Luonnontieteellinen menetelmä ja maailmakuva

Mielestäni väitteet koskivat luonnontieteitä; eivät filosofiaa. Tosiasia on, että luonnontieteiden tutkijoista ylivoimaisesti suurin osa ei korvaansa lotkauta filosofialle. Tieteenfilosofit ovat takaperoisesti kiinnostuneet tieteestä tutkien niitä prosesseja ja ajatusmalleja, joita luonnontieteilijät työssään käyttävät.

Erik Tawaststjernan tunnetuin elämäntyö oli Sibeliuksen tuotannon ja elämän tutkiminen. Sibelius ei tarvinnut Tawaststjernaa tehdessään elämäntyönsä, mutta Tawaststjerna tarvitsi Sibeliusta. Sama suhde on tieteen ja tieteenfilosofian välillä.

Toistaiseksi ei ole törmätty kuin yhteen entiteettiin aine/energia. Vai onko sinulla kenties osoittaa jotain muuta?

Mitä taas työntymisiin tulee, taidat olla saman heimon miehiä kuin kuoppiolainen kuperkeikkamieskin. Esität luonnontieteisiin taustavaikuttajaa, josta on yhtä vähän näyttöä kuin kuperkeikkamiehen räjähtävistä atomeista.

HuvinsaKullakin kirjoitti:

Mielestäni väitteet koskivat luonnontieteitä; eivät filosofiaa. Tosiasia on, että luonnontieteiden tutkijoista ylivoimaisesti suurin osa ei korvaansa lotkauta filosofialle. Tieteenfilosofit ovat takaperoisesti kiinnostuneet tieteestä tutkien niitä prosesseja ja ajatusmalleja, joita luonnontieteilijät työssään käyttävät.

Erik Tawaststjernan tunnetuin elämäntyö oli Sibeliuksen tuotannon ja elämän tutkiminen. Sibelius ei tarvinnut Tawaststjernaa tehdessään elämäntyönsä, mutta Tawaststjerna tarvitsi Sibeliusta. Sama suhde on tieteen ja tieteenfilosofian välillä.

Toistaiseksi ei ole törmätty kuin yhteen entiteettiin aine/energia. Vai onko sinulla kenties osoittaa jotain muuta?

Mitä taas työntymisiin tulee, taidat olla saman heimon miehiä kuin kuoppiolainen kuperkeikkamieskin. Esität luonnontieteisiin taustavaikuttajaa, josta on yhtä vähän näyttöä kuin kuperkeikkamiehen räjähtävistä atomeista.

Lue lisää

"Tieteenfilosofit ovat takaperoisesti kiinnostuneet tieteestä tutkien niitä prosesseja ja ajatusmalleja, joita luonnontieteilijät työssään käyttävät. "

Reviiriinsä koulutuksella ohjatut tieteenfilosofit tekevät juuri noin mutta jokainen luonnontieteilijä joutuu varsinkin perustutkimuksessa ottamaan kantaa monenlaisiiin filosofisiin kysymyksiin.

Esim. "Onko evoluutio teleologinen vai ei?" tai ontologisiin kysymyksiin "Onko Higgsin hiukkanen/kenttä todellinen fysikaalinen objekti vai pelkästään matemaattisen konstruktion osa?" jne. vaikka pari edellä mainittuakin dogmia onkin varmaan iskostettu useimmille tutkijoille jo koulutuksen aikana eli ilman niiden dogmien omaksumista ei koskaan valmistu eikä saa virkaa.

Riviluonnontietelijä ei varmaan pohdi enää kovin paljon filosofisia kysymyksiä koska ne usein lyöty lukkoon jo kymmeniä tai satoja vuosia aikaisemmin kuten kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä jos ne Bohrin ja Heisenbergin filosofiset pohdinnat olivat ylämäkeä.

"Mielestäni väitteet koskivat luonnontieteitä; eivät filosofiaa. "

Ne ovat luonnontieteitä koskevia filosofisia väitteitä vai löysitkä sinä aloittajan mielipidekirjoituksesta jotain tieteen metodin avulla testattavissa olevia väitteitä?

"Toistaiseksi ei ole törmätty kuin yhteen entiteettiin aine/energia. Vai onko sinulla kenties osoittaa jotain muuta? "

Aistihavainto on aina jollain tavalla tulkittu havainto. Kukaan ei ole koskaan nähnyt ainetta eikä energiaa - nähdään vain värillisiä läikkiä joista hahmotetaan erilaisia fysikaalisiksi oletettuja kappaleita.


Esimerkki näkemisen monimutkaisesta prosessoinnista:

https://youtu.be/ZniIYFSIcT8

Ennen havaitun hahmottamista joksikin tunnistettavaksi asiaksi/käsitteeksi edeltää siis äärimmäisen monimutkainen alitajuinen prosessi jossa valossa aloittajan väite:

"Luonnontieteellinen metodi lähtee vain tehdyistä havainnoista. Mitään lisäentiteettiä ei postuloida. "

on lähinnä lapsellinen ja naurettava....

rennosti_trollaaminen kirjoitti:

"Tieteenfilosofit ovat takaperoisesti kiinnostuneet tieteestä tutkien niitä prosesseja ja ajatusmalleja, joita luonnontieteilijät työssään käyttävät. "

Reviiriinsä koulutuksella ohjatut tieteenfilosofit tekevät juuri noin mutta jokainen luonnontieteilijä joutuu varsinkin perustutkimuksessa ottamaan kantaa monenlaisiiin filosofisiin kysymyksiin.

Esim. "Onko evoluutio teleologinen vai ei?" tai ontologisiin kysymyksiin "Onko Higgsin hiukkanen/kenttä todellinen fysikaalinen objekti vai pelkästään matemaattisen konstruktion osa?" jne. vaikka pari edellä mainittuakin dogmia onkin varmaan iskostettu useimmille tutkijoille jo koulutuksen aikana eli ilman niiden dogmien omaksumista ei koskaan valmistu eikä saa virkaa.

Riviluonnontietelijä ei varmaan pohdi enää kovin paljon filosofisia kysymyksiä koska ne usein lyöty lukkoon jo kymmeniä tai satoja vuosia aikaisemmin kuten kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä jos ne Bohrin ja Heisenbergin filosofiset pohdinnat olivat ylämäkeä.

