Ploestin öljy ei ollut elintärkeä Saksalle

Burlakov

Usein toistetaan stalinistista mantraa jonka mukaan Romanian Ploestin öljy oli Saksalle keskeinen lähde jolla lentokoneet lensivät ja motorisoidut joukot liikkuivat. Tosiasiassa tammi-heinäkuussa 1944 enää vain 22% Saksan polttoaineesta oli tuontitavaraa. Saksan asevoimien pääasiallinen tarve katettiin vuonna 1944 synteettisillä ja kotimaisilla polttoaineilla. Ploestin öljyn merkitys oli vähentynyt jo kauan ennenkuin puna-armeija seisoi Romanian öljykentillä. Todellinen isku Saksalle oli synteettisen polttoaineen tuotannon romahtaminen pommitusten takia.

Synteettinen polttoaine oli Luftwaffelle kaikkein keskeisintä. Vuoden 1944 alussa se kattoi 92-94% Luftwaffen polttoainekulutuksesta.

83

2299

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • v....v....v....v....v

      Vuoden 1944 alussa Saksa tuotti keskimäärin noin 700 000 tonnia öljytuotteita ja toi muualta noin 200 000. Lentopolttoainetta tuotettiin keskimäärin 170 000 tonnia kuukaudessa. Kesäkuussa tuotanto romahti 50 000 tonniin. Muu kuin lentopolttoaine oli tarpeeltaan siis 730 000 josta tuonti oli tuo lähes 200 000. Tuontipolttoaine ei siis muodostanut ajoneuvoillekaan kuin 25-30% ja väheni kaiken aikaa.

      Virallinen neuvostoliittolainen kertomus väittää Romanian öljyä tärkeämmäksi Saksalle kuin se olikaan (Saksa toi jinkinverran öljyä myös Unkarista).

    • zxcvbnmkl

      Romanian öljy kattoi vuonna 1944 (ennen elokuura) vain noin 15% Saksan polttoainetuotannosta /raaka-aineesta. Sodan alkuvuosina osuus oli merkittävämpi. Oli tunnettu tosiasia (jo ennen sotaa) että Romanian öljylähteet olivat jo muutenkin ehtymässä.

    • v....v....v....v....v

      USAAF pommituksella sai Saksan tuontipolttoaineen määrät muutenkin laskuun. Kun vielä helmikuussa 1944 Saksa toi muualta öljytuotteita 220 000 tonnia putosi tuonti huhtikuussa 145 000 tonniin ja toukokuussa enää 115 000 tonniin. Romanian menetyksen jälkeen Saksa toi yhä 30 000- 40 000 tonnia kuukaudessa. Puna-armeijan osuus jäi lopulta siis alle 100 000 tonniin eli 10% koko Saksan polttoainetuotannosta joka olisi ollut mahdollista ellei RAF ja eteenkin USAAF olisi murskannut tuota tuotantoa. Lokakuussa 1944 Saksa tuotti enää hieman yli 300 000 tonnia polttoainetta, 90% siitä kotimaisista lähteistä (synteettinen, Saksan, Itävallan lähteet)

    • höhhöötä.vaan

      Ihan huuhaata taas tämäkin avaus. Mikään maa ei tee öljyä kivihiilestä jos saa valmista öljyä. Mieti sitäkin miksi Saksa himoitsi ja tavoitteli niin vimmaisesti Bakun öljyä jos se teki ihan mielihyvin öljynsä itse ?

      • Toinenkin_syy

        Epäilemättä Kaukasian öljy olisi Saksallekin kelvannut, mutta varmaan tavoitteena oli yhtä lailla ottaa se Neuvostoliitolta pois. Perääntyvät joukot tietenkin tuhoaisivat kaiken mahdollisen, joten Saksan käyttöön öljyä tulisi Bakusta vasta pitkän ajan kuluttua ja suurten investointien jälkeen.


    • Penna-Tervo

      On merkillinen asia miten monet historioitsijat eivät ole selvittäneet taustoja tuosta Romanian öljystä ja sen luultua vähemmästä painoarvosta Saksan sotataloudelle. Yhä useat väittävät Ploestin öljykenttien siirtymisen Saksan ulottumattomuuteen olleen merkittäväkin tekijä 1944.

      • ime_mopoos

        Ainakin Saksa itse halusi pitää Romanian öljystä kiinni viimeiseen asti, hinnalla millä hyvänsä. Eivätkö he itse todellakaan tienneet tuon öljyn merkityksettömyyttä Saksalle, tyhmiäpä nuo olivatkin. Harmi kun et ollut sitä heille kertomassa.

        ------On merkillinen asia miten monet historioitsijat eivät ole selvittäneet taustoja tuosta Romanian öljystä ja sen luultua vähemmästä painoarvosta Saksan sotataloudelle----

        Ehkäpä ainoa merkillinen asia onkin se kun nyt runsas 70 v myöhemmin tulee räyhääjiä, jotka tietävät asiat paremmin kuin saksalaiset itse aikanaan tiesivätkään.


    • Hahah-haa

      Saksan kotimainen raakaöljyntuotanto kasvoi vuoden 1938 noin 3,8 miljoonasta tynnyristä lähes 12 miljoonaan tynnyriin vuonna 1944.

      " Saksan polttoaineongelmien syy ei siis ollut vuonna 1944 Ploestin menetys vaan oman tuotannon romahdus liittoutuneiden pommitusten takia. "

    • ollaanko-typeriä

      Miksi kansat ja kansakunnat ostavat laisinkaan raakaöljyä jos öljyn tekeminen kivihiilestä on niin helppoa ja halpaa ? Suomikin voisi käyttää tätä kikkaa ja tulla öljystä omavaraiseksi sekä saada valtavat varmuusvarastot, hiilen varastointi kun on helppoa ja halpaa.

      Selityksiä pliis !

      • friedrichbergius

        Synteettinen bensiini ei ollut halpaa; 30-luvulla sen arvioitiin olevan kymmenen kertaa kalliimpaa kuin raakaöljystä tehty menovesi. Sodan aikana kustannuksia laski halpa työvoima, jota vartioimaan kylläkin tarvittiin aina vain lisää ss-joukkoja.


      • 4tatg
        friedrichbergius kirjoitti:

        Synteettinen bensiini ei ollut halpaa; 30-luvulla sen arvioitiin olevan kymmenen kertaa kalliimpaa kuin raakaöljystä tehty menovesi. Sodan aikana kustannuksia laski halpa työvoima, jota vartioimaan kylläkin tarvittiin aina vain lisää ss-joukkoja.

        -----Synteettinen bensiini ei ollut halpaa;---

        Siinäpä se. Silti eräät valopäät tässäkin ketjussa inttävät miten Saksa ei muka tarvinnut Romanian öljyä mihinkään, koko puhe tarpeesta on vain stalinistista propagandaa. Ei sitten ilmeisesti tavoitellut Bakunkaan öljyjä vaikka historia niin väittää ja uskoo.


      • zxcvbnmkl
        friedrichbergius kirjoitti:

        Synteettinen bensiini ei ollut halpaa; 30-luvulla sen arvioitiin olevan kymmenen kertaa kalliimpaa kuin raakaöljystä tehty menovesi. Sodan aikana kustannuksia laski halpa työvoima, jota vartioimaan kylläkin tarvittiin aina vain lisää ss-joukkoja.

        Vuodelta 1943 oli kustannusarvio että synteettisen polttoaineen tuottaminen oli kustannuksiltaan 2.5 kertainen maaöljyyn esim Romanian verrattuna. Kustannustaso siis laski ja sitä laski myös orjatyövoiman käytön takia. Kun sodan jälkeen maaöljyn reaaliarvo laski ja palkkataso nousi ei synteettisen polttoaineen tuotanto ollut taloudellisesti ollenkaan kannattavaa.

        II maailmansota osoitti miten paljon joustavampaa moottoriajoneuvojen käyttö oli materiaalin siirrossa kuin hevoseen verrattuna. Kuorma-auto siirsi vähintäin 4 kertaa nopeammin ja 8 kertaa laajemmalla säteellä kuin hevonen. Hevonen tarvitsi syötävää 20 kiloa jokaista siirtämäänsä 200 kilon lasti kohden. II maailmansota oli lentokoneiden ja kuorma-autojen sotaa, ei niinkään panssarivaunujen sillä panssarivaunujen siirrotkin tehtiin rautateitse. Panssarivaunut olivat jokseenkin täysin riippuvaisia kuorma-autojen tuomasta polttoaineesta ja ammustäydennyksestä. Hevoset olivat siihen hommaan liia hitaita.

        Verratkaa USA:n tasokkaampaa ja Neuvostoliiton heikkotasoisempaa kuorma-autotuotantoa keskenään. Ja mitä Bakun öljykenttiin tulee niin se oli Hitlerin houreita. RAF ja USAAF olisivat eliminoineet tuon option pommittamalla raaka-ainelähteen ja Saksan tuotantoprosessin vuorenvarmasti. Hitler ja Stalin molemmat eivät ymmärtäneet strategisen ilmasodan kasvavaa merkitystä. He olivat "menneisyyden miehiä".


    • SaksanPolttoainepula

      Keväällä 1944 Saksan nestemäisten polttoaineiden tuotannosta pommitettiin suurin osa pois pelistä ihan pysyvästi.

      Miksi tuli takkiinn kaikkialla? Yksinkertainen vastaus kuuluukin: Ei ollut bensiiniä.

      Saksalaisten siirtyminen isompiin panssareihin lisäsi valtavasti polttoaineen kulutusta. Kun 1941 vaunumäärät oli yleensä monta kertaa suuremmat kuin 1944, niin polttoainekulutus panssaridivisioonaa kohden oli kuitenkin moninkertainen. Näin oli vaikka vaunumäärä oli vain neljännes.

      Saksan sotakonetuotanto oli kesällä 1944 huipussaan ja panssareita sekä lentokoneita valmistui ennätysvauhtia, mutta polttoainepula aiheutti sen, että lentokoneita riitti JOPA pienelle Suomellekin annettavaksi. Suomessa oli näet aika isot polttoainevarastot. Samoin Suomen Lapissa olleilla Saksan joukoilla oli ainakin puolen vuoden varastot kaikkea sotamateriaalia, myös bensiiniä.

