne, se on hiukkas-aalto luonteista. Elektronit ei ole vain "pikkupallosia" jotka kiertää atomin ydintä vaan syvempi ymmärrys edellyttää "aalto" luonteen tajua. Elektroneilla on myös "pilvikäyttäytymistä" ja tätä newtonilainen klassinen fysiikka ei selitä.

KIrjoitit lopuksi: "Totaalinen tietämättömyys ja pätemisen tarve yhdistettynä pakkomielteiseen itsepäisyyteen saa kai aikaan tuollaista (= tälläistä) käyttäytymistä."
Tämä arviosi mene aivan väärin. Taisit kertoa itsestäsi?

jatka_lukujasi kirjoitti:

Tämä pätee edelleen:
"Kirjoitit: "Tunneloituminen taas voi tapahtua millä tahansa hiukkasella Schrödingerin aaltoyhtälön osoittamalla tavalla."

Tiettävästi nuo aaltoyhtälöt kuuluu kvanttifysiikan maailmaan ei newtonilaiseen klassiseen fysiikkaan."

Mahdatko edes tietää mitä kaikkea kvanttifysiikkaan liittyy? Koska väität tuntevasi fysiikkaa niin kerrohan kuinka selität tunneloitumisen newtonilaisen fysiikan puitteissa. Minä en ainakaan osaisi enkä edes yrittäisi.

Kovasti kirjoittelet Schrödingerin aaltoyhtälöistä mutta et taida tajuta niiden kuulumista kvanttifysiikan alueeseen. Ja kyllä sitä "virran ahtautumista" johtimen pintaan on tutkittu ja tästä löytyy myös kirjallista dokumentaatiota. Et vain osaa itse hakea niitä esille.
Tieteenharjoittajan kyllä kuuluu hallita tiedon haun menetelmiä. Et vaan osaa ja siksi olet kriittinen niille ajatuksille jotka ei sovi ideologiseen maailmankuvaasi.

Et edes tajua sitäkään, että sähkö on muutakin kuin sitä sähköä joka seinätöpselistä tulee. Sähkömagnetismi on luonnon yksi perusvoimista. Yritä nyt vaan ymmärtää sähkömagnetismin dualistinen luonne, se on hiukkas-aalto luonteista. Elektronit ei ole vain "pikkupallosia" jotka kiertää atomin ydintä vaan syvempi ymmärrys edellyttää "aalto" luonteen tajua. Elektroneilla on myös "pilvikäyttäytymistä" ja tätä newtonilainen klassinen fysiikka ei selitä.

KIrjoitit lopuksi: "Totaalinen tietämättömyys ja pätemisen tarve yhdistettynä pakkomielteiseen itsepäisyyteen saa kai aikaan tuollaista (= tälläistä) käyttäytymistä."
Tämä arviosi mene aivan väärin. Taisit kertoa itsestäsi?

Lue lisää

"Kovasti kirjoittelet Schrödingerin aaltoyhtälöistä mutta et taida tajuta niiden kuulumista kvanttifysiikan alueeseen....kerrohan kuinka selität tunneloitumisen newtonilaisen fysiikan puitteissa."

Kirjoitin edellä: "Tunneloituminen taas voi tapahtua millä tahansa hiukkasella Schrödingerin aaltoyhtälön osoittamalla tavalla....Ei tietenkään, koska tunneloitumisilmiötä ei edes tiedetty olevan ennen kvanttifysiikan syntyä. "

Onko luetun ymmärtäminen sinulle todella noin vaikeaa? Kyllä tuosta on mielestäni selvästi luettavissa, että Schrödingerin aaltoyhtälö ja tunneloituminen kuuluvat juurikin kvanttifysiikkaan, ei klassiseen newtonilaiseen fysiikkaan.

Virran ahtautumisen selitin jo sinulle, eikä sillä ole tunneloitumisen kanssa mitään tekemistä. Kyse on yksinkertaisesti pyörrevirroista, jotka pienentävät johteen efektiivistä poikkipintaa.

"Sähkömagnetismi on luonnon yksi perusvoimista. Yritä nyt vaan ymmärtää sähkömagnetismin dualistinen luonne, se on hiukkas-aalto luonteista. Elektronit ei ole vain "pikkupallosia" jotka kiertää atomin ydintä vaan syvempi ymmärrys edellyttää "aalto" luonteen tajua."

Sähkömagnetismia ei yleensä käsitellä dualistisena, koska Maxwellin yhtälöt pelittävät kaikissa käytännön tilanteissa. Jos kuitenkin käsiteltäisiin, ei elektronilla ole siinä asiassa mitään tekemistä. Sähkömagneettisen kentän välittäjäkvantti on fotoni, ei elektroni. Et näköjään tiennyt sitäkään?

Pelliseppähän sinä olet. Ei palstalla kai toista yhtä tyhmää jankuttajaa ole ideologisine maailmankuvineen. Nytkin meni kaikki totaalisesti väärin, mutta eihän sinusta senkään myöntäjää ole, vaan kohta on taas uusi hätäpaskaselitys tulossa.

"Sähkömagnetismia ei yleensä käsitellä dualistisena, koska Maxwellin yhtälöt pelittävät kaikissa käytännön tilanteissa. Jos kuitenkin käsiteltäisiin, ei elektronilla ole siinä asiassa mitään tekemistä. Sähkömagneettisen kentän välittäjäkvantti on fotoni, ei elektroni. Et näköjään tiennyt sitäkään?"

MIKSI siten sähköopin kirjat selittää elektronien liikkeen sähköksi? Transistorien toimintakin selitetään npn/pnp mallissa elektronien ja aukkojen avulla.

