Haluaisin herättää (bensa) autoilijoiden kertomuksia kulutuksesta käytännön tasalla.
Kun tuolla itse ajelen ja luovin enimmäkseen matka ajoa,niin tulee seurailtua ihmisten ajoa myös kaupunkien keskustoissa.
Kulutuksesta useimissa autojen palstoissa kertoillaan aika uskomattoman pieniä,mutta kun katsoo liikennettä niin noilla autoilla ei ole kulutukset sitä mitä useinmiten annetaan muille olettaa.
Kun puhutaan pienistä 6l jopa 7l ja hieman ylikin olevista lukemista, niin noihin ei voi päästä mitä minä nään ajotyylistä,se kun ei kärsi kierätellä kieroksia juuri yhtään ,nopeudet ei saa nousta 80 tai yli 90km tunnissa kesälläkään missään edes 100km nopeusalueella.
En usko ihmisten pääsevän bensa autoilla säännöllisesti tankillisella keskikulutukseen joka antaa lähelle tehtaan ilmoittavia arvoja.
Jo pelkästään se kertoo talvella ettei lohkossa pidetä riittävästi ,kun 0 keliä lähennellään niin lohkon tulisi todellakin olla 2 tuntia tai mennään reiluihin pakkasiin niin 2 tuntia ei riitä ollenkaan enään mikäli kone olisi jokseen saanut lämpöä.
Nyt tällä hetkellä on reilu 3 astetta lämmintä ja lohko on päällä ollut kaksi tuntia sisätilan lämmitin.
Ajoon lähdössä 130km johon tulee myös kaupunki ajoa.
En usko ihmisten saavuttavan bensa autoilla likimainkaan tuloksia joista he saattavat kertoilla yleisellätasolla.
Yhtään ohitusta ei kärsisi tehdä,yhtään reippaampa polkaisua kiihdytystä ei kärsi tehdä,vaan todellisuudessa alamäet tulisi ajaa vapaalla muuten ei pääse bensa autoilla mitenkään talvella 7 l tuntumiin,ei edes 8litraan jos ei taiteile.
Tässä tarkoitan erikoisesti isompia autoja en kauppakasseja.
tuleeko kerrottua kulutukset hieman toisin
47
469
Vastaukset
- avekki
Alla Toyota Avensis bensa farmari automaatilla vm. 2014, ajettu 54 tkm. Keskikulutus alusta alkaen auton mittarin mukaan 6.6 ltr/100 km.
Auto talvella lämpimässä tallissa, tulee kuitenkin kylmäkäynnistyksiäkin ilman lämppäriä. Ajo sekalaista, maantietä, taajamaa, moottoritietä ja myös kaupunkia.
Edellinen vastaava Toyota vei 7 ltr neljän vuoden aikana. - 57745745
Mazda 6 -03 2.0, etujarrut laahaa niin että ylösnostaessa etupyöriä joutuu voimalla pyörittämään, lisäksi ajostani 80% on kaupunkiajoa. Keskikulutus 8.2, nyt viime viikon pakkasilla nousi 8.3.
- jarruremonttia
Helppo korjata, puhdista jarrupalojen liukupinnat ja voitele ne kuparitahnalla. Jos entiset liukupintahilut on huonossa kunnossa, uudet ei paljoa maksa. Lisäksi puhdista ja voitele jarrusatulan liukutapit niin eiköhän laahaus lopu siihen.
Jos sen sijaan mäntä jumittaa jarrusatulassa ruosteen takia niin se on jo hankalampi tapaus, helpointa uusia koko jarrusatula koska ruoste on tehnyt sekä männän että sylinterin pinnoista epätasaisia ja voi rueta vuotamaan jarrunestettä.
- Turbomoottori
ajoin kesällä vanhan moottorivikaisen 9-3 saabin tuolta Etelä-Suomesta kotia noin 300km ja se kulutti tuossa matka-ajossa reippaan seitsemän litraa ja nopeus oli kokomatkan maksimissaan 80km/h, mikä yllätti, sillä en ensinnäkään ole koskaan ajanut noin pitkää matkaa noin hiljaa ja se, että moottorissa oli yhdessä sylinterissä vielä vaurio, eikä näin täysiä puristuksia ollut siinä! Koko matka siis maantiellä bain noin 3,5km oli taajama-alueella, eikä tarvinnut valoihin eikä risteyksiin pysähdellä
tällaiselle saabille luvataan 7.9l maantiekulutus, mutta siellähän saa ejella 120km/h myös- taajamapyöritystä
Melko lailla linjassa, kun matka-ajossa 2.2i tojo vie 8 litraa, talvirajoituksilla 7,5 .
Mutta kun automaatilla on kuitenkin pääosa ajoista taajamassa, niin kesällä helposti kuluu 10 ja talvella 12 litraa. - tältänäyttää
Mielestäni mittaus pitäisi tapahtua suunilleen niin että että ajetaan tankillinen ,ei katsota digitaalimittaria vaan lasketaan kulutus.
tuolaisen saabin kulutus suunilleen ehjänä ja manuaalina on 6.9l tai 7.3lsadalla jos on kahdenlitran turbo, kirjan mukaan.En ole itse pääsyt juuri tuolaisella kuin 7.5 l tuntumaan.Jos polkaisee vähänkään on lukema liki 10l sadalla tai jos tulee pakkanen niin vaikuttaa kulutukseen.Kesällä toki voi viedä vähemmän muttei talvella.
Audi a4 venhempia bensoja 1.8 koneella vei paljonkin enemmän vaikka kuinka yritti ajaa nätisti.
