Maaliskuun 16. päivä 1968 tapahtui My Lain verilöyly, jossa yhdysvaltalaissotilaat tappoivat satoja vietnamilaisia siviilejä, joista suurin osa oli naisia ja lapsia. Sotilaat eivät ainoastaan tappaneet, vaan myös raiskasivat ja kiduttivat. Osa uhreista ammuttiin suoraan joukkohautaan. Murhattuja oli kaikkiaan 504, joista nuorimmat olivat sylilapsia ja vanhimmat vanhuksia. Kylässä ei ollut ainuttakaan vihollisen taistelijaa.
Millainen ihminen raiskaa ja tappaa siviilejä? Vastaus: ihan tavallinen. Jos minä olisin ollut My Laissa tuona päivänä, olisinko minäkin tappanut ja raiskannut? Vastaus: lähes varmasti. Mutta jos joku nyt kysyisi, olisinko valmis tappamaan ja raiskaamaan ihmisiä, vastaisin oitis, että en missään tapauksessa, en voi edes kuvitella tekeväni sellaista. Jos samaa olisi kysytty My Lain verilöylyyn osallistuneilta yhdysvaltalaissotilailta ennen sotaa, he olisivat taatusti vastanneet samalla tavalla.
Johtopäätös: ainoa tekijä, joka erottaa minut raiskaajasta ja murhaajasta, on sopiva tilaisuus. On olemassa kynnys, jonka tuolla puolen minäkin ammun sylilapsia ja raiskaan heidän äitinsä. Asia on todellakin ihan oikeasti näin, vaikka minun onkin nyt melkein mahdoton sitä uskoa.
Olisihan sentään omahyväistä, ja sitä paitsi typerää ja jopa sivistymätöntä, kuvitella, että minä olisin jotenkin parempi kuin ne ihmiset, jotka näitä julmuuksia tekevät. He eivät ole psykopaatteja tai sairaita, vaan enimmäkseen ihan tavallisia ihmisiä tavallisine hyveineen ja paheineen, siis ihan samanlaisia kuin minä.
Jumala tietysti tuntee minut täysin. Mutta Jumala ei tunne vain sitä, mitä minusta todellisesti on tullut ja tulee ja mitä todellisesti olen tehnyt ja teen; Jumala tuntee myös sen, mitä minusta voisi tulla ja mitä voisin tehdä, samoin kuin sen, mitä minusta olisi voinut tulla ja mitä olisin voinut tehdä. Jumala tuntee kaikkien mahdollisten elämieni kaikki mahdolliset skenaariot. Näiden skenaarioiden joukossa on miljoona My Laita. Jos olisin syntynyt esimerkiksi sata vuotta sitten Saksaan, kuka tietää, millainen natsihirviö minusta olisi tullut ja kuinka monta juutalaista olisin ampunut.
Mitä moraalista arvoa Jumalan silmissä voi olla sillä, että en ole esimerkiksi murhannut tai raiskannut ketään? Mitä arvoa minun niin sanotulla kuuliaisuudellani on Jumalalle, joka kyllä tietää, että sopivan tilaisuuden tullen tekisin mitä hirveimpiä asioita? Jos Jumala arvioi minua tekojeni mukaan, arvion lopputulos on aivan sattumanvarainen: satuin syntymään leppoisaan maahan ja leppoisaan aikaan enkä koskaan joutunut sellaisiin tilanteisiin, joissa tavallisista ihmisistä todistetusti tulee hirviöitä. Jos Jumala taas arvioi minua olemukseni mukaan, sen mukaan, mitä itsessäni olen, arvion lopputulos ei mairittele: murhaaja, raiskaaja, lastenmurhaaja jne.
Näin ollen päättelen, että kuuliaisuus Jumalalle on yhtä tyhjän kanssa, ja ne, jotka pitävät korkeassa arvossa kuuliaisuutta Jumalalle, eivät varmaankaan ole täysin ymmärtäneet ihmisen perinpohjaista turmeltuneisuutta ja pahuutta. Niinpä ihmettelen sekä niitä, jotka relativisoituaan synnin relativisoivat ristin, että niitä, jotka kiellettyään synnin kokonaan kieltävät ristin kokonaan. Molemmat ovat nähdäkseni pihalla kuin lumiukot.
Kuuliaisuus Jumalalle on yhtä tyhjän kanssa
27
259
Vastaukset
- capiche
Kaikki synti erottaa Jumalasta. Siinä mielessä on aivan sama onko synti ylpeys vai väkivaltainen teko. Perisynti tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen rikkoo Jumalan käskyjä ajatuksissa, asenteissa, puheissa tai teoissa.
Jumala tiesi, ettei kukaan pysty noudattamaan lakia ja olemaan Hänelle täysin kuuliainen ja sen vuoksi Hän lähetti Kristuksen maailmaan. Armon vastaanottaminen vaatii kuitenkin jonkin asteen nöyryyttä. Pelkkä sana armo nostaa ylpeän ihmisen vastarintaan.
Jumala ei hyödy siitä mitään, että ihminen noudattaa Hänen käskyjään. Ihminen itse hyötyy. Koska Jumalan käskyjen rikkominen tuhoaa aina myös niiden rikkojaa. Puhumattakaan sivullisista uhreista. Loppupeleissä kyse on siunauksen tai kirouksen tien valitsemisesta. - sori.vaan
MInä en ampuisi sylilasta, enkä raiskaisi ketään, joten olemme erilaisia. Jumalalle kuuliaisuus on viisaampaa kuin ihmisen koko muu elämä.