      Tilanne oli lentokoneiden osalta niin hyvä, että Suomessa oli sodan loputtua NL:a vastaan syksyllä 1944 102 kpl Me 109 konetta.
      Näin siis konetilanteesta Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan sivulla 388.

      Vuoden 1944 kevään pommitusten jälkeen Saksan polttoainetuotanto romahti noin 10%:n tasolle siitä, mitä se oli parhaimmillaan. Tuosta synteettisten Fisher-Tropsch -menetelmällä toimivien tuotantolaitosten tuhosta alkoi raju alamäki ja se oli Saksan tuhon eräs tärkein yksittäinen syy.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer–Tropsch-menetelmä

      Menetelmä keksittiin Saksassa 1920-luvulla nestemäisten polttoaineiden tuottamiseksi. Saksalla oli paljon hiiltä, mutta vain vähän öljyä. Saksa ja Japani käyttivät menetelmää toisen maailmansodan aikana vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiseen. Saksan vuosittainen synteettisen polttoaineen tuotanto saavutti yli 124 000 barrelia päivässä eli noin 6,5 miljoonaa tonnia vuonna 1944. Siis vuoden alussa.

      ---

      Luultavasti kaikkia öljylaatuja, esim. voiteluöljyt, ei voitu valmistaa synteettisesti kovinkaan helposti tai ei ollenkaan. Syksyllä 1944 synteettisen polttoaineen tuotanto nousi hetkellisesti n. 15%:iin kunnes se romahti lopullisesti rautatiekuljetusverkoston tuhoutumisen myötä. Loppuaika kulutettiin varmuusvarastoja ja meno oli kuin maailmanlopulla. Ilmavoimien lentäjillä oli hätinä 10 harjoitustuntia takana ja ditten tositoimiin. Lentokoneita totettiin noin 3000 Me 109 kuukaudessa (elo-syyskuu 1944) mutta bensiinipulaan kaikki romahti. Speer ihmetteli muistelmakirjassaan Olin diktaattorin työkalu, ettei Liittoutuneet olleet aiemmin tajunneet tuhota Saksan sähköverkkoa, sillä se olisi pysäyttänyt maan sotatotannon heti. Samoin polttoainetuotannonkin. Sen tosin pysäytti suurimpien laiosten tuhopommitukset keväällä 1944 ja tuho viimeisteltiin kesällä ja syksyllä 1944.

    • SaksanPolttoainepula

      Saksan ase- ja sotataloustuotanto nostettiin kesällä 1944 huippuunsa, sillä vasta tuolloin oli suoritettu täysmobilisaatio. Panssareita sekä lentokoneita valmistui ennätysvauhtia. "Tammikuussa 1944 Saksa tuotti 1759 hävittäjäkonetta - syyskuussa samana vuonna 4314 kpl.", (Valtonen s.16-17)

      http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=589&p=25084&hilit=102 konetta#p25084

      Keväällä 1944 Saksan nestemäisten polttoaineiden tuotannosta pommitettiin suurin osa pois pelistä ihan pysyvästi. Eräs Saksan tappion perussyy kuuluukin: EI ollut bensiiniä.

      Pitää muistaa, että Saksan panssarit ja pääosin muukin kalusto kulki bensiinillä, aivan kuten jenkeillä ja briteilläkin. Vain NL:n panssarit käytti dieseliä. Toki osa Saksan käyttämistä kuorma-autoista käytti diesel -moottoreita, olihan se saksalainen keksintö.

      Saksan polttoainepula aiheutti sen, että lentokoneita riitti JOPA pienelle Suomellekin annettavaksi. Suomessa oli näet aika isot polttoainevarastot.

      Suomen Lapissa olleilla Saksan joukoilla oli varmaankin noin puolen vuoden varastot kaikkea sotamateriaalia, myös bensiiniä. Pitää muistaa kuinka kesän 1944 torjuntataisteluiden aikana osasto Kuhlmayn Focke-Wulf -koneiden korkeaoktaaninen, (C3 eli 93 -oktaaninen), polttoainehuolto saatiin Saksan Lapin joukoilta. Aluksi sitä tuotiin Immolaan Nurmoilasta ja Äänislinnasta, jonne sitä oli varastoitu Saksan Ju 188 kaukotiedustelukoneita varten. (Valtonen s. 108)

      "16.6.1944 ilmoitti yhteysupseeri majuri Pauli Ervi Saksasta, että Suomen vientiin on vapautettu mm. 242 kpl BF 109 -koneita sekä 180 moottoria edellämainittuihin." (Valtonen s. 16-17)

      Vuoden 1944 kevään pommitusten jälkeen Saksan polttoainetuotanto romahti 5%:n tasolle siitä, mitä se oli huhtikuun 1944 tasosta eli parhaimmillaan. Saksalaisilla ei ollut polttoainetta edes koelentoihin. (Valtonen s. 16-17)

      Lähteenä: Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6.

      Tilanne oli lentokoneiden osalta niin hyvä, että Suomessa oli sodan loputtua NL:a vastaan syksyllä 1944 102 kpl lentokuntoista Me 109 konetta.

      Lentokonetilannne oli tällainen Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan, (s. 388).

      Samoin oli muunkin sotamateriaalin laita, sillä Suomen armeija oli vahvimmillaan syksyllä 1944 ja sillä oli materiaalia, aseita ja ammuksia puolen vuoden täysimittaista sotaa varten. (lähteenä Suomen sota 1941-1945, osa 11, Sotatalous)

      Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

      Saksan asetuotantoluvuista saa jonkinlaisen käsityksen tuolta:

      Statistics, numbers and losses

      http://www.feldgrau.com/stats.html

      Production Stats on German AFVs 1938-1945

      http://www.feldgrau.com/afvstats.html

      Production Stats on German Tube-fired Weapons 1939-1945

      http://www.feldgrau.com/weaprod.html

    • SaksanPolttoainepula
    • suoraa.tietoa

      Hitlerin käynti Mannerheimin syntymäpäivillä Suomessa kesällä 1942 selvittää asiaa. Suomen tiedustelu sai nauhoitettua osan Hitlerin puheista Mannerheimin junan salonkivaunussa. Hitler kertoi että jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Romanian öljykentät ennen Saksan hyökkäystä itään (Barbarossa suunnitelma) niin tilanne olisi ollut vaikea Saksan kannalta, ehkä hyökkäys ei olisi ollut mahdollinen.
      Muuten millä lailla tämä on jotain "stalinistista mantraa"? Tosiasiat on tosiasioita ilman mitään Stalineja.

      • Kaikkien pitää aina muistaa ja muistuttaa siitä, mistä stalinistit haluavat vaieta:
        Öljyn Saksa osti NEUVOSTOLIITOLTA 6.1941 asti.

        Ilman Neuvostoliiton öljyä sekä kumia, viljaa, metalleja ym. ei Saksa olisi voinut hyökätä länteen (Ranska jne.) eikä myöskään hyökätä Neuvostoliittoon 6.1941.
        Laajaa II maailmansotaa ei olisi ollut ilman Neuvostoliiton massiivisia toimituksia Saksalle 1939-1941.
        Ilman niitä Saksa olisi hyytynyt merisaartoon, kuten I maailmansodassa.
        Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ei olisi ollut lainkaan mahdollinen.

        Vasta tämä Neuvostoliiton (Stalinin) hirvittävä virhelaskelma teki Hitlerin ja Stalinin yhteisen maailmansodan mahdolliseksi ja aiheutti kymmenien miljoonien ihmisien kuoleman ja kärsimyksen ja suunnatonta tuhoa.
        Tätä syyllisyyttä eivät stalinistinilkit halua muistettavan. Stalinistien kaltaisille sairaille ihmisille suunnatonkin tuho oli samantekevää, sillä lopputulos hyödytti neuvostovallan laajentumista.

        Nykyvenäläiset Stalinin ihailijat ovat halveksittavia ihmisiä ja osoittavat sen tunnetun sanonnan todeksi.


      • Suoraanjakelkeästi
        suoraanjaselkeästi kirjoitti:

        Kaikkien pitää aina muistaa ja muistuttaa siitä, mistä stalinistit haluavat vaieta:
        Öljyn Saksa osti NEUVOSTOLIITOLTA 6.1941 asti.

        Ilman Neuvostoliiton öljyä sekä kumia, viljaa, metalleja ym. ei Saksa olisi voinut hyökätä länteen (Ranska jne.) eikä myöskään hyökätä Neuvostoliittoon 6.1941.
        Laajaa II maailmansotaa ei olisi ollut ilman Neuvostoliiton massiivisia toimituksia Saksalle 1939-1941.
        Ilman niitä Saksa olisi hyytynyt merisaartoon, kuten I maailmansodassa.
        Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ei olisi ollut lainkaan mahdollinen.

        Vasta tämä Neuvostoliiton (Stalinin) hirvittävä virhelaskelma teki Hitlerin ja Stalinin yhteisen maailmansodan mahdolliseksi ja aiheutti kymmenien miljoonien ihmisien kuoleman ja kärsimyksen ja suunnatonta tuhoa.
        Tätä syyllisyyttä eivät stalinistinilkit halua muistettavan. Stalinistien kaltaisille sairaille ihmisille suunnatonkin tuho oli samantekevää, sillä lopputulos hyödytti neuvostovallan laajentumista.

        Nykyvenäläiset Stalinin ihailijat ovat halveksittavia ihmisiä ja osoittavat sen tunnetun sanonnan todeksi.

        Millähän se Saksa mahtoi varustautua ennen elokuuta 1939?
        Oliko riippuvainen Neuvostoliiton tuonnista?


      • Saksa-varustautui

        omin avuin ja Romanian öljyn turvin. Sitä kerättiin aina varastoihin ennen sotatoimia.

        NL:sta saatiin runsaasti öljyä ja raaka-aineita Ranskan sotaretkeä varten. Sitä riitti myös Barbarossan aloittamiseen.


