Löysin eräästä uutispätkästä seuraavanlaisen tekstin:
"Alko1000 ei myy Vana Tallinnaa, mutta SuperAlkosta puolen litran lasipullon saa 9,50 eurolla."
Juoman nimi on siis "Vana Tallinn". Eikö siis tässä tapauksessa taipuminen kuuluisi mennä "Vana Tallinnia"?
Miten taipuu "Vana Tallinn"?
kyskykskys
11
353
Vastaukset
- NäinNaapurissa
Nimen haltijalla on oikeus päättää taivutuksesta. Jos siis eteläiset naapurimme haluavat käyttää nimestä nimen omaan tuota muotoa, niin suotakaamme se heille.
Miten pääsee nimen haltijaksi? Joka tapauksessa vastauksesi on, paitsi perin juurin väärä, täysin aiheeseen kuulumaton eikä varsinkaan vastaa siihen, mitä kysyttiin.
- Heleppookuheinänteko
Vana Tallinnani
tallinnasi
tallinnansa
tallinnamme
tallinnanne
tallinnansa
Heleppookuheinänteko Kyllä. Vieraskielistä tuotenimeä taivutetaan kuten vieraita nimiä yleensä eli liittämällä pääte joko suoraan sanaan (jos se on vokaaliloppuinen) tai sidevokaalin -i- avulla (jos se on konsonanttiloppuinen). Jos nimen osana sattuu olemaan nimi, jolla on suomen kielessä sovinnainen vastine, kuten Tallinn – Tallinna, se ei vaikuta asiaan: vironkielistä nimeä ei ruveta korjailemaan suomenkieliseksi.
Sukulaiskielissä ei voi laatia sellaista taivutussääntöä, joka olisi sekä kielenhuollon kannalta kaunis, että kansa sen ottaisi vastaan.
Esim. Eesti Päevaleht ei taivu kansan suussa Eesti Päevalehtin, vaan Eesti Päevälehen tai Eesti Päivälehden.
Entisen Viron presidentin nimi ei taivu suomessa Merin, vaikka vironkielinen ohje on se, vaan Meren.
Peipsijärv ei taivu suomessa Peipsijärvin vaan Peipsijärven.
Jos suomessa ja virossa on sana, jonka puhuja ymmärtää samaksi sanaksi, sotku on valmis. Vallitkoon siis moninaisuus, vive la différence!
Jos kanssaveljesi/sisaresi ei tiedä mitä tehdä Vana Tallinnin tai Vana Tallinnan kanssa, kysymys on aiheeton.Mitä kummaa tarkoitat taivutussäännön laatimisella sukulaiskielissä? Sijamuodot eivät oikein tunnu olevan hallussasi. Eivät ole myöskään vironkielisten nimien taivutuksen säännöt. Ne tosin ovat sekavia, mutta eivät niin sekavia kuin viestisi; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vironk-taiv
”Vironkielisillä ohjeilla” ei ole merkitystä sen kannalta, miten sanoja taivutetaan suomen kielessä – paitsi tietysti jos kyse on suomen kielen huollon antamien ohjeiden vironnuksista.
Suomen kielen ohjeissa mainitaan erikseen, että joidenkin yhdyssananimien jälkiosaan on vakiinnutettu suomalainen muoto, esimerkiksi ”Peipsijärvi”, jolloin taivutus on tietysti suomen mukainen (esim. ”Peipsijärven”).
Päevaleht-nimen taivutuksesta olen kyllä samaa mieltä kuin sinä: nykyisten ohjeiden mukainen taivutus (Päevalehtin) tuntuu oudolta. Ja vaikka sitä käytetäänkin, suomalaistetun loppuosan käyttö (Päevalehden) on tavallisempaa. Sen sijaan "Päevalehen" olisi kummallinen sekamuoto ja esittämäsi "Päevälehen" vielä kummallisempi.
Tuglas-seuran sivulla on järkevänoloinen, vaikka nykynormin vastainen kannanotto: Päevalehden. Samalla sivulla ehdotettu taivutusongelman (Postimees : Postimeesin olisi oudohko, samoin Postimees : Postimiehen) kiertäminen tukisubstantiivin avulla (Postimees-lehden) on tietysti normien kannaltakin moitteeton.
http://www.tuglas.fi/postimees-ja-eesti-päevaleht
P.S. Ranskan sana "différence" ei tarkoita moninaisuutta, vaan eroa, differenssiä.Yucca kirjoitti:
Mitä kummaa tarkoitat taivutussäännön laatimisella sukulaiskielissä? Sijamuodot eivät oikein tunnu olevan hallussasi. Eivät ole myöskään vironkielisten nimien taivutuksen säännöt. Ne tosin ovat sekavia, mutta eivät niin sekavia kuin viestisi; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vironk-taiv
”Vironkielisillä ohjeilla” ei ole merkitystä sen kannalta, miten sanoja taivutetaan suomen kielessä – paitsi tietysti jos kyse on suomen kielen huollon antamien ohjeiden vironnuksista.