Kirjoitit:
"Sähkömagneettisen kentän välittäjäkvantti on fotoni, ei elektroni. Et näköjään tiennyt sitäkään?"
Selitäpä sitten miten fotoni kulkee kiinteässä aineessa esim. kuparijohdossa.
Valokuitujohdossa kulkee tosiaan valo joka sekin on sähkömagneettista säteilyä.
Etpä tainnut itsekään tietää tätä.

Todellisuudessa sähkön (sähkömagneettisen voiman) dualistinen luonne on huomioitava. Kiinteässä aineessa kuten jännitteisessä kuparijohdossa sähkö etenee elektronivirran avulla. Mutta sitten kun puhutaan sähkökentästä johtimen ulkopuolella kuva muuttuu.
Fotonit on yhdistetty sähkömagneettisen säteilyn etenemiseen tyhjiössä tai muussa sopivassa väliaineessa.

Minä en vielä ole tavannut yhtäkään sähköopin kirjaa joka sanoisi kiinteän aineen sähköjohtoissa liikkuvat fotoneita. Valokuidussa kulkee tosiaan valo. Kyllä ne tässä kiinteiden aineiden yhteydessä puhuu elektroneista ja elektronivirroista. Tarkistapa tietosi ja äläkä kirjoita näin:

", EI elektronilla ole siinä asiassa MITÄÄN tekemistä". Kemiassakin kun puhutaan ioneista käytetään /- varausten merkkejä. Ja sitten puhutaan paristojen ja akkujen yhteydessä elektronivirran kulkemisesta navasta toiseen. Ei sähköopin kirjat tässä yhteydessä puhu fotoneista.

Oletko lukenut yhtäkään sähköopin kirjaa?

luetko_mitään kirjoitti:

"Sähkömagnetismia ei yleensä käsitellä dualistisena, koska Maxwellin yhtälöt pelittävät kaikissa käytännön tilanteissa. Jos kuitenkin käsiteltäisiin, ei elektronilla ole siinä asiassa mitään tekemistä. Sähkömagneettisen kentän välittäjäkvantti on fotoni, ei elektroni. Et näköjään tiennyt sitäkään?"

MIKSI siten sähköopin kirjat selittää elektronien liikkeen sähköksi? Transistorien toimintakin selitetään npn/pnp mallissa elektronien ja aukkojen avulla.

Kirjoitit:
"Sähkömagneettisen kentän välittäjäkvantti on fotoni, ei elektroni. Et näköjään tiennyt sitäkään?"
Selitäpä sitten miten fotoni kulkee kiinteässä aineessa esim. kuparijohdossa.
Valokuitujohdossa kulkee tosiaan valo joka sekin on sähkömagneettista säteilyä.
Etpä tainnut itsekään tietää tätä.

Todellisuudessa sähkön (sähkömagneettisen voiman) dualistinen luonne on huomioitava. Kiinteässä aineessa kuten jännitteisessä kuparijohdossa sähkö etenee elektronivirran avulla. Mutta sitten kun puhutaan sähkökentästä johtimen ulkopuolella kuva muuttuu.
Fotonit on yhdistetty sähkömagneettisen säteilyn etenemiseen tyhjiössä tai muussa sopivassa väliaineessa.

Minä en vielä ole tavannut yhtäkään sähköopin kirjaa joka sanoisi kiinteän aineen sähköjohtoissa liikkuvat fotoneita. Valokuidussa kulkee tosiaan valo. Kyllä ne tässä kiinteiden aineiden yhteydessä puhuu elektroneista ja elektronivirroista. Tarkistapa tietosi ja äläkä kirjoita näin:

", EI elektronilla ole siinä asiassa MITÄÄN tekemistä". Kemiassakin kun puhutaan ioneista käytetään /- varausten merkkejä. Ja sitten puhutaan paristojen ja akkujen yhteydessä elektronivirran kulkemisesta navasta toiseen. Ei sähköopin kirjat tässä yhteydessä puhu fotoneista.

Oletko lukenut yhtäkään sähköopin kirjaa?

Lue lisää

"MIKSI siten sähköopin kirjat selittää elektronien liikkeen sähköksi? Transistorien toimintakin selitetään npn/pnp mallissa elektronien ja aukkojen avulla...
Ja sitten puhutaan paristojen ja akkujen yhteydessä elektronivirran kulkemisesta navasta toiseen. Ei sähköopin kirjat tässä yhteydessä puhu fotoneista."

Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia. Toista kuvataan Maxwellin kenttäyhtälöillä ja kvanttielektrodynamiikalla (QED) ja toista klassisilla sähköopin lailla Amperesta, Coulombiin, Faradayhin ja Ohmiin. Jos et ymmärrä eroa, niin älä suotta ota asiaan kantaa?

"Valokuitujohdossa kulkee tosiaan valo joka sekin on sähkömagneettista säteilyä.
Etpä tainnut itsekään tietää tätä. "
Enpä tietenkään, vaikka olen opettanut alaa ja tehnyt siirtojohdoista opetusmonisteen, jossa yksi osa käsitteli eri tyyppisiä valokuituja ja niiden teoriaa. Olen myös opettanut sähkömagneettisen spektrin käyttäytymistä ja käytön teknisiä sovellutuksia vuosikausia, mutta enhän minä tietenkään osaa sitä vertaa teoriaa kuin peltisepän parilla googlauksella oppii.

