fiskarien erot

noviisi

Aion siirtyä pulpettiveneestä keskimoottorin kapteeniksi tulevaisuudessa. Tutkiessani eri vaihtoehtoja (varsinkin puisia) törmää jatkuvasti käsitteisiin "Summalainen tai Pellinkiläinen". Kysymykseni koskeekin näiden varsin klassisten venetyyppien ominaispiirteitä ja erovaisuuksia niin mittausuhteiden, kuin käsiteltävyydenkin suhteen? Joten jos joku alan friikki voisi antaa lyhyen oppitunnin aiheesta.

25

11175

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • summalainen
      • ap

        Yhdyn edelliseen puhujaan: osta joko alkujaan lujitemuovinen vene, tai sitten puinen, jos et pientä kevätkunnostusta pelkää. Mutta kuidutettua kehottaisin varomaan.


        Lyhyesti sanottuna pellinkiläisen ja summalaisen erot ovat mittasuhteissa ja kulussa.
        Summalainen on "perinteinen meriläismallinen" tai ainakin sellaiseksi se usein tulkitaan. Tämä on siis kaksikosta se leveämpi ja pulleampi ja usein myös hitaampi osapuoli. Toisaalta myös tilavampi.
        Pellinkiläinen taas on kapea ja nopea ja sisältä ahdas. Esimerkiksi oma 10,50 m pitkä pellinkiläiseni on vain 2,5 metriä leveä. Nopeutta on tosin 17 solmua. Haittapuolena on ahtaus sisällä sekä veneen herkkyys painonsiirrolle ajon aikana. Kahvimukin jos kaadat täyteen kartturille, niin veneen kulkuasento muuttu jo.

        Yhtä kaikki, molemmilla selviää kelissä mainiosti. Avotilan on syytä olla itsetyhjenevä, sillä vettä lentää fiskarissa aallokossa.

        Pitää lisäksi muistaa, että väli eri tyyppien välillä on vähän veteen piirretty viiva: ei voida selkeästi esittää, mistä summalainen alkaa ja mistä pellinkinläinen päättyy.

        Hyviä muovifiskareita ovat muuten Valkosen veneveistämön Fiskari 25 PK, PKH ja TK. Pienemmistä esim. Botnia 23 on hyvä. Pitkistä ja kapeista voisi katsoa esim. Kulkurit ja Haiveli-sarjan veneet.


      • summalainen
        ap kirjoitti:

        Yhdyn edelliseen puhujaan: osta joko alkujaan lujitemuovinen vene, tai sitten puinen, jos et pientä kevätkunnostusta pelkää. Mutta kuidutettua kehottaisin varomaan.


        Lyhyesti sanottuna pellinkiläisen ja summalaisen erot ovat mittasuhteissa ja kulussa.
        Summalainen on "perinteinen meriläismallinen" tai ainakin sellaiseksi se usein tulkitaan. Tämä on siis kaksikosta se leveämpi ja pulleampi ja usein myös hitaampi osapuoli. Toisaalta myös tilavampi.
        Pellinkiläinen taas on kapea ja nopea ja sisältä ahdas. Esimerkiksi oma 10,50 m pitkä pellinkiläiseni on vain 2,5 metriä leveä. Nopeutta on tosin 17 solmua. Haittapuolena on ahtaus sisällä sekä veneen herkkyys painonsiirrolle ajon aikana. Kahvimukin jos kaadat täyteen kartturille, niin veneen kulkuasento muuttu jo.

        Yhtä kaikki, molemmilla selviää kelissä mainiosti. Avotilan on syytä olla itsetyhjenevä, sillä vettä lentää fiskarissa aallokossa.

        Pitää lisäksi muistaa, että väli eri tyyppien välillä on vähän veteen piirretty viiva: ei voida selkeästi esittää, mistä summalainen alkaa ja mistä pellinkinläinen päättyy.

        Hyviä muovifiskareita ovat muuten Valkosen veneveistämön Fiskari 25 PK, PKH ja TK. Pienemmistä esim. Botnia 23 on hyvä. Pitkistä ja kapeista voisi katsoa esim. Kulkurit ja Haiveli-sarjan veneet.