"Mielestäni väitteet koskivat luonnontieteitä; eivät filosofiaa. "

Ne ovat luonnontieteitä koskevia filosofisia väitteitä vai löysitkä sinä aloittajan mielipidekirjoituksesta jotain tieteen metodin avulla testattavissa olevia väitteitä?

"Toistaiseksi ei ole törmätty kuin yhteen entiteettiin aine/energia. Vai onko sinulla kenties osoittaa jotain muuta? "

Aistihavainto on aina jollain tavalla tulkittu havainto. Kukaan ei ole koskaan nähnyt ainetta eikä energiaa - nähdään vain värillisiä läikkiä joista hahmotetaan erilaisia fysikaalisiksi oletettuja kappaleita.


Esimerkki näkemisen monimutkaisesta prosessoinnista:

https://youtu.be/ZniIYFSIcT8

Ennen havaitun hahmottamista joksikin tunnistettavaksi asiaksi/käsitteeksi edeltää siis äärimmäisen monimutkainen alitajuinen prosessi jossa valossa aloittajan väite:

"Luonnontieteellinen metodi lähtee vain tehdyistä havainnoista. Mitään lisäentiteettiä ei postuloida. "

on lähinnä lapsellinen ja naurettava....

Lue lisää

"kuten kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä"

Mitä mahdoit tuolla tarkoittaa. Suurin osa kvanttifysiikasta, kuten QED ja QEC on luotu vasta -30 luvun jälkeen. Kvanttifysiikka on kehittynyt mainisemasi ajankohdan jälkeen todella paljon.

MerkillinenVäite kirjoitti:

"kuten kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä"

Mitä mahdoit tuolla tarkoittaa. Suurin osa kvanttifysiikasta, kuten QED ja QEC on luotu vasta -30 luvun jälkeen. Kvanttifysiikka on kehittynyt mainisemasi ajankohdan jälkeen todella paljon.

Lue lisää

Lainasit vain osan:

"kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä jos ne Bohrin ja Heisenbergin filosofiset pohdinnat olivat ylämäkeä."

Eli se kvanttifysiikan filosofisen luominen oli se vaikein vaihe eli siinä mielessä "ylämäkeä" ja sen jälkeen homma meni lähinnä omalla painollaan eteenpäin eli sama juttu Darwinin työ tarvittiin ensin ennen kuin evoluutioteoria pystyi kehittymään ja silloinkin se oli "alamäkeä" sen jälkeen. Ei siis siinä mielessä että se alamäki olisi ollut jotenkin "huonompaa". Ensin tarvittiin se perusidea.

rennosti_trollaaminen kirjoitti:

Lainasit vain osan:

"kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä jos ne Bohrin ja Heisenbergin filosofiset pohdinnat olivat ylämäkeä."

Eli se kvanttifysiikan filosofisen luominen oli se vaikein vaihe eli siinä mielessä "ylämäkeä" ja sen jälkeen homma meni lähinnä omalla painollaan eteenpäin eli sama juttu Darwinin työ tarvittiin ensin ennen kuin evoluutioteoria pystyi kehittymään ja silloinkin se oli "alamäkeä" sen jälkeen. Ei siis siinä mielessä että se alamäki olisi ollut jotenkin "huonompaa". Ensin tarvittiin se perusidea.

Lue lisää

korjaus edelliseen_

"Eli se kvanttifysiikan filosofisen perustan luominen ...."

MerkillinenVäite kirjoitti:

"kuten kvanttifysiikassa 1920 & 1930-luvuilla jonka jälkeen tutkimus olikin pelkkää alamäkeä"

Mitä mahdoit tuolla tarkoittaa. Suurin osa kvanttifysiikasta, kuten QED ja QEC on luotu vasta -30 luvun jälkeen. Kvanttifysiikka on kehittynyt mainisemasi ajankohdan jälkeen todella paljon.

Lue lisää

Laitan tuohon ammattilaisen kommenttia, kun sellainen sattui vastaan tulemaan. Muuten en kyseisen nimimerkin keskusteluihin osallistu. Ei kannata. Samaa jankkaamista.

Syksy Räsänen 26.02. 2017 KOSMOKSEEN KIRJOITETTUA:
"Paul Dirac koetti jo 1920-luvulla sovittaa kvanttimekaniikkaa yhteen suppean suhteellisuusteorian kanssa ja löysi yrityksessä spinin ja antihiukkaset. Teoriat saatiin kuitenkin tyydyttävästi liitettyä vasta vuonna 1948, kun Richard Feynman, Julian Schwinger ja Sin’ichirō Tomonaga muotoilivat ”valon ja aineen ihmeellisen teorian”, kvanttielektrodynamiikan eli QED:n. QED oli ensimmäinen kvanttikenttäteoria...
Kvanttikenttäteoriassa on toisin, sen rakenne rajoittaa tiukasti sitä, millaiset vuorovaikutukset ovat mahdollisia. QED:ssä on vain yksi mahdollinen perusvuorovaikutus. Se kertoo kaiken, mitä elektronit ja fotonit voivat tehdä keskenään, kuten valon siroaminen elektroneista, elektronien keskinäinen hylkiminen, elektronien ja positronien annihilaatio tai fotonien muuttuminen elektroni-positroni -pareiksi.
Lisäksi kvanttikenttäteoria rajoittaa sitä, millaisia hiukkasia on olemassa. QED sanelee fotonin ominaisuudet tismalleen."

Sanoisin tätäkin edistykseksi.

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/yhdistymisen-maarayksia/

agnoskepo kirjoitti:

Laitan tuohon ammattilaisen kommenttia, kun sellainen sattui vastaan tulemaan. Muuten en kyseisen nimimerkin keskusteluihin osallistu. Ei kannata. Samaa jankkaamista.

