Kymmenet tutkijat varoittavat

Älä luulekaan. Kaiken maailman tutkijat ja toimittajat menettäisivät viimeisenkin uskottavuutensa jos nimen perässä olisi vihr. tai muukin puoluelyhenne.

Luonnonmukainen metsä on hiilineutraali, metsä sitoo hiiltä saman verran kuin lahoava puusto luovuttaa takaisin ilmakehään. Jos joku haluaa pitää metsänsä luonnonmukaisena, niin tämä on lopputulos.

Biotaloudessa on toinen näkökulma, se perustuu kestävään kehitykseen ja ilmastomuutoksen estämiseen. Metsä tuottaa silloin biomassaa joka käytetään energianlähteenä, energiatalous on tällöinkin hiilineutraali, metsään sitoutuu saman verran hiiltä kuin sitä vapautuu biomassan käytössä. Ideana on se, että biomassa korvaa fossiilista energiaa jolloin kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä ei kasva.

Biotaloutta kritisoivat unohtavat yhden aivan perustavanlaatuisen seikan, sikäli kun olen näitä ympäristöväen juttuja lukenut. Nimittäin päätehakkuussa noin 60-70 prosenttia korjattavasta puusta on tukkia ja päätyy mekaaniseen puunjalostukseen. Lopuista suurin osa on kuitupuuta. Sitten se loppuosa on energiapuuta, ja se voidaan joko käyttää energiantuotantoon, tai jättää metsään lahoamaan. Molemmissa tapauksissa puusta vapautuva hiili päätyy hiilidioksidina ilmakehään, erona vaan se käytetäänkö se energiantuotannossa vai jätetäänkö käyttämättä.

Harvennushakkuissa sama juttu, biomassa voidaan käyttää energiantuotantoon tai jättää maahan lahoamaan.

Ostin palan metsää. Yksi nurkka oli hoitamaton, kitukasvuinen ja pimeä. Siellä ei ollut ensimmäistäkään marjaa, sentään muutama pulkkosieni. En ole kuullut että sen tapaisen metsän suojelemiseksi olisi pidetty yhtään mielenosoitusta. Mielenosoitukset järjestetään lähes sataprosenttisesti hyvin hoidettujen männiköiden puolesta.
Suosittelen ulkomaanmatkojen sijasta metsän ostoa. Sitten voi pitää metsänsä siinä kunnossa kuin haluaa.

HulluaHommaa kirjoittajalla ei taida olla minkäänlaista käsitystä puukaupasta. Todellisuudessa energiapuuksi menee vain se osa mikä ei kelpaa tukiksi eikä kuitupuuksi. Tukkipuusta maksetaan pystykaupassa 55 - 60 eur/m3, kuitupuusta 17 - 20 eur/m3 ja energiapuun hinta on 10 euron tienoilla. Miksi ihmeessä kukaan myisi puuta energiaksi jos siitä saa paremman hinnan tukkina tai kuituna?

Todellisuudessa energiapuukin otetaan talteen jos sille on kysyntää, onhan 10 euroakin parempi kuin ei mitään. Jos ei ole kysyntää niin energiapuu jää metsään lahoamaan. Lahoaminen tuottaa saman määrän kasvihuonekaasuja kuin poltto.

Metsätalouden osalta tehokkaimmin ilmastomuutosta voidaan rajoittaa tehokkaalla metsänhoidolla, ohjaamalla sahatavara ja muu ainespuu rakennuskäyttöön ja ohjaamalla muuta raakapuuta kuitulevyjen ja vastaavien rakennustuotteiden valmistukseen. Jos EU on huolissaan ilmastomuutoksesta niin se voisi pikkuisen käyttää järkeä ja suosia näitä materiaaleja esimerkiksi betonin ja metallien sijaan rakennusteollisuudessa. Hyöty olisi moninkertainen, puutavaran hiili sitoutuisi rakennusten materiaaleihin, ja vähemmän betonia ja terästä vähentäisi niiden valmistuksessa syntyviä kasvihuonekaasuja.