        Edellinen oli asiaa.
        Itsetyhjentyvästä avotilasta en ainakaan summalaisten
        kohdalla ole kuullut, mutta sitävarten on pilssipumppu.

        Ps. Älä osta venettä suoraan vedestä. Nostata se ylös ja tsekkaa pohja.

        Pommeja on liikkeellä......


      • fiskari
        summalainen kirjoitti:

        Edellinen oli asiaa.
        Itsetyhjentyvästä avotilasta en ainakaan summalaisten
        kohdalla ole kuullut, mutta sitävarten on pilssipumppu.

        Ps. Älä osta venettä suoraan vedestä. Nostata se ylös ja tsekkaa pohja.

        Pommeja on liikkeellä......

        Paras fiskari meriolosuhteisiin on ehdotomasti Marsund.
        Joka suhteessa paras ja laadukkain!
        Ja vanhankin korjaukset ja uudistukset valmistaja tekee ammattitaidolla.


      • ap
        fiskari kirjoitti:

        Paras fiskari meriolosuhteisiin on ehdotomasti Marsund.
        Joka suhteessa paras ja laadukkain!
        Ja vanhankin korjaukset ja uudistukset valmistaja tekee ammattitaidolla.

        Marsundihan tuolta listalta unohtui, ja varmaan vielä joku muukin. On muuten melko "tyylipuhdas" pellinkiläinen sekin, ja -kuten sanottua- työnjälkensä puolesta mainio!

        Huvitti suunnattomasti,kun Vene-lehdessä muutama vuosi sitten vertailtiin lähes uutta Bellaa ja vuosikausia tuotannossa ollutta Marsundia. Bellassa piti olla uusi, käänteentekevä pohjamuoto, ja mitä kaikkea. Lopputulos oli se, että perinteisen mallinen Marsund pisti Bellaa melkein 6-0 joka kohdassa, ja etenkin ajettavuudessa.

        Mielenkiintoinen vene olisi muuten myös Merivartioston aikanaan käyttämä Delfin. Varsinainen jättiläiskanootti tosin (10x2m), mutta kelissä hyvä.


      • summalainen
        ap kirjoitti:

        Marsundihan tuolta listalta unohtui, ja varmaan vielä joku muukin. On muuten melko "tyylipuhdas" pellinkiläinen sekin, ja -kuten sanottua- työnjälkensä puolesta mainio!

        Huvitti suunnattomasti,kun Vene-lehdessä muutama vuosi sitten vertailtiin lähes uutta Bellaa ja vuosikausia tuotannossa ollutta Marsundia. Bellassa piti olla uusi, käänteentekevä pohjamuoto, ja mitä kaikkea. Lopputulos oli se, että perinteisen mallinen Marsund pisti Bellaa melkein 6-0 joka kohdassa, ja etenkin ajettavuudessa.

        Mielenkiintoinen vene olisi muuten myös Merivartioston aikanaan käyttämä Delfin. Varsinainen jättiläiskanootti tosin (10x2m), mutta kelissä hyvä.

        Bellat on tehty järvelle ja fiskarit merelle.

        Bellat on ylihinnoiteltuja varsinkin käytettyjen
        veneiden markkinoilla.


      • ap
        summalainen kirjoitti:

        Bellat on tehty järvelle ja fiskarit merelle.

        Bellat on ylihinnoiteltuja varsinkin käytettyjen
        veneiden markkinoilla.

        en tiedä mitään, ei ole tullut seurattua.

        Väitteestä "Bellat järvelle-fiskarit merelle" olen kyllä täysin yhtä mieltä.


      • noviisi
        ap kirjoitti:

        Yhdyn edelliseen puhujaan: osta joko alkujaan lujitemuovinen vene, tai sitten puinen, jos et pientä kevätkunnostusta pelkää. Mutta kuidutettua kehottaisin varomaan.