Suomen kielen ohjeissa mainitaan erikseen, että joidenkin yhdyssananimien jälkiosaan on vakiinnutettu suomalainen muoto, esimerkiksi ”Peipsijärvi”, jolloin taivutus on tietysti suomen mukainen (esim. ”Peipsijärven”).
Päevaleht-nimen taivutuksesta olen kyllä samaa mieltä kuin sinä: nykyisten ohjeiden mukainen taivutus (Päevalehtin) tuntuu oudolta. Ja vaikka sitä käytetäänkin, suomalaistetun loppuosan käyttö (Päevalehden) on tavallisempaa. Sen sijaan "Päevalehen" olisi kummallinen sekamuoto ja esittämäsi "Päevälehen" vielä kummallisempi.
Tuglas-seuran sivulla on järkevänoloinen, vaikka nykynormin vastainen kannanotto: Päevalehden. Samalla sivulla ehdotettu taivutusongelman (Postimees : Postimeesin olisi oudohko, samoin Postimees : Postimiehen) kiertäminen tukisubstantiivin avulla (Postimees-lehden) on tietysti normien kannaltakin moitteeton.
http://www.tuglas.fi/postimees-ja-eesti-päevaleht
P.S. Ranskan sana "différence" ei tarkoita moninaisuutta, vaan eroa, differenssiä.>>Mitä kummaa tarkoitat taivutussäännön laatimisella sukulaiskielissä?>>
Tässä tapauksessa itämeren suomalaiset kielet ovat sukulaiskieliä. Kussakin itämerensuomalaisessa kielessä laadittavat säännöt muiden itämerensuomalaisten kielten sanojen taivutuksesta säännönmuodostuskielessä ovat ongelmallisia, koska sanat ovat eriasteisesti tunnistettavissa säännönmuodostuskielen sanoiksi ja tunnistaminen riippuu vieläpä kielenkäyttäjän toisten sukulaiskielten tuntemuksesta.
>>Sijamuodot eivät oikein tunnu olevan hallussasi.>>
Mistä ja miksi näin päättelet?
>>”Vironkielisillä ohjeilla” ei ole merkitystä sen kannalta, miten sanoja taivutetaan suomen kielessä...>>
En ole toisin väittänytkään. Esimerkiksi Meren nimi taivutetaan suomessa toisin kuin virossa. Meren alkuperäinen pyyntö koski taivutusta suomessa.
>>Sen sijaan "Päevalehen" olisi kummallinen sekamuoto ja esittämäsi "Päevälehen" vielä kummallisempi.>>
Anteeksi useammat painovirheet. Kirjoittaessani "Eesti Päevälehen tai Eesti Päivälehden" tarkoitin muotoja Päevalehen ja Päevalehden, joista sinä siis hylkäät edellisen.
Minun käyttööni sopivat myös sekamuodot Postimehen ja Postimiehen. Kiertäminen lisäämällä sanan -lehden, tuntuu minusta naurettavalta ja yltiökeinotekoiselta.
Sanontaa "vive la différence" ei ranskassa juuri käytetä, enemmän mukaranskana muissa kielissä. Ranskan sana différence tarkoittaa sekä eroa että erilaisuutta ja eroavaisuutta. https://ilmainensanakirja.fi/ranska-suomi/difference
Olin kyllä yliopiston ranskankurssin paras, mutta syntyperäisen kielentuntijan veroista minusta ei tule.
xxx
Kaiken kaikkiaan diggaan niin kieliasioissa kuin moraalissakin vapauden ja moninaisuuden kantaa. Kielenhuoltajat pyrkivät säännöillään mahdollisimman tarkkaan vaihtelun karsimiseen, mistä alakoululaiset sitten sanovat, mikä on oikein, mikä väärin.
Edes lehden toimittajat, kirjailijoista puhumattakaan, eivät voi hallita tällaista sääntöröykkiöta ja noudattaa sitä käytännössä. Vain kielenhuollon ammattilaiset voivat, hekin vaivoin. Voin vain kuvitella, millaisessa löysässä hirressä kielenhuoltajat riippuvat, kun aina on vaanimassa vaara, että tekee itse jonkin rikkeen, kardinaalimunauksen. Kyllä siitä on ilo pois kirjoittamisesta. Kannatan siis vapautta ja moninaisuutta, mutta...
