1600 ja 1880-luvun nälkävuodet tappoi uusavuttomia

uusavuttomatAinaPulassa

Tuhannet järvet oli kalaa täynnä, silti ihmiset kuolivat massoittain nälkään 1600-luvun lopun ja 1880 nälkävuosina. Oli totuttu viljan ja juuresten saatavuuteen ja tultu siitä riippuvaisiksi, vanhat eränkäytitaidot olivat unohtuneet suurimmalta osalta viljelyvaltaiseen talonpoikaiseen kulttuuriin tottuneilta. Talvikalastusta verkoilla ja pyydyksillä oli jo aiemmin, pilkillä nyppää 10 kiloa kalaa päivässä hyvästä paikasta, ihme, ettei tuota keksitty? Jopa kannibalismiin ja petäjän runkojen järsimiseen turvauduttiin, kun muuta ei osattu.

108

4240

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kalaanvaan

      Kunhan ensin olet kuluttanut kaikki elintarpeesi,nälkiintynyt muutaman viikon,niin sitten pitäisi lähteä istuksimaan viimaiselle järvenselälle varman kalasaaliin hakuun?Onhan se kieltämättä ekologinen tapa lähteä,huljahtaa varisten nokkimana ja ketun repimänä kalmona kevään viimeisiltä jäiltä järven sumeisiin pohjamutiin...

      • wertyuioiuytrertyu

        Eihän noin toimin kuin sinä ja muut uusavuttomat, päästää elintarvikkeet loppumaan, nälkiintyy muutaman viikon ja vasta sitten alkaa miettimään mistä ruokaa.
        Ennen toimi luonnonvalinta ja kaltaisesi avuttomat kuolivat nälkään, sellaiset suvut sammuivat, näköjään joku selvisi, tai sitten sukusi on muuttanut Afrikasta, siellä on helppo makoilla banaanipuun juurella, kun ape loppuu, lähdetään eurooppaan loisimaan.


      • OlisTilanneetPizzat

        Ei Kaikki ollut noihin aikoihin niin helppoa. Oikeasti pyytävän kalaverkon teko oli kallista ja vaivalloista. Kaupoissa ei todellakaan myyty kärpäsentoukkia jne. Ei petun käyttö leivän jatkeena mikään huono ajatus ollut vaan toimiva idea. Yksi syy nälänhätiin oli tuolloin se, että karjatalous oli vähäsitä ja alkeellista ja oltiin suuresti riippuvaisia viljasadoista maailmassa, jossa talvisaikaan ei juuri kuljetuksia tai ulkomaankauppaa ollut!

        Monet tämän päivän maailmasta käsin tehdyt ehdotukset eivät olisi toimineet tuon ajan maailmassa!


      • Anonyymi

        Toiset osasi pilkkimisen huonostikin kalaa antavassa jorpakossa pohjoisessa, toisille jää oli ylivoimainen este kalastukselle. Oliko Hämeessä kairoja kunnolla edes 1950-luvulla.


      • Anonyymi
        OlisTilanneetPizzat kirjoitti:

        Ei Kaikki ollut noihin aikoihin niin helppoa. Oikeasti pyytävän kalaverkon teko oli kallista ja vaivalloista. Kaupoissa ei todellakaan myyty kärpäsentoukkia jne. Ei petun käyttö leivän jatkeena mikään huono ajatus ollut vaan toimiva idea. Yksi syy nälänhätiin oli tuolloin se, että karjatalous oli vähäsitä ja alkeellista ja oltiin suuresti riippuvaisia viljasadoista maailmassa, jossa talvisaikaan ei juuri kuljetuksia tai ulkomaankauppaa ollut!

        Monet tämän päivän maailmasta käsin tehdyt ehdotukset eivät olisi toimineet tuon ajan maailmassa!

        Pilkkiminen ei todella ole kaikkien juttu, toiset tykkää heittää verkkoa. Jää on joillekin ylivoimainen este.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toiset osasi pilkkimisen huonostikin kalaa antavassa jorpakossa pohjoisessa, toisille jää oli ylivoimainen este kalastukselle. Oliko Hämeessä kairoja kunnolla edes 1950-luvulla.

        Ei ollut. Jäähän tehtiin reikä tuuralla. Onko tuttu työkalu? Ollut käytössä tuhansia vuosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut. Jäähän tehtiin reikä tuuralla. Onko tuttu työkalu? Ollut käytössä tuhansia vuosia.

        Eivät käyttäneet ainakaan 1860-luvulla, vai oliko hyvät kalavedet muka kaikki kartanonherrojen hallinnassa. Vaikka kuinka jauhaisit, niin aloittaja puhuu totta. Viisaimmat selvisivät omin neuvoin nälänhädistä ilman ulkopuolisten apua.


    • Paskatatti

      Jos on maassa metri lunta ja järvessä metri jäätä, niin vaihtoehdot roikkuvat puustossa. Pettuakin voi laittaa vain n. 15 %, että se sulaa elimistössä. Ainoa, jota on runsaasti ovat paskatatit, mutta ne säilyvät huonosti.

      • Anonyymi

        Ei se rehupunttien suojeluskuntasankarin Pihkalan mukaan muiden vika ollut ettei osaa pilkkiä tai ilman myrkkysyötti metsästää.


    • rystholli

      Isoäitini talo on rakennettu puista joita hänen vanhempansa söivät 1860-luvun nälkä vuosina.

      Viisaimmat siis selvisivät. Nauriskuoppia löytyy alueelta myös.

      Eipä ihme että maatalouteen on panostettu!

      Kauheita aikoja.

      • hfdjhdfhfd

        Ei auttanut edes perinteisten kylmää kestävien juuresten kasvattaminen, koska ainakin 1866 kesä oli niin sateinen, että myös juurikkaat mätänivät maahan.


      • Anonyymi

        Ihme se todella on. Sääolosuhteiltaan Norjan leveysasteilla olevassa maassa Euroopan korkeimmat maataloustuet. Nyt ilmeisesti pohjalaiset vinkuvat tulvista.


    • hgfjfgjhgf

      Aloittaja voi mennä kokeilemaan onkimista ilman välineitä. Siitä sitten vaan pajukepeistä tekemään siimaa ja verkkoja. Kivellä tietenkin ensin jäähän reikä.

      • Anonyymi

        Sekö on muiden vika ettei esi-isäsi osannut pilkkiä.


    • hgfjjfggfh

      150 000 suomalaista kuoli nälkään 1800 luvun nälkävuosien aikana. Syynä oli monia tekijöitä. Yksi pahin niistä JV Snellmannin vaatima vastikkeellinen sosiaaliturva! Snellman vaati, että jokainen huolehtikoon itse itsestään. Viljaa vietiin myös ulkomaille ja avustuspaketti Pietarista ei päässyt koskaan suomeen, koska suomen "viisaat" vallanpitäjät tekivät avustuspyynnön niin myöhään, että elintarvikeapu jäi jumiin venäjän hankiin.

      Myös viljakauppiaat aiheuttivat pahaa tuhoa, vaatimalla maanviljelijöitä suorittamaan velkansa juuri pahimpaan katoaikaan. Monella maatilalla laitettiinkin vain tylysti lappu luukulle ja maat jäivät kokonaan viljelemättä.

      Länsisuomessa saatiin vielä melkein normaalit sadot, mutta siitä ei jaettu hädässä oleville, vaan ennemmin vietiin ylimääräinen ulkomaille.

      • juytujg

        Niihän nytkin vaaditaan vastikkeellista sosiaaliturvaa.