        Lyhyesti sanottuna pellinkiläisen ja summalaisen erot ovat mittasuhteissa ja kulussa.
        Summalainen on "perinteinen meriläismallinen" tai ainakin sellaiseksi se usein tulkitaan. Tämä on siis kaksikosta se leveämpi ja pulleampi ja usein myös hitaampi osapuoli. Toisaalta myös tilavampi.
        Pellinkiläinen taas on kapea ja nopea ja sisältä ahdas. Esimerkiksi oma 10,50 m pitkä pellinkiläiseni on vain 2,5 metriä leveä. Nopeutta on tosin 17 solmua. Haittapuolena on ahtaus sisällä sekä veneen herkkyys painonsiirrolle ajon aikana. Kahvimukin jos kaadat täyteen kartturille, niin veneen kulkuasento muuttu jo.

        Yhtä kaikki, molemmilla selviää kelissä mainiosti. Avotilan on syytä olla itsetyhjenevä, sillä vettä lentää fiskarissa aallokossa.

        Pitää lisäksi muistaa, että väli eri tyyppien välillä on vähän veteen piirretty viiva: ei voida selkeästi esittää, mistä summalainen alkaa ja mistä pellinkinläinen päättyy.

        Hyviä muovifiskareita ovat muuten Valkosen veneveistämön Fiskari 25 PK, PKH ja TK. Pienemmistä esim. Botnia 23 on hyvä. Pitkistä ja kapeista voisi katsoa esim. Kulkurit ja Haiveli-sarjan veneet.

        Kiitos lisävalaistuksesta asiaan. Eli jos haluaa "asustella" veneessään olisi tämä summalainen/meriläinen parempi. Taas jos käyttö on enenpi ajamista saareen tms kruisailua. pellinki ois paree? Mutta entäs muu käsittely, esim. ketteryys satamapuuhissa, suuntavakavuus jne? (Kiinnostuksen kohteena on n. 8,5 m mittainen puupaatti).


      • ap
        noviisi kirjoitti:

        Kiitos lisävalaistuksesta asiaan. Eli jos haluaa "asustella" veneessään olisi tämä summalainen/meriläinen parempi. Taas jos käyttö on enenpi ajamista saareen tms kruisailua. pellinki ois paree? Mutta entäs muu käsittely, esim. ketteryys satamapuuhissa, suuntavakavuus jne? (Kiinnostuksen kohteena on n. 8,5 m mittainen puupaatti).

        Satamamanöövereissahan pitkäköliset veneet ovat aina oma lukunsa. Peräsimellä ohjattavat moottoriveneet kääntyvät pakilla kehnosti ainakin toiseen suuntaan. Tunneliperäsimellä ym. tilannetta voi parantaa.
        Käytännössä voisi kuvitella, että summalainen on massiivisempi ja tarjoaa tuulelle enemmän puhallettavaa rantautuessa...mutta tokkopa näissä eroja on. Sama pätee suuntavakavuuteen. Pellinkiläinen kulkee ehkä sivumyötäisessä hiukan tasaisemmin --summalainen pyrkii herkemmin kääntymään aallokkoon poikittain.
        (Ja taas kerran: poikkeuksiakin on.)
        Jos pisteestä a pisteeseen b tai jopa c haluat päästä, on pellinkiläinen tarkoituksenmukainen. Tyylipuhdas pellingin vene "nousee pintaan", mitä summalainen ei tee. Tämä ei ole summalaisen vika vaan ominaisuus.
        Vesihän roiskuu molemmissa aallokkkoajossa. Tätä voi helpottaa ruuvaamalla keulan "poskiin" parin-kolmen metrin mittaiset puulistat, jotka katkaisevat roiskeen matkan ylös. Ratkaisu oli vakiona mm. Haiveli-veneissä.

        Summa summarum: koska syväyskin on molemmilla venetyypeillä suunnilleen sama, ei näillä ole ratkaisevia eroja kuin nopeudessa. Kuten sanottua, pellinkiläinen voi kulkea parhaimmillaan "tehdastekoisena" jopa 20 solmun pintaan, mutta meno on erityyppistä kuin summalaisella.
        Sisätilojen puolesta pisteet vie sitten summalainen.