Tiesitkö muuten, että elektronien vaellusnopeus johtimessa on varsin vaatimaton? Ei lähellekään sähkövirran vaikutuksen etenemisnopeutta; ei edes samalla hehtaarilla. Voimavaikutus kulkee huimasti nopeammin kuin elektroni johteessa. Osaatko selittää, miten se on mahdollista?

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia.

Nytpä murjasit aivan epätieteellisen lauseen. Sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta ovat molemmat yhden sähkömagneettisen perusvoiman ilmentymiä.
Luulin sinun tietävän, että nykyfysiikan käsityksen mukaan on neljä perusvoimaa:
- sähkömagneettinen
- vahva ydinvoima
- heikko ydinvoima
- painovoima
Jätän nyt sivuun uutisen viidennestä perusvoimasta josta äskettäin uutisoitiin.

Ja tämä sähkömagneettinen perusvoima on luonteeltaan dualistinen (hiukkas-aalto malli). Käytännön työssä riittää sähkön ymmärrykseen ne Maxwellin perusyhtälöt, mutta jos haluamme tarkempaa tietoa niin sitten on mentävä kvanttifysiikan alueelle.
Et kai "opetustyössä" ole tätä unohtanut? Jos olet, niin säälin kyllä sinun oppilaitasi.
Onneksi minulla oli toisenlainen opettaja.

Et vielä vastannut kysymykseeni: miksi transistorin toimintaa selitetään elektronien ja aukkojen virroilla eikä fotonivirralla.
Mikä ero on tavallisella transistorilla ja valotransistorilla? Kyllä minä automaatioasentajana tajuan näiden eron. Valokenno ja valoherkkä transistori ottaa vastaan "valon fotoneja".
Ja ymmärrän myös elektroniputken toimintaa jossa hiloilla vaikutetaan katodin ja anodin väliseen elektronipilveen. Alan kirjallisuus käyttää nimenomaan näitä termejä "elektronipilvi" ja "elektronivirta".

Taidat nyt unohtaa sovelletun fysiikan ja tekniikan eron kvanttifysiikkaan. Fakta on se, että me tunnemme vain yhden sähkömagneettisen perusvoiman.
Toistan vielä sen, että lauseesi on aivan väärin kirjoitettu:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia".

Ei "opettaja" voi sanoa noin väärin. Et kai yritä väittää, että fysiikka tuntee kaksi erilaista sähkömagneettista perusvoimaa.

arvasinhan.minä kirjoitti:

"MIKSI siten sähköopin kirjat selittää elektronien liikkeen sähköksi? Transistorien toimintakin selitetään npn/pnp mallissa elektronien ja aukkojen avulla...
Ja sitten puhutaan paristojen ja akkujen yhteydessä elektronivirran kulkemisesta navasta toiseen. Ei sähköopin kirjat tässä yhteydessä puhu fotoneista."

Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia. Toista kuvataan Maxwellin kenttäyhtälöillä ja kvanttielektrodynamiikalla (QED) ja toista klassisilla sähköopin lailla Amperesta, Coulombiin, Faradayhin ja Ohmiin. Jos et ymmärrä eroa, niin älä suotta ota asiaan kantaa?

"Valokuitujohdossa kulkee tosiaan valo joka sekin on sähkömagneettista säteilyä.
Etpä tainnut itsekään tietää tätä. "
Enpä tietenkään, vaikka olen opettanut alaa ja tehnyt siirtojohdoista opetusmonisteen, jossa yksi osa käsitteli eri tyyppisiä valokuituja ja niiden teoriaa. Olen myös opettanut sähkömagneettisen spektrin käyttäytymistä ja käytön teknisiä sovellutuksia vuosikausia, mutta enhän minä tietenkään osaa sitä vertaa teoriaa kuin peltisepän parilla googlauksella oppii.

Tiesitkö muuten, että elektronien vaellusnopeus johtimessa on varsin vaatimaton? Ei lähellekään sähkövirran vaikutuksen etenemisnopeutta; ei edes samalla hehtaarilla. Voimavaikutus kulkee huimasti nopeammin kuin elektroni johteessa. Osaatko selittää, miten se on mahdollista?

Lue lisää

"enhän minä tietenkään osaa sitä vertaa teoriaa kuin peltisepän parilla googlauksella oppii. "

Kai "opettaja" tietää sen, että peltisepät voivat tehdä peltikaappeja ja peltikoteloita sähköteknisiin laitteisiin? Automaatioasentajat eivät tavallisesti tee näitä sähkölaitekaappeja eikä sähkölaitekoteloita.

Meidän firmaan nämä kaapit ja kotelot tulee valmiina. Me vain kalustetaan niitä ja sitten niitä asennetaan työpaikoilla ja viimeistellään käyttövalmiiksi.
Et taida tuntea lainkaan käytännön työelämää?
Minä en ole tehnyt yhtäkään peltistä enkä muovista sähkölaitekaappia enkä -koteloa vuosien työaikana.
Kyllä ne ovat olleet valmis tavaraa, osa on toimitettu meille työpajaan ja osa on toimitettu suoraan eri työpaikoille.

Hanki käytännön työelämän tuntemusta jotta "peltiseppä" ei aiheuta ahdistusta.

opetat_aivan_väärin kirjoitti:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia.

Nytpä murjasit aivan epätieteellisen lauseen. Sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta ovat molemmat yhden sähkömagneettisen perusvoiman ilmentymiä.
Luulin sinun tietävän, että nykyfysiikan käsityksen mukaan on neljä perusvoimaa:
- sähkömagneettinen
- vahva ydinvoima
- heikko ydinvoima
- painovoima
Jätän nyt sivuun uutisen viidennestä perusvoimasta josta äskettäin uutisoitiin.