Ajotyylit on ihmisillä sellaiset ettei auto yksinkertaisesti voi viedä lupaamaa tulosta,ei niillä kärsi polkea vaan ajaa taloudellista ajoa mieli päästä lähelle luvattuja lukemia. - wössner
7,9l on kirjan mukaan ilmoitettu aeron maantiekulutus, mutta epäilen sen nyt remontoituna vievän vähemmän kunhan otan sen käyttöön niin sitten näkee sen
- samallakertaakaikki
Omassa autossani keskikulutus ei ole laisinkaan sitä mitä tehdas lupaa.
Tehdas kertoo että keskikulutus olisi 8,7 litraa satasella, maantiekulutus olisi 6,7 ja kaupunkiajossa menisi 12,2.
No, 9 vuotta olen tuolla ajanut ja koko sen ajan keskikulutus on 7,3. Tämä siis ympärivuotinen kulutus jossa talvella ajetaan talvirenkailla ja kylmissä olosuhteissa. Moottoriakaan en ole koskaan lämmittänyt. Ajokin on kehä kolmosen sisällä pyörimistä, keskimääräinen ajomatka on parikymmentä kilometriä.
Joten olen samaa mieltä, ettei nuo ilmoitetut lukemat oikein tahdo paikkaansa pitää. - Priuksella
Vanhassa Toyota Priuksessa on pitänyt täysin paikkansa. Koko 2016 vuoden tankkauksista laskettu tulos on juuri 4,3 litraa 100km, joka siis on myös ilmoitettu keskikulutus. Paljon lyhyttä matkaa kaupungissa on tuossa, ja talvella on harvoin lämmitin ollut 2 tuontia käytössä.
- kaikensevie
Astra 1,6 twinport ajotietokoneen mukaan kesällä 6,5 ja talvella on ollu 6,8. Malttia ja ennakointia vaatii. Jos vetelee vähääkään reippaammin, alkaa soppa maistua. Kulutuksessa on isohko ero jos ajaa e10 vs e5 bensalla. e10:llä pääsee järjestään n.70km vähemmän per tankki. Ero tuntuu ihmeen suurelta.
- Gunhild
Jos mahdollisimman tarkan tuloksen haluaa niin pitäisi ottaa kilometrit ylös vuoden ajalta, säästää bensakuitit ja/tai -laskut ja vuoden päästä katsoa miten on mennyt.
Pilkkua viilaten vielä aloittaa täydellä tankilla ja yrittää osua lopetuspäivänä tyhjään tankkiin.
Jonkun yksittäisen matkan tarkastelu ei kerro todellisuudesta mitään.
Jos vielä asentaa käyttötuntimittarin, voi keskimääräinen ajonopeus olla yllätys. Minulla n. 27 km/h. Enimmäkseen työmatka-ajoa esikaupunki-kantatie-teollisuusalue-tyyppistä 50-60 km/ alueilla. Kesän maaseutureissut 80-100 alueilla ei juuri vaikuta keskimääräiseen nopeuteen, kun niitä on vain loman ajan, eikä silloinkaan kovin paljon.- Priuksella
Juuri näin olen itse tehnyt, kaikki tankkaukset kirjoitettu ylös, ja niistä sitten laskettu koko vuoden keskikulutus. Näin laskettuna edellinen auto Corolla meni alle ilmoitetun, ja Prius juuri ilmoitettuun. Käyttötuntimittari olisi kyllä kätevä.
- tältänäyttää
Mikähän siinä on sitten kun minä en nää teidänlaisia talous ajajia missään juuri,viime vuonnakin ajoin noin 60000 km vuodessa ,ei tien päällä ole kuskeja jotka voivat päästä niillä lukemilla joita aina kertoillaan yllensä alle 7l 100km.
Siis ei näitä ole,ajotyyli kaupungissa ei ole sinnepäinkään ja maantiellä liian suuret nopeudet,80km ei voi ylittää juuri kesälläkään bensa autolla mikäli mennään suhteelisen pienillä kulutuksilla,100km tunnissa laittaa auton syömään jo ihan erilukemia.
Kaupungissakin pitäs luovimalla ajaa eli vapaalla paljon rullata,muttei useimmat aja niin,kieroslukumittari ei saisi varmaan 2000 kierosta ottaa missään kohdilla.- onkotämänäin
Ilmoittamastasi vuosittaisesta 60 000 km ajomäärästä päätellen et itse maksa polttoainekulujasi. Tai jos maksatkin, niin se on sinulle ansiotoiminnassa vähennettävä kulu.
Tästä syystä arvelisin, että kiinnostuksesi säästää polttoainetta esimerkiksi ajonopeutta pienentämällä, on jokseenkin olematon.
Luultavasti kuulut ryhmään " tikkarinopeus 15 km/h" ja se heijastuu omaan polttoainekulutukseesi. - Priuksella
No vain reilu 15 tuhatta kilometriä tuli tuossa viime vuonna, aimmin on (vanhemma autolla) mennyt alle luvattujen kulutuslukemien, ja kilometrejä on tullut n. 22tkm vuoteen.
Noihin pääsee kyllä vaikka välillä tulisi 100km/h ajettuakin. Yli 2000 kierrosta minuutissa tulee jo pakosti maantieajossakin (vanhemma autolla), toki sopivissa paikoissa kierrosluku alas rullaten vapaalla. Maantiejot menee kuitenkin noin taloudellisestikkin ajaen aina vähintään kuorma-autojen nopeutta, ja moottoritiellä sitten vielä nopeampaa.
Kaupungissa aina (mahdollisuuksien mukaan) rullaamalla, ja valoja ennakoimalla, sehän ei matkantekoa hidasta.