Et taida ymmärtää suuruusluokkaa lainkaan. Uusimman investoinnit tulevat kuluttamaan nykyisten lisäksi selvästi enemmän puuta kuin nyt. Pelkästään Helsingin energiantarve on 11 miljoonaa m³ jos luovutaan fossiilisista polttoaineista.
Tämän lisäksi tulee Äänekoske ja muutaman muun investoinnit kasvattamaan puun kulutusta uusiin lukemiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö on vaihdellut 7,3 - 8,0 miljoonan kuution välillä ja ollut keskimäärin 7,6 miljoonaa kuutiota. Tälläkin hetkellä haketta ja pellettejä tehdään kakkosluokan kuitupuusta.
Jotta metsät jakossakin tuottaisivat puuta samaan tahtiin niitä pitää myös lannoittaa jos ja kun liki kaikki hakkujäte kerätään pois metsästä. Lannoitteet ja niiden tuotanto eivät ole CO2 vapaita.

Kyliä ja pientaloja voi tehdä puusta, ei kerrostaloja, ne tehdään betonista ja teräksestä jatkossakin. Pienkerrostalot sopiva maaseudulle eivät kaupunkiin, ja valitettavasti suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ei kylissä.

Osa lahoavasta materiaalista sitoutuu maaperään, mm sammaleet ja suot ovat hyvät CO2 tasapainon takia.

HulluaHommaa kirjoitti:

Et taida ymmärtää suuruusluokkaa lainkaan. Uusimman investoinnit tulevat kuluttamaan nykyisten lisäksi selvästi enemmän puuta kuin nyt. Pelkästään Helsingin energiantarve on 11 miljoonaa m³ jos luovutaan fossiilisista polttoaineista.
Tämän lisäksi tulee Äänekoske ja muutaman muun investoinnit kasvattamaan puun kulutusta uusiin lukemiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö on vaihdellut 7,3 - 8,0 miljoonan kuution välillä ja ollut keskimäärin 7,6 miljoonaa kuutiota. Tälläkin hetkellä haketta ja pellettejä tehdään kakkosluokan kuitupuusta.
Jotta metsät jakossakin tuottaisivat puuta samaan tahtiin niitä pitää myös lannoittaa jos ja kun liki kaikki hakkujäte kerätään pois metsästä. Lannoitteet ja niiden tuotanto eivät ole CO2 vapaita.

Kyliä ja pientaloja voi tehdä puusta, ei kerrostaloja, ne tehdään betonista ja teräksestä jatkossakin. Pienkerrostalot sopiva maaseudulle eivät kaupunkiin, ja valitettavasti suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ei kylissä.

Osa lahoavasta materiaalista sitoutuu maaperään, mm sammaleet ja suot ovat hyvät CO2 tasapainon takia.

Lue lisää

Kerrostaloista sen verran, että miksi niitä betonitaloja ei tehdä Helsinkiin. Aina vain huudetaan lisää pinta-alaa, vaikka ylöspäin on tilaa riittävästi. Eikös siellä ole taas menossa puistoalueen ja metsäluonnon vaihtaminen asuntoihin?
Suokin on taas vaihteeksi hiilen sitoja. Niin se maailma muuttuu.

HulluaHommaa kirjoitti:

Et taida ymmärtää suuruusluokkaa lainkaan. Uusimman investoinnit tulevat kuluttamaan nykyisten lisäksi selvästi enemmän puuta kuin nyt. Pelkästään Helsingin energiantarve on 11 miljoonaa m³ jos luovutaan fossiilisista polttoaineista.
Tämän lisäksi tulee Äänekoske ja muutaman muun investoinnit kasvattamaan puun kulutusta uusiin lukemiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö on vaihdellut 7,3 - 8,0 miljoonan kuution välillä ja ollut keskimäärin 7,6 miljoonaa kuutiota. Tälläkin hetkellä haketta ja pellettejä tehdään kakkosluokan kuitupuusta.
Jotta metsät jakossakin tuottaisivat puuta samaan tahtiin niitä pitää myös lannoittaa jos ja kun liki kaikki hakkujäte kerätään pois metsästä. Lannoitteet ja niiden tuotanto eivät ole CO2 vapaita.

Kyliä ja pientaloja voi tehdä puusta, ei kerrostaloja, ne tehdään betonista ja teräksestä jatkossakin. Pienkerrostalot sopiva maaseudulle eivät kaupunkiin, ja valitettavasti suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ei kylissä.