    • Ryugg

      Kulkutaudit verottivat kun ihmiset olivat puutteellisesta ravinnosta heikkoina. Kun lavantauti tms. iski päälle, ei isännästä ollut kalaan tai metsälle.

      Hiihtäkääpä itse 39-4O asteen kuumeessa ja vatsataudin heikentämänä kovassa pakkasessa metsien halki hakkaamaan avantoa paksuun jäähän kirveellä.

      • Anonyymi

        Saamelaiset poromiehet pilkkivät humalassakin, miksi ei hämäläiseltä rehupuntilta onnistunut?


    • Varmastikin söivät ja pyysivät kalaa minkä pystyivät.

      Samantapainen ihmettely oli joskus että miksi nälkävuonna ei syöty sieniä.
      Varmaankin olisi syöty mutta kun sienetkään ei tykkää siitä että kesällä on lumi maassa ja niin edelleen.

      • ruokavaliot

        Ei siihen aikaan tunnettu sieniä eikä osattu niitä ruuaksi laittaa, paitsi ehkä Itä-Suomessa.
        Jos syö pelkkiä sieniä, verensokeri laskee hyvin nopeasti ja jalat menevät alta.
        Pelkällä kalallakaan ei pysy kauaa elossa, kyllä siinä alkaa sydän temppuilemaan jos ei syö mitään kasviksia.


      • ruokavaliot kirjoitti:

        Ei siihen aikaan tunnettu sieniä eikä osattu niitä ruuaksi laittaa, paitsi ehkä Itä-Suomessa.
        Jos syö pelkkiä sieniä, verensokeri laskee hyvin nopeasti ja jalat menevät alta.
        Pelkällä kalallakaan ei pysy kauaa elossa, kyllä siinä alkaa sydän temppuilemaan jos ei syö mitään kasviksia.

        Noista Suomen metsien mukamas syötävistä sienistä saa kyllä mahakipuja. Minä ainakin. Siksi vältänkin niitä.


      • Anonyymi

        Ei syöneet. Jää oli ylivoimainen este, siitä surkea tekosyy 'no ku järvet olivat jäässä'.


      • Anonyymi
        ruokavaliot kirjoitti:

        Ei siihen aikaan tunnettu sieniä eikä osattu niitä ruuaksi laittaa, paitsi ehkä Itä-Suomessa.
        Jos syö pelkkiä sieniä, verensokeri laskee hyvin nopeasti ja jalat menevät alta.
        Pelkällä kalallakaan ei pysy kauaa elossa, kyllä siinä alkaa sydän temppuilemaan jos ei syö mitään kasviksia.

        Mistähän tuotakin paskaa kuulit? Pro-Agriasta? Pellervolta? Joku leipälobbari sen taatusti kertoi.


    • 1868satoa

      "Joka onkimalla elää, se kitumalla kuolee".

      Niin olisi sinullekin käynyt, jos päivittäinen ruokasi olisi pilkkisaaliista kiinni. Heikkojen jäiden aikaan olisi kalapaikat olleet entistäkin vähemmässä.

      • sinäJAminäOllaanEriRotua

        Sen ajan "sossuloiset" kuolivat nälkään tuolla asenteella: mikään ei kannata, mitään ei voi itse tehdä. Nykyään kaltaisesi valittaa köyhyyttä ja seisoo leipäjonoissa toistellen typeriä elämäviisauksiaan. Fiksummat yrittää ja kerää vaurautta.

        Kekseliäämmät teki ennen hevosen häntäjouhista siimoja onkiin ja pilkkeihin, pajuista sai punottua hyvin pyytäviä rysiä, toimivat kuin katiskat nykyään. He eivät kuolleet nälkään.


      • kapitalistipossu

        Luuseritouhua tuollainen hevosen häntäjouhien kanssa säätäminen.

        Todellinen menestyjä muutti Stadiin hyvissä ajoin ennen nälänhätää. Stadissa nimittäin riitti ruokaa. Jopa nälkätalvena 1868.

        Siis sama kuvio kuin tänä päivänä. Luuserit jäävät landelle pilkkimään. Ja menestyjät muuttavat Stadiin.

        Luuseri saa ahvenen. Menestyjä saa Bemarin.


      • Totta-väliin

        Mitään bemareita ollut 1860-luvulla.
        Jos siis nälänhätä tappoi "luuserit" maaseudulta, sinne jäivät ne fiksuimmat. Kaupungeissa luuserit säilyivät hengissä, Heidän geenejään on edelleen mm. Stadissa.
        Mielenkiintoista.


      • Anonyymi
        Totta-väliin kirjoitti:

        Mitään bemareita ollut 1860-luvulla.
        Jos siis nälänhätä tappoi "luuserit" maaseudulta, sinne jäivät ne fiksuimmat. Kaupungeissa luuserit säilyivät hengissä, Heidän geenejään on edelleen mm. Stadissa.
        Mielenkiintoista.

        Fiksuimmat pitää peltoa tulva-alueella? No nyt sen kuulitte.


      • Anonyymi
        kapitalistipossu kirjoitti:

        Luuseritouhua tuollainen hevosen häntäjouhien kanssa säätäminen.

        Todellinen menestyjä muutti Stadiin hyvissä ajoin ennen nälänhätää. Stadissa nimittäin riitti ruokaa. Jopa nälkätalvena 1868.

        Siis sama kuvio kuin tänä päivänä. Luuserit jäävät landelle pilkkimään. Ja menestyjät muuttavat Stadiin.

        Luuseri saa ahvenen. Menestyjä saa Bemarin.

        Pilkkijät eivät juuri olleet niitä 'luusereita' 1860-luvulla. Valitettavasti oikeat luuserit saivat apua ja lopulta muutamina harvoina pääsivät julmistelemaan pilkkijöiden jälkeläisille 1940-luvulla. Tietenkin se jotain 1850-luvulla syntynyttä vaaria eli pappaa hatutti, että 1867 selvinneen kalastajan jälkeläinen tuli evakkona 'mahtimiehen' nurkkiin pyörimään.


      • Anonyymi

        Ja mistä sinä sen tiedät miten kullekin oli käynyt. Ei ihmiset ahmineet 1860-luvulla niitä valtavia määriä rasvoja ja viljoja joita sinä olet tottunut tunkemaan kitalakeesi.


      • Anonyymi
        sinäJAminäOllaanEriRotua kirjoitti:

        Sen ajan "sossuloiset" kuolivat nälkään tuolla asenteella: mikään ei kannata, mitään ei voi itse tehdä. Nykyään kaltaisesi valittaa köyhyyttä ja seisoo leipäjonoissa toistellen typeriä elämäviisauksiaan. Fiksummat yrittää ja kerää vaurautta.

        Kekseliäämmät teki ennen hevosen häntäjouhista siimoja onkiin ja pilkkeihin, pajuista sai punottua hyvin pyytäviä rysiä, toimivat kuin katiskat nykyään. He eivät kuolleet nälkään.

        Näinhän se menee. Natsien maalaisfasismin idea oli juuri tuossa, kovat olot jalostaa sonnan pois. Suomessa sonnan jalostusta esti kirkko ja ruotsinkieliset.


    • 1____

      Nälkään kuolleet ihmiset haudattiin kovilla pakkasilla melkein maanpinnalle hautuumaille, joista kevään koittaessa nousi melkoinen löyhkä koko kaupunkiin.
      Syö siinä sitte pettuleipää

      • Suovehka

        Missä kaupungeissa tiedät ko. löyhkän erityisesti vaivanneen? Moneltako jäi siksi leipä syömättä?
        Oletko ajatellut, että ankarimpien katovuosien aikaan, eli esim. 1695-98, ei monin paikoin pahimmoillaan ollut ketään, jolta olisi liiennyt voimia kuolleitten kulkureitten hautaamiseen, siis ihmisiä kuoli kapoisten teitten varsille ja vierille ja joku aina sitten myöhemmin hautasi mitä oli heistä enää metsän eläimien jäljiltä haudattavaa. Noihin aikoihin nimittäin ihmiset eivät olleet ainoita nälässä eläviä, kun luonnossa ravintoketjun yksi lenkki petti, sudetkin saivat tuntea seuraamukset.


      • Anonyymi
        Suovehka kirjoitti:

        Missä kaupungeissa tiedät ko. löyhkän erityisesti vaivanneen? Moneltako jäi siksi leipä syömättä?
        Oletko ajatellut, että ankarimpien katovuosien aikaan, eli esim. 1695-98, ei monin paikoin pahimmoillaan ollut ketään, jolta olisi liiennyt voimia kuolleitten kulkureitten hautaamiseen, siis ihmisiä kuoli kapoisten teitten varsille ja vierille ja joku aina sitten myöhemmin hautasi mitä oli heistä enää metsän eläimien jäljiltä haudattavaa. Noihin aikoihin nimittäin ihmiset eivät olleet ainoita nälässä eläviä, kun luonnossa ravintoketjun yksi lenkki petti, sudetkin saivat tuntea seuraamukset.

        Ja sitten oli niitä jotka kalastivat ja selvisivät. Niitä jotka metsästivät muillakin kuin myrkkysyöteillä ja selvisivät.


    • eork4353obvm

      Harmi kun et sinä ollut ihmisiä opettamassa siihen aikaan.

      • Anonyymi

        Osaatko laittaa edes saapasta haisevaan jalkaasi navettaan mennessäsi? Pitäisin pienempää suuta muille viisastelusta.


    • Hyväkaira

      Suurten katovuosien aikaan tiedetään jopa kalakantojen nopeasti ja merkittävästi pienentyneen, eikä se kalojen kiinnisaaminen esim. 1600- luvun välinein helppoa liene ollut. Kun ilmasto oli viilentynyt, esim. ns. pienen jääkauden aikana ja sitä edelleen seuranneiden katovuosien aikana, myös vesistöt olivat viilentyneitä ja se vaikutti sekä kalojen lisääntymiseen että liikkumiseen. Kalakantojen romahtamisesta on olemassa ihan aikalaislähteiden tietoja. Mistä jo muutenkin nälkärajalla elävä ihminen olisi ruokapuolen entisestään heikentyessä ja voimia heikentäessä kyennyt taikomaan edes välttäviä kalastustarpeita ja osannut ja jaksanut mennä oikeille kalapaikoille. Lunta saattoi olla toista metriä ja järvissä jäätä metrin verran, vaatetta päällä ehkä joitain riepuja jne., lähde siinä pilkille tai verkonlaskuun!
      Vanhojen tietojen sekä uusimpien tutkimusten mukaan rannikoilla selvittiinkin jonkin verran paremmin katovuosista, kalaa oli totuttu jo aiemmin hyödyntämään, oli osaamista ja ainakin jonkin verran välineitäkin olemassa. Ei tarvitse kai olla varsinainen lukutoukka, aloittajankaan, jaksaakseen lukea alkuun vaikka Lappalaisen kirjan "Jumalan vihan ruoska", se käsittelee erityisesti 1600- luvun loppupuolen kammottavia katovuosia. Millaisilla kairoilla pilkkijät silloin tekivät reikiä vaikkapa 80- senttiseen jäähän?

      • Anonyymi

        Hölynpölyä. Suomen alueella on pilkitty jo jääkaudella ja Antrean kalaverkkokin kertoo jo kivikaudella alkaneesta kalastuksesta. Toiset osaa, toiset ei.


    • kusenpäällesi

      Avaus on inhottava ja ilkeämielinen trolli, siinä herjataan sen ajan ihmisiä etteivät he muka osanneet ja tienneet miten ruoka kiskotaan sen ajan Suomessa kun ei pariin vuoteen edes kesääkään tule. Että mitään nälkää ei olisi ollut kun vain ei oltaisi oltu niin laiskoja tai jos hän itse olisi ollut johtamassa ja neuvomassa.

      Avaajalle voisikin olla opettava kokemus kun hänet vietäisiin tuon ajan tasoiseen pirttiin metsään lammen rannalle ja sanottaisiin "tee kalastusvälineet ja elätä itsesi, muijasi ja mukulasi yli talven tuosta lammesta saatavilla kaloilla". Voisi päästä sälliltä surkea poru ennen kevättä.

      Jos trollata haluaa niin voisi hakea jonkun muun aiheen trollille ja pilkalle kuin tuon ajan eläneet ja nähneet suomalaiset. Minä kunnioitan näitä esivanhempiani ja uskon heidän ollee parhaat mahdolliset asiantuntijat repimään sapuskaa sen ajan luonnosta.

      • aloittajaXX

        Näytä, että olet muutakin, kuin pelkuri nettiuhoaja, esi-isäsikin häpeää tuollaista. Annan tilaisuuden tulla yrittämään kusemista päälleni, missä tavataan?


      • kusenpäällesi
        aloittajaXX kirjoitti:

        Näytä, että olet muutakin, kuin pelkuri nettiuhoaja, esi-isäsikin häpeää tuollaista. Annan tilaisuuden tulla yrittämään kusemista päälleni, missä tavataan?

        Taisi osua trolliin tosi kipesti ja siitäkös minä suuresti nautin, buaah haaa hooo.

        Sinä se pelkuri olet. Jos sinut voisi siirtää aikakoneella tuohon aikaan niin et kauaa siellä leukojasi louskuttaisi kun ne tulisivat kovin kipeiksi.


      • tässä.arviointi
        aloittajaXX kirjoitti:

        Näytä, että olet muutakin, kuin pelkuri nettiuhoaja, esi-isäsikin häpeää tuollaista. Annan tilaisuuden tulla yrittämään kusemista päälleni, missä tavataan?

        Pilkkaat ja ivaat esivanhempiamme, jotka ovat käyneet läpi epäinhimillisten kärsimysten, joita me kukaan emme osaa edes kuvitellakaan. Sitten kun sinua siitä moititaan niin osoitat avointa vihamielisyyttä moittijaasi kohtaan. Mikä luulet olevasi, et ole normaalia sosio- ja psykopaattia kummempi.

        Olet paha ja ilkeä ihminen.


      • muistakintulla
        aloittajaXX kirjoitti:

        Näytä, että olet muutakin, kuin pelkuri nettiuhoaja, esi-isäsikin häpeää tuollaista. Annan tilaisuuden tulla yrittämään kusemista päälleni, missä tavataan?

        Tule Hesan assalle huomenna klo 18, siihen kaljabaarin eteen. Laitan päälleni sinisen tuulipuvun. Miehen koko 190 cm, painoa 110 kg, jämerä leuka. Noista tunnet minut. Mennään sitten vessaan niin siellä toteutan toiveeni. Ota sitten kuivat vaihtovaatteet mukaasi. Tai älä suotta ota, kusen nekin.


      • KOKOsukusiONpelkureita
        kusenpäällesi kirjoitti:

        Taisi osua trolliin tosi kipesti ja siitäkös minä suuresti nautin, buaah haaa hooo.

        Sinä se pelkuri olet. Jos sinut voisi siirtää aikakoneella tuohon aikaan niin et kauaa siellä leukojasi louskuttaisi kun ne tulisivat kovin kipeiksi.

        Sinulla on samat pelkurin geenit, kuin niillä "esi-isilläsi".

        Huutelet ja uhoat nimettömänä kusijuttujasi, kun sinulle tarjotaan tilaisuutta lunastaa puheesi, muutut lapselliseksi naismaiseksi pelkuriksi. Teillä on paha sukuvika.


      • Anonyymi
        tässä.arviointi kirjoitti:

        Pilkkaat ja ivaat esivanhempiamme, jotka ovat käyneet läpi epäinhimillisten kärsimysten, joita me kukaan emme osaa edes kuvitellakaan. Sitten kun sinua siitä moititaan niin osoitat avointa vihamielisyyttä moittijaasi kohtaan. Mikä luulet olevasi, et ole normaalia sosio- ja psykopaattia kummempi.

        Olet paha ja ilkeä ihminen.

        HEH! On se niin jännää tuo landepaukun ajattelu. Susi ja ahma esimerkiksi 'tappavat pahuuttaan'. Ilmankos on jatkuvasti maajussit vinkuneet Ruotsilta, Venäjältä ja lopulta Suomen veronmaksajilta auttavaa kättä. Miksi ei koskaan Jumalalta? Eikö sen pitäisi siunata 'hyveellisiä'.


      • Anonyymi

        Ja sinä pystyisit jossain talvisen Laatokan rannalla 1860-luvulla selviämään? HAH HA HA. Korkeintaan unissasi.


    • Nimime

      Puhut historiasta mikä kuuluu kahteen näkemykseen koska olet yksi ihminen ja minä myös. Se mitä sinä ujutat on totta ja minä en ole sokea etkä sinä ole historiallisesti minulle mitään mutta olet erittäin kovassa kiireessä tai parempi olisi koska sinä tiedät!

      • PettuaLeivällesi

        Hehe! Laulun sanoin: Esiin tunkevat aatokset sameat...


      • Sönkönsönkkö

        Nimime, mitä yrität kertoa, kommenttisi on lievästi ilmaistuna käsittämättömän sekava?


    • demarienviihollno1

      .."suomi elää metsästä", näitä vuorineuvosten fiksuuksia.
      1918 tai 19 tuli suomeen laivalastillinen viljaa Saksasta. Ilman sitä suomessa olisi tullut nälänhätä, kun pellot oltiin poltettu SDP:n kanttajien peräytyessä.
      Ihmetellä täytyy miksi eivät "menneet kalaan"?...On aika vaikeaa ilmaisesti lähteä hakemaan päivittäistä ruokaa luonnosta...

      • Kantäkki

        Sinulta vähän menevät asiat sekaisin, aloittaja kun kuitenkin käsittelee katovuosia 1600- 1800- luvuilla. Miten noihin liittyvät jotkut viljalastit Saksasta 1900-- luvulla?????


      • AlterNatives

        "1918 tai 19 tuli suomeen laivalastillinen viljaa Saksasta. Ilman sitä suomessa olisi tullut nälänhätä, kun pellot oltiin poltettu SDP:n kanttajien peräytyessä."

        Lähde? Kirjoitat Suomen historiaa uusiksi?

        1918 ei todellakaan tullut viljaa Saksasta. Päinvastoin, saksalaisen Itämeren-divisioonan johtaja kreivi Rüdiger von der Goltz toivoi Suomen valkoisten kiitollisuudenvelkaan jääneinä sekä ruokkimaan saksalaiset sotilaat, että antavan niin paljon ruokatarpeita, että niitä voisi laivata nälkää näkevään Saksaankin.

        Peltojen poltosta en ole kuullutkaan? Mitä poltettavaa tammi-huhtikuussa 1918 oli? toki kerrot lähteen, mihin tietosi perustuu?

        1918 vankileireillä viruvat punavangit olisivat mieluusti "lähteneet kalaan", mutta valkoinen vankileirihallinto ei sitä sallinut. Touko-kesäkuun ajan myös ruokapakettien lähettäminen kotoa leireille oli kiellettyä - vangit olivat kuulemma punaisen vallan aikana syöneet kylliksi. LIsäksi ruokalähetyksiin olisi kuulemma voinut piilottaa aseita.


      • Anonyymi
        AlterNatives kirjoitti:

        "1918 tai 19 tuli suomeen laivalastillinen viljaa Saksasta. Ilman sitä suomessa olisi tullut nälänhätä, kun pellot oltiin poltettu SDP:n kanttajien peräytyessä."

        Lähde? Kirjoitat Suomen historiaa uusiksi?

        1918 ei todellakaan tullut viljaa Saksasta. Päinvastoin, saksalaisen Itämeren-divisioonan johtaja kreivi Rüdiger von der Goltz toivoi Suomen valkoisten kiitollisuudenvelkaan jääneinä sekä ruokkimaan saksalaiset sotilaat, että antavan niin paljon ruokatarpeita, että niitä voisi laivata nälkää näkevään Saksaankin.

        Peltojen poltosta en ole kuullutkaan? Mitä poltettavaa tammi-huhtikuussa 1918 oli? toki kerrot lähteen, mihin tietosi perustuu?

        1918 vankileireillä viruvat punavangit olisivat mieluusti "lähteneet kalaan", mutta valkoinen vankileirihallinto ei sitä sallinut. Touko-kesäkuun ajan myös ruokapakettien lähettäminen kotoa leireille oli kiellettyä - vangit olivat kuulemma punaisen vallan aikana syöneet kylliksi. LIsäksi ruokalähetyksiin olisi kuulemma voinut piilottaa aseita.

        No nytkö ne osasi kalastaa. Miksi ei onnistunut 1860-luvulla?


    • ItsemurhaRuotsiksi

      Ei sovi unohtaa, että nälänhädän aikaan Suomea johtivat ruotsinkieliset, joiden intressissä ei ollut suomenkielisten säästyminen nälkäkuolemalta.

      Tilanne oli aivan sama talvisotaan lähdettäessä : Cajander, joka oli vastustanut Suomen puolustusmenojen lisäämistä selvästä Neuvostoliiton fasistisesta uhasta huolimatta , oli vastuussa siitä, ettei Suomella ollut puolustusmateriaalia edes sotilasvaatetuksen vertaa.

      Sotilasasuksi riitti malli Cajander , eli omaan lakkiin kiinnitettävä Suomen armeijan kokardi.

      • Pöntönpönttö

        On sinultakin historia jäänyt aika täydelleen lukematta, kun Suomessa olivat suuret katovuodet esim. vv. 1695- 1698, katovuodet olivat samanaikaisesti myös sekä Ruotsissa että Virossa. Kyllä tilannetta myös Suomessa yritettiin helpottaa ihan kohtuullisesti, mutta parempi jos itse perehdyt asioihin hieman syvällisemmin. Nyt kirjoitat juuri sellaisella ymmärryksellä ja varmuudella, joka sikiää vain täydellisestä tietämättömyydestä!
        Miten aloittajan esittämään asiaan liittyy joku malli Cajander, aloittajan asia koskee 1600- 1700- ja 1800- lukujen katovuosia??????


      • itämeri.mare.nostrum

        1600-luvun Ruotsissa suomen kirjakieltä ylläpiti ja kehitti Kuninkaallinen Käännöstoimisto Kuninkaanlinnan lähikortteleissa Tukholmassa. Yksi tärkeimmistä palveluita tuottavista organisaatioista, kirkko, toimi ruotsiksi ja suomeksi. Suomenkielisiä sai siirtyä rauhattomalta itäiseltä Venäjän rajaseudulta läntiselle Norjan rajalle, Suomalaismetsiin.

