Rollo vai Joensuu?

Olen tässä kahden vaiheilla Rollon ja Itä-Suomen oikiksen välillä. Onko kellään kokemusta opinahjoista? Onko esim. totta että Rollon taso on surkea ja sieltä valmistuneiden on vaikea työllistyä? Ihmetyttää miksi Rollon sisäänpääsyprosentti on noin paljon muita suurempi. Kumpi kannattaisi siis laiittaa ykkösprioriteetiksi tuossa haussa?
Ilmianna
Jaa

25 Vastausta


Helsinki vai Turku??
Ilmianna
Jaa
Työn saantiin vaikuttaa moni muukin asia kuin se mistä valmistut, ne työllistyy jotka osaa etsiä töitä ja on päteviä. Yksikään oikkari ei jää työttömäksi vaan sen takia, että ois valinnut väärän opiskelupaikkakunnan. Joensuun oikiksesta vaikea sanoa mitään kun se on vielä niin uusi. Lähinnä yliopisto kannattaa valita sen perusteella missä tuntee itsensä kotoisammaksi ja missä haluaa viettää noin viisi vuotta elämästään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
>Joensuun oikiksesta vaikea sanoa mitään kun se on vielä niin uusi.

Onhan tuolla oikeustiedettä opiskeltu 90-luvulta asti ja oikeustieteen maistereita tuotettu pian neljä vuotta. Jos et itse tiedä kyseisestä paikasta, niin ota reippaasti vaan yhteyttä vaikka paikallisiin opiskelijoihin ja kysele heiltä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onko tuolla hakujärjestyksellä joku merkitys? Jos itse haen Turkuun, niin voiko joku minua pienemmällä yhteispisteellä päästä Rovaniemelle jos hänellä on ollut sen ykkösvaihtoehtona?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Lue valintaopas.

Ei ole merkitystä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voi, jos haet vain Turkuun. Kannattaa tietysti hakea kaikkiin kolmeen paikkaan kun se nyt mahdollista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ehdottomasti Rovaniemi! Rovaniemi on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä kaupunki, toisin kuin 1970- luvulle jämähtänyt Joensuu...
Oikiksia ajatellen Rovaniemi on myös omien kokemusten mukaan hyvä( mukava ja yhteisöllinen yliopisto, monet ovat paikkakunnalla uusia joten kavereita saa helposti)
Ilmianna
Jaa
Roissa opettajakunta koostuu lakimiehistä. Siksi suosittelen Lapin yliopistoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Mitä merkitystä luennoitsijan tutkinnon kirjainkombolla on, jos hän on opetettavan alan asiantuntija?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei mitään merkitystä. Lakimiehiä voi aivan hyvin kouluttaa sellainen henkilö, joka ei ole itse toiminut lakimiehenä päivääkään. Lakimiehiä voi menestykselllisesti kouluttaa myös sellainen henkilö, jonka koulutus ei oikeuta tuomarin virkaan. Tuomioistuimissa maallikkotuomarit saavat jyrätä äänestyksessä lainoppineen virkatuomarin kumoon. Näissä asioissa ei kannata olla turhan tiukkapipoinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Perustelutpuuttuu kirjoitti:
Ei mitään merkitystä. Lakimiehiä voi aivan hyvin kouluttaa sellainen henkilö, joka ei ole itse toiminut lakimiehenä päivääkään. Lakimiehiä voi menestykselllisesti kouluttaa myös sellainen henkilö, jonka koulutus ei oikeuta tuomarin virkaan. Tuomioistuimissa maallikkotuomarit saavat jyrätä äänestyksessä lainoppineen virkatuomarin kumoon. Näissä asioissa ei kannata olla turhan tiukkapipoinen.
On muuten harvinaista, että maallikkotuomarit äänestäisivät lakimiestuomarin kumoon. Onhan myös se tietysti mahdollista, että jonkin alan asiantuntijuuden hankkii vaikka harrastuspohjalta. Harvinaista kuitenkin sekin.

Eiköhän sen lakimies parhaiten tiedä, mitä lakimiehen tulee osata. Silloin osaa opettaa oikeita asioita, ei aihepiiriin liittyvää mutta käytännössä epäolennaista materiaalia. Luultavasti tuleva lääkärikin haluaa opettajakseen mieluiten ihkaoikean lääkärin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Opiskeletko oikeustieteellisessä? Jos opiskelet, sinun tulisi tietää, että oikeustieteellisessä koulutuksessa pääpaino on edelleen lainopissa.