Ja tämä sähkömagneettinen perusvoima on luonteeltaan dualistinen (hiukkas-aalto malli). Käytännön työssä riittää sähkön ymmärrykseen ne Maxwellin perusyhtälöt, mutta jos haluamme tarkempaa tietoa niin sitten on mentävä kvanttifysiikan alueelle.
Et kai "opetustyössä" ole tätä unohtanut? Jos olet, niin säälin kyllä sinun oppilaitasi.
Onneksi minulla oli toisenlainen opettaja.

Et vielä vastannut kysymykseeni: miksi transistorin toimintaa selitetään elektronien ja aukkojen virroilla eikä fotonivirralla.
Mikä ero on tavallisella transistorilla ja valotransistorilla? Kyllä minä automaatioasentajana tajuan näiden eron. Valokenno ja valoherkkä transistori ottaa vastaan "valon fotoneja".
Ja ymmärrän myös elektroniputken toimintaa jossa hiloilla vaikutetaan katodin ja anodin väliseen elektronipilveen. Alan kirjallisuus käyttää nimenomaan näitä termejä "elektronipilvi" ja "elektronivirta".

Taidat nyt unohtaa sovelletun fysiikan ja tekniikan eron kvanttifysiikkaan. Fakta on se, että me tunnemme vain yhden sähkömagneettisen perusvoiman.
Toistan vielä sen, että lauseesi on aivan väärin kirjoitettu:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia".

Ei "opettaja" voi sanoa noin väärin. Et kai yritä väittää, että fysiikka tuntee kaksi erilaista sähkömagneettista perusvoimaa.

Lue lisää

Fotonitvälittävät SM-kenttää, joka saa elektronit liikkumaan. Sähkökenttä ja sähkövirta ovat todellakin eri asioita.
Valotransistori on transistori, jossa rajapintaan tuleva valo laukaisee trankun toimintaan.

opetat_aivan_väärin kirjoitti:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia.

Nytpä murjasit aivan epätieteellisen lauseen. Sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta ovat molemmat yhden sähkömagneettisen perusvoiman ilmentymiä.
Luulin sinun tietävän, että nykyfysiikan käsityksen mukaan on neljä perusvoimaa:
- sähkömagneettinen
- vahva ydinvoima
- heikko ydinvoima
- painovoima
Jätän nyt sivuun uutisen viidennestä perusvoimasta josta äskettäin uutisoitiin.

Ja tämä sähkömagneettinen perusvoima on luonteeltaan dualistinen (hiukkas-aalto malli). Käytännön työssä riittää sähkön ymmärrykseen ne Maxwellin perusyhtälöt, mutta jos haluamme tarkempaa tietoa niin sitten on mentävä kvanttifysiikan alueelle.
Et kai "opetustyössä" ole tätä unohtanut? Jos olet, niin säälin kyllä sinun oppilaitasi.
Onneksi minulla oli toisenlainen opettaja.

Et vielä vastannut kysymykseeni: miksi transistorin toimintaa selitetään elektronien ja aukkojen virroilla eikä fotonivirralla.
Mikä ero on tavallisella transistorilla ja valotransistorilla? Kyllä minä automaatioasentajana tajuan näiden eron. Valokenno ja valoherkkä transistori ottaa vastaan "valon fotoneja".
Ja ymmärrän myös elektroniputken toimintaa jossa hiloilla vaikutetaan katodin ja anodin väliseen elektronipilveen. Alan kirjallisuus käyttää nimenomaan näitä termejä "elektronipilvi" ja "elektronivirta".

Taidat nyt unohtaa sovelletun fysiikan ja tekniikan eron kvanttifysiikkaan. Fakta on se, että me tunnemme vain yhden sähkömagneettisen perusvoiman.
Toistan vielä sen, että lauseesi on aivan väärin kirjoitettu:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia".

Ei "opettaja" voi sanoa noin väärin. Et kai yritä väittää, että fysiikka tuntee kaksi erilaista sähkömagneettista perusvoimaa.

Lue lisää

Olet huvittava. En muuten edes vastailisi.

Elektronit ja aukot vaikuttavat toisiinsa sähkökentän kautta ja tämän kentän välittäjä on juurikin se fotoni, ei elektroni tai sen puute "aukko". Eli fotoneja kulkee myös "kiinteässä aineessa". Katsos kun aine itsessään on varsin höttöä. Esimerkiksi neutronin massasta 99 % muodostuu sidosenergioiden massasta ja vain prosentti U ja D kvarkkien massasta (joka sekin voidaan kuvata kenttänä). Atomin sisällä on fotoneilla (tai virtuaalifotoneilla) tilaa temmeltää.

Elektroniputkissa, kuten vanhoissa radioputkissa tai oskilloskoopeista ja kuvaputki TV:sta tutussa katodisädeputkessa toki kulkee elektronivirta. Mutta kun niitäkin ohjaa sähkökenttä, eivätkä toiset elektronit.
Hyllystäni löytyy vieläkin Pentti Mattilan Radiotekniikan oppikirja, joka rakentui vielä kokonaan putkitekniikkaan. Kirjahyllyni päällä on läksiäislahjana jalopuualustalla tuyli 20 cm korkea tyratronputki 5C22, joka on jo itsessään kuin taideteos. Tunsin elektroniputket diodista pentodiin ja tyratronista nuvistoriin silloin kun niiden aika oli.