        Valtakunnankansleri Axel Oxienstierna, mm Kemiön saaren isäntä, vastasi Richelieun ranskankieliseen kirjeeseen suomeksi, kun Richelieu ei kirjoittanut latinaksi, kuten oli sovittu. Osasi siis kirjoittaa suomea jonkin verran.

        Sekä nyky-Ruotsin että Suomen pohjoiset osat olivat laajalti vielä (metsä)saamelaisten aluetta. Heidän kielellisistä tai muista oikeuksistaan ei valtakunnan tasolla ilmeisesti kannettu suurempaa huolta.

        Valtakuntaa oli laajennettu nk voittomaille eli alueille Karjalassa, Baltiassa ja Saksassa, joiden asukkailla ei ollut samaa (kielellistäkään) edustusta Valtiopäivillä kuin varsinaisen Ruotsin (siis nyky-Ruotsi ja Suomi) asukkailla.

        Suurvalta-ajan Ruotsi oli epäilemättä karu paikka nykyajasta katsottuna, mutta suomenkielistä asujaimistoaan kruunu yritti kohdella olosuhteisiin nähden kelvollisesti, suhteessa maan kaikkiin väestöryhmiin. Fennomania keksittiin vasta kun kuningas oli jo korvautunut keisarilla.


      • Anonyymi

        Ruottalaiset toki ostivat suurten olkivuosien ja muiden 400 vuotta sitten tapahtuneiden katovuosien aikana pilkkahintaan autioituneita tiloja. Ei huono logistiikka ja maatalouteen sopimaton sää kuitenkaan liene ruottalaisen vika. Ruotsinkielinen herra otti palkkansa ja ruokansa Venäjän armeijalta 1867.


    • histori1959

      Sitä elämisen tasoa ei voi nyt edes käsittää.

      Luoja olkoon heidän sieluilleen armollinen.

      • Anonyymi

        Tietenkin voi. Toiset ojitti ja rakensi peltonsa Norjan leveysasteille tulva-alueille, toiset kalastivat ja söivät sieniä. Himmlerin mukaan sieniä ja kalaa syöneet olisi pitänyt jättää eloon ja rehupuntit tappaa tyhminä. Himmler olisi armahtanut ainoastaan niitä rehupuntteja jotka eivät metsästäneet myrkkysyöteillä. Oikeastaan koko vuoden 1918 kapina johtui siitä ettei tarpeeksi monia annettu juuri kuolla nälkään 1860-luvulla. Ei Karjalan kalastajat menneet punakaarteihin.


    • sinä-pystyt-siihen

      Arvoisa ketjun aloittaja:

      Annan sinulle nyt "kerran elämässä" haasteen jolla voit todistaa loistavan kaikkivoipaisuutesi ja suuruutesi kaikessa selviytymistaidossa, joka on kirjoituksiisi luottaen aivan ylivoimainen verrattuna esi-isiimme!

      Haaste menee näin:

      Aloittelet haastetta rakentamalla hirsimökin, käyttämättä mitään nykyaikaisia lämpöeristystä ja jonkinlainen naveetta. Hankit pari lehmää ja ehkä kanoja.

      Sen jälkeen haasteesi alkaa!

      Kun valmistelu on valmis, niin muutat aviopuolisiosi, lapsiesi ja isovanhempiesi kanssa tuohon hirsimökkin.

      Sinun ja kaikkien perheenjäsentesi, mukaanlukien isovanhemmat, on selvittävä kaksi vuotta käyttämättä elintarvikkeita, joita et ole itse tuottanut. Käyt päivittäin lähimmällä järvellä, olkoot se aivan pihallasi tai kymmenien kilometrien päässä, kalastamassa verkoilla ja pyydyksillä. Voit myös käydä metsässä keräilemässä sieniä ja marjoja. Siinä välissä tehtävänäsi on myös pitää hirsimökkisi lämmitettynä talvien ajan käymällä kaatamassa puita ja pilkkomalla ne polttopuuksi. Sinun tulee pitää myös karjaasi hengissä ja hoitaa sitä käymällä navetassa monta kertaa päivässä muun työsi ohella. Tehdessäsi työtä talvisin ulkona, et saa käyttää nykyaikaisia lämpimiä talvivaatteita, vaan sinun on turvauduttava senaikaiseen talvipukeutumiseen.

      Jos sinä, perheesi ja karjasi selviytyvät tuosta haasteesta olet oikea Erämies-KINGI!!!

      • Pöntönpönttö

        Se olisi äkkiseltään pelkästään tuo karjanhoito useimmille ylikäymätön paikka. Karjalle olisi esim. kyettävä jostakin haalimaan lyhyen kesän aikana riittävästi heinäntapaista tms. pitkän talven varalle. Kovimpina katovuosina ei saatu heinääkään kuin murto- osa tavanomaisesta, luonnonolot vaan olivat silloin sellaiset. Ja varmaan ihmisille olisi pitänyt kesäkaudella esim. yrittää pyytää sitä kalaa myös varastoon, siansivujen kera suolatiinuun. Ai niin mutta, suolahan oli monin paikoin täysin lopussa, eikä uutta saatu, taas ne luonnonolot estivät asioita. Ja pian hätää alkoi olla emämaan puolellakin, Viron suunnasta puhumattakaan.
        Ei olisi kauaakaan aloittajan kaltaisella nyssykällä nenä noissa oloissa jaksanut tuhista, ei!


      • Vemppa68

        Sallitaanko karbidilamppu vai riittääkö palava tuohikäppärä?


      • Pöntönpönttö
        Vemppa68 kirjoitti:

        Sallitaanko karbidilamppu vai riittääkö palava tuohikäppärä?

        Omituinen kysymys, jos elettiin esim. 1600- lukua, oliko silloin mahdollisesti millaisia lamppuja käytössä, varsinkaan vähäosaisemmilla? Oliko petromaxeja, ledivaloja vai mitä? Miten se tuohi laitettiin tulille, ai niin, tulitikuilla tietysti, niitä kun sai ainakin isoimmista marketeista...


      • Anonyymi

        Väität siis viisaimpien asuneen esimerkiksi Suomen puoleisen Laatokan rannoilla, opetelleen pilkkimisen ja sienten syömisen saamelaisilta, kivikautisilta esi-isiltään tai molemmilta ja selvineen hengissä loistavasti? Onhan se kieltämättä hauskaa miten tyhmimmät rakensivat peltonsa Norjan leveysasteille tulva-alueille ja kitisivät sitten koko maailmalta apua. Nämä samat sitten herrastelivat esimerkiksi niiden kalastajien jälkeläisille jotka joutuivat Laatokalta evakkoon toisessa maailmansodassa. Idioottien tekemä ojitus oli myös merkittävä kalakantojen tuhoaja.


    • Korvari

      Santavuoren taistelusta 420 vuotta tänään.
      Siitä tuli teurastus. Klaus Flemingin ratsuväki löi pohjalaisjoukot. Ainakin tuhat maakuntien miestä kaatui 24. helmikuuta 1597. Siihen loppui nuijasota.
      Turha tuo uhri ei ollut -talonpojasta ei tullut maaorjaa.
      https://www.ilkka.fi/1.2225272

      • mikä.ero

        Ei ollut kysymys mistään maaorjuudesta, se on vain pohjalaispropagandaa. Nuijasota jossa kansa nousi kapinaan olojen kurjistamista vastaan oli komiaa mutta 1918 sama olikin tuomittavaa.