      • Wetterhoff
        suoraanjaselkeästi kirjoitti:

        Kaikkien pitää aina muistaa ja muistuttaa siitä, mistä stalinistit haluavat vaieta:
        Öljyn Saksa osti NEUVOSTOLIITOLTA 6.1941 asti.

        Ilman Neuvostoliiton öljyä sekä kumia, viljaa, metalleja ym. ei Saksa olisi voinut hyökätä länteen (Ranska jne.) eikä myöskään hyökätä Neuvostoliittoon 6.1941.
        Laajaa II maailmansotaa ei olisi ollut ilman Neuvostoliiton massiivisia toimituksia Saksalle 1939-1941.
        Ilman niitä Saksa olisi hyytynyt merisaartoon, kuten I maailmansodassa.
        Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ei olisi ollut lainkaan mahdollinen.

        Vasta tämä Neuvostoliiton (Stalinin) hirvittävä virhelaskelma teki Hitlerin ja Stalinin yhteisen maailmansodan mahdolliseksi ja aiheutti kymmenien miljoonien ihmisien kuoleman ja kärsimyksen ja suunnatonta tuhoa.
        Tätä syyllisyyttä eivät stalinistinilkit halua muistettavan. Stalinistien kaltaisille sairaille ihmisille suunnatonkin tuho oli samantekevää, sillä lopputulos hyödytti neuvostovallan laajentumista.

        Nykyvenäläiset Stalinin ihailijat ovat halveksittavia ihmisiä ja osoittavat sen tunnetun sanonnan todeksi.

        Saksa sai vuonna 190-41 vain 4.1 miljoonaa barrelia polttoaineestaan Neuvostoliitosta. Sen osuus oli siis vain 1/3 Saksan saamasta Romanian öljyn määrästä ja pian vain 1/10 synteettisestä polttoainetuotannosta. NL:n toimittaman öljyn merkitystä Saksalle on rankasti liioiteltu.


    • Mangaania

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mangaani


      》Ilman Neuvostoliiton öljyä sekä kumia, viljaa, metalleja ym. ei Saksa olisi voinut hyökätä länteen (Ranska jne.) eikä myöskään hyökätä Neuvostoliittoon 6.1941.
      Laajaa II maailmansotaa ei olisi ollut ilman Neuvostoliiton massiivisia toimituksia Saksalle 1939-1941. 
      Ilman niitä Saksa olisi hyytynyt merisaartoon, kuten I maailmansodassa.
      Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ei olisi ollut lainkaan mahdollinen.《

      Täsmälleen näin oli. Speer kertoo muistelmissaan kuinka tärkeää oli NL:sta saadut tuotteet. Kun Saksa hyökkäsi NL:oon, niin vain hetkeä aiemmin saapuivat viimeiset dieselöljyä kuljettavat junat Saksan puolelle. Saksa osti öljytuotteita valtavat määrät juuri NL:sta. Ssmoin monia eri metalleja ja teräksen valmistamisessa tarvittavia seosaineita ja mineraaleja, esim mangaania. Mangaania tarvittiin myös lentokonealumiinin valmistukseen.

    • näin-on-näreet

      Lentopolttoainetarve Saksalla oli 300 000 tonnia kuukaudessa jotta sen koulutusohjelmakin olisi saatu halutulle tasolle mutta tyydyttävänä tasona pidettiin 160 000 tonnia. Toukokuussa 1944 liittoutuneiden pommitukset romahduttivat tuotannon eikä se enää noussut 50 000 tonnin tason yläpuolelle ja monena kuukautena Luftwaffe sai vain 10 000 -20 000 tonnia. Uusia pilotteja ei käytännössä enää koulutettu.

      Neuvostoliiton osuus Luftwaffen romahduksessa oli melko mitätön. Ploestin osuus lentopolttoaineen saannissa oli aivan mitätön. Mutta se että Romanian öljyn osuus edes Saksan armeijalle ei ollut niin ratkaiseva kuin usein luullaan yllättää varsin monet.

      Myytti Ploestin öljykenttien elintärkeydestä Saksalle (eteenkin sodan jälkipuoliskolla) joutaakin joutua kumotuksi.

      • ihailen.viisauttasi

        ------Myytti Ploestin öljykenttien elintärkeydestä Saksalle (eteenkin sodan jälkipuoliskolla) joutaakin joutua kumotuksi----

        Kas kummaa kun eivät sitä itse tienneet vaan himoitsivat ensin Bakun öljyä ja sitten loppuun asti koettivat puolustaa Romanian ja Unkarin öljylähteitä. Vahinko kun et silloin ollut sitä heille kertomassa.

        Erikoista onkin se kun nyt 75 v sodan jälkeen löytyy porukkaa joka tietää sodan ajan Saksan asiat paremmin mitä saksalaiset itse silloin tiesivät.


    • V.P.Lehto

      Strateginen ilmasota aiheutti Saksalle jo vuonna 1943 raskaat tappiot. Pommitusten takia ainakin 5 500 lentokonetta jäi valmistamatta. Saksan yläpuolella ( ja Hollannissa, Ranskassa, Belgiassa) Saksa menetti tässä taistelussa, siis 1943, noin 4 600 lentokonetta.

      Itärintaman sodassa Saksa menetti vähemmän koneita, noin 3 400 lentokonetta. Yhdessä Välimeren kanssa määrä kohosi 7 300 koneeseen. Siis strateginen ilmasota aiheutti menetetyssä tuotannossa 60% suuremmat tappiot kuin itärintama.

      Tappiot järjestyksessä (1943):

      1) menetetty tuotanto 5 500 konetta
      2) taistelu Saksan yllä 4 600
      3) Välimeren taistelualue 3 900
      4) Itärintama 3 400

      Osa Välimeren tappioistakin liittyi strategiseen ilmasotaan (Romanian öljykenttien ja Saksan teollusuuden pommitukset)

      • V.P.Lehto

        Itärintaman ja Välimeren osuus on ollut vieläkin pienempi sillä laskelma jonka pohjalta arvio on tehty perustuu tammi-marraskuun lukemaan: 6 777. Joulukuussa tappiot idässä ja Välimerellä olivat vuoden selvästi pienimmät. Sen sijaan Saksan lentokonetuotannon menetystä kuvaava lukema 5 500 on hyvin konservatiivinen arvio ja aivan alakantissa. Todellinen tuotannon menetys on ollut muutakin kuin alumiinin menetyksen vuoksi varmasti menetetetty 5 500 lentokonetta. Tuotantoon tuli katkoksia. Logistiikka ei toiminut häiriöittä.


    • Mhester

      Saksalla näyttää olleen vuonna 1943 pitkällä jo vaihe jossa se itse valmistaa polttoaineensa synteettisesti. Romanian öljyn rajallisuus tajuttiin jo ennen sodan puhkeamista. Mikäli liittoutuneet (siis USA ja Britannia) eivät olisi kyenneet tuhoamaan synteettistä tuotantoa ollenkaan ja sota olisi pitkittynyt ei Saksalla olisi ollut esteitä tuottaa synteettisesti vähintäin miljoonaa tonnia kuukaudessa ja Luftwaffe olisi saanut tarvittavat 200 000 -250 000 tonnia lentopolttoainetta kuukausittain. Synteettisen polttoaineen osuus nousi sodan aikana vakaasti.

      • Supersyntikkaa

        Todellisuudessa tuotanto oli vain 2 milj. tn vuodessa, vasta Admiral Hipper luokan risteilijöiden poistuttua pelistä, kaikki hiilestä tislattu petroli saatiin Luftwaffen käyttöön. Synteettisen bensiinin valmistus maksoi kymmenkertaisesti sen, mitä maasta pumpattu öljy, eikä siitä saanut voiteluöljyä.


      • V.P.Lehto

        Ei muuten maksanut kymmenkertaisesti. Asia on dokumentoitu ja tutkittu. Sota-ajan hintavertailussa synteettisen polttoaineen tuotantohinta muodostui 2.5 kertaiseksi mm Romanian öljystä valmistettuun nähden.


    • Penna-Tervo

      Tammi-maaliskuussa 1944 Saksa tuotti 546 000 tonnia lentopolttoainetta josta 92.2% eli 503 000 tonnia oli synteettistä. Kesäkuussa tuotanto romahti 70%:lla vain 50 000 tonniin ja heinäkuussa 35 000 tonniin. Ploesti menetettiin vasta elokuun 10.päivä. Ploestin ja muiden kenttien menetykset laskivat Saksan polttoaineen ja öljyn saatavuudesta lopulta vain noin 70 000 tonnia kuukaudessa. Maaliskuussa 1944 Saksa tuotti itse kaikkia polttoaineita vielä 730 000-tonnia ja tuonnin määrä oli 220 000 tonnia. Tuonnin määrä putosi jo ilman puna-armeijan vaikutusta kesäkuussa 1944 noin 90 000 tonniin.

      Romanian öljyn vaikutus Luftwaffelle oli täysin mitätön jo vuoden 1944 alussa, eikä Saksan armeijallekaan kuin ehkä 20%. Mikään ratkaiseva kuolettava isku Ploestin menetys ei siis Saksalle ollut. Se olisi sitä voinut olla vuonna 1940-41.

      Monet historioitsijat ovat seonneet tässä(kin) suhteessa askelmerkeissään.

    • Görlitz

      Ylipäätänsä maasodan luonne oli sellainen että eteneminen pysähtyi juuri polttoaine -ja kuorma-autopulan takia 200 kilometriin vaikka vihollinen olisi ollut täysin sekaisin. Uusi eteneminen vaati uusien huoltotukikohtien perustamista ja tämä kaikki vei aikansa. Rautateitä tuhottiin jotta vihollinen ei pystyisi niitä käyttämään. Kun itse edettiin tämä rautatieongelma nousi negatiivisella tavalla esille.