Niinhän sinä luulet, ja jos olet nainen, voit hyvinkin olla oikeassa: naiset eivät ole yhtä alttiita tekemään väkivaltaa kuin miehet. Mutta jos olet mies, luulosi on todennäköisemmin väärä kuin oikea. Enemmistö miehistä on kyllä valmis väkivaltaan, jos olosuhteet ovat otolliset. Ikäkin vaikuttanee: nuoret miehet ovat tunnetusti väkivaltaisimpia. Toki on olemassa jonkin kokoinen joukko miehiä, jotka kieltäytyvät julmuuksista: historia todistaa myös heistä. Mutta tietysti heidänkin kohdallaan voidaan aina kysyä, eikö ehkä kuitenkin ole olemassa sellaisia tilanteita, joissa hekin lankeavat. Toisaalta jossain vaiheessa kysymys syyntakeettomuudesta tullee relevantiksi.
- capiche
herrens_tiggare kirjoitti:
Niinhän sinä luulet, ja jos olet nainen, voit hyvinkin olla oikeassa: naiset eivät ole yhtä alttiita tekemään väkivaltaa kuin miehet. Mutta jos olet mies, luulosi on todennäköisemmin väärä kuin oikea. Enemmistö miehistä on kyllä valmis väkivaltaan, jos olosuhteet ovat otolliset. Ikäkin vaikuttanee: nuoret miehet ovat tunnetusti väkivaltaisimpia. Toki on olemassa jonkin kokoinen joukko miehiä, jotka kieltäytyvät julmuuksista: historia todistaa myös heistä. Mutta tietysti heidänkin kohdallaan voidaan aina kysyä, eikö ehkä kuitenkin ole olemassa sellaisia tilanteita, joissa hekin lankeavat. Toisaalta jossain vaiheessa kysymys syyntakeettomuudesta tullee relevantiksi.
Tunnustan olevani nainen, mutta ymmärrän silti mistä puhut. Hyve voi joskus olla myös tilaisuuksien puutetta. Ihmistä ei ole testattu äärirajoille saakka. En ole koskaan syyllistynyt väkivaltaan, enkä voisi kuvitella tappavani ketään. Luonnollisesti myös tuomitsen väkivallan. Mutta en voi tietää miten reagoisin, jos joutuisin nurkkaan.
Olen työni vuoksi liikkunut joskus alueilla, joilla on terroristiryhmiä. Ja sen vuoksi olen joutunut turvautumaan aseelliseen saattueseen. Mitä jos turvamiehet menehtyisivät hyökkäyksessä ja minä jäisin eloon. Nappaisinko aseen ja antaisin palaa, ennen kuin joutuisin itse vangiksi???? Onko oman henkensä puolustaminen väärin, jne.? Koskaan ei voi tietää miten silmänräpäyksessä reagoi.
Eiväthän kaikki My Laissakaan osallistuneet julmuuksiin. Ja heidän toimestaan asia lopulta nousi julkisuuteenkin. Sodassa voi tapahtua mitä vain jo senkin vuoksi, että sotilaat taistelevat amfetamiinin voimalla. Adrenaliinimyrsky ja huumeet saavat aikaan pahaa jälkeä. capiche kirjoitti:
Tunnustan olevani nainen, mutta ymmärrän silti mistä puhut. Hyve voi joskus olla myös tilaisuuksien puutetta. Ihmistä ei ole testattu äärirajoille saakka. En ole koskaan syyllistynyt väkivaltaan, enkä voisi kuvitella tappavani ketään. Luonnollisesti myös tuomitsen väkivallan. Mutta en voi tietää miten reagoisin, jos joutuisin nurkkaan.
Olen työni vuoksi liikkunut joskus alueilla, joilla on terroristiryhmiä. Ja sen vuoksi olen joutunut turvautumaan aseelliseen saattueseen. Mitä jos turvamiehet menehtyisivät hyökkäyksessä ja minä jäisin eloon. Nappaisinko aseen ja antaisin palaa, ennen kuin joutuisin itse vangiksi???? Onko oman henkensä puolustaminen väärin, jne.? Koskaan ei voi tietää miten silmänräpäyksessä reagoi.
Eiväthän kaikki My Laissakaan osallistuneet julmuuksiin. Ja heidän toimestaan asia lopulta nousi julkisuuteenkin. Sodassa voi tapahtua mitä vain jo senkin vuoksi, että sotilaat taistelevat amfetamiinin voimalla. Adrenaliinimyrsky ja huumeet saavat aikaan pahaa jälkeä.En tiedä, kuinka moni C-komppaniasta jätti osallistumatta julmuuksiin vai jättikö kukaan, mutta joka tapauksessa tappamiselle pani lopun vasta helikopterillaan paikalle laskeutunut Hugh Thompson. Julmuuksien lopettaminen siis nähtävästi edellytti ulkopuolista henkilöä, johon C-komppanian sisäinen ryhmädynamiikkka ja "joukkuehenki" eivät olleet vaikuttaneet.
- capiche
herrens_tiggare kirjoitti:
En tiedä, kuinka moni C-komppaniasta jätti osallistumatta julmuuksiin vai jättikö kukaan, mutta joka tapauksessa tappamiselle pani lopun vasta helikopterillaan paikalle laskeutunut Hugh Thompson. Julmuuksien lopettaminen siis nähtävästi edellytti ulkopuolista henkilöä, johon C-komppanian sisäinen ryhmädynamiikkka ja "joukkuehenki" eivät olleet vaikuttaneet.
Kaksi väitti kieltäytyneensä osallistumasta. Muistan, että he puhuivat kokemuksesta julkisuudesssakin. Mutta kuten sanot, totuutta on vaikea tietää. Yksi kahdeksan siviiliä tappanut teki myöhemmin itsemurhan syyllisyyden vuoksi.