"Käytännön työssä riittää sähkön ymmärrykseen ne Maxwellin perusyhtälöt, mutta jos haluamme tarkempaa tietoa niin sitten on mentävä kvanttifysiikan alueelle. Et kai "opetustyössä" ole tätä unohtanut? Jos olet, niin säälin kyllä sinun oppilaitasi. Onneksi minulla oli toisenlainen opettaja."

Sähköasentaja, sähköteknikko tai sähköinsinööri ei ikinä tarvitse Maxwellin yhtälöitä. Radio- ja tiedonsiirtoinsinööreistä osa tarvitsee sitä tietoa, mutta eivät heistäkään läheskään kaikki. Heidän peruskoulutukseensa kuitenkin on kuulunut niiden opiskelu, toisin kuin paksusähköosaajien.
Kerrohan nyt ihan omin sanoin, mitä se mainitsemasi "toisenlainen opettaja " sinulle kvanttielekrodynamiikasta opetti. Mitä sellaista sinulle on opetettu sähkömagneettisten kenttien käyttäytymisestä, joita Maxwell ei selitä? Siitä syvemmälle menevät ainoastaan teoreettiset fyysikot ja epäilen suuresti, onko sinulla tai kellään opettajistasi siltä alalta tietämystä.

Miksi valehtelet ummet ja lammet. Olet totaalisen pihalla selittelyinesi ja aina tulee lisää nekkuun. Minulla on täysi työura takana hituvirta-ammattilaisena sekä kentällä, että uran alussa ja lopussa opettajana. Vien sinua tällä alalla kuin kuoriämpäriä, etkä tajua edes hävetä tietämättömyyttäsi.

Toistan vielä: "Sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia". Opettaja voi sanoa näin ja opettajan täytyy sanoa näin tai hän opettaa puutaheinbää.

opetat_aivan_väärin kirjoitti:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta eivät ole sama asia.

Nytpä murjasit aivan epätieteellisen lauseen. Sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta ovat molemmat yhden sähkömagneettisen perusvoiman ilmentymiä.
Luulin sinun tietävän, että nykyfysiikan käsityksen mukaan on neljä perusvoimaa:
- sähkömagneettinen
- vahva ydinvoima
- heikko ydinvoima
- painovoima
Jätän nyt sivuun uutisen viidennestä perusvoimasta josta äskettäin uutisoitiin.

Ja tämä sähkömagneettinen perusvoima on luonteeltaan dualistinen (hiukkas-aalto malli). Käytännön työssä riittää sähkön ymmärrykseen ne Maxwellin perusyhtälöt, mutta jos haluamme tarkempaa tietoa niin sitten on mentävä kvanttifysiikan alueelle.
Et kai "opetustyössä" ole tätä unohtanut? Jos olet, niin säälin kyllä sinun oppilaitasi.
Onneksi minulla oli toisenlainen opettaja.

Et vielä vastannut kysymykseeni: miksi transistorin toimintaa selitetään elektronien ja aukkojen virroilla eikä fotonivirralla.
Mikä ero on tavallisella transistorilla ja valotransistorilla? Kyllä minä automaatioasentajana tajuan näiden eron. Valokenno ja valoherkkä transistori ottaa vastaan "valon fotoneja".
Ja ymmärrän myös elektroniputken toimintaa jossa hiloilla vaikutetaan katodin ja anodin väliseen elektronipilveen. Alan kirjallisuus käyttää nimenomaan näitä termejä "elektronipilvi" ja "elektronivirta".

Taidat nyt unohtaa sovelletun fysiikan ja tekniikan eron kvanttifysiikkaan. Fakta on se, että me tunnemme vain yhden sähkömagneettisen perusvoiman.
Toistan vielä sen, että lauseesi on aivan väärin kirjoitettu:

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia".

Ei "opettaja" voi sanoa noin väärin. Et kai yritä väittää, että fysiikka tuntee kaksi erilaista sähkömagneettista perusvoimaa.

Lue lisää

"Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia".

Ei "opettaja" voi sanoa noin väärin. Et kai yritä väittää, että fysiikka tuntee kaksi erilaista sähkömagneettista perusvoimaa. "

No mistä lähtien se sähkövirta on ollut fysiikan perusvoima? Onko jännitekin sellainen?
Wiki: "Hiukkasfysiikan standardimallissa perusvuorovaikutusten välittymistä voidaan kuvata vuorovaikutuksia välittävien hiukkasten mittabosonien, vaihdolla.[57] Vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen on gluoni, sähkömagneettisen fotoni ja heikon W- ja Z-bosonit."

Ei elektronia eikä edes aukkoa vaan fotoni SM-vuorovaikutuksen välittäjänä. Täh? Ihan puppuahan tuo tietenkin on. Eikö ne fyysikot tuon vertaa ymmärrä. Eihän fotoni voi kulkea kiinteässä aineessa, eihän? Miten se Feynmankin on tuollaista mennyt höpöttämään, muuten niin tolkku mies.
Kyllä nyt pellisepän pitäisi kirjoittaa Wikin sivu tai oikeastaan koko kvanttifysiikka uusiksi ja samalla tietenkin kaatuisi nykykemia ja pitkälle myös biologia. Jos SM-vuorovaikutus toimisi fotoneilla, ei ionisidoksia tai hilarakenteitakaan voisi muodostua, kun fotonit eivät läpinäkymättömässä aineessa kulje. Empiirisen kokeenkin mukaan kun laittaa hitsausmaskin naamalle, maailma pimenee. :D

Hauskojahan nämä keskustelut ovat (jos ei tunne jo liikaa myötähäpeää), mutta ei niillä fysiikan palstalla mitään tekoa ole.