      Eräs esimerkki Neuvostoliiton ilmavoimien (VVS) kyvyttömyydestä olikin se että Saksa (samoin kuin Suomi) pystyi rautateitse tuomaan suuria joukko- ja materiaalivirtoja rautateitse useimmiten 15-20 km etulinjan taakse ilman että VVS pystyi millään tavoin tuota estämään. RAF ja USAAF sen sijaan iskivät noin 200-250 kilometrin syvyydeltä saksalaisten logistiikkaketjuun. Kuvaavaa oli että eräänkin Wehrmachtin divisioonan matka Keski-Ranskasta Normandiaan kesti yli 30 päivää kesällä 1944. Normaalioloissa tuon olisi pitänyt tapahtua viikossa.

      Juuri tämäntapaisiin asioihin monet valtavirtahistorioitsijat eivät kiinnitä huomiota. Saksalla ja Neuvostoliitolla ei ollut kykyä strategiseen ilmasotaan. Asia on raskas varsinkin Stalinin Wonderlandille jolla olisi pitänyt olla öljyn ym resurssit takanaan. Saksa puolestaan Walter Weverin kuoleman jälkeen menetti strategisen ilmasodan visionäärin ja marssi sotaan vain taktisella Luftwaffella jolla olikin kovin kevyet eväät ja kyvyttömät johtajat. Todellakin - miten ihmeessä noin vanhanaikaisella ja keskinkertaisella sotavoimalla Hitlerin jengi pääsi noinkin pitkälle? Syy on poliittisesti heikon Ranskan sekä katastrofaalisen surkean sotapäällikön Stalinin. Nämä tunarit tuon heppoisen Saksan alkumenestyksen petasivat.

      • kummeksun-juttujasi

        -----Syy on poliittisesti heikon Ranskan sekä katastrofaalisen surkean sotapäällikön Stalinin. Nämä tunarit tuon heppoisen Saksan alkumenestyksen petasivat. ----

        Siinä taas yksi brittifani fanittaa Englantia. Mitä tekikään Englanti Saksan alkumenestyksen torjumiseksi, luettele ne menestyksekkäät toimenpiteet joita se teki.

        Teki laivastosopimuksen ja myi Tsekkoslovakian ja nämä saivat Hitlerin uskomaan olevansa jumalolento joka voi tehdä mitä tahansa ja kaikki onnistuu.

        Enkä kyllä sanoisi Saksan alkumenestystä kovinkaan heppoiseksi, mahtavaa voittokulkua se oli.


      • 4tatg
        kummeksun-juttujasi kirjoitti:

        -----Syy on poliittisesti heikon Ranskan sekä katastrofaalisen surkean sotapäällikön Stalinin. Nämä tunarit tuon heppoisen Saksan alkumenestyksen petasivat. ----

        Siinä taas yksi brittifani fanittaa Englantia. Mitä tekikään Englanti Saksan alkumenestyksen torjumiseksi, luettele ne menestyksekkäät toimenpiteet joita se teki.

        Teki laivastosopimuksen ja myi Tsekkoslovakian ja nämä saivat Hitlerin uskomaan olevansa jumalolento joka voi tehdä mitä tahansa ja kaikki onnistuu.

        Enkä kyllä sanoisi Saksan alkumenestystä kovinkaan heppoiseksi, mahtavaa voittokulkua se oli.

        Saksa meni voitosta voittoon samalla kun brittiressu taapersi tuhosta toiseen.


      • JösevStälin

        Hitlerin ratkaiseva moka oli sallia maahyökkäyksen pysäyttäminen Dunkirkin edustalla.Jos englantilaisten siirtoarmeija olisi jyrätty ja joutunut sotavankeuteen,olisi Englanti varsin todennäköisesti taipunut pyytämään rauhanneuvotteluja.Englannissa oli tuohon aikaan paljonkin sodanvastaista mielialaa.Myös Hitler olisi tarjonnut siedettäviä rauhanehtoja.
        Myöhemmin kun Englanti osoittautui taipumattomaksi,natsit laativat miehitys-suunnitelman,joka olisi kohdellut englantilaisia vieläkin häikäilemättömämmin ja raaemmin kuin ranskalaisia.Muun muassa kaikki 16-40 vuotiaat miehet olisi kuljetettu pakkotyöhön Saksan valtaamille alueille.
        Saksalla olisi silloin ollut vapaat kädet kääntyä itään.Arkangel-Astrakan-linja olisi ollut mahdollisen rajoissa.


      • kertakäyttönimmari
        4tatg kirjoitti:

        Saksa meni voitosta voittoon samalla kun brittiressu taapersi tuhosta toiseen.

        Oletko tukenut mielipiteitäsi nyt viidellä vai jopa kuudella eri nimimerkillä, tässäkin lyhyessä keskustelussa? Minkä takia? Mahdat saada siitä kovastikin lisävoimaa :)


    • SpeeriäLainaten

      PLOESTI OIL FIELDS, AIR RAIDS ON

      PLOESTI OIL FIELDS, AIR RAIDS ON (1941–1944). Refineries located near Ploesti, Romania, provided one-third of the oil supply of the Axis forces in World War II, making the oil fields a crucial Allied target. Minor air attacks by the Russians in 1941 and the United States in 1942 were ineffective. The Germans, anticipating further strikes, increased their defenses.

      By mid-1943 a force was available for a one-time attack. Three U.S. Liberator groups based in England joined Major General Lewis H. Brereton's two Ninth Air Force groups in Libya. Brereton planned a low-level attack; this unusual strategy required special flight training over a simulated Ploesti site constructed in the desert. At dawn on 1 August, 177 aircraft were airborne on a 2,300-mile mission. Simultaneous treetop strikes were planned against eight refineries. Fierce battles ensued in the developing inferno of the target area. Fifty-four aircraft were lost and fifty-five damaged by defending guns, fighters, airships, and bombs. Refinery production was reduced by about one-half.

      Drive With Uber - Partner With The Industry Leader.

      Partner With The Industry Leader. Weekly Pay Plus Flexible Hours.

      Uber.com ▼

      Major General Nathan F. Twining's Fifteenth Air Force, based in Italy, struck the oil fields again in April 1944, opening a successful high-altitude campaign that continued until 19 August. Bomber crews dreaded meeting Ploesti's defenses, which included flak guns, German fighters, and smoke screens. Campaign bomber sorties numbered 5,287, with a 3.6 percent loss. The British contributed 900 night sorties. Combined with attacks on German refineries by other forces, the campaign deprived the Germans of a sizable quantity of the fuel essential for war.

      BIBLIOGRAPHY

      Dugan, James, and Carroll Stewart. Ploesti: The Great Ground-Air Battle of 1 August 1943. New York: Random House, 1962.

      http://www.encyclopedia.com/history/dictionaries-thesauruses-pictures-and-press-releases/ploesti-oil-fields-air-raids

      ---

      Kovasti koettivat Liittoutuneet Ploestia pommittaa. Speerin kirjassa Diktaattorin työkaluna mainitaan sivuilla 201-203 kuinka 12.5.1944 Leunan synteettisten polttoainetehtaiden pommitus pudotti päivätuotannon 5850 tonnista 4820:een tonniin ja kuinka lentokonepolttoainevarastot 574000 tonnia riittäisivät kompensoimaan tuotannon laskua 19 kuukauden ajaksi, vaikka tuo määrä 574000 tonnia edusti vai 3 kk:n tuotantoa. Sivulla 203 keerotaan kuinka 16 kuumeisen korjauspäivän jälkeen oltiin pääsemässä tuotannon vanhalle tasolle kun 28.-29.5.1944 tuli uusi pommitusaalto ja se aiheutyi aiempaa suuremman tuhon ja samanaikaisesti tehty Ploestin pommitus pudotti tuotannon puoleen. 22.6.1944 pommitukset uusiutuivat ja 9/10 osaa elo 90% lentokonepolttoaineen tuotannosta oli pois pelistä. Päivittäi tuotettiin enää 632 tonnia. Heinäkuun 17. saavutettiin vielä 2307 tonnin tuotanto eli n. 40% lähtötasosta, mutta jo 4 päivän päästä eli 21.7. tuli uusi pommitus ja tuotanto romahti 120 tonniin päivässä. 98% lentokonepolttoaineen tuotannosta oli tuhottu. Heinäkuun lopulla Leunan laitosten päivätuotanto saatii nostettua 609 tonniin eli n.10% lähtötasosta. Elokuussa 1944 taso oli 10%, syyskuussa 5% ja vasta marraskuussa 1944 onnistuttiin 28% tasoon eli 1633 tonnia päivässä.

    • näin-on-näreet

      Totta kai liittoutuneet pommittivat Ploestin öljykenttiä. Saihan Saksa sieltä lähes 20% tarvitsemastaan polttoaineesta tai sen valmistamiseen tarvittavasta raaka-öljystä. Mutta keskeisintä asemaa sillä ei enää vuonna 1944 siis ollut. 20% on 20% muttei 100%:ia.

      • helpoin_ratkaisu

        Jos jo valmiiksi on paha pula ja siitäkin leikataan vielä 20 % niin kyllä tilanne on huono. Ei sitä voi vähätellä kuten eräät näkyvät tekevän. Kannattaa muistaa sekin, että keinotekoinen öljy oli erittäin kallista valmistaa ja tuo 20 %:kin vaati lisää tehdaskapasiteettia.


    • Wetterhoff

      Polttoaineen synteettisen tuottamisen Saksalle aiheuttama lisäkustannus oli vain noin 2% koko Saksan sotatuotannosta joten tulokseen päästiin resurssimittareilla leikkaamalla muuta tuotantoa tuon verran. On siten valinnan paikka tuotetaanko 12 000 panssarivaunua joihin on polttoainetta vai tuotetaanko 12 240 panssarivaunua joihin ei riitä polttoainetta.

      • Hotterweff

        Ihan suotta se Hitleri ahnehti Ploestia ja Azebaidzanin öljyä.
        Sotaa olisi hyvin voitu käydä tuottamalla polttoaine mitättömällä kustannuksella kotimaassa.
        Olisi vapautunut resursseja täsmäiskuihin,päin Stalinin pläsiä!
        Sitä puhuttaisiin saksaa kotikielenä!