Osa lahoavasta materiaalista sitoutuu maaperään, mm sammaleet ja suot ovat hyvät CO2 tasapainon takia.

Lue lisää

Kerrostaloja on tehty ja tehdään puusta nykyisin myös rakennustekniikan takapajulassa Suomessa enenevissä määrin.

HulluaHommaa kirjoitti:

Et taida ymmärtää suuruusluokkaa lainkaan. Uusimman investoinnit tulevat kuluttamaan nykyisten lisäksi selvästi enemmän puuta kuin nyt. Pelkästään Helsingin energiantarve on 11 miljoonaa m³ jos luovutaan fossiilisista polttoaineista.
Tämän lisäksi tulee Äänekoske ja muutaman muun investoinnit kasvattamaan puun kulutusta uusiin lukemiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö on vaihdellut 7,3 - 8,0 miljoonan kuution välillä ja ollut keskimäärin 7,6 miljoonaa kuutiota. Tälläkin hetkellä haketta ja pellettejä tehdään kakkosluokan kuitupuusta.
Jotta metsät jakossakin tuottaisivat puuta samaan tahtiin niitä pitää myös lannoittaa jos ja kun liki kaikki hakkujäte kerätään pois metsästä. Lannoitteet ja niiden tuotanto eivät ole CO2 vapaita.

Kyliä ja pientaloja voi tehdä puusta, ei kerrostaloja, ne tehdään betonista ja teräksestä jatkossakin. Pienkerrostalot sopiva maaseudulle eivät kaupunkiin, ja valitettavasti suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ei kylissä.

Osa lahoavasta materiaalista sitoutuu maaperään, mm sammaleet ja suot ovat hyvät CO2 tasapainon takia.

Lue lisää

Teräsbetonin kaikki ainesosat on kaivettu kaupunkilaisesta maaperästä. Ei tule kuljetuspäästöjä.

P.Ilvenpiirtäjä kirjoitti:

Teräsbetonin kaikki ainesosat on kaivettu kaupunkilaisesta maaperästä. Ei tule kuljetuspäästöjä.

Teräsbetonin valmistus kuluttaa suunnattomasti energiaa. Sitähän kaupungeissa on omasta takaa vaikka muille jakaa.

cltlevyistätehdään kirjoitti:

Kerrostaloja on tehty ja tehdään puusta nykyisin myös rakennustekniikan takapajulassa Suomessa enenevissä määrin.

2-3 kerroksisia taloja tehdään puusta. Esim Helsinkiin ei pitäsi rakentaa mitään alle 10 kerroksista rakennusta. Ylös on tilaa - muualla on ahdasta. Missään suurkaupungissa ei rakenneta kerrostaloja puusta - ei missään.

Puu ei ole CO2 neutraali - sekin pitää kuljettaa ja käsitellä ennen käyttöä. Jos puuta vain korjataan metsästä jossain vaiheessa loppuvat maaperän ravinteet - eli metsään pitää viedä lannoitteita, joiden tuottaminen tuottaa myös CO2 päästöjä.
Puun elikaari rannikon ilmastossa on rajallinen verrattuna kiveen - kaikki vanhinnat Helsingin rakennukset on rakennettu kivestä tai tiilestä.

Äläselitäkunetosaa kirjoitti:

2-3 kerroksisia taloja tehdään puusta. Esim Helsinkiin ei pitäsi rakentaa mitään alle 10 kerroksista rakennusta. Ylös on tilaa - muualla on ahdasta. Missään suurkaupungissa ei rakenneta kerrostaloja puusta - ei missään.

Puu ei ole CO2 neutraali - sekin pitää kuljettaa ja käsitellä ennen käyttöä. Jos puuta vain korjataan metsästä jossain vaiheessa loppuvat maaperän ravinteet - eli metsään pitää viedä lannoitteita, joiden tuottaminen tuottaa myös CO2 päästöjä.
Puun elikaari rannikon ilmastossa on rajallinen verrattuna kiveen - kaikki vanhinnat Helsingin rakennukset on rakennettu kivestä tai tiilestä.

Lue lisää

kaikki vanhinnat Helsingin rakennukset on rakennettu kivestä tai tiilestä ilman kaivamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneita päästöjä.