Eräs sotilaspsykiatri tutki myöhemmin My Lain perusteella ilmiötä group evil, eli ryhmän pahuus. Vanha kansa tiesi Suomessakin, että joukossa tyhmyys tiivistyy.
Eivät naisetkaan ole olleet aina enkeleitä. Hyvä esimerkki tästä on Irakissa Abu Ghraibin vankilassa vankeja kiduttanut nuori nainen, joka peräti kuvasi tekonsa. Ja tietenkin holokaustin aikana keskitysleirillä työskennelleet naispuoliset vartijat.
Tervehdys, herrens_tiggare!
Lainaus: "Näin ollen päättelen, että kuuliaisuus Jumalalle on yhtä tyhjän kanssa, ja ne, jotka pitävät korkeassa arvossa kuuliaisuutta Jumalalle, eivät varmaankaan ole täysin ymmärtäneet ihmisen perinpohjaista turmeltuneisuutta ja pahuutta."
Väitteesi, että kuka tahansa voi tehdä millaisia pahuuksia tahansa pitää minunkin mielestäni periaatteellisella tasolla paikkansa. Jumalan valtakunnassa mitään ihmisistä yleisesti lausuttua periaatteellista totuutta ei kuitenkaan voida noin vain soveltaa kehenkään yksittäiseen ihmiseen. Jokainen ihminen on Jumalan suunnitelmissa erikoistapaus, jonka mahdollisuudet toimia suuntaan tai toiseen riippuu Jumalan armoituksesta. Jos väitetään, että kuka tahansa nainen olisi ollut yhtä lailla sovelias Jeesuksen äidiksi, tätä aika harva allekirjoittaa. Tai että Aabrahamin, Daavidin tai Mooseksen tehtävään olisi voitu valita kuka tahansa - sitäkin moni epäilisi. Valinta oli Jumalan jo ennen aikojen alkua, joten hän johti asiat niin (antoi rakkaudellisen, uskolle kuuliaisen ympäristön), että nämä ihmiset sopivat näihin tarkoituksiin.
Ihmisluonnon syntisyys on ilmeinen asia, mutta sen kehittyminen suuntaan tai toiseen riippuu Jumalan armoituksesta - tai kirouksesta, kuten psalmi 109:6-20 kuvaa.
Uskon kuuliaisuudella on siis merkitystä, mutta ei siinä mielessä, että jumalisesti elämällä torjuisimme nuo kauheudet, joihin periaatteessa olemme kykeneviä. Jos kuuliaisuus nähdään tavoitteellisena toimintana, se kumpuaa jostain muualta kuin rakkaudesta Jumalaan.
"Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen." Matt 5:48- capiche
Toki ihminen voi kasvattaa itseään ruokkimalla hyviä taipumuksia ja pitämällä alhaiset nälässä. Ihminen on sitä mitä hän syö, hengellisesti ja henkisestikin. Ja siksi asioita on hyvä ajatella etukäteen.
Mutta todellisuus selviää vasta sitten kun on tilanteeseen joutunut. Siviilissä harvempi joutuu tietenkin näin äärimmäisten kysymysten äärelle. Mutta sellaisen kysymyksen voi heittää, että mitä olisit valmis tekemään esim. puolustaessasi perhettäsi väkivallalta?
Hurskastelu on helppoa, kun istuu nojatuolissa chattailemassa. Todellinen elämä on vaikeaa. - capiche
capiche kirjoitti:
Toki ihminen voi kasvattaa itseään ruokkimalla hyviä taipumuksia ja pitämällä alhaiset nälässä. Ihminen on sitä mitä hän syö, hengellisesti ja henkisestikin. Ja siksi asioita on hyvä ajatella etukäteen.
Mutta todellisuus selviää vasta sitten kun on tilanteeseen joutunut. Siviilissä harvempi joutuu tietenkin näin äärimmäisten kysymysten äärelle. Mutta sellaisen kysymyksen voi heittää, että mitä olisit valmis tekemään esim. puolustaessasi perhettäsi väkivallalta?
Hurskastelu on helppoa, kun istuu nojatuolissa chattailemassa. Todellinen elämä on vaikeaa.Todellisuuteen olen törmännyt maailmalla kriisitilanteissa mm. siten, että urhean ja jämäkän tuntuiset ihmiset murenevat ja hauraammilta vaikuttavista löytyy uskomatonta vahvuutta. Tai pienistä jutuista hermostuvista tulee vakaita kuin kallio ja rauhallisista hysteerisiä.
Koska Jumala tuntee paitsi tosiasiallisesti toteutuvan tulevaisuuden myös kaikki muut mahdolliset tulevaisuudet, hän tietää, miten kukin missäkin mahdollisessa tilanteessa toimii tai toimisi. Tietonsa ansiosta Jumala voi valita ihmisen, jonka hän tietää todellisessa maailmassa toimivan valinnan edellyttämällä tavalla, mutta josta hän yhtä lailla tietää, että jossain toisessa mahdollisessa maailmassa tämä toimisi sopimattomalla tavalla eikä siis olisi sopiva tulemaan valituksi. Huomioon on tietysti otettava se, että valituksi tuleminen sinänsä on yksi tulevaisuutta määrittävistä tekijöistä, ja joskus valituksi tuleminen saattaa muuttaa ihmisen elämän suuntaa ja laatua sillä tavalla, että ihminen säästyy niiltä pahuuksilta, joihin hän muuten olisi syyllistynyt.