...quod licet Iovi, non licet bovi.- hymyä.huuleen
Yucca kirjoitti:
Mitä kummaa tarkoitat taivutussäännön laatimisella sukulaiskielissä? Sijamuodot eivät oikein tunnu olevan hallussasi. Eivät ole myöskään vironkielisten nimien taivutuksen säännöt. Ne tosin ovat sekavia, mutta eivät niin sekavia kuin viestisi; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vironk-taiv
”Vironkielisillä ohjeilla” ei ole merkitystä sen kannalta, miten sanoja taivutetaan suomen kielessä – paitsi tietysti jos kyse on suomen kielen huollon antamien ohjeiden vironnuksista.
Suomen kielen ohjeissa mainitaan erikseen, että joidenkin yhdyssananimien jälkiosaan on vakiinnutettu suomalainen muoto, esimerkiksi ”Peipsijärvi”, jolloin taivutus on tietysti suomen mukainen (esim. ”Peipsijärven”).
Päevaleht-nimen taivutuksesta olen kyllä samaa mieltä kuin sinä: nykyisten ohjeiden mukainen taivutus (Päevalehtin) tuntuu oudolta. Ja vaikka sitä käytetäänkin, suomalaistetun loppuosan käyttö (Päevalehden) on tavallisempaa. Sen sijaan "Päevalehen" olisi kummallinen sekamuoto ja esittämäsi "Päevälehen" vielä kummallisempi.
Tuglas-seuran sivulla on järkevänoloinen, vaikka nykynormin vastainen kannanotto: Päevalehden. Samalla sivulla ehdotettu taivutusongelman (Postimees : Postimeesin olisi oudohko, samoin Postimees : Postimiehen) kiertäminen tukisubstantiivin avulla (Postimees-lehden) on tietysti normien kannaltakin moitteeton.
http://www.tuglas.fi/postimees-ja-eesti-päevaleht
P.S. Ranskan sana "différence" ei tarkoita moninaisuutta, vaan eroa, differenssiä.Mikä sinua vaivaa? Pitääkö sinun esittää viisautesi aggressiivisesti?
- murteilla
rennosti.m kirjoitti:
>>Mitä kummaa tarkoitat taivutussäännön laatimisella sukulaiskielissä?>>
Tässä tapauksessa itämeren suomalaiset kielet ovat sukulaiskieliä. Kussakin itämerensuomalaisessa kielessä laadittavat säännöt muiden itämerensuomalaisten kielten sanojen taivutuksesta säännönmuodostuskielessä ovat ongelmallisia, koska sanat ovat eriasteisesti tunnistettavissa säännönmuodostuskielen sanoiksi ja tunnistaminen riippuu vieläpä kielenkäyttäjän toisten sukulaiskielten tuntemuksesta.
>>Sijamuodot eivät oikein tunnu olevan hallussasi.>>
Mistä ja miksi näin päättelet?
>>”Vironkielisillä ohjeilla” ei ole merkitystä sen kannalta, miten sanoja taivutetaan suomen kielessä...>>
En ole toisin väittänytkään. Esimerkiksi Meren nimi taivutetaan suomessa toisin kuin virossa. Meren alkuperäinen pyyntö koski taivutusta suomessa.
>>Sen sijaan "Päevalehen" olisi kummallinen sekamuoto ja esittämäsi "Päevälehen" vielä kummallisempi.>>
Anteeksi useammat painovirheet. Kirjoittaessani "Eesti Päevälehen tai Eesti Päivälehden" tarkoitin muotoja Päevalehen ja Päevalehden, joista sinä siis hylkäät edellisen.
Minun käyttööni sopivat myös sekamuodot Postimehen ja Postimiehen. Kiertäminen lisäämällä sanan -lehden, tuntuu minusta naurettavalta ja yltiökeinotekoiselta.
Sanontaa "vive la différence" ei ranskassa juuri käytetä, enemmän mukaranskana muissa kielissä. Ranskan sana différence tarkoittaa sekä eroa että erilaisuutta ja eroavaisuutta. https://ilmainensanakirja.fi/ranska-suomi/difference
Olin kyllä yliopiston ranskankurssin paras, mutta syntyperäisen kielentuntijan veroista minusta ei tule.
xxx
Kaiken kaikkiaan diggaan niin kieliasioissa kuin moraalissakin vapauden ja moninaisuuden kantaa. Kielenhuoltajat pyrkivät säännöillään mahdollisimman tarkkaan vaihtelun karsimiseen, mistä alakoululaiset sitten sanovat, mikä on oikein, mikä väärin.
Edes lehden toimittajat, kirjailijoista puhumattakaan, eivät voi hallita tällaista sääntöröykkiöta ja noudattaa sitä käytännössä. Vain kielenhuollon ammattilaiset voivat, hekin vaivoin. Voin vain kuvitella, millaisessa löysässä hirressä kielenhuoltajat riippuvat, kun aina on vaanimassa vaara, että tekee itse jonkin rikkeen, kardinaalimunauksen. Kyllä siitä on ilo pois kirjoittamisesta. Kannatan siis vapautta ja moninaisuutta, mutta...
...quod licet Iovi, non licet bovi.Itä-Suomen murteella sopisi tuo Päevälehen hyvin ja muutenkin suomalaisittain kaksi ä:tä, eikä ä ja a.
Ulkomaalaisen nimen taivuttaisin mahdollisimman vähän muuttamalla, tuonkin Päevalehtin, silti jos ei osaa viroa, ei tietäisi varmaksi mikä alkuperäinen sana ollut eli onko lopussa i kuten suomessa. Yhtä hyvin voi taivuttaa suomalaisittain, pääasia kai että tietää mitä tarkoittaa. Usein lehtijutuissa näkyy myös perusmuoto tai voi ottaa selvää mikä on, jos tarvitsee. Käytetään myös Päevaleht'in tapaa.
Minun korvaan sopii tuokin Postimeesin, ei ainakaan Postimiehen. Käytän myös Postimees-lehden tapaa ainakin yhden kerran jos pitää olla varma että toinen ymmärtää oikein. Eikös joskus kirjoiteta perusmuoto myös kursiivilla ja pääte normaalisti, puhuessa tietysti ei onnistu niin. murteilla kirjoitti:
Itä-Suomen murteella sopisi tuo Päevälehen hyvin ja muutenkin suomalaisittain kaksi ä:tä, eikä ä ja a.
Ulkomaalaisen nimen taivuttaisin mahdollisimman vähän muuttamalla, tuonkin Päevalehtin, silti jos ei osaa viroa, ei tietäisi varmaksi mikä alkuperäinen sana ollut eli onko lopussa i kuten suomessa. Yhtä hyvin voi taivuttaa suomalaisittain, pääasia kai että tietää mitä tarkoittaa. Usein lehtijutuissa näkyy myös perusmuoto tai voi ottaa selvää mikä on, jos tarvitsee. Käytetään myös Päevaleht'in tapaa.
Minun korvaan sopii tuokin Postimeesin, ei ainakaan Postimiehen. Käytän myös Postimees-lehden tapaa ainakin yhden kerran jos pitää olla varma että toinen ymmärtää oikein. Eikös joskus kirjoiteta perusmuoto myös kursiivilla ja pääte normaalisti, puhuessa tietysti ei onnistu niin.Kiitos kommentista, nikki murteilla!
Tuotkin esiin jännän seikan. Suomen kieli on yhdelmä kahdesta itämerensuomalaisesta kielesta, läntisen ryhmän vanhasta suomesta ja itäisen ryhmän savosta, alunperin karjalasta.
Viro kuuluu myös läntiseen ryhmään, mutta sen taivutus muistuttaa usein niin paljon savon taivutusta, että monet kieliasioita tuntemattomat ajattelevat, että viro olisi enemmän sukua savolle, kuin suomen kirjakielelle, joka on saanut taivutuksensa ennen kaikkea lännestä.
Kirjoitatkin: "Itä-Suomen murteella sopisi tuo Päevälehen hyvin ja muutenkin suomalaisittain kaksi ä:tä, eikä ä ja a."
Juuri niin. Viron sana leht taipuu virossa lehen, savon sana lehtj savossa lehen, muttei kumpikaan taivu kuten kirjakielen sana lehti, lehden suomen kirjakielessä. Kirjakielen taivutushan on vanhasta suomesta, jossa on ensin äännetty lehðen ja kirjoitettu lehdhen ja sitten ruotsin malliin ruvettu ääntämään ja kirjoittamaan lehden.
Kielihistorialliset seikat ovat kyllä mielenkiintoisia ja niiden selaaminen tuo paljon iloa, mutta käyttökielestä olen kyllä sitä mieltä, että kieli ei ole oikeaoppisuuden taidonnäyte, vaan kommunikoinnin väline. Siksi tavallisessa kielessä vallitkoon suuri vapaus ja moninaisuus.
Perfektionistit puhukoot ja kirjoittakoot toisilleen sellaista suomea kuin haluavat, mutta älkööt vaatiko sitä muilta. Se ei ole ollenkaan realistista. Näillä palstoin näkee, että useat eivät pysty edes ymmärrettävästi ilmaisemaan itseään, saati sitten, että hallitsisivat pärekorillisen ohjeita. Antaa kaikkien kukkien edelleen kukkia. :)
- toinen_tapaus
Mediamme on jatkuvasti taivuttanut virolaisen poliitikon nimeä väärin. Pitäisi olla "Edgar Savisaarin" eikä "Edgar Savisaaren", koska hänen sukunimensä on Savisaar.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481619- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128