Kuinka monen lakimiehen työ on puhdasta lainopillista soveltamista? Korkeimman oikeuden neuvosten? Vai onko kenties stereotypisimmän lakimiesammatin, asianajajan (tai muun asianajollisissa tehtävissä työskentelevän lakimiehen), työssä kysymys paljon muistakin taidoista kuin ylipäätään yliopistossa opittavista valmiuksista?

Pointtini on siis se, ettei yliopistossa tällä hetkellä ole tarkoitustaan opettaa pääasiassa lakimiestaitoja sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan tehdä antaa opiskelijoille riittävät lainopilliset ja valmiudet ja suomalaisen oikeusjärjestelmän tuntemus. Näitä asioita opettamaan tulee valita niiden osalta asiantuntevimmat henkilöt, joiden pätevyys puolestaan ei riipu siitä, ovatko he lain edessä päteviä toimimaan tuomarina tai syyttäjänä.

Keskustelu siitä, onko työelämäsuuntautunutta opetusta nykyään lisätty yliopistoissa ja siitä, tulisiko sitä edelleen lisätä, on mielenkiintoinen, mutta ei varsinaisesti liity lainoppia opettavalta vaadittavaan tutkintoon tai titteliin. Näissä käytännön työhön painottuvissa opetustehtävissä toki olisi suotavaa olla eri lakimiesammateissa työskennelleitä tai edelleen työskenteleviä lakimiehiä, kuten Joensuussa onkin: esimerkiksi hiljattain nimitetty "työelämäprofessori" on ihka oikea lakimies ja ammatiltaan tuomari. Samaten käytäntöpainotteisia kursseja vetävät. mm. toinen entinen tuomari ja lakiasiaintoimistoyrittäjä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6793792 kirjoitti:
On muuten harvinaista, että maallikkotuomarit äänestäisivät lakimiestuomarin kumoon. Onhan myös se tietysti mahdollista, että jonkin alan asiantuntijuuden hankkii vaikka harrastuspohjalta. Harvinaista kuitenkin sekin.

Eiköhän sen lakimies parhaiten tiedä, mitä lakimiehen tulee osata. Silloin osaa opettaa oikeita asioita, ei aihepiiriin liittyvää mutta käytännössä epäolennaista materiaalia. Luultavasti tuleva lääkärikin haluaa opettajakseen mieluiten ihkaoikean lääkärin.
Yllättyisitkö, jos muuten kertoisin sinulle, että lääkäriksi opiskelevia opettavat lääkäreiden ohella esimerkiksi terveystieteitä opiskelleet?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Faktat_voittavat kirjoitti:
Opiskeletko oikeustieteellisessä? Jos opiskelet, sinun tulisi tietää, että oikeustieteellisessä koulutuksessa pääpaino on edelleen lainopissa.

Kuinka monen lakimiehen työ on puhdasta lainopillista soveltamista? Korkeimman oikeuden neuvosten? Vai onko kenties stereotypisimmän lakimiesammatin, asianajajan (tai muun asianajollisissa tehtävissä työskentelevän lakimiehen), työssä kysymys paljon muistakin taidoista kuin ylipäätään yliopistossa opittavista valmiuksista?

Pointtini on siis se, ettei yliopistossa tällä hetkellä ole tarkoitustaan opettaa pääasiassa lakimiestaitoja sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan tehdä antaa opiskelijoille riittävät lainopilliset ja valmiudet ja suomalaisen oikeusjärjestelmän tuntemus. Näitä asioita opettamaan tulee valita niiden osalta asiantuntevimmat henkilöt, joiden pätevyys puolestaan ei riipu siitä, ovatko he lain edessä päteviä toimimaan tuomarina tai syyttäjänä.

Keskustelu siitä, onko työelämäsuuntautunutta opetusta nykyään lisätty yliopistoissa ja siitä, tulisiko sitä edelleen lisätä, on mielenkiintoinen, mutta ei varsinaisesti liity lainoppia opettavalta vaadittavaan tutkintoon tai titteliin. Näissä käytännön työhön painottuvissa opetustehtävissä toki olisi suotavaa olla eri lakimiesammateissa työskennelleitä tai edelleen työskenteleviä lakimiehiä, kuten Joensuussa onkin: esimerkiksi hiljattain nimitetty "työelämäprofessori" on ihka oikea lakimies ja ammatiltaan tuomari. Samaten käytäntöpainotteisia kursseja vetävät. mm. toinen entinen tuomari ja lakiasiaintoimistoyrittäjä.
On se jännä, että vain Joensuussa katsotaan hallintotieteilijät alan parhaiksi osaajiksi oikeustieteissä. Esimerkiksi Turussa ei ole oikeustieteellisen henkilökunnassa yhtään hallintotieteilijää.