- uusipoloilija
Itse ajan pikkuautolla, joten lukemat eivät ole suoraan perheautoihin verrattavissa. Volkswagen Polo 1,0 55 kW vm. 2016 ilmoittaa pitkäaikaiseksi kulutukseksi (tuhansia kilometrejä kertyy ennen automaattista nollausta) yleensä 4,9-5,0 litran lukemia. Tankkauksista mittaamani todellinen kulutus on jatkuvasti 5,3-5,4 litraa/100 km, mittaan melkein koko ajan 95E10-tankkauksiani. Valmistaja ilmoittaa EU-yhdistetyksi 4,8 l, joten ajotietokone on hyvin sen kanssa linjassa :-)
Ajan yleensä tasaisesti pientä ylinopeutta, noin vitosen verran, mutta ajotyylini on ennakoiva ja turvavälejä ylläpitävä (paitsi ohituspaikkaa hakiessani). Vältän turhien sähkölaitteiden käyttöä ja tyhjäkäyntiä. Ajan yleensä yksin, enkä kuljeta turhia tavaroita painoa lisäämässä. Kapeat 175-milliset renkaat ovat ns. mukavuuspaineissa, joka tarkoittaa aiempia normaalipaineita; Nykyään ohjataan kovempien paineiden käyttöön. Lohkolämmitin ei ole juuri koskaan käytössä, sillä taloyhtiön pistokepaikat ovat reilusti kauempana & näkymättömissä, kun taas kylmäpaikka löytyy ulko-oven vierestä.
Tätä taustaa vasten en ihmettelisi ollenkaan, jos perheautoilla saadaan bensankulutukseksi kutosella alkavia lukemia. Rajoitukset ovat sen verran matalat, ja tiet ruuhkattomia.
Katumaasturit ja tila-autot ovat isoine otsapinta-aloineen sitten ihan eri asia.- uusipoloilija
Kun tuli juuri tankattua piripintaan liki 1.400 kilometrin jälkeen, tarkennettakoon seuraavaa: Lyhyet ajomatkat ja kova pakkanen nostivat kulutuksen peräti 5,8 litraan (mitattu), ja pitkäaikainen kulutuskin (yli 3.000 km) oli noussut 5,1:een (ajotietokone).
- TheKole
Tää nyt ei ole bensa-auto, mutta kyllä lulutus voi olla kohtuulista, vaikka
viisari jos ohituksessa kävisikin jossain 130.ssä
https://www.spritmonitor.de/en/my_account.html- TheKole
Hups, muut taitaa nähdä paremmin tällä linkillä:
https://www.spritmonitor.de/en/detail/570676.html - E220_CDI
TheKole kirjoitti:
Hups, muut taitaa nähdä paremmin tällä linkillä:
https://www.spritmonitor.de/en/detail/570676.htmlTuotahan eivät kaikki ymmärräkään, että Suomen oloissa suurempi keskinopeus merkitsee usein pienempää kulutusta, vaikka selitys on sangen yksinkertainen.
Toista desiä olet edellä... E220_CDI kirjoitti:
Tuotahan eivät kaikki ymmärräkään, että Suomen oloissa suurempi keskinopeus merkitsee usein pienempää kulutusta, vaikka selitys on sangen yksinkertainen.
Toista desiä olet edellä...Totta!......
Itsellä itsellä keskinopeus pudonnut, samoin vuositteinen ajomäärä, josta johtuu, että kylmäkäynnistyksten osuus kulutuksessa on kasvanut.......
- Pegjj4jd
Taliudellinen ajotapa ei ole yhtäkuin hidasta matelua. Kiihdytetään reippaasti tavoitenopeuteen ja pyritään pitämään nopeus tasaisena- ajellaan pintakaasulla. Välillä ihmettelen kun hidastetaan mäenalla ennen nousua vauhtia ja sitten ylämäkeen aletaan polkee lisää vauhtia. Aivan järjetöntä.
- maltilla
Tuo järjettömyys vaatii vakionopeussäätimen käyttöä.
Kevyellä tasakaasulla Tauno ajaa paljon edullisemmin. - FaktatHakusessa
Tuossahan oli asiaa, harmi että suurin osa siitä on pielessä.
Taloudellinen ajotapa: "pyritään pitämään nopeus tasaisena- ajellaan pintakaasulla"
Väärin. Ns. pulse & glide ajotapa on kaikken taloudellisin tapa edetä. Siinä annetaan moottorille "pulssi", eli kiihdytetään melkein täysikaasulla, sen jälkeen rullataan vapaalla. Pintakaasulla ajaminen ei ole koskaan moottorin hyötysuhteen kannalta hyvä asia. Mitä suurempia nopeusvaihteluita ajaessa tekee, ja kiihdyttää aina kaasu lähes kokonaan auki, saadaan moottorin keskimääräistä hyötysuhdetta korkeammaksi.
"Välillä ihmettelen kun hidastetaan mäenalla ennen nousua vauhtia ja sitten ylämäkeen aletaan polkee lisää vauhtia. Aivan järjetöntä."
Se ei ole järjetöntä. Tuo on moottorin hyötysuhteen kannalta tehokkain tapa edetä.
Auton liikkumiseen käytetty energia ilmenee kahdella eri tavalla:
-liike-energiana, auton liikkuessa
-potentiaalienergiana, auton noustessa vaikkapa mäen harjalle
Kumman tahansa energian lisääminen kannattaa luonnollisesti tehdä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.
Moottorin hyötysuhdekuvaaja kertoo kaiken:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Brake_specific_fuel_consumption.svg/1200px-Brake_specific_fuel_consumption.svg.png
Vasemmalla pystyakselilla on moottorin kuormitus, käytännössä sama kuin kaasupolkimen asento. Vaaka-akselilla on kierrosnopeus ja käyrästöllä kerrotaan hyötysuhde. (Paljonko polttoainetta tarvitaan tietyn työn tekemiseen).