Syksy Räsänen 26.02. 2017 KOSMOKSEEN KIRJOITETTUA:
"Paul Dirac koetti jo 1920-luvulla sovittaa kvanttimekaniikkaa yhteen suppean suhteellisuusteorian kanssa ja löysi yrityksessä spinin ja antihiukkaset. Teoriat saatiin kuitenkin tyydyttävästi liitettyä vasta vuonna 1948, kun Richard Feynman, Julian Schwinger ja Sin’ichirō Tomonaga muotoilivat ”valon ja aineen ihmeellisen teorian”, kvanttielektrodynamiikan eli QED:n. QED oli ensimmäinen kvanttikenttäteoria...
Kvanttikenttäteoriassa on toisin, sen rakenne rajoittaa tiukasti sitä, millaiset vuorovaikutukset ovat mahdollisia. QED:ssä on vain yksi mahdollinen perusvuorovaikutus. Se kertoo kaiken, mitä elektronit ja fotonit voivat tehdä keskenään, kuten valon siroaminen elektroneista, elektronien keskinäinen hylkiminen, elektronien ja positronien annihilaatio tai fotonien muuttuminen elektroni-positroni -pareiksi.
Lisäksi kvanttikenttäteoria rajoittaa sitä, millaisia hiukkasia on olemassa. QED sanelee fotonin ominaisuudet tismalleen."

Sanoisin tätäkin edistykseksi.

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/yhdistymisen-maarayksia/

Lue lisää

"Muuten en kyseisen nimimerkin keskusteluihin osallistu."

Ja kuitenkin osallistuit.... :-)

"Sanoisin tätäkin edistykseksi. "

Minä en. Siinä pyöritään niiden samojen perusideoiden kimpussa ja ollaan rakennettu hieno ultramonimutkainen matemaattinen himmeli siihen päälle ja ympärille. Puhtaan matematiikan avulla ei voi osoittaa yhtään mitään todeksi ja ne ns. "ennusteetkin" pitää aina tulkita jossain teoreettisessa viitekehyksessä. Kyllä siihen keijufysiikan labyrinttiin fiksumpikin helposti eksyy ja varmasti keskinkertainen suomalainen rivifyysikko kuten Räsänen.


Joo "tiede" käy "vastaiskuun" kuten tässä Brian Coxin jutussa jossa hän perustelee että LHC:n osoittavan että kummituksia ei ole olemassa.


http://www.wired.co.uk/article/the-lhc-proves-ghosts-do-not-exist


Pikkasen ehkä kaukaa haettua. Räsänen taas tietysti puolustaa omaa ammattikuntaansa koska nostaa hyvää liksaa siitä hommasta.

rennosti_trollaaminen kirjoitti:

"Muuten en kyseisen nimimerkin keskusteluihin osallistu."

Ja kuitenkin osallistuit.... :-)

"Sanoisin tätäkin edistykseksi. "

Minä en. Siinä pyöritään niiden samojen perusideoiden kimpussa ja ollaan rakennettu hieno ultramonimutkainen matemaattinen himmeli siihen päälle ja ympärille. Puhtaan matematiikan avulla ei voi osoittaa yhtään mitään todeksi ja ne ns. "ennusteetkin" pitää aina tulkita jossain teoreettisessa viitekehyksessä. Kyllä siihen keijufysiikan labyrinttiin fiksumpikin helposti eksyy ja varmasti keskinkertainen suomalainen rivifyysikko kuten Räsänen.


Joo "tiede" käy "vastaiskuun" kuten tässä Brian Coxin jutussa jossa hän perustelee että LHC:n osoittavan että kummituksia ei ole olemassa.


http://www.wired.co.uk/article/the-lhc-proves-ghosts-do-not-exist


Pikkasen ehkä kaukaa haettua. Räsänen taas tietysti puolustaa omaa ammattikuntaansa koska nostaa hyvää liksaa siitä hommasta.

Lue lisää

"Kyllä siihen keijufysiikan labyrinttiin fiksumpikin helposti eksyy ja varmasti keskinkertainen suomalainen rivifyysikko kuten Räsänen. "

Keskinkertaiset suomalaiset rivifyysikot tuskin työskentelevät post doc tutkjoina Oxfordissa. Ihan rivifyysikkoa ei myöskään erikseen kutsuta Hesan yliopiston fysiikan lehtoriksi heti paikan vapauduttua.

Äsken vielä hiukkasfysiikan standarimallikin oli purukumilla paikattu kyhäelmä, kun samassa kappaleessa ylistit kvanttifysiikkaa maasta taivaaseen. Taitaa jokainen rivifyysikko ja jopa pitkän fysiikan lukiossa lukenut tietää ne samaksi asiaksi. Katsos kun tällaisia aukkoja siitä jää, kun opettelee tieteenalasta oleellisen kolmen päivän googeloinnilla.

Harjoittamasi tunteelliset itkupotkuraivarit vievät lopunkin uskottavuudestasi. Sinulle eivät tieteelliset faktat (keijufysiikka) kelpaa, elleivät ne tue omaa hämärää uskomusmaailmaasi, johon näyttää mahtuvan hindulaisuudesta homeopatiaan, GMO:n vaarallisuudesta aivojen ulkopuolelta vaikuttavaan tietoisuuteen.

Ja sitten esiinnytään tieteellisenä asiantuntijana, joka kertoo meille maallikoille, mikä on tiedettä ja mikä ei. Päässäsi himmertää pahasti.

"Miksi luonnontieteilijöillä ei sitten ole pääasiassa lainkaan filosofista koulutusta? "

Vastasin jo toisessa ketjussa tuohon:


http://keskustelu.suomi24.fi/t/14743147/annan-kreationisteille---#comment-88945473

"Evoluution teleologisuus ei ole mikään filosofinen kysymys. Se on sitä yhtä vähän kuin luojajumalan vaikutus evoluutiossa. "

Se on puhtaasti filosofinen valinta jonka olet tehnyt. Luojajumalakin on ihan mahdollinen selitys.

"Evoluutioteoriaan ei mahdu teleologia; ei edes fislosofisesti."

Kaikki elämä on teleologista esim. lisääntyminen ja elossa pysyminen. Tietysti jos keskittyy vain havaittavissa oleviin säännönmukaisuuksiin niin missään ei voi nähdä päämäärähakuisuutta.

"Miten matemaattisen konstruktion osa LHC:n näkyy selvästi LHC:n tuloksissa? "

Pari tilastollista kuprua (resonanssia) teratavuissa dataa. Älä viitsi naurattaa...

"Higgsin bosoni on löydetty. Ei se ole filosofinen kysymys."

Pers edellä puuhun fysiikkaa...

"Olen lukenut Heisenbergin "Fysiikka ja filosofia" ja se on hyllyssänikin. Ihan mielenkiintoinen kirja, "

Niin minäkin englanniksi aikoja sitten.