Mitenhän kävisi sellaiselle lääkikselle, jossa suurin osa henkilökunnasta vaihdettaisiin juuri joiksikin terveystieteilijöiksi lääkäreiden sijaan? Tietysti aivan kaikkea ei tarvitse lääkärin opettaa, vaan toki virkamiesruotsia voi opettaa myös kielitieteilijä. Toki aina parempi, jos on opiskellut sekä ruotsin kielen että lääketieteen alalta tutkinnon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6793792 kirjoitti:
On se jännä, että vain Joensuussa katsotaan hallintotieteilijät alan parhaiksi osaajiksi oikeustieteissä. Esimerkiksi Turussa ei ole oikeustieteellisen henkilökunnassa yhtään hallintotieteilijää.

Mitenhän kävisi sellaiselle lääkikselle, jossa suurin osa henkilökunnasta vaihdettaisiin juuri joiksikin terveystieteilijöiksi lääkäreiden sijaan? Tietysti aivan kaikkea ei tarvitse lääkärin opettaa, vaan toki virkamiesruotsia voi opettaa myös kielitieteilijä. Toki aina parempi, jos on opiskellut sekä ruotsin kielen että lääketieteen alalta tutkinnon.
1. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen henkilökuntaan ei kuulu "hallintotietelijöitä". Joillakin henkilökuntaan kuuluvilla on hallintotieteen maisterin tai tohtorin tutkinto, mutta kaikki heistä tutkivat, julkaisevat ja opettavat oikeustiedettä.

2. Kukaan ei ole esittänyt, että Joensuussa näitä niin kutsuttuja "hallintotieteilijöitä" pidettäisiin itseisarvoisesti alansa parhaina osaajina. Vaikkakaan en voi puhua laitoksen rekrytoijien tai muun henkilökunnan puolesta, väitän, että valintoja on tehty yksinomaan objektiivisin perustein lähtökohtaisesti tieteellisten ja opetuksellisten ansioiden perusteella.

3. Väitteesi Turun yliopiston henkilökunnasta ei pidä paikkaansa. Turun oikeustieteellisessä on tutkijoina ja tohtorikoulutettavina hallintotieteen ja valtiotieteen maistereita sekä yksi valtiotieteen tohtori. Samoin henkilökunnan joukosta löytyy lukuisia ulkomailla suoritettuja tutkintoja, kuten S.J.D., PhD ja M. Sc., Master of Arts ja MICL. Tänään voittekin illalla tehdä nettihakuja kyseisistä lyhenteistä ja pohdiskella, ovatko ne Suomen oikeusjärjestyksen edessä sen enempää tarkoittamianne "puhtaita lakimiestutkintoja", tai tuottavatko ne sellaisenaan pätevyyden tuomarin tai syyttäjän virkaan Suomessa.

4. Myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekuntaan kuuluu varmasti ansioituneita ja päteviä tutkijoita ja opettajia, joilla ei ole esimerkiksi VTM:n, HTM:n tai VTT:n lisäksi muuta tutkintoa. Rovaniemen osalta tilanne lienee sama, joskaan heidän yhteystietoluettelossaan henkilöstön tutkintonimikkeitä ei ollut erikseen mainittuna.

5. Jatkat jo alkujaan epäonnistuneen lääkis-vertauskuvasi työstämistä kysymällä, "mitenhän kävisi sellaiselle lääkikselle, jossa suurin osa henkilökunnasta vaihdettaisiin juuri joiksikin terveystieteilijöiksi lääkäreiden sijaan?"

Kun tätä kuitenkin ajat takaa, voin sinulle kertoa, että Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen henkilökunnasta silmämääräisesti suurimmalla osalla on suoritettuna OTM, OTL tai OTT.

6. On mielestäni erikoista ja myös epäkunnioittavaa arvostella akateemista työtä tekevien henkilöiden pätevyyttä omassa työssään käytännön maailman tilanteita varten säädettyjen tutkintovaatimusten kautta. Sillä, että aikanaan tuomarin ja syyttäjän virkavaatimuksiin on säädetty vaadittavaksi oikeustieteen kandidaatin tai sittemmin maisterin tutkinto, ei ole mitään tekemistä yliopistoissa tapahtuvan tutkimus- ja opetustyön laadun kanssa, eikä näitä asioita tulisikaan juuri sotkea toisiinsa.