    • Stroganov

      Vuonna 1938 Saksan öljyn kulutus oli 44 miljoonaa barrelia (barreli noin 158 litraa). Se katettiin 28 miljoonalla tynnörillä merentakaisista lähteistä, 3.8 miljoonalla barrelilla eurooppalaisista lähteistä (joista 2.8 miljoonaa barrelia Romaniasta) sekä samoin 3.8 miljoonalla barrelilla kotimaisesta öljylähteistä (joita oli eteenkin Itävallassa). Loput noin 9 miljoonaa barrelia tuli synteettisen tuotannon kautta. Eli synteettinen tuotanto oli silloin noin 24 650 barrelia päivässä tai lähes 117 000 tonnia kuukaudessa. Sodan puhjettua oli Saksan öljy- ja polttoainevarastojen määrä kaikkiaan noin 15 miljoonaa barrelia eli 2.37 miljoonaa tonnia.

      Sotaoperaatioiden kautta Saksa hankki 5 miljoonan barrelin verran öljyä Tanskasta, Norjasta, Benelux-maista ja Ranskasta sekä ostojen kautta 4 miljoonaa barrelia Venäjältä vuonna 1940 sekä 1.6 miljoonaa barrelia vuoden 1941 alkupuoliskolla. Kaikkiaan näitä kautta hankittiin siis 10.6 miljoonaa barrelia lisää. Sotilasjohdon tutkimus toukokuussa 1941 paljasti että sotavoimat tarvitsivat 7.25 miljoonaa barrelia kuukaudessa polttoaineita sekä että oma tuotanto kattoi vain 5.35 miljoonaa barrellia kuukaudessa. Polttoainetta tarvitsi myös muutkin kuin sotavoimat. Rauhanaikana sitä oli kulutettu siis 3.67 miljoonaa barrelia kuukaudessa. Nyt asevoimat yksinään kulutti tuplasti saman verran kuukaudessa.

      Romanian öljyn tuonti kasvoi vuoden 1938 2.8 miljoonasta tynnöristä vuoden 1941 noin 13 miljoonaan barreliin mutta tuosta tasosta ylöspäin ei enää juurikaan päästy. Siihen se tyssäsi. Ploestin öljykenttien pommitukset elokuussa 1943 pudottivat niiden jalostuskapasiteettia 50%:lla (toinen tekijä oli Tonava-joen miinoittamisen aikaansaamat ongelmat) . Osa syy siihen että Saksa sai vain puolet Romanian öljyntuotannosta johtui siitä ettei Saksa kyennyt toimittamaan vastineeksi Romanialla raaka-aineita ja tuotteita vaikka oli luvannut. Tästä huolimatta Romania toimitti vuoden 1944 ensimmäisellä puoliskolla 7 miljoonaa barrelia. Mutta kuten tiedämme Romanian öljyn merkitys oli jo muutenkin alkanut laskea Saksan polttoainetuotannossa.

      Saksan oma öljyntuotanto, maaöljylähteet, tuottivat vuonna 1938 siis vain 3.8 miljoonaa barrelia mutta tuo tuotanto eteenkin Itävallan kenttien hyödyntämisen takia kasvoi vuonna 1944 jo 12 miljoonaan barreliin eli lähelle Romanian tuonnin osuutta. Synteettisen polttoaineen tuotanto kasvoi vuoden 1938 noin 9 miljoonasta vuoden 1943 noin 36 miljoonaan barreliin. Määrä oli kolme kertaa suurempi kuin mitä Saksa sai omista (maa)öljylähteistään. Ja lähes kolme kertaa niin paljon mitä saatiin Romaniasta.

      Saksalla oli prosessi menossa nostaa synteettisen polttoaineen tuotanto vuoteen 1946 mennessä jo 60 miljoonaan barreliin ja tähän se olisi ilman liittoutuneiden pommitusten alkamista päässytkin, tai ainakin lähellä. Yhdessä kotimaisen öljytuotannon kanssa omavaraisuus olisi ollut saavutettavissa eikä orjatyövoimaa käyttämällä prosessi olisi ollut ylitsepääsemätön.

      Täysin selvä asia on myös se ettei Romanista ollut saatavissa enempää kuin tuo 13-14 miljoonaa barrelia vuodessa. Yhtä selvää oli myös se että liittoutuneet olisivat kyllä estäneet Natsi-Saksan sotakoneen mahdollisuudet hyödyntää Neuvostoliiton öljykenttien hyödyntämisen. Ei se niin helppoa ole tuottaa öljyä tuhansien kilometrien päässä alueella jotka olisivat vain laajentaneet RAF:n ja USAAF:n pommitusoptioita. Neuvostoliiton haavoittuva rautatie- ja maantieverkosto olisi strategisilla pommituksilla tehty kulkukelvottomaksi. Itse asiassa Keski-Euroopan tiheä ja kehittynyt verkosto tarjosi parempia mahdollisuuksi kiertää pommituksen aiheuttamat pullonkaulat kun taas Neuvostoliitossa yksittäiset sillat ja risteysasemat olivat tuhoutuessa katastrofaalisia Saksan polttoainekuljetuksille.

    • gfhfghdfgsdf

      Eniten ihmetyttää se poliitikkojen ja kenraaleiden sokeus olla tajumatta sitä miten köykäisin eväin Saksa lähti voittamaan sotaa. Ei polttoainepula ollut ainoa puute. Kaikenkaikkiaan noin 80 miljoonan asukkaan Saksalla ei ollut mitään eväitäkään nousta maailmanvallaksi. Jostain syystä jotkut rajoittuneella maailmankuvalla varustetut jääkärit ja AKS-läiset saattoivat hurahtaa moiseen. Olisi älymystön Suomessakin pitänyt tajuta että sellaiseen asemaan pääsee vain meriä ja ilmatiloja kontrolloivat imperiumit. Saksalla puuttui monet osa-alueet nousta todelliseksi imperiumiksi.

    • nbvmnmvbn

      Saksalaisen jalkaväkidivisioonan rakenne: noin 900 erityyppistä moottoriajoneuvoa joista 500 kuorma-autoa ja 5 000 hevosta vaati päivittäin:

      - 53 tonnia heinää ja kauraa
      - 54 tonnia ruokatarvikkeita
      - 20 tonnia polttoainetta
      - 1 tonni voiteluaineita
      - 12 tonnia sekalaisia tarvikkeita
      - 150 tonnia erityyppisiä ampumatarvikkeita

      Tuo määrä näyttää viittaavan tilanteeseen jossa divisioona ei ole levossa muttei myöskään kovimmassa taistelutilanteessa.

      Panssaridivisioonassa oli yleensä noin 3 000 erityyppistä moottoriajoneuvoa. Päivittäin se tarvitsi keskimäärin noin 30 tonnia tarvikkeita jos se ei ollut taistelussa ja noin 700 tonnia mikäli oli taistelussa. Yleisenä keskiarvona pidettiin 300 tonnia per päivä. Jalkaväkidivisioona tarvitsi 80 tonnia tavaraa päivittäin mikäli ei ollut taistelussa ja peräti 1100 tonnia tarvikkeita päivittäin olleessaan kovassa taisteluissa. Saksalaisten itärintaman noin 160 divisioonasta keskimäärin noin 20% oli motorisoituja, mekanisoituja tai panssaridivisioonia. Näin ollen moottoriajoneuvomäärä on ollut 160 divisioonalla noin 210 000. Todellisuudessa divisioonien moottorikalustovajaus oli tuntuva, usein 30-50%. Kuorma-autojen määrä tuskin on ollut edes 100 000 sillä tyypillinen jv-divisioonan kuorma-automäärä oli usein vain 300-400.

      Oxfordin tutkimus vuoden 1944 materiaalitarpeesta kertoi että länsiliittoutuneiden divisioona tarvitsi keskimäärin 650 tonnia tarvikkeita päivässä kun taas Saksan divisioonan tarve oli leikattu 200 tonniin.

      Ylipäätänsä noita materiaalivirtoja arvioitaessa ne voivat olla vahvasti yläkantissa sillä mm. divisioonat sodan loppuvaiheessa (varsinkin Saksalla) olivat vajaalukuiset henkilöstöltään. Useiden vahvuudet heiluivat jossain 5 000 - 8 000 välillä eikä näitä määrävahvuisia yli 15 000 miehen divisioonia tainut olla juuri yhtään. Tai ei ainakaan montaa päivää.

      • suunnitelmat.pettävät

        Ennen Normandiaa liittoutuneiden suunnittelijat laskivat materiaalitarpeeksi 800 tonnia per divisioona per päivä. Mutta määrä putosi nopeasti 650 tonniin koska odotettua kiivasta puolustamisen takia tarvittamaa materiaalikulutusta ei ollutkaan ja myöhemmin todellinen tarve putosi siitäkin puoleen, siis noin 300-350 tonniin per divisioona. Saksan miesmäärältään pienempien ja vähemmän motorisoidummat divisioonat jotka kuluttivat mm. tykistön ammuksia länsivaltojen divisiooniin verrattuna tuskin edes kolmaosaa selvisivät luultavasti selvästi alle tuon 200 tonnin. Koska saksalaisten materiaalitappiot olivat valtavat Normandian operaatiossa (paljon suuremmat kuin esim. Bagrationissa Valko-Venäjällä) oli huoltotarve vielä tuotakin vähäisempi. Sitäpaitsi Saksa ei liittoutuneiden ilmaherruuden takia pystynyt toimittamaan edes tuota minimäärääkään.

        Ranskassa kesällä 1944 olleet saksalaisdivisioonat ovat todellisuudessa "tarvinneet" tuskin enempää kuin 100 tonnia päivittäin. USA:n ja Britannian divisioonia lukuunottamatta melkein kaikkien armeijoiden huolto tökki ja melko pahasti eikä ihanteellisiin toimitusmääriin juuri päästy. Se intensiivinen taisteluvaihekin keski monilla divisioonilla vain muutaman päivän sillä kovat tappiot johtivat siihen että noita divisioonia ei pitkiä aikoja taistelujen paineessa voitu käyttää. Poisvetämistä edesauttoi se ettei huolto kuitenkaan pelittänyt vaikka huoltoporras yritti parhaansa.