Kuvasta voi tehdä helposti seuraavia havaintoja:
-ns pintakaasulla ajaminen ei kannata koskaan, kierrosluvusta riippumatta, pienellä kaasun avaamisella, hyötysuhde on huono
-korkeita kierroksia ei kannata käyttää, 3000 rpm jälkeen hyötysuhde laskee
-paras hyötysuhde saavutetaan alle 3000 rpm kierroksilla ja vähintään 50% kaasun avaumalla
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
Sitä että kaasua kannattaa avata 50-80%, aina kun se on mahdollista, liikennerytmi ja nopeusrajoitukset huomioiden. Eli, kun tulee ylämäki, kaasua kohti lattiaa, tuossa tilanteessa ei nopeuskaan nouse niin vauhdilla kuin tasaisella ajettaessa, jolloin saadaan hyödynnettyä parhaiten potentiaalienergian kerääminen. (mäen harjalle nouseminen).
Jos tuntee maaston nousut jo etukäteen, voi vaikka laskea nopeutta ennen mäen alkua, jotta pystyy hyödyntämään tuon parhaan hyötysuhteen käytön koko mäen osalta.
Lisätään vielä loppuun asia, jota ei moni ymmärrä. Kaasupolkimen painallus ei suoraan lisää polttoaineen ruiskutusta, vaan vähentää moottoriin menevän ilman kuristusta. Kaasuläppä on vain moottorin ilmamäärän kuristin. - 350
FaktatHakusessa kirjoitti:
Tuossahan oli asiaa, harmi että suurin osa siitä on pielessä.
Taloudellinen ajotapa: "pyritään pitämään nopeus tasaisena- ajellaan pintakaasulla"
Väärin. Ns. pulse & glide ajotapa on kaikken taloudellisin tapa edetä. Siinä annetaan moottorille "pulssi", eli kiihdytetään melkein täysikaasulla, sen jälkeen rullataan vapaalla. Pintakaasulla ajaminen ei ole koskaan moottorin hyötysuhteen kannalta hyvä asia. Mitä suurempia nopeusvaihteluita ajaessa tekee, ja kiihdyttää aina kaasu lähes kokonaan auki, saadaan moottorin keskimääräistä hyötysuhdetta korkeammaksi.
"Välillä ihmettelen kun hidastetaan mäenalla ennen nousua vauhtia ja sitten ylämäkeen aletaan polkee lisää vauhtia. Aivan järjetöntä."
Se ei ole järjetöntä. Tuo on moottorin hyötysuhteen kannalta tehokkain tapa edetä.
Auton liikkumiseen käytetty energia ilmenee kahdella eri tavalla:
-liike-energiana, auton liikkuessa
-potentiaalienergiana, auton noustessa vaikkapa mäen harjalle
Kumman tahansa energian lisääminen kannattaa luonnollisesti tehdä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.
Moottorin hyötysuhdekuvaaja kertoo kaiken:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Brake_specific_fuel_consumption.svg/1200px-Brake_specific_fuel_consumption.svg.png
Vasemmalla pystyakselilla on moottorin kuormitus, käytännössä sama kuin kaasupolkimen asento. Vaaka-akselilla on kierrosnopeus ja käyrästöllä kerrotaan hyötysuhde. (Paljonko polttoainetta tarvitaan tietyn työn tekemiseen).
Kuvasta voi tehdä helposti seuraavia havaintoja:
-ns pintakaasulla ajaminen ei kannata koskaan, kierrosluvusta riippumatta, pienellä kaasun avaamisella, hyötysuhde on huono
-korkeita kierroksia ei kannata käyttää, 3000 rpm jälkeen hyötysuhde laskee
-paras hyötysuhde saavutetaan alle 3000 rpm kierroksilla ja vähintään 50% kaasun avaumalla
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
Sitä että kaasua kannattaa avata 50-80%, aina kun se on mahdollista, liikennerytmi ja nopeusrajoitukset huomioiden. Eli, kun tulee ylämäki, kaasua kohti lattiaa, tuossa tilanteessa ei nopeuskaan nouse niin vauhdilla kuin tasaisella ajettaessa, jolloin saadaan hyödynnettyä parhaiten potentiaalienergian kerääminen. (mäen harjalle nouseminen).
Jos tuntee maaston nousut jo etukäteen, voi vaikka laskea nopeutta ennen mäen alkua, jotta pystyy hyödyntämään tuon parhaan hyötysuhteen käytön koko mäen osalta.
Lisätään vielä loppuun asia, jota ei moni ymmärrä. Kaasupolkimen painallus ei suoraan lisää polttoaineen ruiskutusta, vaan vähentää moottoriin menevän ilman kuristusta. Kaasuläppä on vain moottorin ilmamäärän kuristin."-ns pintakaasulla ajaminen ei kannata koskaan, kierrosluvusta riippumatta, pienellä kaasun avaamisella, hyötysuhde on huono
-korkeita kierroksia ei kannata käyttää, 3000 rpm jälkeen hyötysuhde laskee
-paras hyötysuhde saavutetaan alle 3000 rpm kierroksilla ja vähintään 50% kaasun avaumalla
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
Sitä että kaasua kannattaa avata 50-80%, aina kun se on mahdollista, liikennerytmi ja nopeusrajoitukset huomioiden. Eli, kun tulee ylämäki, kaasua kohti lattiaa, tuossa tilanteessa ei nopeuskaan nouse niin vauhdilla kuin tasaisella ajettaessa, jolloin saadaan hyödynnettyä parhaiten potentiaalienergian kerääminen. (mäen harjalle nouseminen)."