7. Yliopistoissakin tulisi mielestäni kuitenkin olla yhteys myös käytännön työelämään, ja tuota yhteyttä ovat omiaan ylläpitämään esimerkiksi opiskelijoille tarjottavat käytännön taitoja kehittävät kurssit ja muu opetus. Kuten edellä on todettu, tämä on varsin hyvin tiedossa ja turvattuna myös Itä-Suomen yliopistossa.

Seuraavaa aivopieruanne odotellen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi
Kirjoittaja on selvästi perehtynyt asiaan ja jaksanut huolellisesti perustella kantansa. Tästä huolimatta keskustelua jonkin aikaan seurattuani esitän kohteliaimmin, että nimimerkki Terveisiä-Turkuun ei turhaan provosoituisi tällä palstalla esitetyistä mielipiteistä. Opiskelijoiden keskuudessa puhutaan Suoli-24 palstasta, joten kukaan ei ota todesta täällä käytyjä keskusteluja. En edes tunne yhtään opiskelijaa, joka tätä palstaa seuraisi.

Vahva suositukseni on, että Terveisiä-Turkuun jättää tämän palstan seuraamisen ja keskittyy varsinaisiin työtehtäviinsä. Tai jatkaessaan (vastoin suositustani) palstan seuraamista opettelee nettietikettiä sekä jättää toisia halventavat ja provosoivat loppukaneetit pois.

Lääkärivertaukset ovat olleet aina olemassa. Lakimiesten keskuudessa vertausta pidetään varsin osuvana. Luulen, että sitä käytetään myös tulevaisuudessa. Jokainen saa olla asiasta mitä mieltä haluaa, mutta tällaiset asiat kannattaa yleensä käsitellä arvoisillaan foorumeilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi
Karjalassa_kajahtaa kirjoitti:
Kirjoittaja on selvästi perehtynyt asiaan ja jaksanut huolellisesti perustella kantansa. Tästä huolimatta keskustelua jonkin aikaan seurattuani esitän kohteliaimmin, että nimimerkki Terveisiä-Turkuun ei turhaan provosoituisi tällä palstalla esitetyistä mielipiteistä. Opiskelijoiden keskuudessa puhutaan Suoli-24 palstasta, joten kukaan ei ota todesta täällä käytyjä keskusteluja. En edes tunne yhtään opiskelijaa, joka tätä palstaa seuraisi.

Vahva suositukseni on, että Terveisiä-Turkuun jättää tämän palstan seuraamisen ja keskittyy varsinaisiin työtehtäviinsä. Tai jatkaessaan (vastoin suositustani) palstan seuraamista opettelee nettietikettiä sekä jättää toisia halventavat ja provosoivat loppukaneetit pois.

Lääkärivertaukset ovat olleet aina olemassa. Lakimiesten keskuudessa vertausta pidetään varsin osuvana. Luulen, että sitä käytetään myös tulevaisuudessa. Jokainen saa olla asiasta mitä mieltä haluaa, mutta tällaiset asiat kannattaa yleensä käsitellä arvoisillaan foorumeilla.
Näin juuri, asia on perusteltua mutta netissä ei pidä ottaa itseensä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi
Terveisiä_Turkuun kirjoitti:
1. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen henkilökuntaan ei kuulu "hallintotietelijöitä". Joillakin henkilökuntaan kuuluvilla on hallintotieteen maisterin tai tohtorin tutkinto, mutta kaikki heistä tutkivat, julkaisevat ja opettavat oikeustiedettä.

2. Kukaan ei ole esittänyt, että Joensuussa näitä niin kutsuttuja "hallintotieteilijöitä" pidettäisiin itseisarvoisesti alansa parhaina osaajina. Vaikkakaan en voi puhua laitoksen rekrytoijien tai muun henkilökunnan puolesta, väitän, että valintoja on tehty yksinomaan objektiivisin perustein lähtökohtaisesti tieteellisten ja opetuksellisten ansioiden perusteella.

