Ihminen on kulttuurievoluution tuote

Ehkä hieman näinkin.
Evoluutio käsittämättömässä viisaudessaan loi savanneilla viihtyvän simpanssilajin jolla oli luovuutta tupla annos edeltäjiinsä nähden.

Aivojen koon kasvaminen seuraa ihmislajin kehittymistä, mutta ainakin osaittain jälkijättöisesti.
Sama pätee myös käden kehittymisessä. Ensin opittiin käyttämään "apinamaisia" käsiä muuhunkin kuin kiipeilyyn eli valmistettiin alkeellisia työkaluja ja aseita.
Mutaatioiden, esim peukalo/etusormiotteen kautta, käsi kehittyi monityökaluksi.
Sama ilmiö tapahtui olkapään kehityksessä, kiviä ja kepakkoja heittelevä alkuihminen sai heittämiseen soveltuvan olkapään jälkijättöisesti kun kulttuurin muutos antoi evoluutiolle "tilauksen" tehokkaammasta olkapään rakenteesta.
Myös pätenee myös aivojen kasvuun eli kommunikointi ja monet muut tekniseen ja sosiaaliseen elämään liittyvät asiat monimutkaistuivat: Ne yksilöt jotka pystyivät tehokkaasti siirtämään kehittyvää kulttuuria eteenpäin menestyivät. Älykkyys ja sosiaalinen taito palkittiin> aivokapasiteetti kasvoi.

Kulttuurievoluutio mahdollistui kuitenkin vasta aivojen koon kehityttyä. Hankitut ominaisuudet eivät periydy, joten käsien käyttö tuskin on vaikuttanut geeneihin. Toki käsien käyttöä edesauttaneet geenit ovat antaneet kilpailuetua.

Entä simpanssien työkalujen käyttö.
Onko simpanssien aivojen koko ylittänyt jo kulttuurievoluution vähimmäisrajan?

Jotkut varislinnutkin käyttävät työkaluja. Kyllä kulttuurievoluutio vaatii vähän enemmän kuin pelkän työkalujen käytön. Mutta ei aivojen kokokaan pelkästään ratkaisee. Kuten aikaisemmin kirjoitin H. neanderdaliksella oli keskimäärin nykyihmistä isommat aivot, mutta heillä ei juurikaan kulttuurievoluutiota tapahtunut, vaan työkalut säilyivät samanlaisina lähes koko neanderdalien olemassaolon ajan. Aivojen tai ajattelun "joustavuus" ( paremman sanan puutteessa) saattoi olla nykyihmisen ratkaiseva kilpailuetu sisarlajiimme verrattuna.
Taas suosittelen kirjoja. Valste : Ihmislajin synty ja Stringer: "Vain yksi jäi" valaisevat melko hyvin nykykäsitystä ihmislajin kehityksestä.

Ajatus siitä, että kulttuurievoluutio aiheutti aivojen kasvun viittaisi mielestäni jopa lamarcismiin, mutta sitä et varmaan tarkoittanut. Tosiasia on, että aivojen tehokkuuteen vaikuttaa genomin lisäksi virikkeellinen ympäristö, mutta taitaa olla niin, että genomi asettaa sen ylärajan.

MunaVaiKana kirjoitti:

Kulttuurievoluutio mahdollistui kuitenkin vasta aivojen koon kehityttyä. Hankitut ominaisuudet eivät periydy, joten käsien käyttö tuskin on vaikuttanut geeneihin. Toki käsien käyttöä edesauttaneet geenit ovat antaneet kilpailuetua.