Minun autolla tuo tarkoittaa ettei 2:sta isompaa vaidetta pitäisi juuri koskaan käyttää.
2:sen vetoalue ulottuu 110 km/h suurimmalla teholla. - opeliks
350 kirjoitti:
"-ns pintakaasulla ajaminen ei kannata koskaan, kierrosluvusta riippumatta, pienellä kaasun avaamisella, hyötysuhde on huono
-korkeita kierroksia ei kannata käyttää, 3000 rpm jälkeen hyötysuhde laskee
-paras hyötysuhde saavutetaan alle 3000 rpm kierroksilla ja vähintään 50% kaasun avaumalla
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
Sitä että kaasua kannattaa avata 50-80%, aina kun se on mahdollista, liikennerytmi ja nopeusrajoitukset huomioiden. Eli, kun tulee ylämäki, kaasua kohti lattiaa, tuossa tilanteessa ei nopeuskaan nouse niin vauhdilla kuin tasaisella ajettaessa, jolloin saadaan hyödynnettyä parhaiten potentiaalienergian kerääminen. (mäen harjalle nouseminen)."
Minun autolla tuo tarkoittaa ettei 2:sta isompaa vaidetta pitäisi juuri koskaan käyttää.
2:sen vetoalue ulottuu 110 km/h suurimmalla teholla."Minun autolla tuo tarkoittaa ettei 2:sta isompaa vaidetta pitäisi juuri koskaan käyttää.
2:sen vetoalue ulottuu 110 km/h suurimmalla teholla."
Sinulla on joko erikoinen auto, tai sitten luetunymmärtämisessä isoja puutteita.
Joku T-ford voisi olla tuollainen, joka antaa maksimitehot 3000 kierroksella, mutta se ei kulje noin kovaa. Vaihteita siinä taitaa olla kaksi, joten se kakkonen olisi kyseisessä autossa suurin vaihde. - 350
opeliks kirjoitti:
"Minun autolla tuo tarkoittaa ettei 2:sta isompaa vaidetta pitäisi juuri koskaan käyttää.
2:sen vetoalue ulottuu 110 km/h suurimmalla teholla."
Sinulla on joko erikoinen auto, tai sitten luetunymmärtämisessä isoja puutteita.
Joku T-ford voisi olla tuollainen, joka antaa maksimitehot 3000 kierroksella, mutta se ei kulje noin kovaa. Vaihteita siinä taitaa olla kaksi, joten se kakkonen olisi kyseisessä autossa suurin vaihde.Ei ole kovin kummoinen auto, mutta aika harvoin tulee nykyään vastaan.
Vaihteita on peräti 4.
Max hv 4300 rpm, ja kakkosen välitys 1.75 ja perä 3.08 - opeliks
350 kirjoitti:
Ei ole kovin kummoinen auto, mutta aika harvoin tulee nykyään vastaan.
Vaihteita on peräti 4.
Max hv 4300 rpm, ja kakkosen välitys 1.75 ja perä 3.08No sittenhän tuossa oli se luetunymmärtämis ongelma kyseessä.
- alamäki-rullaten
Energian kulutus jossakin laboratorion koepenkissä on eri asia kuin maantiellä, missä on monta muuttujaa. Pulse and glide on varmaan kivaa tehdä jollakin manuaaliautolla.
- FaktatHakusessa
Pulse and glide ei ole käytännössä mahdollista ollenkaan maantieajossa, olen sitä joskus kokeillut. Mutta kehä ykkösen sisällä ajellessa se onnistuu yllättävänkin hyvin. Ei vaadi kuin pientä asenteen muuttamista. Ajohan on käytännössä kiihdyttelyä risteyksestä toiseen pääkaupunkiseudulla. Kesäkelillä sain aivan haamulukemia tuolla menetelmällä, eikä tarvinut haitata laisinkaan muun liikenteen etenemistä.
Periaatteet moottorin hyötusuhteissa on kyllä ihan samoja maantiellä kuin laboratorioissakin. Ei se asia muutu miksikään että moottorin hyösuhde on parhaimmillaan kun kaasuläppää avataan reilusti ja pidetään kierrokset alhaalla. - yllytyshull
FaktatHakusessa kirjoitti:
Pulse and glide ei ole käytännössä mahdollista ollenkaan maantieajossa, olen sitä joskus kokeillut. Mutta kehä ykkösen sisällä ajellessa se onnistuu yllättävänkin hyvin. Ei vaadi kuin pientä asenteen muuttamista. Ajohan on käytännössä kiihdyttelyä risteyksestä toiseen pääkaupunkiseudulla. Kesäkelillä sain aivan haamulukemia tuolla menetelmällä, eikä tarvinut haitata laisinkaan muun liikenteen etenemistä.
Periaatteet moottorin hyötusuhteissa on kyllä ihan samoja maantiellä kuin laboratorioissakin. Ei se asia muutu miksikään että moottorin hyösuhde on parhaimmillaan kun kaasuläppää avataan reilusti ja pidetään kierrokset alhaalla.Mielenkiintoinen näkökulma tämä pulse and glide systeemi. Aion kokeilla ja katsoa miten kulutusten käy. Ajotietokone näyttää heti hurjia lukemia kun kaasua painaa reilummin. Tämä on vain hetkellistä. Liitovaiheessa kulutus on nolla.
- manuaaliautolla
FaktatHakusessa kirjoitti:
Pulse and glide ei ole käytännössä mahdollista ollenkaan maantieajossa, olen sitä joskus kokeillut. Mutta kehä ykkösen sisällä ajellessa se onnistuu yllättävänkin hyvin. Ei vaadi kuin pientä asenteen muuttamista. Ajohan on käytännössä kiihdyttelyä risteyksestä toiseen pääkaupunkiseudulla. Kesäkelillä sain aivan haamulukemia tuolla menetelmällä, eikä tarvinut haitata laisinkaan muun liikenteen etenemistä.