JärkiHoi kirjoitti:

kaikki vanhinnat Helsingin rakennukset on rakennettu kivestä tai tiilestä ilman kaivamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneita päästöjä.

Hei älyn jättiläinen - onko joku väittänyt, että rakentaminen ei tuottaisi CO2-päästöjä? Suurin ongelma on ihmisten suuri määrä, heille tuotetaan energiaa, palveluja, elintarvikkeitä, kulutushyödykkeitä jne - tästä toiminnasta tulee suoraan ja epäsuorasti ylivoimaisesti suurin osa maailman CO2-päästöistä. Se mitä Suomessa tuotetaan CO2 päästöjä on kärpäsen pas...an kokoinen läntti. On aivan se ja sama miten täällä rakennetaan. Energiatuonnon tehokkuus on maailma ehdotonta huippuluokkaa varsinkin yhteistuotantolaitoksissa.

Tässä hieman suhteellisuutta asiaan.

http://www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet

Äläselitäkunetosaa kirjoitti:

2-3 kerroksisia taloja tehdään puusta. Esim Helsinkiin ei pitäsi rakentaa mitään alle 10 kerroksista rakennusta. Ylös on tilaa - muualla on ahdasta. Missään suurkaupungissa ei rakenneta kerrostaloja puusta - ei missään.

Puu ei ole CO2 neutraali - sekin pitää kuljettaa ja käsitellä ennen käyttöä. Jos puuta vain korjataan metsästä jossain vaiheessa loppuvat maaperän ravinteet - eli metsään pitää viedä lannoitteita, joiden tuottaminen tuottaa myös CO2 päästöjä.
Puun elikaari rannikon ilmastossa on rajallinen verrattuna kiveen - kaikki vanhinnat Helsingin rakennukset on rakennettu kivestä tai tiilestä.

Lue lisää

Mm. Tampereelle on rakennettu 8-kerroksinen talo puusta. Onneksi älysivät täälläkin muuttaa rakennusmääräyksiä siihen suuntaaan että myös korkeampien talojen rakentaminen on nykyään mahdollista. Myös isoja julkisia rakennuksia tehdään puusta eikä vähiten sen takia, että homeongelmia puurakennuksissa ei ole yhtä paljon kuin betonirakennuksissa.

Puun rakennuskäyttö aiheuttaa minimaalisen pienet päästöt verrattuna betonirakentamiseen.
Suomessahan metsät uudistuu tai uudistetaan aina ja sieltä viety puu korvautuu uudella kasvulla. Keinolannoitusta ei tarvita, koska hakkuutähteet (harvennuksilla) tai osa niistä (päätehakkuut) jätetään metsään lannoitteeksi. Lisäksi puuntuhkaa käytetään lannoitteena.

(Eikä Helsinki ole muuten mikään suurkaupunki.)

Helsinki on Suomen ainoa kaupunki. Eikä Tampereelle rakenneta puu kerrostaloa vaan puusta valmistettu CLT-tilaelementtikerrostalo - eli liimaa ja puuta. Puu homehtuu jos se pääsee vettymään - se nyt on kuitenkin fakta.

Jos tarkemmin katsot - kerroksia on 4, ei 8.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vuorekseen-on-nousemassa-kaksi-edellakavijaa-nama-kerrostalot-ovat-suomalaista-puuta-24212572/

8-kerroksisia on rakennettu ja rakennetaan Helsingin Jätkäsaareen. Kyllä ne puukerrostaloja on eikä mitään "liimaa ja puuta" .

Puuelementit ei pääse vettymään missään vaiheessa rakentamista. Ne tehdään sisätiloissa ja rakentaminen on nopeaa ja tehdään myös suojattuna. Puu on semmoinen materiaali, että se ei "vety" kuin maapuuna tai vedessä. Pintakosteus haihtuu pois ja kerran hyvin kuivunut puu ei edes ime kosteutta kovin paljon.

Tarkoitit varmaan sitä edellistä hallintoa. Äänestivät toisiaan vastaan. Ei siinä ketään kuunnella.

Meidän kulmilla hakkuaukeat lykkäävät uutta puuta puolen metrin vuosikasvulla.