Kirjoitit näin:
"Kerrohan nyt ihan omin sanoin, mitä se mainitsemasi "toisenlainen opettaja " sinulle kvanttielekrodynamiikasta opetti. "

Olet jopa teoreetikoksi tyhmä. Luulin sinun tietävän, että eri tasoilla annetaan eri tasoista koulutusta. Automaatioasentajien koulutukseen ei kuulu edes kvanttielektrodynamiikka. Tämä alue kuuluu fyysikoille tosin muutkin voi siihen tutustua jos mielenkiintoa riittää.

Kirjoitit myös:
""Siksi, koska sähkömagneettinen kenttä ja sähkövirta EIVÄT ole sama asia". "

Väärin, sähkömagneettinen perusvoima on yksi laaja fysiikan alue eli kyllä sähkömagneettiset kentät ja sähkövirrat kuuluu yhteen.
Eroja tulee vasta kun aletaan käsitellä sovelletun fysiikan ja tekniikan suhdetta teoreettiseen fysiikkaan (kvanttifysiikkaan).

Ei meillä ole kahta erilaista sähkömagneetista perusvoimaa. Jos olet toista mieltä niin miksi et rupea uusimaan sähkötekniikan oppikirjoja. Minun kotikirjastossa on eri vuosikymmeniltä fysiikan ja sähkötekniikan kirjoja niistä käy varsin selvästi ilmi sanaston eli terminologian muutokset.

Teoreetikkona et liene tajua tätä lingvististä puolta. Sähkömagneettinen perusvoima ei ole muuttunut miksikään, se mikä on muuttunut on sanasto eli terminologia. Ei sähkömagneettinen perusvoima siitä muutu miksikään vaikka se vanhemmissa kirjoissa voidaan kuvata elektronien ja aukkojen liikkeenä.
Kyllä vanhemmisssa radiotekniikan kirjoissa putkitekniikan yhteydessä puhutaan selvästi elektronipilvestä ja elektronivirrasta katodin ja anodin välillä.
Ei ne puhu fotoneista paljoakaan, jossakin valokenno tai valotransistorin yhdessä voi olla siitä jokin lyhyt maininta (riippuen julkaisuvuodesta)

Sinulla on nyt kova urakka edessä kun rupeat uusimaan kaiken "virheellisen" oppikirjamassan. Tutustuisit välillä lingvistiikaan eli kielelliseen ilmaisuun.
Sähkö on sitä samaa sähköä vaikka siitä puhutaan eri aikoina ja eri tasoilla vaihtelevin sanastoin.

"Ei meillä ole kahta erilaista sähkömagneetista perusvoimaa. Jos olet toista mieltä niin miksi et rupea uusimaan sähkötekniikan oppikirjoja. "

Yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Säkövirta ei ole sähkömagneettinen perusvoima, ei ole ikinä ollut eikä tule ikinä olemaan. Yksikään kirjahyllysi kirjoista ei sellaista väitä, vai voitko kertoa kirjan nimen ja sivun? Jauhat asian vierestä, kuten niin usein evoluutiopalstalla, etkä itse edes tajua olevasi totaalisen pihalla. Sinut on nyt jo parin kirjoittajan toimesta lytätty ja mielelläni komppaan heitä.

Ps. Miksi valehtelit, ettet ole peltiseppä? Kirjoitustyylistäsi ei voi mitenkään erehtyä.

agnoskepo kirjoitti:

"Ei meillä ole kahta erilaista sähkömagneetista perusvoimaa. Jos olet toista mieltä niin miksi et rupea uusimaan sähkötekniikan oppikirjoja. "

Yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Säkövirta ei ole sähkömagneettinen perusvoima, ei ole ikinä ollut eikä tule ikinä olemaan. Yksikään kirjahyllysi kirjoista ei sellaista väitä, vai voitko kertoa kirjan nimen ja sivun? Jauhat asian vierestä, kuten niin usein evoluutiopalstalla, etkä itse edes tajua olevasi totaalisen pihalla. Sinut on nyt jo parin kirjoittajan toimesta lytätty ja mielelläni komppaan heitä.

Ps. Miksi valehtelit, ettet ole peltiseppä? Kirjoitustyylistäsi ei voi mitenkään erehtyä.

Lue lisää

Tarkennus: "Ei sähkömagneettinen perusvoima siitä muutu miksikään vaikka se vanhemmissa kirjoissa voidaan kuvata elektronien ja aukkojen liikkeenä. "

Missä kirjoissa? Olen satavarma, ettei sähkömagneettista perusvoimaa ole ikinä eikä missään kuvattu aukkojen tai elektronien liikkeenä. Sen tietää jokainen sovellettua elektroniikkaa lukenut koulutettu ammattilainen, on sitten sähkäri, radioinsinööri tai mikä tahansa hituvirta-ammattilainen.

No kyllä se nyt on vaikea ymmärtää.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus = Sähkövirta. Peruste: Koska molemmissa lukee Sähkö.
Myös Sähköankeriasta voidaan pitää sähkömagneettisen kentän välittäjänä, koska siinäkin lukee Sähkö ja se välittää voimaansa paikasta paikkaan uidessaan jorpakossa. Myös Sähkölasku ja Sähköisku ovat Sähkömagneettisen voiman välittäjiä puhumattakaan koko ajan yleistyvistä Sähköautoista.

Myös sinä olet teoreetikoksikin tyhmä, koska komppaat nimimerkkiä "Fysiikka-uusiksi". Kaikki, jotka ovat pellisepän kanssa eri mieltä mistä tahansa asiasta ovat teoreetikoksikin tyhmiä. Kaikki teoreetikot (varsinkin evoluutioteoreetikot ja nyt myös fyysikot) ovat tyhmiä, koska he ovat pääsääntöisesti eri mieltä kyseisen peltisepän kanssa asiasta kuin asiasta.