Periaatteet moottorin hyötusuhteissa on kyllä ihan samoja maantiellä kuin laboratorioissakin. Ei se asia muutu miksikään että moottorin hyösuhde on parhaimmillaan kun kaasuläppää avataan reilusti ja pidetään kierrokset alhaalla.Hyvin onnistuu pulse and glide maantieajossakin. Tasaisella onnistuu hyvin jonnekkin 60km/h asti, eli jossainpaikoissa on vähän pidempiäkin maantiajopätkiä joissa on käyttökelpoinen. 80km/h onnistuu sitten tähtäämällä liut alamäkiin, lopetuskohta sitten seuraavan ylämäen mukaan.
- kalleKoo2
manuaaliautolla kirjoitti:
Hyvin onnistuu pulse and glide maantieajossakin. Tasaisella onnistuu hyvin jonnekkin 60km/h asti, eli jossainpaikoissa on vähän pidempiäkin maantiajopätkiä joissa on käyttökelpoinen. 80km/h onnistuu sitten tähtäämällä liut alamäkiin, lopetuskohta sitten seuraavan ylämäen mukaan.
Ja miten mielestäsi muu liikenne suhtautuu pumppaavaan ajonopeuteesi?
Vai oliko tuota tarkoitus harjoittaa keskellä yötä? - manuaaliautolla
Helpompihan tuolla ajotyylillä ajava on ohittaa. Jos taakse tulee joku, niin esim. loivassa alamäessä nopeutta liukuvaiheessa laskiessa pääsee helposti ohi, mäessä voi hyvin näyttää ohitysmerkkiä takanatulevalle.
Muutenkin kun nopeuden näin pitää kuorma-autojen nopeudessa ei ohittelijoita paljon ole. Viimeeksi 200km ajoa, jossa kaksi ohittajaa, ja yksi ohitettava. - E220_CDI
Manuaalillahan P&G nimenomaan pitääkin tehdä, koska suurin osa uusistakaan automaateista ei osaa oikeasti rullata vapaalla ilman sivuvaikutuksia. Tomaatin tahmea rullaus vähentää turhaan rullausmatkaa.
Mutta sanokaas menetelmää kokeilleet, kuinka paljon alle nykyauton maantiekulutuksen tuolla tavoin pääsee vaikkapa 80 - 90 km/h todellisella keskinopeudella? - FaktatHakusessa
E220_CDI kirjoitti:
Manuaalillahan P&G nimenomaan pitääkin tehdä, koska suurin osa uusistakaan automaateista ei osaa oikeasti rullata vapaalla ilman sivuvaikutuksia. Tomaatin tahmea rullaus vähentää turhaan rullausmatkaa.
Mutta sanokaas menetelmää kokeilleet, kuinka paljon alle nykyauton maantiekulutuksen tuolla tavoin pääsee vaikkapa 80 - 90 km/h todellisella keskinopeudella?En ole maantiekulutusta mittaillut. Jotta saisi edes jotenkin mittauskelpoisia lukemia, tulisi ajaa vähintään yksi tankillinen. Ja kun tankillisella ajaa 1000km, ja pulse & glide sykli on 1km, pitäisi renkata kytkintä 1000 kertaa pelkästään yhden tankillisen aikana. Säästö häviää hajoavaan kytkimen painelaakeriin.
Ns. kaupunkiajossa olen tuota kokeillut, mukauttamalla normaaliajoa hieman, ja sain kulutukseksi 5,8 litraa satasella. Autolleni on luvattu taajama-ajossa jotakin 11 litran kulutuslukemia. - tasakaasuidiootit
kalleKoo2 kirjoitti:
Ja miten mielestäsi muu liikenne suhtautuu pumppaavaan ajonopeuteesi?
Vai oliko tuota tarkoitus harjoittaa keskellä yötä?Ööö... helpompihan pulse&glide tyylillä ajava on ohittaa, kun normaali tasakaasu-uskovainen, joka
- hidastaa nopeuttaan 75->60 ylämäissä, joissa ohi ei pääse huonon näkyvyyden vuoksi
- alamäissä, pitkillä suorilla ja ohituskaistojen kohdalla olisi hyvä paikka ohittaa, mutta näissä tasakaasu-uskovaiset kiihdyttävät nopeuttaan 15-30 km/h eli nyt mennään jopa pienen ylinopeuden puolelle -> ohi pääsyyn tarvittaisiin roima ( 20... 30) ylinopeus eli kortin riskeeraaminen
Luonnollisesti tasakaasu-uskovaiset hidastelee myös ohituskieltojen, vastaantulevan liikenteen, risteysten ja keskikaideteiden (vain 1 kaista suuntaansa) kohdalla, koska tämä on tossun alla elävien nyhveröiden ainoa tilasuus kokea itsensä tärkeiksi.
Nopeuden pumppailun vuoksi tasakaasu-uskovaisen keskinopeus on noin 75 kahdeksankympin alueella. Satasen alueella mennään sitten 80-85 haarukassa.