        Tarkkuutta vaan veneenvalintaan, puuveneen ostossa sitä kaivataan, ja miksei tietysti muidenkin!


      • tarkista
        noviisi kirjoitti:

        Kiitos lisävalaistuksesta asiaan. Eli jos haluaa "asustella" veneessään olisi tämä summalainen/meriläinen parempi. Taas jos käyttö on enenpi ajamista saareen tms kruisailua. pellinki ois paree? Mutta entäs muu käsittely, esim. ketteryys satamapuuhissa, suuntavakavuus jne? (Kiinnostuksen kohteena on n. 8,5 m mittainen puupaatti).

        Hakkaa rystyset punaiseksi veneen runkoon ja kuuntele että ääni on joka paikassa terävä ja samantapainen. Pehmeän puun erottaa kyllä äänestä kun osuu kohdalle. Koputtele harjoitukseksi vaikka pirttipöytää, niin opit oikean äänen. Katso varsinkin keulapuun (johon kylkilaudat yhtyvät) vesiraja ja sen alapuoli, samoin perässä.
        Kannen ja hytti rakenteiden reunat ja katso onko rungossa kaaria poikki. Kysy miten vene on kasattu (rautanaulat vai kupariniitit), rauta on kuitenkin jo hävinnyt ja hankaluuksia on tiedossa. Katso onko koneen alustan laudat kovasti öljyiset, mikä kielii koneen vuotavan öljyä. Öljyllä kyllästetyt laudat ei mätäne, mutta kone voi olla silloin huolen aihe. Kysy mistä vene vuotaa. Jokainen vene vuotaa jostain, muuta väittävä valehtelee. Jos omistaja kertoo paikat rehellisesti, voidaan häneen jo ehkä hiukan luottaakin.

        Erot: Summalaisessa on isompi ketka ja se on leveämpi. Kalastaja roikkuu laidan yli ottaessaan verkkoa ylös, vene ei juurikaan kallistu.
        Pellinkiläinen on pienempi ketkainen ja kapeampi. Kalastaja seisoo suorassa ja vene kallistuu voimakkaasti kun verkkoa otetaan ylös.

        Oma pellinkiläiseni 7.2 m 2.2m ja 12 hv Yanmar kulki mukavasti 6.0 solmua... Nykyisin muovi "fiskari" 9.10m 2.5m 49hv 7.2 solmua...


      • wave
        ap kirjoitti:

        Marsundihan tuolta listalta unohtui, ja varmaan vielä joku muukin. On muuten melko "tyylipuhdas" pellinkiläinen sekin, ja -kuten sanottua- työnjälkensä puolesta mainio!

        Huvitti suunnattomasti,kun Vene-lehdessä muutama vuosi sitten vertailtiin lähes uutta Bellaa ja vuosikausia tuotannossa ollutta Marsundia. Bellassa piti olla uusi, käänteentekevä pohjamuoto, ja mitä kaikkea. Lopputulos oli se, että perinteisen mallinen Marsund pisti Bellaa melkein 6-0 joka kohdassa, ja etenkin ajettavuudessa.

        Mielenkiintoinen vene olisi muuten myös Merivartioston aikanaan käyttämä Delfin. Varsinainen jättiläiskanootti tosin (10x2m), mutta kelissä hyvä.

        Tuli vaan tuosta Delfinistä hämärästi mieleen, eikö se ollut fiasko.

        Viranomaisten veneenä kyllä käytetty (rajavartijat tai poliisi), mutta totesivat sen vaaralliseksi. Tais olla jotain että se sukelsi aaltoon ja joku muistaakseni upposikin sen takia vieden miehistön mennessään.


      • ap
        wave kirjoitti:

        Tuli vaan tuosta Delfinistä hämärästi mieleen, eikö se ollut fiasko.