Tyhmää-agnostisuutta kirjoitti:

No kyllä se nyt on vaikea ymmärtää.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus = Sähkövirta. Peruste: Koska molemmissa lukee Sähkö.
Myös Sähköankeriasta voidaan pitää sähkömagneettisen kentän välittäjänä, koska siinäkin lukee Sähkö ja se välittää voimaansa paikasta paikkaan uidessaan jorpakossa. Myös Sähkölasku ja Sähköisku ovat Sähkömagneettisen voiman välittäjiä puhumattakaan koko ajan yleistyvistä Sähköautoista.

Myös sinä olet teoreetikoksikin tyhmä, koska komppaat nimimerkkiä "Fysiikka-uusiksi". Kaikki, jotka ovat pellisepän kanssa eri mieltä mistä tahansa asiasta ovat teoreetikoksikin tyhmiä. Kaikki teoreetikot (varsinkin evoluutioteoreetikot ja nyt myös fyysikot) ovat tyhmiä, koska he ovat pääsääntöisesti eri mieltä kyseisen peltisepän kanssa asiasta kuin asiasta.

Lue lisää

Olet itse törmäillyt peltikaappeihin liian usein. Tämän vuoksi asenne peltiseppiä kohtaan taitaa olla ongelmallinen.
Miksi luulet sähköankeriaan sähkön olevan erilaista sähköä kuin muu sähkö on?

Kyllä kaikki sähkö on samaa sähköenergiaa mitä sähkömagneettinen voimakin on. Onneksi en ollut oppivuosina oppilaasi, en varmasti olisi läpäissyt yhtäkään tenttiä.

Nyt on sentään elanto saatu jo monia vuosia automaattiasentajana eikä työn loppumisesta ole edes pelkoa. Työnantaja arvostaa osaamista enemmän kuin tyhjän teorian puhumista.

Ne termit "heikkovirta" ja "vahvavirta" ovat vain kielellisiä ilmaisuja. Todellisessa työssä keskitytään työhön eikä teoreettisten kysymysten pyörittelyyn peltikaappien takana törmäillen välillä kaappien avoimiin oviin.

Olisit hankkinut työkokemusta opettajien kahvihuoneen ulkopuoleltakin. Anna sen peltisepän tehdä niitä peltikaappeja.

"Onneksi en ollut oppivuosina oppilaasi, en varmasti olisi läpäissyt yhtäkään tenttiä. "

Et varmaan olisi, jos sekoitat sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sähkövirtaan. Kyse ei todellakaan ole terminologiasta, vaan käsitteiden sekoittamisesta. Vaikka molemmissa on sana sähkö, niin kyse on eri asioista.

agnoskepo kirjoitti:

"Onneksi en ollut oppivuosina oppilaasi, en varmasti olisi läpäissyt yhtäkään tenttiä. "

Et varmaan olisi, jos sekoitat sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sähkövirtaan. Kyse ei todellakaan ole terminologiasta, vaan käsitteiden sekoittamisesta. Vaikka molemmissa on sana sähkö, niin kyse on eri asioista.

Lue lisää

Kaveri sekoittaa perusasiatkin ja alkaa kitisemään siitä, että muut opettavat huonosti. Väärät väitteet oikaistiin useasti, mutta hömelö keksii uusia yhtä pöljiä samaa tahtia, kun vanhoja oikaistaan. Ja sitten jää vielä neula jumiin, että sähkövirta on sama kuin SM-vuorovaikutus. Ei ole, eikä tule olemaan, vääntää asiaa miten päin tahansa. Kyseessä on pelkkä tietämättömyyden aiheuttama aivopieru ja kun ei ole edes kanttia myösntää olleensa väärässä alusta lähtien.

Jos teleskooppiantennin epäjatkuvuuskohdat ovat hallinnassa niin, ettei impedanssiepäsovitusta synny, niin mikä jottei. Ainoat sellaiset ratkaisut, joihin muistan törmänneeni, ovat olleet sisääntyönnettäviä autoradioantenneja eli neljännesaaltomonopoleja maatasolla.

Mikä-nottei kirjoitti:

Jos teleskooppiantennin epäjatkuvuuskohdat ovat hallinnassa niin, ettei impedanssiepäsovitusta synny, niin mikä jottei. Ainoat sellaiset ratkaisut, joihin muistan törmänneeni, ovat olleet sisääntyönnettäviä autoradioantenneja eli neljännesaaltomonopoleja maatasolla.

Lue lisää

Autoissa oli jossain vaiheessa jopa moottorikäyttöisiä teleskooppiantenneita.

Radio-ohjattavien lelujen ohjaimissa (taajuusalue ehkä noin 27 Mhz) käytettiin myös ulosvedettäviä antenneja.

Armeijan "venttiseiskaa" en muista tarkalleen miten siinä se antenni oli. Marssiantennihan siihen oli erikseen, olisiko ollut kanssa teleskooppinen? En ollut viestijoukoissa, niin kokemus jäi lähinnä muuten vaan mukana raahaamiseen.