Lue lisää

Itse asiassa hankitut ominaisuudet (acquired states) voivat periytyä sekä solu- että yksilösukupolvelta seuraavalle ns. epigeneettisen säätelyn avulla. Epigenetiikka on syrjäyttämässä klassista genetiikkaa tutkimuksessa. HGP sekvensoi ihmisen genomin, mutta ei pystynytkään vastaamaan kysymyksiin, joihin sen oletettiin vastaavan (mm. geneettiset sairaudet). Ihmisen genomin sekvensointi osoitti, että ihmisen DNA:ssa on karkeasti 3 miljardia emäsparia ja 20 000-25 000 proteiineja koodaavaa geeniä. Tämä eksomin osuus DNA:ssa on kuitenkin vain n. 1,5 %. Eksomin ympärillä on geenien toimintaa ohjaavia säätelyalueita (intronit, vahvistajat, promoottorit), joiden osuus DNA:sta on vähintään 20 %. Tämä on se alue, jota epigenetiikka tutkii; ts. mikä säätelee geenien toimintaa? Kiinnostus epigenetiikkaan lisääntyi 5-10 vuotta sitten.

Epigenetiikka tarkoittaa sellaisten geenejä säätelevien mekanismien tutkimusta, jotka vaikuttavat geenien ulkopuolelta ilman, että DNA:n emäsjärjestyksessä tapahtuu psyviä muutoksia. Tällaisia ovat mm. geenejä vaimentavat ja vahvistavat metylaatiot sekä histonien, kromatiinin ja DNA:n toiminnan muutokset. Kyse on eräänlaisesta kemiallisesta periytymisestä, jossa perinnöllinen tieto siirtyy solun tai eliön jälkeläisille ilman, ett perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Evoluution kannalta epigeneettisten mekanismien vaikutus on kiistaton: muutokset edistävät yksilön biologista sopeutumista ympäristöönsä, vaikka ne voivat myös altistaa sairastumiselle (mm. syövät, autoimmuunitaudit). Epigenetiikassa olennaista on siis ympäristön muuttujat (lämpö, toksiinit, patogeenit, ravinto jne.) ja perimän adaptoituminen niihin.

Informaatio, joka säätelee minkälaiseksi solu erilaistuu ja miten solu toimii, ei määräydy pelkästään DNA:sta, vaan geneettisen koodin päällä toimii epigeneettinen profiili, joita ihmisellä voi olla useita (Wong ym. 2007). Näin saman geneettisen informaation sisältävä solu voi jakautumisen jälkeen erilaistua ja toimia eri tavoin. Geenien toiminnan säätelymekanismit perustuvat DNA:ssa tapahtuviin kemiallisiin muutoksiin.

Epigenetiikka kytkeytyy vahvasti aivojen evoluutioon. Tässä pari tieteellistä linkkiä aiheesta:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23201253
http://www.iranbiology.ir/news/files/public/1341520356_3_FT1304_frontiers1.pdf

Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "Epi" eli "päälle" voi vaikuttaa vain olemassa olevaan genomiin, eikä siten voi olla evoluution primus motor.

agnoskepo kirjoitti:

Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "Epi" eli "päälle" voi vaikuttaa vain olemassa olevaan genomiin, eikä siten voi olla evoluution primus motor.

Lue lisää

"Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "

Toisaalta luonnonvalinta ei myöskään voi karsia eikä suosia sellaista genomin ominaisuutta joka ei ole epigeneettisesti kytkettynä päälle. Neanderdalilaisella oli varmaankin kaikki riittävät genomin ominaisuudet jotta kulttuurievoluutio olisi voinut olla nopeaa mutta olosuhteiden ja/tai kulttuurin valintojen takia ne ominaisuudet eivät olleet samalla tavalla epigeneettisesti aktivoituneita kuin nykyihmisellä.

Olen jossain nähnyt spekulaatiota että neandertalilaisilla ei ollut yhteisössään kovin pitkälle erikoistunutta työnjakoa vaan kaikki tekivät kaikkea eli sekä koiraat että naaraat metsästivät ja hoitivat jälkeläisiä kun taas nykyihmisellä naaraat keskittyivät jälkeläisten hoitoon ja koiraat yhteisön puolustukseen ja metsästykseen. On helppo ymmärtää että tässä piilee nykyihmisen melkoinen etu suhteessa neandertaleihin ja tällainen erikoistuminen suosi melko suuria paikallaan pysyviä yhteisöjä kun taas neandertalit todennäköisesti liikkuivat aika pienissä ryhmissä.