        Viranomaisten veneenä kyllä käytetty (rajavartijat tai poliisi), mutta totesivat sen vaaralliseksi. Tais olla jotain että se sukelsi aaltoon ja joku muistaakseni upposikin sen takia vieden miehistön mennessään.

        Muistikuvasi lienee oikea, taisi olla niin että jossain järjettömässä kelissä kaatui takaa aalto avotilaan ja tämähän tunnetusti on ei-itsetyhjenevälle kohtalokasta.

        Mutta ei se Delfin kai mikään fiasko ollut, kun uppoamisia on vain yksi. Lienee pahassa kelissä kaadettu muitakin paatteja. Matalarunkoinen, takaa auki oleva vene on tietysti isossa myötäaallossa aina paha -- muutkin kuin Delfin. Ominaisuuksiltaan paattti muuten oli kuulemma hyvä.

        Delfinillä on tosin tyyppivika, ja se liittyy veneen kapeuteen. Runko on nimittäin kovalla rasituksella avotilan ja hytin välipaikasta, ja mikäli materiaali on todella väsynyttä, voi ääritapauksissa runko revetä tuosta avotilan paikkeilta.
        Tämä siis kannattaa katsastaa, jos moista on hakemassa.


      • summafani
        noviisi kirjoitti:

        Kiitos lisävalaistuksesta asiaan. Eli jos haluaa "asustella" veneessään olisi tämä summalainen/meriläinen parempi. Taas jos käyttö on enenpi ajamista saareen tms kruisailua. pellinki ois paree? Mutta entäs muu käsittely, esim. ketteryys satamapuuhissa, suuntavakavuus jne? (Kiinnostuksen kohteena on n. 8,5 m mittainen puupaatti).

        Itselläni on juuri tommonen 8,5m Teuvo Seppälän tekemä perussummalainen. Kurantti kaikissa keleissä ja melko hidas. 20hv:n Bukh kuljettaa 1/2-teholla 7 solmua, (2 l/t löpöä) täydellä teholla melu on isompi, kulutus yli 2-kertainen ja vauhtia kertyy 8 solmua. Vene on varsin ketterä kunhan muistaa huomioida potkurin pyörimissuunnan. Kokeile, miten vene kääntyy pakilla eri suuntiin ja käänny aina siihen suuntaan johon vene tuntuu luonnostaan pakilla kääntyvän.


      • JA
        wave kirjoitti:

        Tuli vaan tuosta Delfinistä hämärästi mieleen, eikö se ollut fiasko.

        Viranomaisten veneenä kyllä käytetty (rajavartijat tai poliisi), mutta totesivat sen vaaralliseksi. Tais olla jotain että se sukelsi aaltoon ja joku muistaakseni upposikin sen takia vieden miehistön mennessään.

        Joo yksi niistä murtui keskeltä ja upposi.


      • Delfin 5216
        ap kirjoitti:

        Marsundihan tuolta listalta unohtui, ja varmaan vielä joku muukin. On muuten melko "tyylipuhdas" pellinkiläinen sekin, ja -kuten sanottua- työnjälkensä puolesta mainio!

        Huvitti suunnattomasti,kun Vene-lehdessä muutama vuosi sitten vertailtiin lähes uutta Bellaa ja vuosikausia tuotannossa ollutta Marsundia. Bellassa piti olla uusi, käänteentekevä pohjamuoto, ja mitä kaikkea. Lopputulos oli se, että perinteisen mallinen Marsund pisti Bellaa melkein 6-0 joka kohdassa, ja etenkin ajettavuudessa.

        Mielenkiintoinen vene olisi muuten myös Merivartioston aikanaan käyttämä Delfin. Varsinainen jättiläiskanootti tosin (10x2m), mutta kelissä hyvä.

        Omistan 1952 rakennettu Delfin alkuperäis kunnossa ja meriominaisuudet ovat todella hyvät tosi tapahtui polisiveneen häviäminen myrskyssä Turunmaan saaristossa mutta silloin ei ollut mitään asia tämän kokoisella veneellä.