"mutta ei Werneristä filosofiksi ole ja yhtä vähän filosofeista on arvioimaan fysiikkaa. "

Akateeminen filosofia onkin enimmäkseen täysin tyhjänpäiväistä puuhastelua ja opettaa vain logiikan metodin. Heisenberg nimeomaan pohti fysiikan filosofisia perusteita kuten monet muutkin aikalaisensa. Nykyiset fyysikot edustavat lähinnä "turpa kiinni ja laske"-filosofiaa eli soveltavat mekaanisesti empiirisen tutkimuksen havaintojen säännönmukaisuuksista abstrahoituja kaavoja joilla hiihdetään täysin surutta kauas pois niiden kaavojen alkup. soveltuvuusalueesta ja tulokset sen mukaisia (fairy tales physics & cosmology - kosmetologiakin on hyödyllisempää kuin kosmologia).

"Kirjoittelet omia kuvitelmiasi siitä, mitä tiede ja filosofia on ja mitä se ei ole. "

Sinä ja aloittaja kuvittelevat - minä perustelin väitteeni. Ei ole mitään mahdollista empiiristä koejärjestelyä testaamaan aloittajan (ja sinun) väitteitäsi joten ne ovat joko filosofiaa tai pelkkiä mielipiteitä.

"Mitään lisäentiteettiä ei todellakaan postulloida. "

Ei varmaan kun unohdetaan ja hukataan se tieteen tekijä ja havaitsija kokonaan kuvasta.

"Kun ei ole koulutusta sen paremmin luonnontieteisiin kuin filosofiaankaan..."

Ajatteluun ei tarvita tohtorin hattua eikä edes Mandraken hattua.... :-)

Tämän palstan peukuttelu on sen sijaan aika lapsellista varsinkin jos peukuttaa omia viestejään. Joskus aikoinaan ehdin hankkia satakin alapeukkua tällä palstalla lyhyessä ajassa mikä oli aika jännää.

"Höpö höpö. Evoluution teleologisuus ei ole mikään filosofinen kysymys. Se on sitä yhtä vähän kuin luojajumalan vaikutus evoluutiossa. Evoluutioteoriaan ei mahdu teleologia; ei edes fislosofisesti."

Sitten Darwinin näkemykset eivät mahdu evoluutioteoriaan, eivät edes fislosofisesti.

http://faculty.arts.ubc.ca/jbeatty/LennoxDarTeleo.pdf

myö-tiijjetään kirjoitti:

"Höpö höpö. Evoluution teleologisuus ei ole mikään filosofinen kysymys. Se on sitä yhtä vähän kuin luojajumalan vaikutus evoluutiossa. Evoluutioteoriaan ei mahdu teleologia; ei edes fislosofisesti."

Sitten Darwinin näkemykset eivät mahdu evoluutioteoriaan, eivät edes fislosofisesti.

http://faculty.arts.ubc.ca/jbeatty/LennoxDarTeleo.pdf

Lue lisää

Nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu pienimpiäkään merkkejä teleologisuudesta. Sitä ei käytetä selityksenä missään.

Tieteellinen tutkimus olisi täydellisen hyödytöntä, jos 1800-luvulla eläneen tutkijan mielipiteellä käsitettäisiin muuta kuin historiallista merkitystä. Onko Darwin ollut jostakin asiasta sitä tai tätä mieltä, on luonnontieteen kannalta merkityksetön.

Mitään hänen sanomaansa ei voi pitää argumenttina jonkin asian puolesta, vaan kaikessa (!) voi vedota vain uusimpaan tutkimukseen, jos tarvitsee enää vedota. Todellisuudessa asia on jo poissa päiväjärjestyksestä.

Humanistitieteilijän, niinkuin nettisurfaajankaan, on mahdoton nähdä, että luonnontieteissä ei ole auktoriteetteja. Ei ole webereitä, ei marxeja, ei darwineita. Tiedettä ei tehdä jonkin "klassikon" osoittamassa "viitekehyksessä", "kontekstissa" tai "reunaehdoissa", vaan on olemassa yksi ja ainoa luonnontieteellinen metodi.

Siitä, onko Darwinin maailma teleologinen eli finaalinen, näyttää vallitsevan kaksi käsitystä, jotka kuuluvat vain historian alaan. Nykyinen luonnontiede redusoi kaiken teleologiselta näyttävän kausaaliseksi. Maailmassa on nähtävissä vain kausaalisia ja satunnaisia tapahtumia.

rennosti.m kirjoitti:

Nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu pienimpiäkään merkkejä teleologisuudesta. Sitä ei käytetä selityksenä missään.

Tieteellinen tutkimus olisi täydellisen hyödytöntä, jos 1800-luvulla eläneen tutkijan mielipiteellä käsitettäisiin muuta kuin historiallista merkitystä. Onko Darwin ollut jostakin asiasta sitä tai tätä mieltä, on luonnontieteen kannalta merkityksetön.

Mitään hänen sanomaansa ei voi pitää argumenttina jonkin asian puolesta, vaan kaikessa (!) voi vedota vain uusimpaan tutkimukseen, jos tarvitsee enää vedota. Todellisuudessa asia on jo poissa päiväjärjestyksestä.

Humanistitieteilijän, niinkuin nettisurfaajankaan, on mahdoton nähdä, että luonnontieteissä ei ole auktoriteetteja. Ei ole webereitä, ei marxeja, ei darwineita. Tiedettä ei tehdä jonkin "klassikon" osoittamassa "viitekehyksessä", "kontekstissa" tai "reunaehdoissa", vaan on olemassa yksi ja ainoa luonnontieteellinen metodi.

Siitä, onko Darwinin maailma teleologinen eli finaalinen, näyttää vallitsevan kaksi käsitystä, jotka kuuluvat vain historian alaan. Nykyinen luonnontiede redusoi kaiken teleologiselta näyttävän kausaaliseksi. Maailmassa on nähtävissä vain kausaalisia ja satunnaisia tapahtumia.

Lue lisää

"Nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu pienimpiäkään merkkejä teleologisuudesta. "


Niin kun se päämäärähakuisuus ei voi olla aistihavainnon tai yksinkertaisen mittauksen kohteena.

Eikö eläimen ravinnonhankinta ja lisääntyminen ole teleologista?

Jos sekoitat korttipaikan ja sitten valikoit sieltä yhden kortin järjestyksessä pöytään niin että lopulta kaikki kortit ovat pöydällä järjestyksessä maittain pienimmistä kortiin suurempaan niin onko kyseessä satunnainen vai kausaalinen tapahtuma?


"Maailmassa on nähtävissä vain kausaalisia ja satunnaisia tapahtumia."

Kumpaa sinun viestisi oli? Minä ainakin oikoluin ja kävin korjaamassa näppälyvirheet kuten sinäkin varmaan. Jos et ole robotti niin sinunkin toimintasi on teleologista. Jos luulet olevasi robotti niin olet kyllä pahasti seonnut.

Voiko luonnontieteellistä tutkimusta itseään tutkia luonnontieteellisellä menetelmällä?

Luonnontieteellinen metodi on käytännössä aivan liian jäykkä ja ahdas toimiakseen oikeasti kunnolla. Fysiikassa postuloidaan jatkuvasti ad-hoc väitteitä asioista joita ei ole koskaan havaittu. Mikään laaja teoria ei ole kokonaisuutena falsifioitavissa millään kuviteltavissa olevalla koejärjestelyllä.

Evoluutioteoriasta on tullut vallitseva ihan muilla kuin tieteellisillä ansioilla kuten propagandalla, retoriikkalla, arvovaltapullistelulla, esteettisillä ja sosiaalisilla kriteereillä ja niillä ihan samoilla kriteereillä sitä teoriaa myös puolustetaan keskusteluissa. Ei siellä evoteorian keskellä ole kuin pieni idean rusina (evoluution mekanismi) ja sekin on pielessä.

Luonnontieteellinen perustutkimus alkaa todellisuudessa aina jonkun yksilön intuitiosta, unesta, haaveesta tai toiveesta. Tutkija ei ole mikään kone joka seuraa orjallisesti jotain tieteellisen metodin sääntökokoelmaa vaan saattaa keksiä jonkun koko tieteenalansa mullistavan idean vaikka ulkohuussissa istuessa tai krapulassa oksentaessaan,

Julkisuudessa annettu kuva tieteestä on täysin väärä ja kaunisteltu. Todellisuudessa tieteilijät ovat enimmäkseen itsekeskeisiä narsistisia paskiaisia jotka kaikki hyödyntävät mahdolliset kierotkin keinot edetäkseen urallaan.

Rennosti.m kertoo kauniita satuja lapsenmielisille ja ei niissä saduissa ole juuri minkäänlaista todellisuuspohjaa. Tiedeyhteisö on joukkon keskenään kinatelevia ja kilpailevia pikkunilkkejä. Ei siellä mitään konsensusta ole vaan ylläpidetään vain jonkinlaista julkisivua mediaan pän.

Bänditouhuista tehtiin aikoinaan filmi "Spinal tap". Tiedemaailman sekoiluista saisi varmaan aikaan huikean hauskan komediasarjan mutta eihän se käy koska tiede on nykyajan kirkko ja ehdoton auktoriteetti kaikessa vallankäytössä ja propagandassa. Kutsutaan asiaa "tieteelliseksi" niin kaikki menee läpi sisällöstä huolimatta,

"Nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu pienimpiäkään merkkejä teleologisuudesta."
"teleologinen eli finaalinen"
"Jos et ole robotti niin sinunkin toimintasi on teleologista. "

Tässä pitäisi ehdottomasti määritellä teleologisuus ennen kuin aletaan väittelemään sen totuudesta. Jos kausaalinen determinismi on "työntövoimalla toimiva" kaiken kattava malli alkutilasta lähtien, ja jos teleologisuus käsitetään finaalisuutena, joka on yhtä lailla mekanistinen mutta toimii "vetovoimalla" kohti ennaltamäärättyä lopputilaa, ovat selittämisen kehikot hyvin rajoitettuja. Ensimmäinen vaihtoehto on alkutilan täysin määräämä, toinen vaihtoehto lopputilan täysin määräämä. Molemmat näennäisesti – mutta vain näennäisesti – vastakohtaiset vaihtoehdot sivuuttavat länsimaalaiselle ajattelulle niin tyypilliseen tapaan kaiken tietoisuuden osuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa tässä hetkessä yhtään mihinkään. Ne poistavat selityksistä subjektin autonomisuuden ja valinnanvapauden.

Siksi itse en yleensä käytä termiä "teleologinen" missään tosielämään liittyvässä yhteydessä, vaan puhun mieluummin intentionaalisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Omassa elämässä intentionaalisuudesta, tavoitteellisuudesta ja pyrkimisestä jotakin tavoitetta kohti on olemassa jokapäiväisiä havaintoja, ja ne eivät eliminoi elämälle tärkeitä ilmiöitä vaan ovat täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä havaitsemme luonnossa katsoessamme kun katsomme luonnon toimintaa ilman apriorisia vaateita siitä, mitä se ei saa sisältää.

Kun toimimme intentionaalisesti, teemme tässä hetkessä jotakin, jotta tulevaisuudessa vallitsisi jokin tietty asiantila. Asiantila voi toteutua tai se voi jäädä toteutumatta eli tavoite saavuttamatta – intentionaalisuus ei ole fatalistista. Mutta pyrkiminen jotakin tavoitetta kohti on usein lähes välttämätön ehto jotta tavoite voitaisiin saavuttaa. Esim. lottovoittoa ei voi saada, jollei käy jättämässä kuponkia.

Biologisissa tiedejulkaisuissa puhutaan silloin tällöin kyllä teleologisuudesta, mutta luulenpa, että kyseessä on vain länsimaalaisen kielenkäytön tradition asettama ja osin länsimaisen ajattelumallin asettama rajoite. Lännessä esim. eläimille, kasveille ja soluille ei ole totuttu osoittamaan mentaalisia tiloja, ja kun kuitenkin solujen havaitaan toimivan tavalla, joka palvelee niiden omaa ja organismin selviämistä ja joka ei selity millään takatuuppaussyyllä todennäköisyyssyiden tehdessä sellaisesta käytännössä mahdotonta, aletaan puhua "teleologiasta". Puhutaan muiden vaihtoehtojen näennäisesti puuttuessa ”finaalisyistä”, koska kaikenlainen tietoisuuteen viittaaminen, varsinkin johonkin solutietoisuuteen, on tabu, jolla voi tehdä suurta noitavainon kohteeksi joutumisen kaltaista vahinkoa omalle akateemiselle uralleen länsimaisessa uskonnollisessa ilmastossa ("The Western Creed").