Säästöä tulee, mutta se tulee tuosta hitaasta keskinopeudesta. Se ei tosin haittaa, tasakaasu-uskovaiset kirivät menetettyä aikaa kiinni ajamalla samaa "80 mittarissa" myös maaseututaajamien ja tietyömaiden 50/60 rajoitusalueiden läpi! - VanhaTuttu
tasakaasuidiootit kirjoitti:
Ööö... helpompihan pulse&glide tyylillä ajava on ohittaa, kun normaali tasakaasu-uskovainen, joka
- hidastaa nopeuttaan 75->60 ylämäissä, joissa ohi ei pääse huonon näkyvyyden vuoksi
- alamäissä, pitkillä suorilla ja ohituskaistojen kohdalla olisi hyvä paikka ohittaa, mutta näissä tasakaasu-uskovaiset kiihdyttävät nopeuttaan 15-30 km/h eli nyt mennään jopa pienen ylinopeuden puolelle -> ohi pääsyyn tarvittaisiin roima ( 20... 30) ylinopeus eli kortin riskeeraaminen
Luonnollisesti tasakaasu-uskovaiset hidastelee myös ohituskieltojen, vastaantulevan liikenteen, risteysten ja keskikaideteiden (vain 1 kaista suuntaansa) kohdalla, koska tämä on tossun alla elävien nyhveröiden ainoa tilasuus kokea itsensä tärkeiksi.
Nopeuden pumppailun vuoksi tasakaasu-uskovaisen keskinopeus on noin 75 kahdeksankympin alueella. Satasen alueella mennään sitten 80-85 haarukassa.
Säästöä tulee, mutta se tulee tuosta hitaasta keskinopeudesta. Se ei tosin haittaa, tasakaasu-uskovaiset kirivät menetettyä aikaa kiinni ajamalla samaa "80 mittarissa" myös maaseututaajamien ja tietyömaiden 50/60 rajoitusalueiden läpi!"tämä on tossun alla elävien nyhveröiden ainoa tilasuus kokea itsensä tärkeiksi."
Ööö.... oletko liikenteessä oikeasti tuollaisilla asenteilla? Olet todennäköisesti se tien vaarallisin tyyppi, ajoi ne muut sitten mitä nopeutta vaan. - E220_CDI
tasakaasuidiootit kirjoitti:
Ööö... helpompihan pulse&glide tyylillä ajava on ohittaa, kun normaali tasakaasu-uskovainen, joka
- hidastaa nopeuttaan 75->60 ylämäissä, joissa ohi ei pääse huonon näkyvyyden vuoksi
- alamäissä, pitkillä suorilla ja ohituskaistojen kohdalla olisi hyvä paikka ohittaa, mutta näissä tasakaasu-uskovaiset kiihdyttävät nopeuttaan 15-30 km/h eli nyt mennään jopa pienen ylinopeuden puolelle -> ohi pääsyyn tarvittaisiin roima ( 20... 30) ylinopeus eli kortin riskeeraaminen
Luonnollisesti tasakaasu-uskovaiset hidastelee myös ohituskieltojen, vastaantulevan liikenteen, risteysten ja keskikaideteiden (vain 1 kaista suuntaansa) kohdalla, koska tämä on tossun alla elävien nyhveröiden ainoa tilasuus kokea itsensä tärkeiksi.
Nopeuden pumppailun vuoksi tasakaasu-uskovaisen keskinopeus on noin 75 kahdeksankympin alueella. Satasen alueella mennään sitten 80-85 haarukassa.
Säästöä tulee, mutta se tulee tuosta hitaasta keskinopeudesta. Se ei tosin haittaa, tasakaasu-uskovaiset kirivät menetettyä aikaa kiinni ajamalla samaa "80 mittarissa" myös maaseututaajamien ja tietyömaiden 50/60 rajoitusalueiden läpi!Oman kokemuksen mukaan kulutus on pienimmillään silloin kun keskinopeus on suurimmillaan. Alemmille rajoituksille joudun himmaamaan reilusti joka ainoalle tikkarille, koska päiväsakkoihin ei ole varaa.
Toisinaan on perusteltua ajaa hitaasti, eikä siitä ole kenellekään mitään haittaa, ellei se hitaasti ajava katso oikeudekseen päättää myös muiden nopeudesta, kuten aika monella kotipoliisilla on tapana. Hitaasti liikkuminen on välillä tarpeen, mutta jonon vetäminen on silti aina oma valinta, ja paheksuttava sellainen.
Suomalaisilla rajoituksilla ei pieneen kulutukseen tarvi muuta kuin ajaa tasaista ylinopeutta rajoituksen ja puuttumiskynnyksen välissä. - RVSmies
E220_CDI kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan kulutus on pienimmillään silloin kun keskinopeus on suurimmillaan. Alemmille rajoituksille joudun himmaamaan reilusti joka ainoalle tikkarille, koska päiväsakkoihin ei ole varaa.
Toisinaan on perusteltua ajaa hitaasti, eikä siitä ole kenellekään mitään haittaa, ellei se hitaasti ajava katso oikeudekseen päättää myös muiden nopeudesta, kuten aika monella kotipoliisilla on tapana. Hitaasti liikkuminen on välillä tarpeen, mutta jonon vetäminen on silti aina oma valinta, ja paheksuttava sellainen.
Suomalaisilla rajoituksilla ei pieneen kulutukseen tarvi muuta kuin ajaa tasaista ylinopeutta rajoituksen ja puuttumiskynnyksen välissä.Minä olen pienimmät kulutukset saanut keskinopeudella 60 - 65 km/h.
Tuosta jos keskinopeus menee ylöspäin, niin alkaa kulutuskin nousemaan.l - E220_CDI
RVSmies kirjoitti:
Minä olen pienimmät kulutukset saanut keskinopeudella 60 - 65 km/h.
Tuosta jos keskinopeus menee ylöspäin, niin alkaa kulutuskin nousemaan.lKulutuksen kannalta optiminopeus riippuu autosta, joten aivan hyvin tuokin on mahdollista.