      • kuin pullansyönti...
        ap kirjoitti:

        Satamamanöövereissahan pitkäköliset veneet ovat aina oma lukunsa. Peräsimellä ohjattavat moottoriveneet kääntyvät pakilla kehnosti ainakin toiseen suuntaan. Tunneliperäsimellä ym. tilannetta voi parantaa.
        Käytännössä voisi kuvitella, että summalainen on massiivisempi ja tarjoaa tuulelle enemmän puhallettavaa rantautuessa...mutta tokkopa näissä eroja on. Sama pätee suuntavakavuuteen. Pellinkiläinen kulkee ehkä sivumyötäisessä hiukan tasaisemmin --summalainen pyrkii herkemmin kääntymään aallokkoon poikittain.
        (Ja taas kerran: poikkeuksiakin on.)
        Jos pisteestä a pisteeseen b tai jopa c haluat päästä, on pellinkiläinen tarkoituksenmukainen. Tyylipuhdas pellingin vene "nousee pintaan", mitä summalainen ei tee. Tämä ei ole summalaisen vika vaan ominaisuus.
        Vesihän roiskuu molemmissa aallokkkoajossa. Tätä voi helpottaa ruuvaamalla keulan "poskiin" parin-kolmen metrin mittaiset puulistat, jotka katkaisevat roiskeen matkan ylös. Ratkaisu oli vakiona mm. Haiveli-veneissä.

        Summa summarum: koska syväyskin on molemmilla venetyypeillä suunnilleen sama, ei näillä ole ratkaisevia eroja kuin nopeudessa. Kuten sanottua, pellinkiläinen voi kulkea parhaimmillaan "tehdastekoisena" jopa 20 solmun pintaan, mutta meno on erityyppistä kuin summalaisella.
        Sisätilojen puolesta pisteet vie sitten summalainen.

        Tarkkuutta vaan veneenvalintaan, puuveneen ostossa sitä kaivataan, ja miksei tietysti muidenkin!

        Etteikö akselivetoisella vo i peruuttaa tarkasti.
        Noin aina sanotaan, ja tottahan sekin on, osaltaan.
        Itselläni on 9 metrinen pitkäkölinen vene ilman keulapotkuria. Jos tuuli ei pahemmin paina niin peruutan sen mihin vain. Jenkkivene vetolaitteella ei samaan pääse koska jenkki on takapainoinen ja keula on kuin tuuliviiri. Akselivedolla on tietysti osattava homma, kun perää on ohjattava niin peräsin on oltava oikeassaa suunnassa ja sitten rivakka potku eteenpäin joka kääntää perän oikeaan suuntaan mutta veneen liike-energia estää eteenpäin suuntautuvan nykäisyn. Sitten taas hitaasti pakkia. Tuohon manoveeriin on tietysti osattava varata tilaa.jos ei onistu heti niin pätkä eteen jolloin vene ajetaan uusiin asemiin ja taas pakilla yrittämään. Veneen massahitautta on osattava käyttää hyväkseen.


      • 0,8l/nm
        summafani kirjoitti:

        Itselläni on juuri tommonen 8,5m Teuvo Seppälän tekemä perussummalainen. Kurantti kaikissa keleissä ja melko hidas. 20hv:n Bukh kuljettaa 1/2-teholla 7 solmua, (2 l/t löpöä) täydellä teholla melu on isompi, kulutus yli 2-kertainen ja vauhtia kertyy 8 solmua. Vene on varsin ketterä kunhan muistaa huomioida potkurin pyörimissuunnan. Kokeile, miten vene kääntyy pakilla eri suuntiin ja käänny aina siihen suuntaan johon vene tuntuu luonnostaan pakilla kääntyvän.

        Ttarkoitat siis että kulutus on 0.3 litraa merimailille. Se on oikea kulutuksen ja matkan yksikkö. Veneesi kuluttaa vähän kokoonsa nähden. Tuokin nopeus riittäisi useimmille, minullekkin. Eikä ainakaan polttoainekulut eivät estäisi veneilyä.
        Vielä se aika nähdään kun vesillä mennään hiljaa.......