Esimerkiksi jossain mahdollisessa maailmassa Maria ei kenties olisi ollut sopiva Jeesuksen äidiksi, ja siinä maailmassa Jumala ei olisi valinnut häntä. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että Mariassa itsessään ei ollut mitään erikoista eikä mitään omaa ansiota, johon Jumalan valinta olisi perustunut.
Kenties on tai oli sotilas, joka oli vähällä joutua C-komppaniaan, mutta päätyikin syystä tai toisesta johonkin toiseen komppaniaan ja näin välttyi niiltä pahoilta teoilta, joihin hän My Laissa olisi syyllistynyt. Tämä sotilas ei ole varsinaisesti sen parempi tai huonompi kuin ne sotilaat, jotka My Laissa tosiasiallisesti ihmisiä murhasivat. Hänellä vain kävi tuuri tai, jos niin halutaan, hänet varjeltiin.capiche kirjoitti:
Toki ihminen voi kasvattaa itseään ruokkimalla hyviä taipumuksia ja pitämällä alhaiset nälässä. Ihminen on sitä mitä hän syö, hengellisesti ja henkisestikin. Ja siksi asioita on hyvä ajatella etukäteen.
Mutta todellisuus selviää vasta sitten kun on tilanteeseen joutunut. Siviilissä harvempi joutuu tietenkin näin äärimmäisten kysymysten äärelle. Mutta sellaisen kysymyksen voi heittää, että mitä olisit valmis tekemään esim. puolustaessasi perhettäsi väkivallalta?
Hurskastelu on helppoa, kun istuu nojatuolissa chattailemassa. Todellinen elämä on vaikeaa."Hurskastelu on helppoa, kun istuu nojatuolissa chattailemassa."
Missä kohtaa väitin pystyväni itse yhtään mihinkään? Ja mistä tiedät, miten helppoa tai vaikeaa minulla on?
Aloittaja kirjoitti yleisellä tasolla ja minä vastasin samalla tasolla. Kristittynä kuitenkin pyrin siihen, että tekstini ei vähentäisi kenenkään uskoa Jumalan mahdollisuuksiin vaan toivon mukaan lisäisi sitä. Mielestäni uskon kasvaminen on enemmän kiinni uskovien välisestä viestinnästä kuin omista ponnisteluista. En usko itsensä hurskaaksi kasvattamiseen.
"Tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: MEIDÄN uskomme." 1. Joh. 5:4herrens_tiggare kirjoitti:
Koska Jumala tuntee paitsi tosiasiallisesti toteutuvan tulevaisuuden myös kaikki muut mahdolliset tulevaisuudet, hän tietää, miten kukin missäkin mahdollisessa tilanteessa toimii tai toimisi. Tietonsa ansiosta Jumala voi valita ihmisen, jonka hän tietää todellisessa maailmassa toimivan valinnan edellyttämällä tavalla, mutta josta hän yhtä lailla tietää, että jossain toisessa mahdollisessa maailmassa tämä toimisi sopimattomalla tavalla eikä siis olisi sopiva tulemaan valituksi. Huomioon on tietysti otettava se, että valituksi tuleminen sinänsä on yksi tulevaisuutta määrittävistä tekijöistä, ja joskus valituksi tuleminen saattaa muuttaa ihmisen elämän suuntaa ja laatua sillä tavalla, että ihminen säästyy niiltä pahuuksilta, joihin hän muuten olisi syyllistynyt.
Esimerkiksi jossain mahdollisessa maailmassa Maria ei kenties olisi ollut sopiva Jeesuksen äidiksi, ja siinä maailmassa Jumala ei olisi valinnut häntä. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että Mariassa itsessään ei ollut mitään erikoista eikä mitään omaa ansiota, johon Jumalan valinta olisi perustunut.
Kenties on tai oli sotilas, joka oli vähällä joutua C-komppaniaan, mutta päätyikin syystä tai toisesta johonkin toiseen komppaniaan ja näin välttyi niiltä pahoilta teoilta, joihin hän My Laissa olisi syyllistynyt. Tämä sotilas ei ole varsinaisesti sen parempi tai huonompi kuin ne sotilaat, jotka My Laissa tosiasiallisesti ihmisiä murhasivat. Hänellä vain kävi tuuri tai, jos niin halutaan, hänet varjeltiin.Lainaus: "Tämä sotilas ei ole varsinaisesti sen parempi tai huonompi kuin ne sotilaat, jotka My Laissa tosiasiallisesti ihmisiä murhasivat. Hänellä vain kävi tuuri tai, jos niin halutaan, hänet varjeltiin."
Nämä arvottamiset - parempi/huonompi, kävi tuuri/varjeltiin - ovat, kuten sinäkin laajasti kristillisyyttä tutkineena tiedät, maallisia ja ihmisten keskinäisiä arvoasetelmia heijastavia näkökulmia. Toki se, joka konkreettisesti tappaa, voi joutua rankasti kärsimään jälkeenpäin tekojensa muistoista yms. Ihmisten kärsimyksiä väheksymättä on kuitenkin todettava, että se, joka elää muiden silmissä hurskaasti, ja se, joka tappaa My Laissa, ovat Jumalan silmissä aivan samanlaiset. Riippumatta siitä, kuinka paljon kukin joutuu kärsimään omien tekojensa tähden, kukaan ei silti teoillaan, tekemättä jättämisillään tai kärsimisellään voi muuttaa asemaansa Jumalan edessä. Kukaan ei kelpaa Jumalalle. Tämä on tilanne joka iikalla. Vasta sitten, jos Jumala armossaan vaikuttaa ihmisessä uskon Jeesukseen, ainoaan henkilöön, joka kelpasi Jumalalle ja hoiti meidän velkamme Jumalalle, ihminen voi lähestyä Jumalaa, ei omissa nimissään, vaan Jeesuksen nimissä, pukeutuneena lahjaksi saamiinsa valkeisiin vaatteisiin, Jeesukseen Kristukseen.
Palatakseni vielä kuuliaisuuskysymykseen: Kuuliaisuus mielletään helposti tottelemisena, kaavamaisina toimintamalleina. Niitähän Jeesukselta tivattiin:
"Mitä meidän on tehtävä, jotta tekisimme Jumalan tekoja?" Jeesus vastasi heille: "Jumalan teko on se, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt." Joh. 6:28-29
UT puhuu USKON kuuliaisuudesta, evankeliumin kuuliaisuudesta ja Kristuksen kuuliaisuudesta. Miten ollaan kuuliaisia ilosanomalle? Miten totellaan uskoa? Eivät tässä kaavamaiset toimintamallit tule kyseeseen.EJKR kirjoitti:
Lainaus: "Tämä sotilas ei ole varsinaisesti sen parempi tai huonompi kuin ne sotilaat, jotka My Laissa tosiasiallisesti ihmisiä murhasivat. Hänellä vain kävi tuuri tai, jos niin halutaan, hänet varjeltiin."
Nämä arvottamiset - parempi/huonompi, kävi tuuri/varjeltiin - ovat, kuten sinäkin laajasti kristillisyyttä tutkineena tiedät, maallisia ja ihmisten keskinäisiä arvoasetelmia heijastavia näkökulmia. Toki se, joka konkreettisesti tappaa, voi joutua rankasti kärsimään jälkeenpäin tekojensa muistoista yms. Ihmisten kärsimyksiä väheksymättä on kuitenkin todettava, että se, joka elää muiden silmissä hurskaasti, ja se, joka tappaa My Laissa, ovat Jumalan silmissä aivan samanlaiset. Riippumatta siitä, kuinka paljon kukin joutuu kärsimään omien tekojensa tähden, kukaan ei silti teoillaan, tekemättä jättämisillään tai kärsimisellään voi muuttaa asemaansa Jumalan edessä. Kukaan ei kelpaa Jumalalle. Tämä on tilanne joka iikalla. Vasta sitten, jos Jumala armossaan vaikuttaa ihmisessä uskon Jeesukseen, ainoaan henkilöön, joka kelpasi Jumalalle ja hoiti meidän velkamme Jumalalle, ihminen voi lähestyä Jumalaa, ei omissa nimissään, vaan Jeesuksen nimissä, pukeutuneena lahjaksi saamiinsa valkeisiin vaatteisiin, Jeesukseen Kristukseen.
Palatakseni vielä kuuliaisuuskysymykseen: Kuuliaisuus mielletään helposti tottelemisena, kaavamaisina toimintamalleina. Niitähän Jeesukselta tivattiin:
"Mitä meidän on tehtävä, jotta tekisimme Jumalan tekoja?" Jeesus vastasi heille: "Jumalan teko on se, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt." Joh. 6:28-29
UT puhuu USKON kuuliaisuudesta, evankeliumin kuuliaisuudesta ja Kristuksen kuuliaisuudesta. Miten ollaan kuuliaisia ilosanomalle? Miten totellaan uskoa? Eivät tässä kaavamaiset toimintamallit tule kyseeseen.En voi olla sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan silmissä "samanlaisia". Samanarvoisia kylläkin, teoista riippumatta. Mutta täytyyhän Jumalan toki panna ihmiset moraaliseen paremmuusjärjestykseen, jos Jumala on oikeudenmukainen, mitä hän väistämättä on, koska muuten hän ei olisi Jumala ylipäänsä. Jumala on säätänyt moraaliset velvollisuudet. Ilman persoonallista, tahtovaa Jumalaa ei edes voisi olla olemassa sellaisia asioita kuin "oikea" ja "väärä", mistä sivu mennen sanottuna seuraa, että "oikeasta" ja "väärästä" moraalisessa merkityksessä puhuva ateisti on aina ja poikkeuksetta epäjohdonmukainen oman maailmankuvansa lähtökohdista, mutta puhtaan asiallisesti silti useimmiten oikeassa, koska Jumalan ja siis myös oikean ja väärän olemassaolo on tosiasia ja ateismi ajatustapana karkea erehdys ja lapsekas hupsutus.
Täytyy olla myös niin, että ihmisen on mahdollista olla moraalisesti puhdas, toisin sanoen täytyy olla mahdollista, että ihminen ei kertaakaan koko elämänsä aikana tee moraalisesti väärin. Jos moraalinen puhtaus ei olisi ihmiselle mahdollinen, Jumala olisi epäoikeudenmukainen (eikä siis olisi Jumala ensinkään, kuten todettu). Olisi Jumalalta epäoikeudenmukaista säätää ihmiselle velvollisuuksia, joita ihminen ei pysty täyttämään. On varmasti tilanteita, joissa ihmisen kaikki vaihtoehdot ovat moraalisesti pahoja; silloin on moraalisesti oikein ja siis moraalinen velvollisuus valita pienin paha. Velvollisuudet täytyy aina mitoittaa moraalisen subjektin kykyihin ja olosuhteisiin.
Syntiä ja moraalia pidän kuitenkin eri kategorioiden asioina. Moraaliset velvollisuudet koskevat ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin ja kaikkeen luotuun, synti taas kuuluu ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Moraalinen vääryys on aina syntiä, mutta synti ei ole aina moraalisesti väärin. Paha ajatus tai vaikkapa ateismi ei ole moraalisesti väärin sinänsä; kumpikin on kuitenkin ilman muuta syntiä.