3. Väitteesi Turun yliopiston henkilökunnasta ei pidä paikkaansa. Turun oikeustieteellisessä on tutkijoina ja tohtorikoulutettavina hallintotieteen ja valtiotieteen maistereita sekä yksi valtiotieteen tohtori. Samoin henkilökunnan joukosta löytyy lukuisia ulkomailla suoritettuja tutkintoja, kuten S.J.D., PhD ja M. Sc., Master of Arts ja MICL. Tänään voittekin illalla tehdä nettihakuja kyseisistä lyhenteistä ja pohdiskella, ovatko ne Suomen oikeusjärjestyksen edessä sen enempää tarkoittamianne "puhtaita lakimiestutkintoja", tai tuottavatko ne sellaisenaan pätevyyden tuomarin tai syyttäjän virkaan Suomessa.

4. Myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekuntaan kuuluu varmasti ansioituneita ja päteviä tutkijoita ja opettajia, joilla ei ole esimerkiksi VTM:n, HTM:n tai VTT:n lisäksi muuta tutkintoa. Rovaniemen osalta tilanne lienee sama, joskaan heidän yhteystietoluettelossaan henkilöstön tutkintonimikkeitä ei ollut erikseen mainittuna.

5. Jatkat jo alkujaan epäonnistuneen lääkis-vertauskuvasi työstämistä kysymällä, "mitenhän kävisi sellaiselle lääkikselle, jossa suurin osa henkilökunnasta vaihdettaisiin juuri joiksikin terveystieteilijöiksi lääkäreiden sijaan?"

Kun tätä kuitenkin ajat takaa, voin sinulle kertoa, että Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen henkilökunnasta silmämääräisesti suurimmalla osalla on suoritettuna OTM, OTL tai OTT.

6. On mielestäni erikoista ja myös epäkunnioittavaa arvostella akateemista työtä tekevien henkilöiden pätevyyttä omassa työssään käytännön maailman tilanteita varten säädettyjen tutkintovaatimusten kautta. Sillä, että aikanaan tuomarin ja syyttäjän virkavaatimuksiin on säädetty vaadittavaksi oikeustieteen kandidaatin tai sittemmin maisterin tutkinto, ei ole mitään tekemistä yliopistoissa tapahtuvan tutkimus- ja opetustyön laadun kanssa, eikä näitä asioita tulisikaan juuri sotkea toisiinsa.

7. Yliopistoissakin tulisi mielestäni kuitenkin olla yhteys myös käytännön työelämään, ja tuota yhteyttä ovat omiaan ylläpitämään esimerkiksi opiskelijoille tarjottavat käytännön taitoja kehittävät kurssit ja muu opetus. Kuten edellä on todettu, tämä on varsin hyvin tiedossa ja turvattuna myös Itä-Suomen yliopistossa.

Seuraavaa aivopieruanne odotellen.
"Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen henkilökuntaan ei kuulu "hallintotietelijöitä". "

No, hallintotieteiden tutkinnon suorittaneita ihmisiä sitten, jos ollaan tarkkoja. Minä kutsun sellaisia hallintotieteilijöiksi.

"On mielestäni erikoista ja myös epäkunnioittavaa arvostella akateemista työtä tekevien henkilöiden pätevyyttä omassa työssään käytännön maailman tilanteita varten säädettyjen tutkintovaatimusten kautta."

Totta kai oikea tapa ottaa asiasta selvää on lukea henkilön koko tieteellinen tuotanto ja tehdä ansiovertailu. Käytännössä kuitenkin pinnallisemmillakin mittareilla on monille merkitystä. Yleensä oikeustieteilijä on parempi kouluttamaan lakimiehiä kuin vaikkapa taidehistorioitsija.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi
Niinpä. Terkkuja_Turkkuuseen antaa harhaan johtavan käsityksen siitä, kuka on lakimies. Lakimies on lainopin tai oikeustieteen kandidaatin taikka oikeustieteen maisterin (muun kuin oikeusvertailun) tutkinnon suorittanut henkilö eli LOK, OTK tai OTM.