Takertuminen sanaan "teleologia" on tietenkin niin syvään juurtunut lännessä, että sitä on osin pöhkön sisältönsä vuoksi yritetty myös uudelleenmääritellä kohtalouskoisesta finaalisesta "vetovoimasta" joksikin muuksi. Eräs esimerkki on tämä:

https://brocku.ca/MeadProject/Mead/pubs2/philact/Mead_1938_17.html

The Philosophy of the Act

Essay 17 Mechanical and Teleological Objects

Table of Contents | Next | Previous

A MECHANICAL object is one that is defined in terms of other things. A teleological object is one that defines other things in terms of itself. An electron is defined in terms of the fields of all other electrons as they are registered in its field. A living form defines food, enemies, refuges, and the like in terms of itself. In the case of the mechanical object we conceive of a process that is there in independence of the object, and within which the object appears as a determination of the mechanical whole. In the case of the teleological object we conceive of a process which constitutes the nature of the object, such as the plant or animal and of the surrounding things as continuations of this process-as food or resting places or respiratory air.

Mielestäni tuossa puhutaan kuitenkin vain olion autonomisuudesta. Termiä "teleologinen" ei ole pakko raahata mukanaan jos ei halua, koska parempia termejä löytyy ilmentämään kaikkia niitä ilmiöitä, joita jokapäiväiseen liittyy (kuten intentionaalisuus, tavoitteellisuus, autonomisuus). Nämä termit eivät vaadi mitään uskoa johonkin ennalta määrättyyn asiaintilaan (finaalisyyhyn), jonka täysin voimattomina pelinappuloina organismit vain ovat - ei edes vetävän voiman muodossa.

TyönnettävätVedettävät kirjoitti:

"Nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu pienimpiäkään merkkejä teleologisuudesta."
"teleologinen eli finaalinen"
"Jos et ole robotti niin sinunkin toimintasi on teleologista. "

Tässä pitäisi ehdottomasti määritellä teleologisuus ennen kuin aletaan väittelemään sen totuudesta. Jos kausaalinen determinismi on "työntövoimalla toimiva" kaiken kattava malli alkutilasta lähtien, ja jos teleologisuus käsitetään finaalisuutena, joka on yhtä lailla mekanistinen mutta toimii "vetovoimalla" kohti ennaltamäärättyä lopputilaa, ovat selittämisen kehikot hyvin rajoitettuja. Ensimmäinen vaihtoehto on alkutilan täysin määräämä, toinen vaihtoehto lopputilan täysin määräämä. Molemmat näennäisesti – mutta vain näennäisesti – vastakohtaiset vaihtoehdot sivuuttavat länsimaalaiselle ajattelulle niin tyypilliseen tapaan kaiken tietoisuuden osuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa tässä hetkessä yhtään mihinkään. Ne poistavat selityksistä subjektin autonomisuuden ja valinnanvapauden.

Siksi itse en yleensä käytä termiä "teleologinen" missään tosielämään liittyvässä yhteydessä, vaan puhun mieluummin intentionaalisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Omassa elämässä intentionaalisuudesta, tavoitteellisuudesta ja pyrkimisestä jotakin tavoitetta kohti on olemassa jokapäiväisiä havaintoja, ja ne eivät eliminoi elämälle tärkeitä ilmiöitä vaan ovat täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä havaitsemme luonnossa katsoessamme kun katsomme luonnon toimintaa ilman apriorisia vaateita siitä, mitä se ei saa sisältää.

Kun toimimme intentionaalisesti, teemme tässä hetkessä jotakin, jotta tulevaisuudessa vallitsisi jokin tietty asiantila. Asiantila voi toteutua tai se voi jäädä toteutumatta eli tavoite saavuttamatta – intentionaalisuus ei ole fatalistista. Mutta pyrkiminen jotakin tavoitetta kohti on usein lähes välttämätön ehto jotta tavoite voitaisiin saavuttaa. Esim. lottovoittoa ei voi saada, jollei käy jättämässä kuponkia.

Biologisissa tiedejulkaisuissa puhutaan silloin tällöin kyllä teleologisuudesta, mutta luulenpa, että kyseessä on vain länsimaalaisen kielenkäytön tradition asettama ja osin länsimaisen ajattelumallin asettama rajoite. Lännessä esim. eläimille, kasveille ja soluille ei ole totuttu osoittamaan mentaalisia tiloja, ja kun kuitenkin solujen havaitaan toimivan tavalla, joka palvelee niiden omaa ja organismin selviämistä ja joka ei selity millään takatuuppaussyyllä todennäköisyyssyiden tehdessä sellaisesta käytännössä mahdotonta, aletaan puhua "teleologiasta". Puhutaan muiden vaihtoehtojen näennäisesti puuttuessa ”finaalisyistä”, koska kaikenlainen tietoisuuteen viittaaminen, varsinkin johonkin solutietoisuuteen, on tabu, jolla voi tehdä suurta noitavainon kohteeksi joutumisen kaltaista vahinkoa omalle akateemiselle uralleen länsimaisessa uskonnollisessa ilmastossa ("The Western Creed").

Takertuminen sanaan "teleologia" on tietenkin niin syvään juurtunut lännessä, että sitä on osin pöhkön sisältönsä vuoksi yritetty myös uudelleenmääritellä kohtalouskoisesta finaalisesta "vetovoimasta" joksikin muuksi. Eräs esimerkki on tämä:

https://brocku.ca/MeadProject/Mead/pubs2/philact/Mead_1938_17.html

The Philosophy of the Act

Essay 17 Mechanical and Teleological Objects

Table of Contents | Next | Previous

A MECHANICAL object is one that is defined in terms of other things. A teleological object is one that defines other things in terms of itself. An electron is defined in terms of the fields of all other electrons as they are registered in its field. A living form defines food, enemies, refuges, and the like in terms of itself. In the case of the mechanical object we conceive of a process that is there in independence of the object, and within which the object appears as a determination of the mechanical whole. In the case of the teleological object we conceive of a process which constitutes the nature of the object, such as the plant or animal and of the surrounding things as continuations of this process-as food or resting places or respiratory air.

Mielestäni tuossa puhutaan kuitenkin vain olion autonomisuudesta. Termiä "teleologinen" ei ole pakko raahata mukanaan jos ei halua, koska parempia termejä löytyy ilmentämään kaikkia niitä ilmiöitä, joita jokapäiväiseen liittyy (kuten intentionaalisuus, tavoitteellisuus, autonomisuus). Nämä termit eivät vaadi mitään uskoa johonkin ennalta määrättyyn asiaintilaan (finaalisyyhyn), jonka täysin voimattomina pelinappuloina organismit vain ovat - ei edes vetävän voiman muodossa.

Lue lisää

Tuo on hienosti oivallettu. Olisikin pitänyt kirjoittaa koko ajan intentiosta teleologian sijasta mutta sitä helposti sortuu vastatessaan ajattelemaan samalla tavalla kuin kirjoittaja jonka tekstiä kommentoi.

Kaikki elämässä ei todellakaan ole jonkun voiman tuuppausta tai johonkin suuntaan vetämistä. Sekä ihmiset että useimmat eläimetkin tekevät paljon asioita ihan puhtaasti huvikseen koska se tuottaa iloa ja nautintoa sekä heille itselleen että muille.

http://www.nature.com/news/bees-learn-football-from-their-buddies-1.21540

Descartes erotti toistaan mekaanisen aineen maailman ja toisaalta tietoisuuden maailman ja syntyi jyrkkä dualistinen ajattelumalli ja jako ns. henkeen ja aineeseen. Aine toimi D:n mukaan mekaanisten Jumalan säätämien luonnonlakien mukaan ja D:n mukaan kaikki eläimet olivat vain mekaanisia automaatteja - jonkinlaisia kellokoneistoja sen ajan vertauskuvaa käyttäen.

Kuka tahansa joka on pitänyt lemmikkejä (koiria, kissoja, papukaijoja, kaloja, hamstereita) huomaa että ne ovat yksilöitä kuten ihmisetkin eli niillä on jokaisella omat mieltymyksensä, luonteensa ja tapansa. Monet fundiskristyt ajattelevat ajattelivat materialistien tavoin että vain ihmisellä voi olla sielu ja eläimet eivät ole muuta kuin automaatteja eivätkä tunne kipua, surua yms. mikä ei pidä nykytieteen kannaltakaan paikkaansa.

Evoluutioteorian ja materialismin pakkopaitaan ei oikein mahdu mikään tällainen asia kuten ei mahdu ihmisen taide ja kulttuuri muutenkaan.

Materialistinen maailmankuva on jotenkin hyvin syvästi vajavainen ja kaiken lisäksi hyvin vahingollinen ideologia yksilön, koko ihmislajin ja maapallon eliöstön kannalta.

Materialistinen fundamentalismi on hyvin lähellä amerikkalaista fundamentalistista uskontoa joka 6000 v vanhoine maailmoineen ei vastaa edes perinteistä kristillistä uskomusmaailmaa Euroopassa. Raamatussa ei puhuta yhtään mitään siitä maailma olisi luotu 6000 v sitten. Jenkeissä ei ole oikein mitään korkeakulttuuriakaan (jonkin J.S. Bachin tai Rembrandin tyyliin) vaan popkulttuuri mielletään samanarvoiseksi kuin jotkut renesanssiajan ja barokin suuret klassikot.

"Väitätkö ihan vakavissasi, ettei Higgsin bosonia ole löydetty? "

Jotain varmaan löydettiin mutta olisko se löydetty sitten se puhtaasti matemaattisen konstruktion eli standismallin ennustama Higgsin bosoni vai joku muu (higgsin serkku ja isosiskohiukkanen) on sitten ihan eri juttu.

Valtava hypetys asiasta tietenkin oli mediassa aikoinaan. Täytyihän sitä jollain tavalla oikeuttaa ne miljardit mitä on vuosien varrella kaadettu Cerniin. Kyseistä Higgsiä ei muuten ole edes vahvistettu eikä toistaiseksi voida vahvistaa missään muualla vaikka ainakin Kiina on kai rakentamassa vielä isompaa kiihdytintä.

"Miksi jumala meitä näillä vitsauksilla rankaisee? "

Itse rankaiset itseäsi kun uskot kaiken "ylhäältä annettuna". Ei ole tietenkään pakko uskoa mihinkään eikä varsinkaan minun juttuihini. Kukin muodostakoon omat mielipiteensä.

"Palajan Sorrentoon kunnes palsta taas rauhoittuu."

Mikäli se on vähänkin minusta kiinni niin ei tule rauhoittumaan.... :-)

Minä vaan hämmennän vähän tätä soppaa ja seuraan mitä siitä kehittyy ajan kanssa. En kiistä mielipiteitteni ilmeistä kiistanalaisuutta.

Edes "sattuma" ei pelasta lokaalin realismin maailmankuvaa:

What is powerful about Bell's theorem is that it doesn't refer to any particular physical theory. It shows that nature violates the most general assumptions behind classical pictures, not just details of some particular models. No combination of local deterministic and local random variables can reproduce the phenomena predicted by quantum mechanics and repeatedly observed in experiments.[34]

https://en.wikipedia.org/wiki/Bell's_theorem

Satunnaisuus voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että havaittua ilmiötä kuvaava data ei ole kompressoitavissa. Mutta näennäissatunnaista dataa on mahdollista generoida suoraviivaisesti ohjelmalla, joka noudattaa yksinkertaista determinististä logiikkaa, jolloin tuon ohjelman kompleksisuus voi olla erittäin paljon pienempi kuin tuotetun datan näennäinen kompleksisuus.

Kuitenkin, ainakin jos tuolla ohjelmalla ei olisi sen toimintaa dynaamisesti muuttavaa yhteyttä fysikaaliseen todellisuuteen, niin ohjelman tuottamasta datasta tulisi olla tunnistettavissa sellaisia toistuvia hahmoja, joiden satunnainen esiintyminen datassa olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Ehkä tuo asia olisi laskettavissa ainakin joidenkin suppeiden datajoukkojen osalta, jos käytettävissä olisi tehokas kvanttitietokone kvanttimekaanisia ilmiöitä kuvaavan datan analysointiin?

"Mitä vi*tua te olette ikinä ennustaneet?"

Valon taipumisen painovoimakentässä.
Aikadilataation.
Gravitaatioaallot.
Avaruuden kiertymisen pyörivän planeetan ympärillä.
Positronin.
Hiilen ennestään tuntemattoman olomuodon.
Higgsin bosonin.

Filosofoi vaikka näitä ensialkuun peräkammarissasi.

Luettelit juuri listan ennusteista, joita teoreetikot ovat ennustaneet.
Tämä on juuri alkuasetelmani.
Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.

Asia on hyvin usein niin, että ensin teoreetikko kertoo mitä voi tapahtua missäkin kokeessa ja sitten muut saavat todentaa tämän

tractor kirjoitti:

Luettelit juuri listan ennusteista, joita teoreetikot ovat ennustaneet.
Tämä on juuri alkuasetelmani.
Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.

Asia on hyvin usein niin, että ensin teoreetikko kertoo mitä voi tapahtua missäkin kokeessa ja sitten muut saavat todentaa tämän

Lue lisää

...kuten kaikissa listaamissasi esimerkeissä on tapahtunut

tractor kirjoitti:

Luettelit juuri listan ennusteista, joita teoreetikot ovat ennustaneet.
Tämä on juuri alkuasetelmani.
Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.

Asia on hyvin usein niin, että ensin teoreetikko kertoo mitä voi tapahtua missäkin kokeessa ja sitten muut saavat todentaa tämän

Lue lisää

<<Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.>>

Ei toki tämä ole tarkoitus, vaan tarkoitus on ilmaista, että havainnot ilman teoriaa ja teoria ilman havaintoa ei vielä ole tiedettä, vaan tarvitaan molemmat.

Kyllä teoreetikot lähtevät ihan havaintojen pohjalta. Eivät he rakenna teoriaa, joka olisi havaintojen vastaista. He voivat kuitenkin luoda sellaista teoriaa, joka vihjaa lisähavainnoista. Jos lisähavainnot ovat teoriaan sopivia, teorialla on hyvät mahdollisuudet päästä konsensuksen asteelle. Teoreetikko luo hypoteesin, jota testataan empiirisesti.

Olen kyllä ollut havaitsevinani, että itseään empiirikkoina pitävien ja itseään teoreetikkoina pitävien välillä on kissanhännänvetoa, mutta minun kompetenssini ei yllä tähän keskusteluun.

Pyydän nöyrästi anteeksi, että olen korostanut havaintoja niin paljon, että olen antanut tahtomattani väärän kuvan. Empiriaa olen korostanut sen takia, että täällä vilisee itsetehtyjä filosofeja, joiden mielestä maailmasta voi saada tietoa myös pelkästään ajatusteitse. Filosofioihin sanon kyllä päättäväisen ein.

rennosti.m kirjoitti:

<<Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.>>

Ei toki tämä ole tarkoitus, vaan tarkoitus on ilmaista, että havainnot ilman teoriaa ja teoria ilman havaintoa ei vielä ole tiedettä, vaan tarvitaan molemmat.

Kyllä teoreetikot lähtevät ihan havaintojen pohjalta. Eivät he rakenna teoriaa, joka olisi havaintojen vastaista. He voivat kuitenkin luoda sellaista teoriaa, joka vihjaa lisähavainnoista. Jos lisähavainnot ovat teoriaan sopivia, teorialla on hyvät mahdollisuudet päästä konsensuksen asteelle. Teoreetikko luo hypoteesin, jota testataan empiirisesti.

Olen kyllä ollut havaitsevinani, että itseään empiirikkoina pitävien ja itseään teoreetikkoina pitävien välillä on kissanhännänvetoa, mutta minun kompetenssini ei yllä tähän keskusteluun.

Pyydän nöyrästi anteeksi, että olen korostanut havaintoja niin paljon, että olen antanut tahtomattani väärän kuvan. Empiriaa olen korostanut sen takia, että täällä vilisee itsetehtyjä filosofeja, joiden mielestä maailmasta voi saada tietoa myös pelkästään ajatusteitse. Filosofioihin sanon kyllä päättäväisen ein.

Lue lisää

"väärän kuvan. Empiriaa olen korostanut sen takia, että täällä vilisee itsetehtyjä filosofeja, joiden mielestä maailmasta voi saada tietoa myös pelkästään ajatusteitse."

Itsesi lisäksi, ketä?

rennosti.m kirjoitti:

<<Mielestäni ap. kuitenkin hyökkää teoreetikoiden kimppuun - tavallaan alentamalla nämä vain kokeellisten tulosten selittelijöiksi, vaikka asia ei ole näin.>>

Ei toki tämä ole tarkoitus, vaan tarkoitus on ilmaista, että havainnot ilman teoriaa ja teoria ilman havaintoa ei vielä ole tiedettä, vaan tarvitaan molemmat.

Kyllä teoreetikot lähtevät ihan havaintojen pohjalta. Eivät he rakenna teoriaa, joka olisi havaintojen vastaista. He voivat kuitenkin luoda sellaista teoriaa, joka vihjaa lisähavainnoista. Jos lisähavainnot ovat teoriaan sopivia, teorialla on hyvät mahdollisuudet päästä konsensuksen asteelle. Teoreetikko luo hypoteesin, jota testataan empiirisesti.

Olen kyllä ollut havaitsevinani, että itseään empiirikkoina pitävien ja itseään teoreetikkoina pitävien välillä on kissanhännänvetoa, mutta minun kompetenssini ei yllä tähän keskusteluun.

Pyydän nöyrästi anteeksi, että olen korostanut havaintoja niin paljon, että olen antanut tahtomattani väärän kuvan. Empiriaa olen korostanut sen takia, että täällä vilisee itsetehtyjä filosofeja, joiden mielestä maailmasta voi saada tietoa myös pelkästään ajatusteitse. Filosofioihin sanon kyllä päättäväisen ein.

Lue lisää

No problem.
Kunnioitettavaa, että mies osaa korjata sanojaan!
Se on viisauden merkki

Nottua hastan molemmille. Omien mokien tai edes epätsämällisyyksien myöntäminen on ylen harvinaista näillä palstoilla.

KuinMyösHenkenneKanssa kirjoitti:

Nottua hastan molemmille. Omien mokien tai edes epätsämällisyyksien myöntäminen on ylen harvinaista näillä palstoilla.

Mulla oli edellä kommentti "ok" tractorille. Poistettiin. Minkähän takia? Mitähän sääntöä se rikkoi? Nyt sinun kommenttisi jäi vain puoliksi ymmärretyksi.

Sanoisin tähän, niinkuin Syyrakin kirjassa sanotaan: "Enemmän on annettu ihmisen nähdä, kuin ihminen ymmärtää."