Minun autoni on niin aavikkovälityksillä, että 65 km/h jättää kaksi suurinta vaihdetta käyttämättä. Kulutumittarin perusteella optimi näyttäisi olevan 70 - 80 välillä toiseksi suurimmalla vaihteella, mutta nopeuden nostaminen Rahtari-80 ei vielä ylitä maantienormilukemaa.
Pointtini nopeuden nousun ja kulutuksen laskun korrelaatiolle on siinä, että kun keskinopeus alkaa laskea vapaalla tiellä ajetusta, nousee kulutus takkuisen liikenteen vuoksi.
- tasakaasulla-vuosikymmen
ADHD-ryntäilijät eivät tajua tasakaasun merkitystä. Kun ajaa oikeasti tasakaasulla, niin ylämäessä vähän hidastuu ja alamäessä ajetaan 10 yli rajoituksen. Tasakaasulla mennään se sallittu 80 ja 100-120 alueillakin vaan sen 80-90 tasavauhtia.
Siitä syntyy se säästö ilman mitään hermoiluja eli ajellaan lähinnä rekkavauhtia jopa niin , että tilaisuuden salliessa rekan tai linjurin imussa, mutta ei liian lähellä.
Miksi aina samojen minä-minä-minä-henkilöiden pitää jonossa aina pumpata itseään eteenpäin auto kerrallaan ja muita vaarantaen sitten säästävät 1-3 minuuttia matka-aikaa. Bensaa on sitten kulunut useita litroja enemmän kuin muilla, mutta ehkä sen maksaa työnantaja niin kuin sen rinkelikeulan leasinginkin.- E220_CDI
Riippuu ihan mitoituksesta, kuka siellä on minä-minä henkilö. Jos joudut millään tavoin reagoimaan sinun ja edelläsi ajavan ison auton väliin tulevaan ohittajaan, niin itsepä olet rakentanut ongelman paitsi itsellesi, myös muille. Oma normini silloin kun en ohita tavoittamaani on jättää kelistä riippuen vähintään 100 m, mutta pimeässä yli 300 metriä (eli kaukovalojen verran) vapaata eteeni. Se on takaani tulevalle ohittajalle varaamani tila, joka mahdollistaa minulle rauhallisen ajamisen kun olen valinnut hitaan etenemisen.
Ei ole sinulta pois, jos joku muu ajaa ohi. Anna sen ohittajan mennä, kun kerran hyvin kulkee. - lökölöö
E220_CDI kirjoitti:
Riippuu ihan mitoituksesta, kuka siellä on minä-minä henkilö. Jos joudut millään tavoin reagoimaan sinun ja edelläsi ajavan ison auton väliin tulevaan ohittajaan, niin itsepä olet rakentanut ongelman paitsi itsellesi, myös muille. Oma normini silloin kun en ohita tavoittamaani on jättää kelistä riippuen vähintään 100 m, mutta pimeässä yli 300 metriä (eli kaukovalojen verran) vapaata eteeni. Se on takaani tulevalle ohittajalle varaamani tila, joka mahdollistaa minulle rauhallisen ajamisen kun olen valinnut hitaan etenemisen.
Ei ole sinulta pois, jos joku muu ajaa ohi. Anna sen ohittajan mennä, kun kerran hyvin kulkee.Iso kiitos välin jättämisestä.
Ihmetyttää aina autoilijat jotka tulevat valaisemaan takaraivoani pimeällä ajaessa. Eivät ne ohi mene, mutta ajavat siinä 10 - 15 metrin päässä takana ja häiritsevät valoillaan ajamistani. Aivan kuin olisivat jotenkin hukassa pimeässä ja tarvitsisivat takavalot eteensä joita seurata.
Sitten kun pudotan nopeutta riittävästi niin mennään kyllä ohi. Joskus se tarkoittaa moottoritiellä nopeuden laskemista 60 km/h lukemaan.
- Mattikimi
Alla MB GLK 280, kulutus maantiellä 10 ja kaupungissa 11-12. Kulkee linjassa tehtaan ilmoitusten kanssa.
- Kylähä_tuo_kuluttaa
Keskikulutus siinä 16 l / 100 km, pääasiassa 3,5 km työmatka-ajoa kaupungissa. Saattaa tuo keksintö maantieajossa alta 10 viedä, mutta koskaan ei ole tullut tankillista maantiellä ajettua, että olisi päässyt mittaamaan.
- kaikkimenee
Jaa-a. Enpä edes tiedä mikä on oman auton ns. normikulutus.
Ajan yleensä vähintään 35 kilometriä kun liikenteeseen lähden.
Työmatkaa 50 kilsaa, osa moottoritietä. Ajan reippaasti eli suurinta sallittua.
Vanhalla saabilla keskikulutus ollut viime aikoina 8,4. Siis viime vuodet.
Volvo V70 dieselautomaatti vei 7,3.
Saab 99 turbo 11,5.
Saab 99 9,5
Taunus 2,3 V6 11,5.
Honda Civic 1,5 5,5.
Lada 10.
Vw Golf diesel 1,6 noin 5 litraa/ 100 km.
Ainakin näistä on tullut kirjaa pidettyä.
Nämä lukemat siis enimmäkseen matka- ajoa. Kun ei tarvi pikku matkoja autolla ajella.
Sitäkin on kokeiltu. Käyty esim. kahden kilometrin päässä töissä autolla.
Kulutuslukemat pompsahtaa helposti pari- kolme litraa ylöspäin.
Kyllä se tietää mitä auto kuluttaa jos on kunnossa. Miten ajetaan, missä, miten lujaa, kaupunkia vai matkaa enimmäkseen....
Alhaisin mitattu kulutus oli tuolla Hondalla, yhdellä Venäjän reissulla, yli tuhat kilsaa ja 4,8 litraa/100km vaikka seisomista ruuhkissakin pari tuntia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491662- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148