    • Joonas-Castren

      Saksan Grosstransportraum-systeemi toimitti kesäkuussa 1942 itärintamalle vain 47 000 tonnin kapasiteetilla materiaalia mutta siihen ei tietenkään sisällä rautatiekuljetukset sekä eteenkin Baltian suunnalla huomattavan tärkeät laivakuljetukset. Oikeastaan tuon Grosstransportraumin toimitus kohdistuu ehkä enemmän etelässä operoivalle sotavoimalle johon laskettiin kuuluvan jotain 60-70 divisioonaa. Mutta silti toimitusmäärät ovat olleet siis yllättävän alhaiset. Varsinkin kun pian nuo toimitusmatka pitenivät. On ihan toista rahdata 47 000 tonnin kapasiteetilla tavaraa 40 kilometriä kuin vaikkapa 200 kilometriä. Tämä oli juuri se tekijä polttoainerajoitteen kanssa mikä aiheutti sen että maasota oli yleensä parinsadan kilometrin etenemistä ja sen jälkeen logistiikkaongelmat lopettivat hönkimisen siihen paikkaan. Oli tyypillistä että tuollaisen nopean etenemisen jälkeen offensiivit tyssäsivät useiksi kuukausiksi. Siksi tuo II maailmansodan maasota ei ollutkaan mitään "ratkaisevaa". Läpimurto ei useimmiten johtanut mihinkään "lopulliseen voittoon".

      Muuten Normandiassa liittoutuneiden GTR-komppaniat toimittivat melko lähelle samalla kapasiteetilla materiaalia kuin Saksan itärintaman Grosstransportraum kaksi vuotta aiemmin. Tuossa vaiheessa nuo Normandian maihinnousseet voimat (noin 800 00 heinäkuussa) olivat kuitenkin aika rajoitetulla alueella ja toimitusmatka olivat melko lyhyet - vielä. Syyskuussa 1944 tilannekuva totaalisesti muuttui ilman että Saksan armeija siihen mitenkään ratkaisevasti puuttui.

      On siis varsin luonnollinen selitys taustana sille miksi myös puna-armeijan hönkiminen Suomeen alkoi pahasti tökkiä heinäkuussa 1944. Matka Leningradista ja Muurmannin radasta kasvoi kasvamistaan eikä puna-armeijan logistiikka ollut alkuunkaan länsimaista tasoa vaikka rima oli laitettu jo valmiiksi äärimmäisen alhaalle.

    • FRHFXV

      Neuvostoliiton rautatieverkosto oli harva eikä millään kyennyt takaamaan esim mororisoitujen joukkojen siirrot. T-34 panssarivaunujen valtava ongelma oli panssarin heikkous maantiemarsseilla. Harva läpäisi 200 kilometrin matkan. Varmaan eräs syy miksi NL:lla oli vuoden 1943:n lopussa noin 10 000 panssarivaunua mutta niistä vain 2 000 oli rintamajoukoilla. Toinen syy oli suurten tappioiden takia pullonkaulaksi tullut koulutettujen ps-miehistöjen puute.

      Sodassa suurta osaa kalustoa ei tosiasiassa koskaan kyetty toimittamaan asevoimille rintamakäyttöön. Kaluston puute ja divisioonien jatkuva krooninen miehistöpula näin helpotti huoltoa eikä myöskään polttoainetta välttämättä tarvittu niin paljon kuin pelättiin. Polttoaineen ja muun roinan tarve ja kysyntä oli todennäköisesti suurinta kesä-heinäkuussa 1941 mutta asteittain väheni kun huollettavien määrä laski ja siitä lähtien divisioonat olivat miehistöpulassa.

    • LJKJJV

      20 panssaridivisioonalla ja 120 jv divisioonalla on noin 120 000 kuorma-autoa ja jos jokainen imaisee päivässä 50 litraa polttoainetta on kulutus noin 6 000 tonnia muu (kevyempi) moottorikalusto käyttää sen verran että tuolla kalustolla kokonaiskulutus jäisi jonnekin 8 000 - 10 000 tonniin per päivä. Mitä 2 000 taistelupanssaria kuluttaa riippuu tilanteesta. Taisteluissa niistä joka tapauksessa on jatkuvasti vain osa ja suuret joukkojensiirrot tapahtuivat rautateitse.

      • zxcvbnmkl

        Kuorma-autoja oli muillakin kuin divisioonilla joten lukeman voi kertoa kahdella vaikka kulutus olisikin jäänyt 50 litraan päivässä. Siis 20 000 tn ja kuukaudessa 600 000 tn ja vuodessa 7 200 000 tn.


    • Burlakov

      Saksan koko polttoainetuotanto ja tuonti vuoden 1944 alussa oli 800 000-900 000 tonnia kuukaudessa ja siitä lentopolttoainetta oli keskimäärin 170 000 tonnia. Koska laivasto ja siviilipuoli tarvitsi omansa ja myös ajoneuvoja oli Luftwaffella ja Kriegsmarinella ei armeija ole voinut edes kuluttaa 500 000 tonnia kuukaudessa.

      Luultavasti divisioonissa ja muissa yhtymissä ollaan oltu kaukana ajoneuvojen määrävahvuuksista. Vajaus on voinut olla jopa 50%.

      • Kaarle-Martel

        Saksan itärintaman joukoilla oli rintamakäytössä vuoden 1943 lopussa tosiasiassa vain noin 920 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Mutta myös puna-armeijalla vain 2 200. Ylipäätänsä todellisessa käyttökunnossa olevien taistelupanssarien määrät ovat olleet selvästi pienemmät kuin mitä umpimähkäisiin arvioihin tukeutuvat historioitsijat usein esittävät. Juuri tämän tapaisten syiden takia armeijat usein selvisivät luultua pienemmillä polttoaine- ja ammusmäärillä. Ja jos vajausta ei ollut kovinkaan paljon astuikin sitten logistiset ongelmat esille. Tämä selittää miksei II maailmansota ja sen maasota ollut myytistä huolimatta suinkaan mitään vauhdikasta menoa ja meininkiä.

        Maasodankäynnin luonne oli lopultakin rajallinen verrattuna laajalla ns. supertaistelukentällä (valtameret ja laajat ilmatilat) tapahtuvaan toimintaan. Suuria määriä materiaalia (valmistettuja tai valmistukseen meneviä) upotettiin tai tuhottiin pommituksilla. Maa-armeijat joutuivat vuosina 1939-45 alisteiseen asemaan modernissa sodankäynnissä. Mutta myytti maasodan keskeisestä osasta jatkaa sitkeää eloaan ihmisten ja muiden tarinankertojien päänupeissa.


      • KV-85

        Kesästä 1943 puna-armeijalla on ollut jatkuvasti käytettävissään yli 4000 panssarivaunua, lisäksi 1000 kpl reservissä. Sekä Kurskissa, että sen jälkeen on ollut joka operaatiossa 2000 T-34:ää.


    • Felix-Karvajalka

      Sotahistorian pitäisi huomioida paljon enemmän maasodan heikkoudet kuten logistiset ongelmat. Useimmat hyökkäykset eivät ollenkaan mihinkään lopulliseen voittoon vaan logistisiin ongelmiin. Sen sijaan todella järisyttävää tapahtui kuin vihollisen lentotukialukset upotettiin ja otettiin laajat merialueet ja koko ilmatila kontrolliin ja alettiin kuristamaan vihollisen kyky ylipäätänsä jatkaa sotaa. Kaikkein tärkeintä oli saada vihollismaan naiset nalkuttamaan omille miehilleen siitä että tämä typerykset pitkittävät vain kansan kärsimystä ja että sota on jo hävitti. Nalkuttavat akat romahduttavat sotainnon.

    • Kummaa kun Saksan johto ei tuota tiennyt vaan todellakin luuli öljyä tarvitsevansa. Harmi Saksalle kun et ollut sitä aikanaan heille kertomassa.

      -----Sen sijaan todella järisyttävää tapahtui kuin vihollisen lentotukialukset upotettiin ----

      Ihan tiedoksesi vaan, että Euroopan sodassa ei käytetty lentotukialuksia, ne kun eivät seilaa maalla.

      • anni_vähä_funtsii

        "Ihan tiedoksesi vaan, että Euroopan sodassa ei käytetty lentotukialuksia, ne kun eivät seilaa maalla."
        Anni se osaa taas :)
        Niin, jos puhe on vain maalla liikkuvista tukialuksista, niin ei niitä tosiaan Euroopassa käytetty.
        Tämä ei siis koske merellä liikkuneita tukialuksia????
        Anni saa aina hyvälle tuulelle. Kauhea kiihko päällä, mutta mistään ei tiedä eikä tajua mitään. Muistaahan kaikki Annin kuolemattomat työkenttä ja 50 cal jutut?


    • H.M.S.Moilanen

      Romanian öljy ei koskaan muodostanut edes kolmasosaa Saksan polttoainelähteistä ja aivan samoin kuin synteettisen polttoainetuotannonkin tapauksessa Ploestin tulevaisuus oli sidoksissa siihen kykeneekö Luftwaffe puolustamaan Saksan energialähteitä liittoutuneiden pommituksilta. Puna-armeijasta huolimatta Saksa ei olisi kyennyt suojaamaan myöskään Ploestin öljytuotantoa.

      Jos Luftwaffe olisi onnistunut tehtävässään olisi synteettisen polttoaineen tuotannon lisäys viimeistään vuonna 1946 Saksan omien öljylähteiden (Itävalta, Saksan pohjoisosat) kanssa korvannut täysin Romanian öljyn tuonnin.

      Synteettisen tuotannon kalleus oli aika yhdentekevä juttu tilanteessa jossa Saksa upotti miljardeja markkoja V-2 tuotantoon. Tuo lisäkustannus (polttoaine oli 2.5 kertaa kaliimpi kuin Romania öljystä jalostettu) merkitsi muutamaa prosenttia koko teollisuustuotannosta. Ja lisäkulu revittiin vaikka sotavankien ja sopimustyöläisten selkänahasta.