Voisi ehkä ajatella niin että aivojen rakenteen monimutkaistuminen tapahtui rinnakkain kulttuurin kehityksen kanssa eli nimenomaan se kehittyneempi ja koko ajan vaativammaksi muuttuva kulttuuri kytki päälle niitä epigeneettisiä kumuloituvia vaikutuksia jolloin ne neanderthalilla pelkästään potentiaaliset genomin ominaisuudet pääsivät aktivoitumaan ja samalla luonnonvalinnan valikoimaksi.

Nykyisessä kulttuurievoluutiossa erikoistuminen lienee saavuttanut jo melko optimaalisen tilan ja saattaa jo olla jossain määrin haitallista aiheuttaen yhteiskunnan haavoittuvuuksia mm. kehittyneestä tekniikasta riippuvuuden takia.

Yhteiskunta ei ole enää juuri missään kehittyneissä länsimaissa omavarainen vaan ollaan riippuvaisia hyödykkeiden tuonnista ja infran toimivuudesta ja se infran toimivuus taas edellyttää pitkälle erikoistuneita osaajia.

Neanderdahlien epigenetiikasta ei voi sanoa yhtään mitään. Nykytään epigenetiikkaa nostetaan aivan liikaa esiin (etenkin maallikkojen toimesta). Alaa on tutkittu vieläkin niin vähän aikaa, ettei sen vaikutuksesta evoluutioon eikä muuhunkaan voida sanoa paljon mitään varmaa. On myös huomioitava, että epigeneettiset ominaisuudet ovat pääosin väistyviä. Ne tuskin aiheuttavat monen sukupolven pituisia trendejä.

kunhan_arvelen kirjoitti:

"Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "

Toisaalta luonnonvalinta ei myöskään voi karsia eikä suosia sellaista genomin ominaisuutta joka ei ole epigeneettisesti kytkettynä päälle. Neanderdalilaisella oli varmaankin kaikki riittävät genomin ominaisuudet jotta kulttuurievoluutio olisi voinut olla nopeaa mutta olosuhteiden ja/tai kulttuurin valintojen takia ne ominaisuudet eivät olleet samalla tavalla epigeneettisesti aktivoituneita kuin nykyihmisellä.

Olen jossain nähnyt spekulaatiota että neandertalilaisilla ei ollut yhteisössään kovin pitkälle erikoistunutta työnjakoa vaan kaikki tekivät kaikkea eli sekä koiraat että naaraat metsästivät ja hoitivat jälkeläisiä kun taas nykyihmisellä naaraat keskittyivät jälkeläisten hoitoon ja koiraat yhteisön puolustukseen ja metsästykseen. On helppo ymmärtää että tässä piilee nykyihmisen melkoinen etu suhteessa neandertaleihin ja tällainen erikoistuminen suosi melko suuria paikallaan pysyviä yhteisöjä kun taas neandertalit todennäköisesti liikkuivat aika pienissä ryhmissä.

Voisi ehkä ajatella niin että aivojen rakenteen monimutkaistuminen tapahtui rinnakkain kulttuurin kehityksen kanssa eli nimenomaan se kehittyneempi ja koko ajan vaativammaksi muuttuva kulttuuri kytki päälle niitä epigeneettisiä kumuloituvia vaikutuksia jolloin ne neanderthalilla pelkästään potentiaaliset genomin ominaisuudet pääsivät aktivoitumaan ja samalla luonnonvalinnan valikoimaksi.

Nykyisessä kulttuurievoluutiossa erikoistuminen lienee saavuttanut jo melko optimaalisen tilan ja saattaa jo olla jossain määrin haitallista aiheuttaen yhteiskunnan haavoittuvuuksia mm. kehittyneestä tekniikasta riippuvuuden takia.