      • höyhenpuvussa

        Tyhmät pohjalaisjuntit hyökkäsivät Suomen armeijaa vastaan.
        Sama kuin nykyään hyökkäisi tankkeja vastaan nuijat kädessä.
        Koulutettu ja sotakokemusta omaava ratsumies vastasi nykyistä panssarivaunua.


      • tiellä.taistojen
        mikä.ero kirjoitti:

        Ei ollut kysymys mistään maaorjuudesta, se on vain pohjalaispropagandaa. Nuijasota jossa kansa nousi kapinaan olojen kurjistamista vastaan oli komiaa mutta 1918 sama olikin tuomittavaa.

        Mikä ero 1918? - vahvana tekijänä olivat kommunistit, joiden vallankaappaus punaisten voittaessa olisi johtanut Neuvosto-Venäjän (toinen iso ero!) yhteyteen - siksi oli vapaussota välttämätön ja siinä oli pohjalaisilla iso rooli.


      • Nälkätuli

        Miksi alatte jollottaa jostain kommunismin yms. ajoista, miten ne liittyvät aloittajan aiheeseen, 1600- 1800- lukujen katovuosiin ja niitä seuranneeseen nälänhätään ja puutteeseen?


    • 85282

      Ennen agraarikulttuuria suomalaiset sanoivat, että metsään ei voi luottaa, mutta järvi ei anna miehen nääntyä. Ihmiset vain ovat sellaisia, että oletetaan asioiden jatkuvan ennallaan eikä pahaan päivään varauduta. Nälkävuosina se tarkoitti peltojen satoon luottamista. Nykyään näkyy vaikkapa siinä, miten kansa hurraa politiikoille, jotka haluavat kasvattaa valtionvelkaa nollakasvun aikaan ja vastustavat sen takaisinmaksua hyvinä aikoina.

      • AlterNatives

        "metsään ei voi luottaa, mutta järvi ei anna miehen nääntyä"

        Kaskiviljelijä ei yhtäkkiä muutu ammattikalastajaksi.

        Olisi pitänyt olla verkkoja, vene, kalastusvälineitä - ja sitten se järvi. Monilla kaskiseuduilla järvet olivat vähäkalaisia ja loppuun kalastettuja.

        Maaomaisuus oli jo monilla seuduilla pitkälle jaettua, eikä "villiä erämaata", jossa jokamiehenoikeudet olisivat olleet voimassa, enää ollutkaan. Kalavedetkin jo "kuuluivat jollekin". Siksi sosiaalinen nousu oli 1800-luvulla jotakuinkin mahdotonta. Moni talollinen sortui rengin ja piian virkoihin, joihin heidän lapsensakin olivat tuomittuja. Onnekas avioliitto saattoi nostaa alhosta, ahkeruus ei niissä oloissa niinkään.

        Vielä 1600-luvun puolessavälissä oli mahdollista nuorelle miehelle saavuttaa sosiaalinen nousu raivaamalla kirveineen "ei-kenenkään-maa", laittaa talo ja kourallisesta jyviä nostaa vuosi vuodelta parempi sato. Tietenkin sään salliessa, ja jos kruunu ei vienyt sotakentille tai verottanut henkihieveriin.


      • Anonyymi
        AlterNatives kirjoitti:

        "metsään ei voi luottaa, mutta järvi ei anna miehen nääntyä"

        Kaskiviljelijä ei yhtäkkiä muutu ammattikalastajaksi.

        Olisi pitänyt olla verkkoja, vene, kalastusvälineitä - ja sitten se järvi. Monilla kaskiseuduilla järvet olivat vähäkalaisia ja loppuun kalastettuja.

        Maaomaisuus oli jo monilla seuduilla pitkälle jaettua, eikä "villiä erämaata", jossa jokamiehenoikeudet olisivat olleet voimassa, enää ollutkaan. Kalavedetkin jo "kuuluivat jollekin". Siksi sosiaalinen nousu oli 1800-luvulla jotakuinkin mahdotonta. Moni talollinen sortui rengin ja piian virkoihin, joihin heidän lapsensakin olivat tuomittuja. Onnekas avioliitto saattoi nostaa alhosta, ahkeruus ei niissä oloissa niinkään.

        Vielä 1600-luvun puolessavälissä oli mahdollista nuorelle miehelle saavuttaa sosiaalinen nousu raivaamalla kirveineen "ei-kenenkään-maa", laittaa talo ja kourallisesta jyviä nostaa vuosi vuodelta parempi sato. Tietenkin sään salliessa, ja jos kruunu ei vienyt sotakentille tai verottanut henkihieveriin.

        HEH! Jää on ylivoimainen este joillekin.


    • AlterNatives

      Tuhannet järvet oli kalaa täynnä, silti ihmiset kuolivat massoittain nälkään 1600-luvun lopun ja 1880 nälkävuosina Oli totuttu viljan ja juuresten saatavuuteen ja tultu siitä riippuvaisiksi, vanhat eränkäytitaidot olivat unohtuneet."

      Omien esi-isieni juuret noihin aikoihin olivat Pohjois-Karjalassa.

      1860-luvulla paikallinen maaherra oli rajoittanut kielloillaan kalastusta, koska pelkona oli kalakantojen romahdus liikakalastuksen takia. Mm. Pielisjärvellä anottiin kyllä poikkeusta määräykseen muutenkin huonontuneen elintarviketilanteen takia. Toisaalta esimerkiksi Juuan puolen pienillä järvillä kalastuksen tuottamat saaliit olivat verottajankin tietojen mukaan "mitättömät" - siksi kalaa ei edes oletettu verotettavan.

      Kaskiviljelys oli noilla mailla yhä voimissaan. Senkin sadot saattoi märkä kesä pilata, samoin hallat. Ongelma oli tuotannon yksipuoleisuus. Karjatalouteen siirtymistä oli ehdotettu Savo-Karjalassa jo aiemmin: heinää kun tavallisesti sai luonnonniityiltäkin, ja elukat tuottivat maitoa, voita ja lihaa. Keski-Pohjanmaalla sillä konseptilla menestyi hyvinkin.

      • ghjklkhgfdfghjk

        Silloisilla väestömäärillä ja kalastusvälineillä ei järviä oltu kalastettu tyhjiksi, särkikalaa ja muuta löytyy pienestäkin järvistä ja joista suuria määriä, eikä kirkkoherra voi valvoa tuhansia järviä ja tapattaa näin ihmisiä nälkään.

        Paljon toki on silloisten ihmisten elinmahdollisuuksia heikennetty ennakolta verotuksella ja erilaisilla määräyksillä, siten sillä on jonkinlainen yhteys nälkäkuolemiin, mutta se kerjäläisinä vaeltamaan lähtenyt porukka oli sitä heikoimmin pärjäävää, jotka nykyäänkin ovat ensisijaisesti sossun elättinä ja leipäjonoissa, kuin yrittäisivät itse selvitä kaikin keinoin. Ruotsinvallan ajoilta periytynyt kartanoiden maanhallinta ja suoranainen maaorjuus piti myös ihmisiä köyhinä.


      • Anonyymi
        ghjklkhgfdfghjk kirjoitti:

        Silloisilla väestömäärillä ja kalastusvälineillä ei järviä oltu kalastettu tyhjiksi, särkikalaa ja muuta löytyy pienestäkin järvistä ja joista suuria määriä, eikä kirkkoherra voi valvoa tuhansia järviä ja tapattaa näin ihmisiä nälkään.

        Paljon toki on silloisten ihmisten elinmahdollisuuksia heikennetty ennakolta verotuksella ja erilaisilla määräyksillä, siten sillä on jonkinlainen yhteys nälkäkuolemiin, mutta se kerjäläisinä vaeltamaan lähtenyt porukka oli sitä heikoimmin pärjäävää, jotka nykyäänkin ovat ensisijaisesti sossun elättinä ja leipäjonoissa, kuin yrittäisivät itse selvitä kaikin keinoin. Ruotsinvallan ajoilta periytynyt kartanoiden maanhallinta ja suoranainen maaorjuus piti myös ihmisiä köyhinä.

        Kartanoon ei siis sinun neropatin mukaan kuulunut kalamaita?


      • Anonyymi

        Älä puhu paskaa. Nykyisessä Pohjois-Karjalassa eivät vain samalla tavalla osanneet kuin luovutetussa. Ne jotka osasi metsästää, pilkkiä tai syödä sienten tapaisia luonnon antimia olisi pitänyt palkita runsaasti, valitettavasti paskin osa kansasta pelastittiin nälkäkuolemalta ja vieläpä palkittiin ruhtinaallisesti.


      • Anonyymi

        Nuo rajoitukset muuten elinkeinoihin ovat monesti fennomaanien liioittelua. Eräjormia ja muita oikeita Martti Kitusia löytyi pohjoisesta, ei Hämeen torppariorjista.


    • Järvet ovat täynnä vettä ei kalaa.

    • osasivatkalastaa
      • Nälkätuli

        Kala on ollut sittenkin vain lisänä, ei jollain 1600- 1800- lukujen välineillä ole ollut helppoa tavoitella kaloja esim. paksujen jäiden läpi pitkien talvikausien aikana. Ja paksussa jäässä järvet ja meretkin olivat nimenomaan kylmien katovuosien aikaan. Kalaa on voinut säilyttää vähänkään pitempään vain voimakkaasti sitä suolaamalla, mutta samaisilta katovuosilta tiedetään, että kuljetusvaikeuksien ja muiden huonojen sattumusten seurauksena suolakin oli hetkessä käytännössä lopussa. Suolaa olisi tarvittu myös lihojen säilytykseen, mutta kun useinkaan sitä ei ollut.
        Aivan alkuun suomeenkin muuttajat elivät pääosin metsästyksellä, osin kalastuksella ja keräilyllä, mutta ihmismäärän voimakkaan lisääntymisen mahdollisti vain maanviljelyn aloittaminen. Ja edelleen, aina tähän päivään asti, maapallon asukasmäärän tolkuttoman turpoamisen on mahdollistanut maanviljelyn ja sen ohessa karjanhoidon jatkuva tehostuminen, esim. keinolannoitteiden ja erilaisten tuholaismyrkkyjen jne. laajamittainen käyttöönotto ynnä suoranainen geenimanipulaatio. Mitä kalaan tulee, suurin osa maailman kalakannoista on käytännössä ryöstökalastettu loppuunsa. Ja mitä tämän sivun aloittajan uusavuttomuusväitteisiin joidenkin 1600- 1800- lukujen ihmisistä tulee, kysyisin että eikö todellista uusavuttomuutta edusta tämä nykyihmisten elämäntapa: Että esim. ostetaan kaupasta ja syödään mieluummin jossain kaukana pyydettyä ja sieltä tänne kuljetettua, samoin jo uhanalaisen pieniksi pyydettyjä kantoja edustavaa tonnikalaa kuin esim. kotimaan vesistöistä pyydettyä kalaa?


    • avaaja.kuolaa

      Avaaja on ääliöidiootti, jolle pitäisi järjestää entisajan armeijan tyylinen kujanjuoksu käytöstapojen opettamiseksi. Tuohon aikaan ei ollut olemassa uusavuttomia, ne kuolivat nälkään jo normaaleinakin vuosina. Eikä ollut sossua, josta avaajan kaltaiset kuolaajat hakevat ruokansa.

      Idiootin sietäisi oppia, että on asioita joita ei sovi pilkata kuten esim. tuon hirveän ajan kokeneet esivanhempamme. He olivat selviämisen mestareita toisin kuin henkisesti jälkeenjäänyt räkänokka-avaaja.

      • eheheheheeee

        Nyt sinuun sattui :D
        Nautin niin suunnattomasti, kun sinun kaltaisten typerysten kupla puhkaistaan faktoilla ja se saa aikaan hillittömiä raivokohtauksia.

        On helppo vetää johtopäätökset, että sukusi on ollut aina näitä avuttomia, toisten nurkissa loisivia orjia, joilla ei ole itsenäistä kykyä selvitä elämässä.


    • pettu.ei.syötävää

      Pettu vain pahensi asiaa, koska elimistö ei voi käyttää selluloosaa ravintonaan. vatsa täyttyy mutta verensokeri ei nouse.

    • juho-toivola

      Parkanossa kuoli joka viides. Parkano taitaa olla Suomen yksi parhaiten maanviljelykseen soveltuneista alueista. Tästä koko hommasta näkee minkälainen valhe maataloustukien perusteeksi hoettu 'huoltovarmuus' on.

      • parkkis

        Parkano on hyvin epäedullista maataus seutua tiedän sen käytännöstä olen sen verran tuota viljelyä harrastanut.


      • Anonyymi
        parkkis kirjoitti:

        Parkano on hyvin epäedullista maataus seutua tiedän sen käytännöstä olen sen verran tuota viljelyä harrastanut.

        HEH! Joka puolellahan sinä vanha höppänä väität viljelleesi ja nähneesi niitä evakoita.


    • pekilo

      Pekiloproteiinia tehtiin eläinten rehuksi selluloosan raaka-aineista sulfiittitehtailla.
      Sitähän varmaan voi ihminenkin käyttää ravinnonlähteenä hätätilanteessa, jos nykyaikana ilmastokatastrofi tapahtuisi.

    • Anonyymi

      Radiotallenteessa asiaa ilmaston vaikutuksesta historian kulkuun. Enimmäkseen on tuossa linkin ohjelmassa kyse pikkujääkaudesta, jos nyt linkki toimii:

      https://areena.yle.fi/audio/1-50414485

      🤔

    • Anonyymi

      Avaus on erityisen vastenmielinen trolli ja provo. Jos ei osaa muuten trollata kuin herjata sen ajan kokeneita ihmisiä niin olisi parempi älytä pysyä näkymättömissä. Mutta eihän kaikilla järki riitä siihenkään.

      • Anonyymi

        Mitä? Eikö saa sanoa miten tyhmät yrittivät myrkkysyöteillä tappaa elukoita sen sijaan että olisivat Ignoi Vornasen tavoin ampuneet suoraan.


    • Anonyymi

      Noina aikoina ihmiset asuivat etupäässä kylissä, eikä metsästystaitoja suurimmalla osalla ollut.
      Myöskään riistaa metsästettäväksi ei enää ollut, ja mm. hirvenmetsästys oli yksinomaan kruunun etuoikeus, ja hirven salakaadosta rangaistukset olivat kovat.

      • Anonyymi

        Älä puhu paskaa. Tyhmät pitivät esimerkiksi sieniä ja marjoja elukoiden ruokana. Kukaan ei Suomessa 1696 ja 1867 keväällä, kesällä ja syksyllä kuollut nälkään ilman omaa tyhmyyttään. Suomen metsät ovat vieläkin täynnä sieniä ja marjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä puhu paskaa. Tyhmät pitivät esimerkiksi sieniä ja marjoja elukoiden ruokana. Kukaan ei Suomessa 1696 ja 1867 keväällä, kesällä ja syksyllä kuollut nälkään ilman omaa tyhmyyttään. Suomen metsät ovat vieläkin täynnä sieniä ja marjoja.