      • et.osaa

        Kun polttoaineista on jo valmiiksi huutava pula ja siitäkin vähästä tempaistaan lähes kolmasosa pois niin kipeetä se tekee. Turhaa sinun on selittää että ei se tunnu missään kun on vain alle kolmasosa.


    • perunakysymys

      Liian paljon moottorikäyttöisiä vempeleitä. Sakut unohti Ludendorfin opetukset kuinka sota on perunakysymys ja sen, että armeija marssii vatsallaan.

      • Possunlihaa

        Luftwaffen porukka piti rangaistuksena Suomeen joutumista, täällä ei saanut sota-aikana liharuokaa.


    • bensiinjaam

      Eikö kukaan mainitse Eestissä sodan aikana tuotettua polttoaineita. Saksan laivasto käytti sitä Itä-merellä? Palavasta kivestä tehtyä poltto-ainetta oli paljon .

    • bvncvbncvb

      Ploestin öljyn varaan Saksa saattoi parhaimmillaan rakentaa sodankäynnissään tarvittavan polttoaineen vain 20%:sti. Jo ennen sotia oli yleisesti öljyalalla tiedossa että Ploestin öljyvarannot eivät kasva ja että tuotantoa ei pystytä juuri lisäämään. Esim Luftwaffe oli yli 90%:sti synteettisen polttoainetuotannon varassa. Kiistattomalta näyttää nyt jälkeenpäin se että kun Saksa aloitti sotilaallisen varustelunsa käytännössä vasta vuonna 1936 niin maa ei mitenkään pystynyt rakentamaan noin lyhyessä ajassa riittävän voimakasta ilma-asetta, riittävän voimakasta laivastoa eikä riittävän mekanisoitua armeijaa ja kaiken lisäksi rakentamaan synteettistä polttoainetuotantoa joka olisi taannut yhdessä kotimaisen (Itävalta, Saksa) öljytuotannon kanssa omavaraisuuden esim. 100 miljoonan barrelin tuotannnolle.

      Kohtalokkain oli Luftwaffen epäonnistuminen päätehtävässään: suojata omaa sotatuotantoa ja omaa laivastoa sekä maavoimia. Teräksen ja alumiinin tuotannon suhteen sekä perusraaka-aineiden suhteen Saksa sen sijaan oli kohtuullisen omavarainen varsinkin hankittuaan aluevaltauksia. Mutta aluevaltauksien kuten Ranskan haltuunotan negatiivinen vaikutus oli siinä että nuo alueet aluksi vaativat Saksalta enemmän kuin mitä se usein sai vastineena. Nehän olivat myös Britannian merisaarron vaikutuksen alaisia.

      Nyt jälkeenpäin on myös täysin selvä että Luftwaffen heikkouksien takia Saksa ei olisi saanut mitään oleellista hyötyä myöskään Kaukasian öljylähteiden hallinnasta. Ne olisivat olleet länsivaltojen strategisen hyökkäysen maalitauluja ja tuo valtaus olisi vain vetänyt Saksan luonnollisia niukkoja voimavaroja pahemmin hajalle. Natseilla ei myöskään ollut alkeellistakaan tajua miten vallattuja maita, eteenkin idässä olisi pitänyt kohdella. Törkeys kalahti omaan nilkkaan.

      • Sinätyhmäpölhö

        Ploestin öljytuotanto jatkoi kasvuaan vuoteen 1980.


      • antiaatu

        "kun Saksa aloitti sotilaallisen varustelunsa käytännössä vasta vuonna 1936 niin maa ei mitenkään pystynyt rakentamaan noin lyhyessä ajassa riittävän voimakasta ilma-asetta, riittävän voimakasta laivastoa eikä riittävän mekanisoitua armeijaa"

        Saksa aloitti uudelleenvarustautumisensa jo 1920-luvun alussa. Versaillesin sopimus sen kyllä kielsi, mutta sitä kierrettiin mm. tekemällä sitä Neuvostoliitossa. Toki Hitlerin valtaannousu kiihdytti toimintaa.


    • Jetpilot

      Eli yhteenvetona voi tästäkin (ja monesta muusta keskustelusta) vetää sen johtopäätöksen että Saksa ei olisi tarvinnut öljyntuontia vaan STRATEGISEN POMMIKONEEN ja hups, sillähän se olisi sodan voittanut.

      • Ruutela

        Hitler oli enempi stukamiehiä, aivan kuin palstalaisetkin.


    • V.P.Lehto

      Elokuun 1.päivän 1943 Ploestin pommitukset joihin osallistui 177 B-24 Liberator pommikonetta onnistui ensimmäisen kerran pahasti horjuttamaan tuotantoa kun 42% tuotannosta saatiin pois pelistä. Speerin hallinnolle isku oli shokki joskin tuollainen 42% tarkoitti köytännössä 10% Saksan polttoainesaatavuudesta jos Saksan osuus Ploestin tuotannosta pidettiin ennallaan. Tuotanto saatiin kuitenkin palautettua lähes ennalleen. Mutta seuraukset muuten olivat laajat: Luftwaffe veti idästä ja Italiasta hävittäjävoimia kotirintamalle. Siis Saksan maavoimat jätettiin tulemaan toimeen omillaan. Kun tuli valinnan hetki suojataanko armeijaa vai sotatuotantoa valinta kohdistui ilman mitään epäselvyyttä jälkimmäiseen. Armeija oli arvohierarkian pahnan pohjimmaisena.

      • Jetpilot

        Tuo elokuun 1. päivän aikana tehty pommitus oli oikeastaan katastrofi USAAFille. 53 liberatoria ja 660 miehistön jäsentä menetettiin. Lisäksi vaurioituneita koneita oli 55 kpl joista 30 meni hylkyyn. Seuraavan kerran Ploestia pommitettiin vasta huhtikuussa -44.


    • lopullinen-totuus

      Synteettistä polttoainetuotantoa ja sen kalleutta päivittelevien kannattaa muistaa että raakaöljyn tynnyrihinta USA:ssa sotavuosina oli noin 1.2 dollaria. Saksan synteettisen tuotannon kustannus oli siis 2.5 kertoimella 3 dollaria per barreli vuonna 1943 jolloin ylimääräinen kulu jäi alle 2 dollariin siis noin 5 Reichsmarkiin. Koska tuotanto oli vuonna 1943 noin 36 miljoonaa barrelia jää lisäkustannus itseasiassa vain 180 miljoonaan Reichsmarkkiin joka on todella vähän kun Saksan sotatuotannon arvo oli peräti 35 miljardia RM:ää. Lisäkulu vain 0.5%.

      Entä paikkaansapitämättömän "kymmenkertaisen lisäkustannuksen" tapauksessa? Synteettisen polttoainetuotannon lisäkulu olisi silloin ollut 11 dollaria per tynnöri eli 396 miljoonaa dollaria eli noin 1 miljardia RM:ää joka oli 2.82%.

      Jopa tuo viimeksimainittu väite ei tue teoriaa että synteettinen polttoaine lisäkustannukseltaan olisi ollut katastrofaalisen kallista Saksan sotataloudelle ja heikentänyt muita ponnisteluja merkittävästi. Sen sijaan tuon tuotannon pommittaminen 85%:sti pois oli katastrofi ei ainoastaan Luftwaffelle vaan koko Saksan sodankäynnille.

    • VkvVkvbn

      Tänä päivänä synteettisen öljyn jalostuskustannus on laskettu nostavan jalostusvaiheen hintaa 40-75 dollari barrelilta kun normaali raakaöljystä tapahtuma nostaa vain 20-55 dollaria. Keskimäärin lisäkustannus on siis lopulta vain 20 dollaria. Koska vuoden 1942 1 dollari vastaa tämän päivän noin 15.5 dollaria on aika uskottavaa että SUOJATUSSA TUOTANTO-OLOSUHTEISSA Saksan synteettinen tuotanto olisi tuonut reilun dollarin tai korkeintaan 2 dollarin lisäkustannuksen.

      Kuinkahan paljon Britannia olisi sota-aikana tiukan paikan tullen maksanut USA:lle öljystä jos USA olisi puristanut hinnalla? Eiköhän kyse ollut siitä että haluttua tuotetta valmistettiin maksoi mitä maksoi. Kysymys oli vain siitä pystyttiinkö tuottamaan polttoainetta, lentokoneita, laivoja jne. Suomikin suostui maksamaan niistä StuG III rynnäkkötykeistä tuplahinnan. Vai olisiko niin että se tuplahinta olikin se oikea ja että kaiken sotamateriaalin hinta on jälkikäteen laskettu alakanttiin? Saksa käytti yli 11 miljardia 25 000 lentokoneen valmistukseen vuonna 1943 jolloin kappalehinnaksi keskimäärin tulee peräti 440 000 RM. Se on kaukana yksimoottoristen väitetystä 100 000 -130 000 ja kaksimoottoristen noin 250 000 (2/3 tuotetuista yksimoottorisia).

    • C.G.E.Mannerheim

      Hajo Holbornin "History of Modern Germany"- teoksessa on kirjoittajan maininta jonka mukaan synteettisen öljyn tuottaminen maksoi 4-5 kertaa enemmän kuin maaöljyn, mutta tieto on peräisin 1930-luvulta jolloin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli alimmillaan 0.65 dollari barrelli ja sodan puhjettua 1 dollari Usassa, ja myöhemmin 1.20.

      Synteettisen hinta on ollut noin 3-3.5 dollaria barrelilta kun sen tuotanto kasvoi ja käytössä oli halpaa työvoimaa. Ns orjatyövoiman osuus nousi synteettisen polttoaineen tuotannossa lähes kolmasosaan työvoimasta.

      Vertailukelpoisempi Saksan tapauksessa on Romanian öljy johon verrattuna synteettisen hinta vuonna 1942 oli 150% korkeampi. Suurin ongelma synteettisen tuotan kannalta oli sen alttius pommituksille. Tosin sama koski myös Saksan ja Itävallan maaöljyn tuotantoa sekä kuten 1943-44 nähtiin myös Ploestin tuotantoaluetta. Toistuvilla jatkuvilla pommituksilla näitä laitoksia ja tuottoa saatiin tuhottua. Ensimmäisen kerran Romanian öljytuotantoa vakavasti vaurioitettiin elokuussa 1943.