Yhteiskunta ei ole enää juuri missään kehittyneissä länsimaissa omavarainen vaan ollaan riippuvaisia hyödykkeiden tuonnista ja infran toimivuudesta ja se infran toimivuus taas edellyttää pitkälle erikoistuneita osaajia.

Lue lisää

Neanderdalin ihmisen kohtalo oli todennäköisesti sama kuin primitiivisten kansojen kohtalo ihmiskunnassa yli päätään. Ne sulautuivat kehittyneempään kulttuurin ja/ tai tuhoutuivat.
"Spekulaatiot koiras ja naaras ihmisten työnjaosta" voidaan jättää omaan arvoonsa:D

Neanderdal oli yö metsästäjä, päivällä nukkuivat.

Mihin väitteesi perustuu? En ole mistään lukenut tuollaista väitettä.

agnoskepo kirjoitti:

Mihin väitteesi perustuu? En ole mistään lukenut tuollaista väitettä.

Aika outo väite se on minunkin mielestä.
Neanderdalin ihmisen silmät olivat kallon perusteella suuremmat kuin nykyihmisellä ja se on voinut väittämän peruste.
Hyvä hämäränäkökyky olisi metsästyksessä loistava ominaisuus. Joten se olisi risteymien kautta tullut myös euro-aasialaiseen perimään. En kuitenkaan ole kuullut että eurooppalaisilla olisi afrikkalaisia parempi hämäränäkökyky.

Takaraivolohko näkökyky ja melaniini aurngonpaiste.

kunhan_arvelen kirjoitti:

"Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "

Toisaalta luonnonvalinta ei myöskään voi karsia eikä suosia sellaista genomin ominaisuutta joka ei ole epigeneettisesti kytkettynä päälle. Neanderdalilaisella oli varmaankin kaikki riittävät genomin ominaisuudet jotta kulttuurievoluutio olisi voinut olla nopeaa mutta olosuhteiden ja/tai kulttuurin valintojen takia ne ominaisuudet eivät olleet samalla tavalla epigeneettisesti aktivoituneita kuin nykyihmisellä.

Olen jossain nähnyt spekulaatiota että neandertalilaisilla ei ollut yhteisössään kovin pitkälle erikoistunutta työnjakoa vaan kaikki tekivät kaikkea eli sekä koiraat että naaraat metsästivät ja hoitivat jälkeläisiä kun taas nykyihmisellä naaraat keskittyivät jälkeläisten hoitoon ja koiraat yhteisön puolustukseen ja metsästykseen. On helppo ymmärtää että tässä piilee nykyihmisen melkoinen etu suhteessa neandertaleihin ja tällainen erikoistuminen suosi melko suuria paikallaan pysyviä yhteisöjä kun taas neandertalit todennäköisesti liikkuivat aika pienissä ryhmissä.

Voisi ehkä ajatella niin että aivojen rakenteen monimutkaistuminen tapahtui rinnakkain kulttuurin kehityksen kanssa eli nimenomaan se kehittyneempi ja koko ajan vaativammaksi muuttuva kulttuuri kytki päälle niitä epigeneettisiä kumuloituvia vaikutuksia jolloin ne neanderthalilla pelkästään potentiaaliset genomin ominaisuudet pääsivät aktivoitumaan ja samalla luonnonvalinnan valikoimaksi.

Nykyisessä kulttuurievoluutiossa erikoistuminen lienee saavuttanut jo melko optimaalisen tilan ja saattaa jo olla jossain määrin haitallista aiheuttaen yhteiskunnan haavoittuvuuksia mm. kehittyneestä tekniikasta riippuvuuden takia.

Yhteiskunta ei ole enää juuri missään kehittyneissä länsimaissa omavarainen vaan ollaan riippuvaisia hyödykkeiden tuonnista ja infran toimivuudesta ja se infran toimivuus taas edellyttää pitkälle erikoistuneita osaajia.