Tällä tavalla ratkaisen Jumalan oikeudenmukaisuuden ongelman. Jos ihmisen onkin mahdoton olla synnitön, Jumala ei silti ole epäoikeudenmukainen, koska synti sellaisenaan kuuluu eri kategoriaan kuin moraali. Ymmärrän synnin melkein kuin luonnonlaiksi, joka määrää, että pyhä ja syntinen hylkivät toisiaan. Koska Jumala on pyhä, syntinen ihminen ei voi päästä Jumalan luo. Koska Jumala on elämän lähde, synnin seuraus on väistämättä kuolema.herrens_tiggare kirjoitti:
En voi olla sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan silmissä "samanlaisia". Samanarvoisia kylläkin, teoista riippumatta. Mutta täytyyhän Jumalan toki panna ihmiset moraaliseen paremmuusjärjestykseen, jos Jumala on oikeudenmukainen, mitä hän väistämättä on, koska muuten hän ei olisi Jumala ylipäänsä. Jumala on säätänyt moraaliset velvollisuudet. Ilman persoonallista, tahtovaa Jumalaa ei edes voisi olla olemassa sellaisia asioita kuin "oikea" ja "väärä", mistä sivu mennen sanottuna seuraa, että "oikeasta" ja "väärästä" moraalisessa merkityksessä puhuva ateisti on aina ja poikkeuksetta epäjohdonmukainen oman maailmankuvansa lähtökohdista, mutta puhtaan asiallisesti silti useimmiten oikeassa, koska Jumalan ja siis myös oikean ja väärän olemassaolo on tosiasia ja ateismi ajatustapana karkea erehdys ja lapsekas hupsutus.
Täytyy olla myös niin, että ihmisen on mahdollista olla moraalisesti puhdas, toisin sanoen täytyy olla mahdollista, että ihminen ei kertaakaan koko elämänsä aikana tee moraalisesti väärin. Jos moraalinen puhtaus ei olisi ihmiselle mahdollinen, Jumala olisi epäoikeudenmukainen (eikä siis olisi Jumala ensinkään, kuten todettu). Olisi Jumalalta epäoikeudenmukaista säätää ihmiselle velvollisuuksia, joita ihminen ei pysty täyttämään. On varmasti tilanteita, joissa ihmisen kaikki vaihtoehdot ovat moraalisesti pahoja; silloin on moraalisesti oikein ja siis moraalinen velvollisuus valita pienin paha. Velvollisuudet täytyy aina mitoittaa moraalisen subjektin kykyihin ja olosuhteisiin.
Syntiä ja moraalia pidän kuitenkin eri kategorioiden asioina. Moraaliset velvollisuudet koskevat ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin ja kaikkeen luotuun, synti taas kuuluu ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Moraalinen vääryys on aina syntiä, mutta synti ei ole aina moraalisesti väärin. Paha ajatus tai vaikkapa ateismi ei ole moraalisesti väärin sinänsä; kumpikin on kuitenkin ilman muuta syntiä.
Tällä tavalla ratkaisen Jumalan oikeudenmukaisuuden ongelman. Jos ihmisen onkin mahdoton olla synnitön, Jumala ei silti ole epäoikeudenmukainen, koska synti sellaisenaan kuuluu eri kategoriaan kuin moraali. Ymmärrän synnin melkein kuin luonnonlaiksi, joka määrää, että pyhä ja syntinen hylkivät toisiaan. Koska Jumala on pyhä, syntinen ihminen ei voi päästä Jumalan luo. Koska Jumala on elämän lähde, synnin seuraus on väistämättä kuolema.Mielenkiintoisia ja haastavia ajatuksia esität, kiitos.
Kiinnität paljon huomiota tekoihin, velvollisuuteen ja moraaliin. Sanot, että ihmiset ovat Jumalan edessä samanarvoisia, mutta eivät samanlaisia. Lisäksi ajattelet, että ihmisen on mahdollista olla moraalisesti puhdas.
Minulle tulee sellainen käsitys, että synti (jota pidät melkein luonnonlakina) ei tässä tule selvästi kuvatuksi. Kun sanon, että Jumalan edessä kaikki ovat samanlaisia, tarkoitan ihmisen syntisyyttä. Vaikka synnistä paljon puhutaan, harvoin sen olemusta kuvataan tavalla, joka auttaisi käsittämään, mistä on kyse. Jos puhutaan perisynnistä, tilanne ei siitä parane. Jos synnin olemus jää hämäräksi, kaikki ihmisen tekemiset ja tekemättä jättämiset jäävät inhimillisten mittarien arvioitaviksi.
Useimmat tietävät, että synti on Jumalasta erossa olemista. Sitä, mistä siinä käytännössä on kyse, onkin jo vaikeampi hahmottaa. Paavali on tässä asiantuntija.
Syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta. En olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Room 7:7
Syntiä ei siis voi tuntea, ellei ole oppinut tietämään, että himoitsee. Ja vastaavasti omaa himoitsemistaan ei voi tietää/tunnustaa/havaita, ellei ensin tunnusta, että on olemassa laki, jonka auktoriteetti on ehdoton.
Minä elin ennen ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti virkosi eloon. Room 7:9
On siis mahdollista elää ilman lakia. Silloin ihminen ei tiedä itsessään olevasta himosta eikä varsinkaan sen takana olevasta synnistä. Ilman lakia elävä haluaa ja tarvitsee asioita, mutta ei näe siinä mitään kummallista. Sitten kun hän törmää lakiin ja alkaa ottaa sen vakavasti, hän huomaakin, että hänen haluamisensa eivät pysykään lain puitteissa. Hänelle käy kuin Paavalille: synti virkoaa. Se on ollut ikään kuin uinuvassa tilassa siihen asti, kunnes käskysana tulee. Sen jälkeen se aktivoitunut synti alkaa vaikuttaa ihmisessä kaikenlaisia himoja.
Himon ja synnin välinen suhde on suunnilleen seuraavanlainen: Kun ihminen syntyy maailmaan, hänellä ei ole yhteyttä Jumalaan eli häneltä puuttuu se kaikenkattava luottamus Isään, joka Jeesuksella oli jo syntymälahjana (=synnittömyys). Koska ihmiseltä puuttuu siis luottamus siihen, että hänestä ja hänen tarpeistaan pidetään huolta, hänen koko elämänsä lähtökohdaksi muodostuu pyrkimys tavalla tai toisella omin voimin/keinoin varmistaa, että hän saa kaiken tarvitsemansa. Tämä on se ihmisen syntinen olomuoto, ’samanlaisuus’ Jumalan edessä.
Tarpeet eivät sinänsä ole syntiä, mutta kun ihminen ei voi luottaa Jumalan huolenpitoon, hänen elämänsä perussävel on pyrkiä varmistamaan tarvetyydytyksensä omin voimin/keinoin. Toisin sanoen kaikki hänen tekonsa kumpuavat lähtökohtaisesta epäluottamuksesta Jumalaan. Tätä hän ei voi tiedostaa, ennen kuin laki tulee, ja hän itse alkaa tajuta rikkovansa lakia eli himoitsevansa (tavoittelevansa tarpeittensa tyydytystä epäluottamuksesta käsin).
- pakkoluostarissa
Voi hitsi, en voi kirjoittaa mitään. Tämä rakkine ei toimi. Haluaisin kirjoittaa sähköbostinkin, mutta ei toimi. Ja vielä tuo b:kin, en saa kovaa b:tä muuta kuin väkisin vääntämällä tästä...
- bakkoluostarissa
En muista mitä olin vastaamassa, nyt kun se taas toimii vähän.
Sain vahingossa selville tänään, että erityisesti luterilaisuus-balstan kahjo massabostaaja on isoisä. Nyt ymmärrän erityisesti, mitä tarkoitetaan kun sanotaan: tutkimattomat ovat Jumalan tiet. bakkoluostarissa kirjoitti:
En muista mitä olin vastaamassa, nyt kun se taas toimii vähän.
Sain vahingossa selville tänään, että erityisesti luterilaisuus-balstan kahjo massabostaaja on isoisä. Nyt ymmärrän erityisesti, mitä tarkoitetaan kun sanotaan: tutkimattomat ovat Jumalan tiet.Harmi. Olisit luultavasti kommentoinut sitä, mikä mutkan kautta oli aloituksen varsinainen tai ainakin eräs tähtäyspiste, siis se sama iänikuinen synergismin ja monergismin välinen miinakenttä, jonka yli en tämän elämän aikana päässe ja joka luultavasti kirjataan kuolintodistukseeni kuolinsyyksi (räjähti kappaleiksi astuttuaan, mahdollisesti tahallaan, teologiseen miinaan).
- bakkoluostarissa
Kuka kumma tuon poisti ja mitä sääntöjen vastaista siinä oli. Kunhan sanoin heh hänen hirtehishuumoriinsa.
- erttjjk
Ei ne olleet uskovia, vaikka olivat kovia!
- ymmärrätkö-nyt-
Sodassa on sodan lait ja varsinkin vietgong sisseillä ei ollut sotilaalle tyypillisiä vaatteita, joten heitä ei voinut erottaa siviileistä. Ja sen vuoksi emme voi tuomita USA:n sotilaita. Emmekä varsinkaa sanoa, että syy olisi Jumalan. Sodat ovat ihmisten aiheuttamia.
Ruotsalaiset tulivat Suomeen päitä listimään piispan ja kuningan eerikinpojan mukaista ilosanoman kanssa. eerikinpoika ei suinkaan ole pyhä, eikä myöskään piispa henrik.
Mutta ainoastaa lalli saattaisi sitä olla ja ne joiden kaulat katkaistiin, noissa eerikinpojan kastejuhlissa.
Neukut stalinin johdolla aloitti Suomea vastaa sodan kaksi eri kertaa. Hekin tulivat myös tappamaan ja orjuuttamaan kansaamme.
Suomen armeijan sotilaat eivät ole murhamiehiä, neukku sotilaat taas olivat syyllisiä, koska he tiesivät etukäteen että he tekevät väärin.
Meidän molemmat naapurimme tulivat tappamaan ja tuhoamaan, jonka vuoksi Suomen ei tule liittoutua kummankaan naapurin kanssa- capiche
Sodassa on sodan lait. Aivan totta. Ja siivilien joukkomurha on rikos ihmisyyttä vastaan sotaa koskevan kansainvälisen lainsäädännön mukaan.
USA:han on osannut tätä kiertää mm. palkkaamalla yksityisiä turvallisuusfirmoja, joiden sotilaat eivät ole samojen sääntöjen alaisia kuin ammattisotilaat.
Siinä olet oikeassa, että vietkong-sissit soluttautuivat siviilien keskuuteen. Mutta ei se lasten tappamista oikeuta.
- Jeesus-on-Herra-
Ranskalaiset houkuttelevat miehiä muukalaislegijoonalaiseksi ja kun nimi pestiin on allekirjoitettu, niin se on menoa, sillä palkan saat vasta kun pestin lopussa.
al-kaida, hamas, Isis, bokoharat. Pakottavat kiinnisaadut lapset tappamaan.