Pelkkä oikeustieteellinen jatkotutkinto ei tee kenestäkään lakimiestä. Siispä OTL tai OTT ei ole lakimies, ellei pohjalta löydy edellä mainittua perustutkintoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rollo on pyllystä eli Pohjois-Karjalaan vaan.
Ilmianna
Jaa
Joensuuhun ei ois ikinä pitänyt perustaa oikista. Vastustettiin myös Lakimiesliiton toimesta kyseistä tiedekuntaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Esittäisitkö joitakin perusteluja? Lakimiesliiton perusteluihin perehtyessäsi huomaat varmasti, että tutkinnonanto-oikeuden vastustamisessa oli kysymys vain varsin vahvasti vartioidun työllisyystilanteen suojelemisesta, joka sekään ei ole huonontunut Joensuun koulutuksen vuoksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"Työllisyystilanne ei ole huonontunut Joensuun koulutuksen vuoksi?" Väite on tosi vain, jos sieltä ei ole valmistunut yhtään juristia tai yksikään sieltä valmistunut juristi ei ole päässyt koulutustaan vastaavaan työhön. Jos tilanne on tämä, niin se ei ole hyvä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Virheellinentosiseikasto kirjoitti:
Esittäisitkö joitakin perusteluja? Lakimiesliiton perusteluihin perehtyessäsi huomaat varmasti, että tutkinnonanto-oikeuden vastustamisessa oli kysymys vain varsin vahvasti vartioidun työllisyystilanteen suojelemisesta, joka sekään ei ole huonontunut Joensuun koulutuksen vuoksi.
"Työllisyystilanne ei ole huonontunut Joensuun koulutuksen vuoksi?"

Kannattas vähän kahtoo niitä tilastoja ennen kuin tulee kommentoimaan. Juristien työttömyys on vain kasvanut sitten kun Joensuun oikis tuli, nyt jo 508.

https://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyystilastot/1._korkeasti_koulutettujen_tyottomyys
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1. Akavan hehtaarikaliiberin lukujen sijaan voidaan varmaan käyttää Lakimiesliiton sivuilta löytyviä tilastoja, jotka ovat kuukausikohtaisia ja myös huomattavasti tarkempia. Saatavilla jäsenille, mahdollisesti löytyvät myös TEM:n sivuilta. Sinne vain tutustumaan.

2. Itä-Suomen yliopisto sai oikeuden antaa OTM-tutkintoa kesäkuussa 2012. Tuolloin (6/2012) työttömiä juristeja (OTK/OTM) oli 333. Pahamaineisen Joensuun vaikutus näkyikin työmarkkinoilla heti heinäkuussa, kun työttömiä oli yhtäkkiä jo 350 kappaletta. Täysin loogista.

3. OTM-koulutus alkoi Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa 2013. Tuolloin (9/2013) työttömiä juristeja oli 347, ja koulutuksen aloittaminen alkoi heti tehdä tuhojaan. Vuoden lopussa (12/2013) työttömien määrä oli nimittäin kasvanut jo 32 kappaleella saman vuoden syyskuuhun verrattuna.

4. Ensimmäinen oikeustieteen maisteri valmistui Itä-Suomen yliopistosta maaliskuussa 2015, jolloin työttömiä juristeja olikin jo 452 kappaletta. Siis 119 enemmän kuin silloin, kun tutkinnonanto-oikeus susirajalle myönnettiin, ja 105 enemmän kuin koulutuksen tosiasiassa käynnistyessä. Selvä yhteys.

5. Vuoden 2016 aikana oikeustieteen maistereita valmistui Joensuusta jo useampia. Esimerkiksi kesäkuussa heitä valmistui kaksin kappalein, ja kesäkuun työttömien juristien lukumäärä kasvoikin heti 38 henkilöllä verrattuna saman vuoden toukokuuhun! Veivät sitten kumpikin kahdenkymmenen muun työpaikan. Ihmeellistä, mutta totta?

6. Vuosi 2017 on vielä alussa, ja Lakimiesliiton tilastoja on saatavilla vasta tammi-helmikuulta. Kuitenkin jo nyt työttömien juristien keskimääräinen lukumäärä on 522, 63 kpl suurempi kuin vuoden 2016 keskiarvo. Tammi-helmikuun aikana Joensuusta valmistuneet kolme oikeustieteen maisteria selittänevät tämän. Esimerkiksi yleisellä talous- ja työmarkkinatilanteella tai muilla Joensuusta riippumattomilla seikoilla ei edellä esitetyn valossa yksinkertaisesti voi olla mitään tekemistä työttömyyden kasvun kanssa. Ei vaan voi olla.

Mitäs seuraavaksi keksitte?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Rollo vai Joensuu?

Olen tässä kahden vaiheilla Rollon ja Itä-Suomen oikiksen välillä. Onko kellään kokemusta opinahjoista? Onko esim. totta että Rollon taso on surkea ja sieltä valmistuneiden on vaikea työllistyä? Ihmetyttää miksi Rollon sisäänpääsyprosentti on noin paljon muita suurempi. Kumpi kannattaisi siis laiittaa ykkösprioriteetiksi tuossa haussa?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta