Evoluutioteorian käyttämä voima jolla se luo

Onko evoluutioteoria siis näkökulma joka kuvaa ainoastaan biologisen tapahtuman luonnossa? Voidaanko ymmärtää miksi eläimet toimivat keskenään muuten kuin yleisellä tasolla että selviytyminen vaatii yhteistyötä keskenään?

Onko mahdollista että olettamus selviytyä ja sopeutua on väärä lähtökohta tarkastella evoluutiota?

nonoonno kirjoitti:

Onko mahdollista että olettamus selviytyä ja sopeutua on väärä lähtökohta tarkastella evoluutiota?

Tuskin on mahdollista. Kyseessä on yksi evoluution perusmekanismi.

nonoonno kirjoitti:

Onko evoluutioteoria siis näkökulma joka kuvaa ainoastaan biologisen tapahtuman luonnossa? Voidaanko ymmärtää miksi eläimet toimivat keskenään muuten kuin yleisellä tasolla että selviytyminen vaatii yhteistyötä keskenään?

Lue lisää

Evoluutioteoria kuvaa ainoastaan biologista tapahtumaa ympäristössä. Biologisen eliön ympäristö on sekä biologisten eliöiden että ei-biologisten esineitten ja kemikaalien tulosta. Ympäristöön kuuluvat sekä toiset lajit, että lajitoverit.

Eliöille valikoituu erilaisia strategioita, missä määrin niiden biologinen etu toteutuu suoraan itsensä, missä määrin lajin kautta. Siten riippuvuus omasta lajista voi olla suuri, kuten ihmisellä, tai pieni, kuten alligaattorilla.

Laji voi hyödyntää myös toista lajia. Esimerkiksi paeta kuullessaan toisen lajin hälytysäänen. Voi myös syntyä lajien välinen symbioosi, samalla kun laji käyttää hyödykseen toista lajia, tulee toisen lajin hyödyksikäyttämäksi itse. Näin esimerkiksi koiran ja ihmisen symbioosi.

Selviytyminen ja sopeutuminen valikoi edullisia geenejä. Evoluutio on geneettinen prosessi. Ei ole muuta keinoa valita geenejä, sillä muuten ne valikoituisivat myös ympäristön vastaisesti, haittaisivat sopeutumista, vähentäisivät edullisia geenejä populaatiossa, ja tuhoaisivat koko evoluution.

Toisin sanoen 2. pääsääntö koskee vain suljettuja järjestelmiä.

Ei lisätä. Tieteellinen katsanto ei lisää voimia, joista ei ole havaintoa. Ennen tieteellisen teorian hioutumista, tällaisestakin voimasta puhuttiin, mutta kuvitelma elämänvoimasta syntyi kehnosta päättelystä. Siksi siitä on luovuttu.

Pyrkimykset pysyä hengissä ja lisääntyä syntyvät kausaalisesti (syy ennen seurausta) geenirakenteessa satunnaisten mutaatioiden ja valinnan seurauksena. Todellista päämäärähakuisuutta (syy seurauksen jälkeen) ei ole.

On vain havaittavissa, että ne eliömuodot, joilla nämä taipumukset ovat voimakkaana, jättävät runsaammin jälkeläisiä kuin ne, joilla nämä taipumukset ovat heikommat. Näin taipumuksia edistävät geenit runsastuvat populaatiossa.

Kuvitelma päämäärähakuisuudesta on syntynyt, kun ihminen on väärin selittänyt itsessään olevan taipumuksen ja sitten yleistänyt sen koskemaan koko luontoa.

Ihmisen päämäärähakuisuus on illuusio. Ihminen tuntee hakeutuvansa päämäärään myös silloin, kun päämäärää todellisuudessa olekaan asian mennessä toisin.

rennosti.m kirjoitti:

Pyrkimykset pysyä hengissä ja lisääntyä syntyvät kausaalisesti (syy ennen seurausta) geenirakenteessa satunnaisten mutaatioiden ja valinnan seurauksena. Todellista päämäärähakuisuutta (syy seurauksen jälkeen) ei ole.

On vain havaittavissa, että ne eliömuodot, joilla nämä taipumukset ovat voimakkaana, jättävät runsaammin jälkeläisiä kuin ne, joilla nämä taipumukset ovat heikommat. Näin taipumuksia edistävät geenit runsastuvat populaatiossa.

Kuvitelma päämäärähakuisuudesta on syntynyt, kun ihminen on väärin selittänyt itsessään olevan taipumuksen ja sitten yleistänyt sen koskemaan koko luontoa.

Ihmisen päämäärähakuisuus on illuusio. Ihminen tuntee hakeutuvansa päämäärään myös silloin, kun päämäärää todellisuudessa olekaan asian mennessä toisin.

Lue lisää

S24:n ohjelmassa on muuten virhe. Jos kommentti saa peukun alaspäin, kommentin kommentti saa automaattisesti myös. Nämä näkynevät kai vain silloin, kun lukijalla on rekisteröity nikki päällä.

Uskon karvattoman apinan päässeen tai ainakin nopeasti pääsevän sellaiselle tasolle evoluutiotietämyksessään, että voimme aktiivisesti vaikuttaa ihmislajin evoluutioon. Alkuun vaikka poistamalla haitallisia sairauksia aiheuttavia geenejä.

Kysymykseen, onko ihmisen luonnollinen evoluutio jo päättynyt, olen lukenut erilaisia vastauksia. En itse usko, että evoluutio olisi päättynyt, mutta saattaa olla, että tulevaisuudessa evoluutio suosii erilaisia ominaisuuksia kuin viime vuosituhansina. Mielenkiintyoinen kysymys kuitenkin.

Evoluution "harppaukset" ovat kai liittyneet aina suuriin muutoksiin ympäristöolosuhteissa.

Karvaton apina on jo siinä vaiheessa, että se pystyy vaikuttamaan koko Telluksen ympäristöoloihin. Tämä saattaa avata täysin arvaamattomia polkuja tulevaisuuteen.

Koko evoluutio on vain eliön kykyä sopeutua muuttuvaan ympäristöön joko ominaisuuksiaan tai käyttäytymistään muuttamalla. Edellinen tapa on hitaampi jälkimmäinen nopeampi.

Ei muusta ole kysymys. Toisaalta epäilen karvattoman apinan kykyjä ennakoida tekemiään tai suunnittelemiaan ympäristön muutoksia, sillä riippuvuudet ovat todella mutkikkaita ja kauaskantoisia. Ainakin jäljet pelottavat.

Miten määrittelet mikä on hölmö kysymys?

miksi maapallo on pyöreä?

evokkieitiä kirjoitti:

miksi maapallo on pyöreä?

Se mikään pyöreä ole...

3r3r kirjoitti:

Miten määrittelet mikä on hölmö kysymys?

Miksi pitäisi määritellä? Luonnontieteellinen ajattelu karttaa määritelmiä. Jos ne otetaan tosissaan, ne lopettavat tutkimisen, koska määritelmä jo sanoo, millainen kohde on.

Luonnontieteen "määritelmät" ovat vain löysiä kielellisiä ilmauksia, joilla nimetään tutkittava kohde alustavasti, mutta tutkimuksella selvitetään, millainen kohde on. Ei siis kiirehditä määrittelemäään, nimetään alustavasti, tutkitaan.

Filosofia menee harhaan juuri määrittelemällä asioita etukäteen, ikään kuin filosofin määritelmillä olisi vastineet todellisuudessa.