Kyllä, ymmärsit oikein.
Radiotaajuuksilla umpijöötistä ei saa etua. HF-alueen lanka-antenneissa käytetään myös kuparoitua teräslankaa, koska virta kulkee pinnan kuparoinnissa. Teräs antaa vahvuuden, kupari johtavuuden. Laskeskelin jokin aika sitten, että kuumasinkitty teräs olisi HF-alueen yläpäässä kelpo antennimateriaali.
Sinkki on kohtalainen johdin ja virta ko. taajuuksilla kulkee pinnassa korkeintaan kymmenien mikrometrien syvyydessä.

vaihtuvapituus kirjoitti:

Autoissa oli jossain vaiheessa jopa moottorikäyttöisiä teleskooppiantenneita.

Radio-ohjattavien lelujen ohjaimissa (taajuusalue ehkä noin 27 Mhz) käytettiin myös ulosvedettäviä antenneja.

Armeijan "venttiseiskaa" en muista tarkalleen miten siinä se antenni oli. Marssiantennihan siihen oli erikseen, olisiko ollut kanssa teleskooppinen? En ollut viestijoukoissa, niin kokemus jäi lähinnä muuten vaan mukana raahaamiseen.

Lue lisää

Venttiseiskan marssiantenni ei ollut teleskooppi, vaan kourun muotoon prässätty liuska vähän kuten rullamitassa.

LV-217 kirjoitti:

Venttiseiskan marssiantenni ei ollut teleskooppi, vaan kourun muotoon prässätty liuska vähän kuten rullamitassa.

Voisikohan rullamittaa käyttää aallonpituuden mukaan säädettävänä antennina? Vai haittaako "kiepille" jäävä osuus pahastikin toimintaa?

Taitaisi se haitata. Se muodostaisi jonkinnäköisen kelan säteilevän antennin ja syötön väliin.

bjkjkjhjhbhj kirjoitti:

Taitaisi se haitata. Se muodostaisi jonkinnäköisen kelan säteilevän antennin ja syötön väliin.

Senhän voisi toteuttaa tekemällä liitoskytkentä rullamitan ulostulokohtaan esimerkiksi harjaksilla tai hiilellä, jolloin reservissä oleva osuus mitasta jäisi passiiviseksi. Saattaahan siihen liitokseen toki muodostua haitallista kapasitanssia.

Mutta se rullalla oleva osa pitäisi kai eristää ulos tulevasta. Muutenhan osa energiasta lähtisi sinne. Tietenkin suurilla taajuuksilla jo sen induktanssi toimisi vastuksena. Voisihan tuo toimiakin ainakin jotenkin.
Toisaalta HF antennina toimii vaikka vanha rautaheteka. Intissä oletettiin, että hätävara-antennin saa piikkilanka-aidasta , kun mittaa sopivan pituiset viikset dipoliksi ja katkoo oikeista paikoista.

"Jotkut ihan tosissaan uskoo ettei se seinän töpseliin tuleva "seinäsähkö" ole samanlaista sähköä kuin se mikä on sähkömagneettista perusvoimaa universumissa."
Ja ovat uskossaan täysin oikeassa, kuten kaikki vähänkin fysiikkaa lukeneet tietävät.
Sähkövirta ja jännite ovat eri asioita kuin sähkömagneettinen vuorovaikutus. Edellisen aiheuttavat varautuneet hiukkaset, kuten elektronit ja jälkimmäisen välittäjähiukkanen on lepomassaton varaukseton fotoni.

Ei ehkä kannattaisi ottaa kantaa asiaan, jota ei ymmärrä. Vaikka asia on sinulle näköjään kerrottu useita kertoja eri tavoin, niin yhä vain jaksat jatkaa. Tarkastaminen on vallan helppoa. Googlaa wikistä sähkömagneettinen vuorovaikutus ja sähkövirta. Huomaat, ettei kyse ole samasta asiasta.

Wikipediaan voi kuka tahansa kirjoittaa ihan mitä tahansa.

Nuo wikissä olevat tiedot sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta ja sähkövirrasta on luettavissa fysiikan kirjoista. Wikin artikkelit pitävät kyllä niiltä osin riittävällä tarkkuudella paikkaansa.

Sitten vähän Wikin luotettavuudesta:

Naturessa julkaistusta tutkimuksesta englanninkielisen wikin luotettavuudesta Hesarin mukaan: "Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo vuosia ja siitä on tehty monia akateemisia tutkimuksia ja muita selvityksiä. Kuuluisin niistä on tiedelehti Naturen vuonna 2005 julkaisema selvitys, jossa vertailtiin Wikipediassa ja Encyclopedia Britannicassa olevien virheiden määrää. Aineistona oli 42 Wikipedia-artikkelia. Vertailun tulos oli, että Wikipedia oli lähes yhtä virheetön kuin maailman arvostetuimpiin kuuluva tietosanakirja Encyclopedia Britannica."

Ja sitten samassa artikkelissa Hesarin teettämä tutkimus suomenkielisen wikin luotettavuudesta: "Heti aluksi hyviä uutisia: suomenkielinen Wikipedia on faktoiltaan pääosin virheetön. Virheettömyys on selvityksemme kuudesta mittarista se, josta Wikipedia-artikkelit saivat selvästi parhaat pisteet.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwj479LC-ePOAhXGjSwKHV9VDBIQFggbMAA&url=http://www.hs.fi/tiede/a1305754303586&usg=AFQjCNGYVScyRYVk-41-1FqybaNAsOUe4g

Täsmälleen. Hesariinkin kirjoitellaan nykyään kaikenlaista vihertyttöpaskaa. Eikä ole wikipediassa ollenkaan harvinainen sellainen huomautus, että jutun saa poistaa, koska mitään lähdelinkkejä ei löydy.

Jätä vaan suosiolla se Dr pois nikistäsi. Kommenttiesi taso on sitä luokkaa, että Pölkky on varsin hyvä nikki.