        Eikä talvellakaan. Ignoi Vornasen tavoin säilyi hengissä metsätämällä muullakin kuin myrkkysyöteillä. Vornasella oli useita poikia, mukulalauma on vieläkin hyvä tekosyy ryypätä ja käydä leipäjonossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä puhu paskaa. Tyhmät pitivät esimerkiksi sieniä ja marjoja elukoiden ruokana. Kukaan ei Suomessa 1696 ja 1867 keväällä, kesällä ja syksyllä kuollut nälkään ilman omaa tyhmyyttään. Suomen metsät ovat vieläkin täynnä sieniä ja marjoja.

        Keväällä ei ole yhtään sieniä eikä marjoja varsinkaan, vain korvasientä voi löytyä mutta ei niillä kokonaiset pitäjät elä. Marjat ja sienet ovat vasta loppukesällä ja syksyllä.

        Oletkos viisaudessasi pohtinut miten talvella ilman viljaa ja perunaa olisi voitu elää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keväällä ei ole yhtään sieniä eikä marjoja varsinkaan, vain korvasientä voi löytyä mutta ei niillä kokonaiset pitäjät elä. Marjat ja sienet ovat vasta loppukesällä ja syksyllä.

        Oletkos viisaudessasi pohtinut miten talvella ilman viljaa ja perunaa olisi voitu elää.

        "Oletkos viisaudessasi pohtinut miten talvella ilman viljaa ja perunaa olisi voitu elää"

        Varmaan lunta syömällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keväällä ei ole yhtään sieniä eikä marjoja varsinkaan, vain korvasientä voi löytyä mutta ei niillä kokonaiset pitäjät elä. Marjat ja sienet ovat vasta loppukesällä ja syksyllä.

        Oletkos viisaudessasi pohtinut miten talvella ilman viljaa ja perunaa olisi voitu elää.

        HEH! Yrität olla sarkastinen, vaikka itse luulet jonkun Parkanon olleen 1860-luvulla väkiluvultaan yhtä suuri kuin nykypäivänä. Keinojahan oli monia elää, sinunlaiset idiootit esimerkiksi metsästivät myrkkysyöteillä sen sijaan että olisivat ampuneet elukkaa suoraan kalloon. Tuo myrkkysyötti on kyllä ehdoton klassikko, nyt sitä ollaan nykypäivänä muka niin metsämiestä yhdestä sudesta tai ilveksestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Oletkos viisaudessasi pohtinut miten talvella ilman viljaa ja perunaa olisi voitu elää"

        Varmaan lunta syömällä.

        Väität siis ettei riistaeläimiä tai kaloja ollut? Ei ne kaikki riistaeläimet tai kalat von Holteneiden, Magnus Gabrielien ja muiden mielikuvitus patruunien mailla olleet. Jos on tarpeeksi tyhmä metsästääkseen pelkästään myrkkysyöteillä, niin ansaitseekin kuolla nälkään perheineen.


    • Anonyymi

      Parhaimmat kalavedet Hämeessä olivat ruotsinkielisten kartanonherrojen omistamia. Talvion Pimeässäpirtissä von Holten sanoo Kalle Aukustinpojalle, että 'Sinä olet jo huomenna tuolla kankaalla, jos minä niin tahdon. Nämä ovat minun maitani'.

      • Anonyymi

        Häme on täynnä suuria ja pieniä järviä, joista kaikilla oli oikeus kalastaa. Nälkävuosiin vain liittyi ylipitkät talvet paksuine jää- ja lumipeitteineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Häme on täynnä suuria ja pieniä järviä, joista kaikilla oli oikeus kalastaa. Nälkävuosiin vain liittyi ylipitkät talvet paksuine jää- ja lumipeitteineen.

        ----Häme on täynnä suuria ja pieniä järviä, joista kaikilla oli oikeus kalastaa.----

        Mistä vuosiluvusta puhut ? Ainakin 1860-luvulla isojako oli jo tehty ja kaikillä järvillä oli omistajat. Joko yksittäinen tila tai kylän yhteisvetenä. Mutta pieni rapakko ei elätä kokonaista kylää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ----Häme on täynnä suuria ja pieniä järviä, joista kaikilla oli oikeus kalastaa.----

        Mistä vuosiluvusta puhut ? Ainakin 1860-luvulla isojako oli jo tehty ja kaikillä järvillä oli omistajat. Joko yksittäinen tila tai kylän yhteisvetenä. Mutta pieni rapakko ei elätä kokonaista kylää.

        Näin on, vesialueilla oli omistajat ja on vieläkin, minullakin on näitä vesialueita ja sen seurauksena myös rantoja, monelle mökkiläiselle tulee yllätyksenä, että ei se oma ranta olekaan oma, vaan se onkin vesialueen omistajan oma.
        Kalastusoikeuksilla oli aiemmin paljon suuremmat merkitykset kuin mitä nykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on, vesialueilla oli omistajat ja on vieläkin, minullakin on näitä vesialueita ja sen seurauksena myös rantoja, monelle mökkiläiselle tulee yllätyksenä, että ei se oma ranta olekaan oma, vaan se onkin vesialueen omistajan oma.
        Kalastusoikeuksilla oli aiemmin paljon suuremmat merkitykset kuin mitä nykyään.

        Suomen historia ei tunne tapausta nälkävuosien ajalta, että joku olisi kuollut kalastuskiellon takia.


    • Anonyymi

      Miksi olet masentunut, sieluni,
      miksi olet niin levoton?
      Odota Jumalaa!
      Vielä saan kiittää häntä,
      Jumalaani, auttajaani.

      Ps. 43: 5 He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin
      ja löivät häntä.
      Muutamat läimäyttivät häntä poskelle
      ja ilkkuivat:
      "Profetoi, Messias,
      sano kuka sinua löi!"

      Matt. 26: 67–68

    • Anonyymi

      Kerran ihmiskunta oli totutellut riettauksiin kunnes se hukutettiin suuriin vesiin, joten ei mitään uutta auringon alla. Oletko sinä ivallisine leukoinesi muuta mieltä?

    • Anonyymi

      Avaaja on aika lapsellinen kun kuvittelee jotain niin koomista, että vielä jopa 1860-luvulla koko Suomen kansa olisi voinut siirtyä elämään metsästäjä-keräilijöinä luontaistaloudessa. Mitään noin pähkähullua ei kukaan liene aiemmin esittänyt.

    • Anonyymi

      Avaajaresskukka voisi selittää miksi jopa 1860-luvllakin harjoitettiin raskasta ja hallanarkaa maataloutta jos kerran olisi ollut mahdollista elää loistavasti luontaistaloudessakin. Avaajahan voisi ihan itse mennä kokeilemaan elämistä luontaistaloudessa marjojen ja sienien varassa.

    • Anonyymi

      Lauri Haarlan ja Joel Lehtosen kirjoituksista saa käsityksen, että homma oli melko tarkoituksellista. Rikkaat isännät yhdessä metsäyhtiöiden tavoin saattoivat Lehtosen Henkien Taistelu-kirjan mukaan ostaa ilmeisesti jauhosäkillä lisää metsää suvulleen. Nälkää näkevät talot vain sattuivat olemaan sellaisilla paikoilla ettei pelivaraa ollut näiden Suomen nykypäivän maanomistajien esi-isiä vastaan. Nämä samat 1860-luvun maanahneet valittivat maanluovutuksista evakoille ja rintamamiehille, vaikka tienasivat silläkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      39
      1671
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1351
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1305
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      9
      1299
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1297
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      6
      1277
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1254
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1230
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1180
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1163
    Aihe