Lue lisää

Neanderthalin ihmisen ja nykyihmisen (tai oikeastaan sen edeltäjän) kulttuurierot olivat 50 000 vuotta sitten marginaalisen pienet, ainakin nykytietämyksen mukaan.
Heittokeihäs ja mahdollisesti parempi verbaalinen lahjakkuus taisi olla se ase joka antoi nykyihmiselle paalupaikan kehityksen kärkeen.
Helpottunut ravinnonhankinta antoi aikaa monenlaiselle askartelulle ja samalla myös taiteellinen ja henkinen kulttuuri kehittyivät.
Geneettiselle kehitykselle, (epi)geneettiselle kehitykselle ja kulttuurievoluutiolle löytyi "käyttäjät" .

Sattuma, evoluution lempilapsi, johti nykyihmisen avaruusaikaan.

Näen asian melko pääosin samoin kuin sinäkin. Ei ole mitään sellaista tiedossamme olevaa asiaa, miksi neduista ei olisi voinut tulla "voittajia". H. sapiensille tapahtui ilmeisesti kognitiivisella tasolla muutos, joka johti nopeasti (tuhansien vuosien aikana) ylivoimaiseen menestykseen. Eikä sen muutoksen ole tarvinnut olla suuri.

Kun näitä kehitysloikkauksia ajattelee, niin H. sapiens polki pitkään lähes paikallaan (?) saatuaan "maailmanherruuden". Toki myöhäisellä keskiajalla rakennettiin paljon loisteliaampia rakennuksia kuin Egyptin faaraoiden kulttuurin aikana tai sitä aikaisemmin, mutta yhteiskunta polki lähes paikallaan.
Enqvist (yhtenä) esitti ajatuksen, että jos 500 luvun talonpoika tai käsityöläinen olisi siirretty 1500 luvulle, ei hänen sopeutumisensa yhteiskuntaan olisi ollut kovin vaikea. Luultavasti hän olisi voinut pienen päivityksen jälkeen jatkaa samassa ammatissa.
Jos sama siirtymä tehtäisiin 1916 ihmiselle ajassa vain kymmenesosa edellisestä esimerkistä eteenpäin, olisi hänelle 2016 yhteiskunta ja sen infrastruktuuri täysin käsittämätöntä.

Onko kohta seuraava loikka, kun älykkäät tiedonkäsittelyjärjestelmät ja geeniteknologia mahdollistavat kehityksen exponentiaalisen kiihdytyksen jatkuvuuden? Tieto lisääntyy lähes ksponentiaalisesti. Kukaan minkään luonnontieteellisen alan tutkija ei ehdi lukea kaikkea, mitä hänen alaltaan julkaistaan, saati että ehtisi vielä tehdä omaa tutkimustaan siinä sivussa.
Keinoälyt kykenevät tulevaisuudessa (ja jo nyt) analysoimaan sekunnissa tietomääriä, mihin ihmisellä kuluisi vuosia. Todella ISO läpimurto saattaa olla jo aivan ovella.

Tällaisia sitä tulee mietityksi entisenä tietojenkäsittelyn ammattilaisena ja uteliaana tieteen seuraajana.

KaiJotainSiitäTietäisin kirjoitti:

Näen asian melko pääosin samoin kuin sinäkin. Ei ole mitään sellaista tiedossamme olevaa asiaa, miksi neduista ei olisi voinut tulla "voittajia". H. sapiensille tapahtui ilmeisesti kognitiivisella tasolla muutos, joka johti nopeasti (tuhansien vuosien aikana) ylivoimaiseen menestykseen. Eikä sen muutoksen ole tarvinnut olla suuri.