Ja heidän mahdinsa vasta on hirmuhallitsija. Mutta sitäkään ei kannata pelätä, sillä Jumalan Pojalle on jo annettu kaikki valta Taivaassa ja maan päällä.- Yksiadvariveli
Rauhaa veli! Osa palkasta saimme joka kuukausi. Eräs ystäväni joka oli myös sielä,potee vieläkin omantunnon tuskia, ja kyseli minulta, Voiko Jumala antaa anteeksi kaikki ne teot joita hän teki? Vakuutin hänelle,että Jumala antaa kaikki syntimme anteeksi kun sitä pydämme.
Hyvää jatkoa sinulle!
- qefbqv
" Jos moraalinen puhtaus ei olisi ihmiselle mahdollinen, Jumala olisi epäoikeudenmukainen (eikä siis olisi Jumala ensinkään, kuten todettu). Olisi Jumalalta epäoikeudenmukaista säätää ihmiselle velvollisuuksia, joita ihminen ei pysty täyttämään"
Tämä on juuri koko olemassa olomme ja elämämme ydinkysymys, etten sanoisi elämäntarkoitus. Kyllä kaikki ihmiset ovat murhaajia, raiskaajia, valehteijoita ja natseja ja mitä tahansa sopivissa olosuhteissa. Ei auta sekään yhtään Jumalan edessä, että on moraalinen natsi tai oikeutettu murhaaja (sotilas). Ei Jeesus pelasta ketään vetoamalla Jumalan edessä olosuhteisiin tai sotatilaan?
Moraalisuus on vain valhe, keino valehdella itsellensä olevansa jumala itsessään. Kyllähän Jeesus tätä kokoajan opetti, esim. vuorisaarnassa ja muutenkin, julisti kuulijansa perkeleen lapsiksi yms. Ei kai Hän turhaan olisi opettanut rukoilemaan" älä saata meitä kiusaukseen", jos ei lankeamisen mahdollisuus olisi käsin kosketeltava. Ja kyllähän vanhurskas seitsemästi lankeaa, mutta nousee.
Voisin kuvitella, että juuri tuo yllämainittu väite Jumalan epäoikeudenmukaisuudesta on maailmankaikkeuden tärkein kysymys ja syy siihen miksi synti on edes olemassa. Koska kuten asia on kuvattu, synti alkoi taivaasta; Langennut Jumalan entinen korkein enkeli lähti esittämään juuri tuota ylläolevaa väitettä Jumalan edessä ihmistä vastaan ja ennen kaikkea Jumalaa vastaan. Saatana siis ensin viekoitteli ihmisen pois Jumalan yhteydestä syntiin, ja sitten kuittasi Jumalalle, että et voi määrätä enää ketään kun olet luonut nämäkin syntiset jotka eivät pysty täyttämään omia ehtojasi, etkä itsekään pystyisi jos olisit ihminen.
Mutta miten kävi? "Jumalani miksi minut hylkäsit" no juuri siksi.
Mutta itse aiheeseen, eli onko kuuliaisuus yhtä tyhjän kanssa? On, mutta ei. Sillä kuuliaisuushan ei ole pelastuksen väline vaan uskon hedelmä, joka syntyy yhteydestä Jumalaan. Se on se päämäärä, jota pitää tavoitella. Luin aloituksesi herrens_tiggare.
Vaikka ateisti olenkin, niin puhut raskasta ja pysäyttävää asiaa.
Minustakin meistä jokaisessa on pinnan alla olento, joka kykenee, sopivissa olosuhteissa, sopivasti manipuloituna ja yllytettynä, tekemään ja hyväksymään lähes mitä tahansa.- Kysymys-säännöstä
http://www.pelastussanoma.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=6&t=853&start=100
Täällä on käynnissä keskustelu koskien Jeusken Jumaluutta.
Mm. väite ja vastaväite koskien Granville Sharpin sääntöä.
Ketjun aloittajalta, ( herrens_tiggare ) kysyn, ehditkö todistamaan säännön oikeellisuutta palstalle ?En jaksa mennä minnekään palstoille kirjoittelemaan mitään, en varsinkaan sellaisille, joilla jonkin sortin areiolaiset, kuten näyttää, vaativat kristittyjä tekemään tiliä henkilökohtaisesta uskostaan ja jumalasuhteestaan (Kristuksen jumaluuden kieltäjät eivät ole varsinaisesti kristittyjä).
Antamasi linkin takaa löytyvään "kritiikkiin" totean lyhyesti kaksi asiaa. Ensiksi: On yhdentekevää, oliko Granville Sharp "filantrofisti ja kolmiyhteysopin kiihkokannattaja" ja tiesikö hän "mitä tehdä elämällään". Merkitystä on vain sillä, ovatko hänen argumenttinsa päteviä. Toiseksi: Mainittuihin poikkeuksiin suosittelen vain Daniel B. Wallacen artikkelia: https://bible.org/article/sharp-redivivus-reexamination-granville-sharp-rule Artikkeli on pitkähkö, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen, jos aihe kiinnostaa. Poikkeuksista Wallace kirjoittaa: "The emerging conviction of this paper—albeit based on partial data—is that the five classes of 'exceptions' can be readily explained on sound linguistic principles. These exceptions in fact help to reveal the semantic depth of Sharp’s rule, even to the extent that it is much more than a general principle."
Mutta jos joku ei argumenteista ja selityksistä huolimatta vakuutu Sharpin säännön pätevyydestä, olkoon vakuuttumatta. Ihmisellä on oikeus olla väärässä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)644406Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251734
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 101207
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004