      Kuten näemme Saksan uhat olivat siinä ettei se pystynyt riittävästi suojaamaan tuotantoa oli ne sitten synteettistä tai tavanomaista kotikamaralla, tai sitten öljyntuotantoa Romaniassa. Yhtä huonosti olisi käynyt Saksan öljyntuotannolle Kaukasuksella. Luultavasti olisi tuo Bakun ja Maikopin touhu ollut Saksalle vieläkin tahmeampaa ottaen huomioon infrastruktuurin tason siellä. Logistinen ongelma olisi ollut äärettömän hankala.

      • Görlitz

        Barrelin tuottamisen "ylimääräinen kulu" Saksalle on ollut 3 dollaria jos käytössä olisi ollut palkkatyövoima. Tiettävästi synteettisen tuotannon työväestä 1/3 oli "orjia". Sillä on tiettyjä kuluja saatu pois. Saksan markkoja on siis mennyt 6 RM/barreli enemmän. Siis ennenkuin laitoksia pommitettiin. Ylimääräisen kulun hinta ollut jotain 250-300 miljoonaa RM:ää. Jotain 6-8% betonisen suojarakentamisen vuosikuluista.


    • Kaarle-Martel

      Lopultakin Saksan sotakoneen lähettämisessä syöksyyn tarvittiin pitkän matkan saattohävittäjät ja USAAF:n pudottamat 215 000 tonnia pommeja polttoainetuotantolaitoksia vastaan. Ei riittänyt että laitokset tuhottiin. Ne oli pommitettava uudelleen hajalleen. Sama koski lentokonetuotantolaitosten pommituksia.

      Saksan armeijan romahdukseen liittyi oleellisesti ilmasuojan puute ja liikkuvuuden puute. Saksan armeijan suorituskyky ei yleensäkään ollut hääppöinen. Jopa ns motorisoiduille divisioonilla vain yksi pataljoona liikkui panssaroiduissa kuljetusajoneuvoissa. Näitä pidettiin "valiodivisioonina".

      Koko asevoimien suorituskykyisin joukko oli 100-200 sukellusveneen osasto Atlannilla. Jodl oli oikeassa sanoessaan että Luftwaffen epäonnistuminen ja länsivaltojen strateginen ilma-ase (airpower) ratkaisi sodan.

    • SpeerinMuistelmista

      Öljynsaantivaikeudet heijastuivat suoraan kemianteollisuuteen ja ammustuotantoon. Speer kertoo muistelmissaan, Olin diktaattorin työkaluna, kuinka 1944 syksyllä ammuksiin lisättiin 30% suolaa kun räjähdysaineesta oli pulaa öljypulan takia. Suolalla saatiin ammuksen paino kohdalleen, mutta niiden teho heikkeni valtavasti.

    • eläköön-tieto

      "Usein toistetaan stalinistista mantraa jonka mukaan Romanian Ploestin öljy oli Saksalle keskeinen lähde "

      Kas vain miten tieto lisääntyy. Nyt jo Saksan koko johto Hitleristä alkaen olivatkin stalinisteja toistellen Stalinin heille syöttämiä juttuja. Eläköön näin suuri tietämys.

    • Stieglitz

      Taitaa se todellinen ongelma tämän Ploestin kentän merkittävyyden arvioinnissa olla juuri siinä että kestostalinistit ja Neuvostoliiton hypettäjät väittivät vuosikausia että vasta Ploestin öljykenttien joutuminen puna-armeijan haltuun romahdutti Saksan polttoainetilanteen. Myös muutkin kuin neuvostofanit ovat moiseen loveen langenneet. Mm. Blitzkrieg Myth- ja Death Ride-kirjan kirjoittaja John Mosier haastattelussa erehtyi tätä väittämään.

      Tosiasiassa Saksan polttoainetuotannon ongelmat alkoivat toukokuussa 1944 kun ensimmäisen kerran vakavasti liittoutuneiden pommitukset vaurioittivat Saksan polttoainetuotantoa. Katastrofi tuli kesäkuun pommituksissa, siis 2 kuukautta ennen kuin Ploest joutui puna-armeijan haltuun.

      Maaliskuussa joka jäi todennäköisesti polttoainetuotannon huippukuukaudeksi alle 20% polttoaineiden valmistukseen tarvittavasta raaka-aineesta oli tuontitavaraa ja tähän sisältyy siis myös Unkarista tuotu öljy. Mikäli synteettisen polttoaineen tuotanto olisi saanut jatkaa kasvuaan olisi Romanian öljyn osuus ollut elokuussa enää vain 16% Saksan polttoaineesta. Sitäpaitsi - Ploestin osuuden vähenemiseen keväällä ja kesällä vaikutti myös liittoutuneiden pommitukset. Ilman puna-armeijan rooliakin olisi Romanian öljyn painoarvo Saksan polttoainetuotannossa jatkanut laskuaan.

      Ongelma taitaa kestostalinisteilla piillä myös siinä etteivät he oikein käsitä sitä ettei NL:lla itsellään ollut todellista kykyä käydä strategista ilmasotaa.

    • Anonyymi

      》》Ihan huuhaata taas tämäkin avaus. Mikään maa ei tee öljyä kivihiilestä jos saa valmista öljyä. Mieti sitäkin miksi Saksa himoitsi ja tavoitteli niin vimmaisesti Bakun öljyä jos se teki ihan mielihyvin öljynsä itse ?《《

      Kuinka Saksa olisi kyennyt kuljettamaan Bakun öljyä Saksaan tai muualle jalostettavaksi?

      Kamelikaravaaneillako kuten kuskattiin polttoainetta Kubanin sillanpäässä olleille panssareille...

      • Anonyymi

        Ehkä se öljyn kuljetus ei olisi ollut Saksalle niin suuri ongelma kuin se on sinulle. Hitlerhän sanoi kesällä -42 "ellen saa Kaukasuksen öljyä niin minun pitää lopettaa tämä sota". Lausuma viittaa siihen, että Saksalla oli kuljetusneuvot olemassa vaikkei sinulla olekaan.


      • Anonyymi

        ”Kuinka Saksa olisi kyennyt kuljettamaan Bakun öljyä Saksaan tai muualle jalostettavaksi? ”

        Esim. Junalla. Niissä oli säiliövaunuja ja valmista bensaa vietiin niillä rintamille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Kuinka Saksa olisi kyennyt kuljettamaan Bakun öljyä Saksaan tai muualle jalostettavaksi? ”

        Esim. Junalla. Niissä oli säiliövaunuja ja valmista bensaa vietiin niillä rintamille.

        Näin olisi tehty normaalissa maassa. Natsi-Saksassa iso osa junakalustosta oli sen sijaan valjastettu kuljettamaan vangittuja siviileitä tuhoamisleireille.


    • Anonyymi

      Vaikka olisi ollut polttoainetta ja koneita, niin Saksasta loppuivat sotilaat, varsinkin koulutetut ja kokeneet. Vallatuilta alueilta olisi ollut mahdollista rekrytoida valtava määrä esim. neukuille katkeria vähemmistökansallisuuksia, mutta natsit mielummin tuhosivat väestön tai lähettivät isänmaahan orjatyövoimaksi. Tästä huolimattakin itärintamalla oli suuri määrä Neuvostoliiton kansalaisia Wehrmachtin ja SS:n kamppeet päällä.

      Parhaat joukot tuhoutuivat itärintaman loputtomissa lihamyllyissä 1941-1943. Myös P-Afrikan tappiot olivat yllättävän suuret kun miettii miten vähän niitä huomioidaan. Myöhemmät "kansankrenatööri"-divisioonat saatikka Volkssturm-yksiköt eivät olleet ihan samaa tasoa mitä varhaisempi kenttäarmeija.

      • Anonyymi

        Olen lukenut noin 30-40 saksalaisen muistelmia sodasta, lentäjien, panssarimiesten, mosurienkin, kaikissa on kerrottu polttoainepulasta, milloin se sitten kenenkin mielestä oli alkanut vaihtelee, syksystä 1944 alkaen on polttoainepula on ainakin jo ollut kaikille muistelijoille selviö, lentokoneita ja lentäjiä olisi ollut, vähät pa. käyttivät ne kokeneimmat lentäjät (niitä "huonoja" lentäjiä oli sattuneesta syystä, paha harjoitella lentämistä tarpeellisia määriä, kun sitä pa. ei ollut läheskään tarpeeksi).
        Motorisoidut maajoukot olivat myös "jumissa" samasta syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen lukenut noin 30-40 saksalaisen muistelmia sodasta, lentäjien, panssarimiesten, mosurienkin, kaikissa on kerrottu polttoainepulasta, milloin se sitten kenenkin mielestä oli alkanut vaihtelee, syksystä 1944 alkaen on polttoainepula on ainakin jo ollut kaikille muistelijoille selviö, lentokoneita ja lentäjiä olisi ollut, vähät pa. käyttivät ne kokeneimmat lentäjät (niitä "huonoja" lentäjiä oli sattuneesta syystä, paha harjoitella lentämistä tarpeellisia määriä, kun sitä pa. ei ollut läheskään tarpeeksi).
        Motorisoidut maajoukot olivat myös "jumissa" samasta syystä.

        Kyllähän polttoainepula vaikutti siihen, ettei lentäjille voitu antaa tarpeeksi lentotunteja. Ardennien offensiivissakin tarkoitus oli jouduttaa etenemistä amerikkalaisilta vallatuilla polttoainevarastoilla.


    • Anonyymi

      Hehheh,Hitleriltä otettiin öljyt pois!
      Se oli sille seinähullulle IHAN OIKEIN!

    • Anonyymi

      Kaikilta seinähulluilta vohtajilta KAIKKI POIS!

      PUTLER on seuraava!

    • Anonyymi

      Tiesikö Dolle, että Musukan Sirten vajoamassa oli 3x enempi ljamia kuin Ploestissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2012
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      45
      1537
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      28
      1448
    4. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1431
    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      19
      1427
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1405
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1367
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1300
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1230
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      5
      1217
    Aihe