Kun näitä kehitysloikkauksia ajattelee, niin H. sapiens polki pitkään lähes paikallaan (?) saatuaan "maailmanherruuden". Toki myöhäisellä keskiajalla rakennettiin paljon loisteliaampia rakennuksia kuin Egyptin faaraoiden kulttuurin aikana tai sitä aikaisemmin, mutta yhteiskunta polki lähes paikallaan.
Enqvist (yhtenä) esitti ajatuksen, että jos 500 luvun talonpoika tai käsityöläinen olisi siirretty 1500 luvulle, ei hänen sopeutumisensa yhteiskuntaan olisi ollut kovin vaikea. Luultavasti hän olisi voinut pienen päivityksen jälkeen jatkaa samassa ammatissa.
Jos sama siirtymä tehtäisiin 1916 ihmiselle ajassa vain kymmenesosa edellisestä esimerkistä eteenpäin, olisi hänelle 2016 yhteiskunta ja sen infrastruktuuri täysin käsittämätöntä.

Onko kohta seuraava loikka, kun älykkäät tiedonkäsittelyjärjestelmät ja geeniteknologia mahdollistavat kehityksen exponentiaalisen kiihdytyksen jatkuvuuden? Tieto lisääntyy lähes ksponentiaalisesti. Kukaan minkään luonnontieteellisen alan tutkija ei ehdi lukea kaikkea, mitä hänen alaltaan julkaistaan, saati että ehtisi vielä tehdä omaa tutkimustaan siinä sivussa.
Keinoälyt kykenevät tulevaisuudessa (ja jo nyt) analysoimaan sekunnissa tietomääriä, mihin ihmisellä kuluisi vuosia. Todella ISO läpimurto saattaa olla jo aivan ovella.

Tällaisia sitä tulee mietityksi entisenä tietojenkäsittelyn ammattilaisena ja uteliaana tieteen seuraajana.

Lue lisää

Oikeastaan ihmiskunta on juuri tällä hetkellä suuressa kehitysloikassa evoluution mittapuun mukaan. Nykyinen kehitys on ollut lähinnä (tieto)teknistä, mutta niinhän se on ollut paljolti ennenkin.
Tiedonkäsittely ja geeniteknologia ovat avainasemassa tässä kehityksessä kuten annoit ymmärtää.Tiedon valtava määrä ei ole ongelma. Oleellista on että pystymme hyödyntämään siitä tarvittavan osuuden ja pystymme varmistamaan sen luotettavuuden. Geeniteknologian tiedossa ja hyödyntämistekniikassa pätee sama asia.
Virheitä tullaan kuitenkin tekemään tulevaisuudessakin, onhan ihminen evoluution mittapuulla mitattuna uusi tulokas, älykkään eläimen prototyyppi.

Kulttuurievoluutioon kuuluu usko poliittiseen ideologiaan, joka ei
ole evoluutiota vaan uskoa ideologiaan, ellei heikko uskoisuus ole
jo perittyä ominaisuutta.

kaunisjaparempi kirjoitti:

Kulttuurievoluutioon kuuluu usko poliittiseen ideologiaan, joka ei
ole evoluutiota vaan uskoa ideologiaan, ellei heikko uskoisuus ole
jo perittyä ominaisuutta.

Uskovaisuus ja etenkin kiihkouskovaisuus ovat kumpikin kulttuurievoluution tuotteita.
Jää vain väliin miettimään mitä yhteisömme on hyötynyt tästä ominaisuudesta jossa luovutaan omilla aivolla ajattelemisesta.

Yhteisömme on hyötynyt laajemman yhteisöllisyyden. Meidän ja noiden erona oli ensin tuttu heimoyhteisö ja sen ulkopuoliset. Yhteinen uskonto luo laajemman pohjan "me" ajattelulle.
Alunperin uskonnot syntyivät varmaan tarpeesta selittää käsittämättömiä asioita, kuten ukkonen tai sairaudet. Kun metsän hengille suoritettiin riittejä metsästysonnen parantamiseksi, uskottiin voitavan itse vaikuttaa asioihin. Vanhan testamentin tai vaikka Inka-kulttuurin uhrimenot ovat versoita niistä alkukantaisemmista riiteistä. Vähän uudemmassa muodossa sellaisia voisivat olla astrologilla tai tarot ennustajalla käynti tai vaikka turvautuminen uskomushoitoihin. Tarve oman elämän hallintaan on vahva, vaikka sitten kuvitteelliseen hallintaan.

kjhkjhkjhkhkhkj kirjoitti:

Yhteisömme on hyötynyt laajemman yhteisöllisyyden. Meidän ja noiden erona oli ensin tuttu heimoyhteisö ja sen ulkopuoliset. Yhteinen uskonto luo laajemman pohjan "me" ajattelulle.
Alunperin uskonnot syntyivät varmaan tarpeesta selittää käsittämättömiä asioita, kuten ukkonen tai sairaudet. Kun metsän hengille suoritettiin riittejä metsästysonnen parantamiseksi, uskottiin voitavan itse vaikuttaa asioihin. Vanhan testamentin tai vaikka Inka-kulttuurin uhrimenot ovat versoita niistä alkukantaisemmista riiteistä. Vähän uudemmassa muodossa sellaisia voisivat olla astrologilla tai tarot ennustajalla käynti tai vaikka turvautuminen uskomushoitoihin. Tarve oman elämän hallintaan on vahva, vaikka sitten kuvitteelliseen hallintaan.

Lue lisää

Kyllä vain. Yhteisöllisyys on ollut ilmeisen tärkeä tekijä jo ihmisyyden aamunkoitossa. Ihminen on laumaeläin ja kaipaa yhteistä johtoa yhteistä toimintatapaa ja päämäärää menestyäkseen.
Uskonto ja uskonnollisuus on monimutkainen riittien, magiikan, selitysten ja kertomusten verkosto jolla on tämä yhteisöllisyyden tavoite saavutettu myös henkisellä ja yliluonnollisella tasolla. Kuolematapaukset ,sairaudet, epäonni metsästyksessä ym. saivat toimintaohjeet ja huojentavan selityksen.

Evoluutio on kulttuurievoluution alullepanija alunalkujaan, sitä en kiellä.
Noin. 2 milj. vuotta ihmiset ja sen edeltäjät ovat olleet evoluution paalupaikalla juuri kulttuurievoluution ansiosta. Tätä halusin aloituksella painottaa ja hyvä keskustelu siitä syntyikin.
Kreationistit oli tällä kertaa vaiti, ihme ja kumma;D

alkusolu kirjoitti:

Evoluutio on kulttuurievoluution alullepanija alunalkujaan, sitä en kiellä.
Noin. 2 milj. vuotta ihmiset ja sen edeltäjät ovat olleet evoluution paalupaikalla juuri kulttuurievoluution ansiosta. Tätä halusin aloituksella painottaa ja hyvä keskustelu siitä syntyikin.
Kreationistit oli tällä kertaa vaiti, ihme ja kumma;D

Lue lisää

Kreationistit ovat vaiti siksi että he eivät pysty hyväksymään myöskään varhaista kulttuurievoluutiota ihmisellä.
Raamatun ja kreationistien mukaan ensimmäiset ihmiset olivat pronssikauden maanviljelijä/karjanhoitajia Lähi-idästä. Tuohon raamiin on vaikea yhdistää ensimmäiset kiveä puuta ja luuta työstävät keräilijä/metsästäjä esi-isämme miljoonien vuosien takaa.

näin-sen-näen kirjoitti:

Kreationistit ovat vaiti siksi että he eivät pysty hyväksymään myöskään varhaista kulttuurievoluutiota ihmisellä.
Raamatun ja kreationistien mukaan ensimmäiset ihmiset olivat pronssikauden maanviljelijä/karjanhoitajia Lähi-idästä. Tuohon raamiin on vaikea yhdistää ensimmäiset kiveä puuta ja luuta työstävät keräilijä/metsästäjä esi-isämme miljoonien vuosien takaa.

Lue lisää

Vielä vaikeampaa heille on hyväksyä samaan aikaan nykyihmisen kanssa eläneet sisarlajit ja nykyihmisen edeltäjät, kuten H. heidelbergensis ja H. erectus.