      • kuin pullansyönti... kirjoitti:

        Etteikö akselivetoisella vo i peruuttaa tarkasti.
        Noin aina sanotaan, ja tottahan sekin on, osaltaan.
        Itselläni on 9 metrinen pitkäkölinen vene ilman keulapotkuria. Jos tuuli ei pahemmin paina niin peruutan sen mihin vain. Jenkkivene vetolaitteella ei samaan pääse koska jenkki on takapainoinen ja keula on kuin tuuliviiri. Akselivedolla on tietysti osattava homma, kun perää on ohjattava niin peräsin on oltava oikeassaa suunnassa ja sitten rivakka potku eteenpäin joka kääntää perän oikeaan suuntaan mutta veneen liike-energia estää eteenpäin suuntautuvan nykäisyn. Sitten taas hitaasti pakkia. Tuohon manoveeriin on tietysti osattava varata tilaa.jos ei onistu heti niin pätkä eteen jolloin vene ajetaan uusiin asemiin ja taas pakilla yrittämään. Veneen massahitautta on osattava käyttää hyväkseen.

        Onko esittämäsi teesi sovellettavissa sellaisenaan suomessa valmistettuihin sisäperämoottorivenesiin?


      • Välittäjä-LKV
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Onko esittämäsi teesi sovellettavissa sellaisenaan suomessa valmistettuihin sisäperämoottorivenesiin?

        Menetkö taas perämoottorin konehuoneeseen?


      • Fiskarillataivaaseen
        Delfin 5216 kirjoitti:

        Omistan 1952 rakennettu Delfin alkuperäis kunnossa ja meriominaisuudet ovat todella hyvät tosi tapahtui polisiveneen häviäminen myrskyssä Turunmaan saaristossa mutta silloin ei ollut mitään asia tämän kokoisella veneellä.

        Minulla on myöskin 1964 tehty Delfin fiskari. Näitähän on perähytillisä ja ilman.
        Ilman perähyttiä en lähtisi kunnon myrskyyn koska perä ui niin matalalla matkavaudissa.
        Hytti tekee vedeestä niinsanotun pullon. Turussa hukkuneet olivat avoperäisellä liikkeelä.
        Veneeni oli ensin länsirannikolla ja eteläsuomessa merellä 25 vuotta ja nyt Saimaalla
        minun omistuksessa vajaa 25 vuotta.

        Vene on todella hyväkulkuinen pituutta 10,05 metriä jaleveyttä vaivaiset 2,5metriä.

        Yllä oleva vastaaja Delfin 5216 voisitko ilmoittaa jonkun sähköpostin niin kiinnostaisi tuo sinunkin veneesi kun kerta samanlaiset ovat. Kokemuksen ja kuvien vaidon merkeissä
        ottaisin yhteyttä.

        Ohessa juttuatästä tyypistä Googlettamalla:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/1341869

        Ohessa kuva myydystä veneestä:

        http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/426117

        ja toinen

        http://www.hanskaleiri.org/vene-mirjam.php


      • 17+2=19
        0,8l/nm kirjoitti:

        Ttarkoitat siis että kulutus on 0.3 litraa merimailille. Se on oikea kulutuksen ja matkan yksikkö. Veneesi kuluttaa vähän kokoonsa nähden. Tuokin nopeus riittäisi useimmille, minullekkin. Eikä ainakaan polttoainekulut eivät estäisi veneilyä.
        Vielä se aika nähdään kun vesillä mennään hiljaa.......

        Minulla on 9 metrinen leveä meriläinen ja siinä parikymppinen akselivetoinen kone. Veneen matkavauhti on n. 6 solmua ja kulutus sillä nopeudella n, 1,5 litraa tunnissa.

        Runkomuodoltaan meriläiseni on paljon lähempänä Summalaista ja hyviä puolia on ainakin tilavuus ja merikelpoisuus. Jostain syystä omassa veneessäni on ketkaa aika paljon niin, että esim, peräpiikki nousee korkeammalle kuin tavallisessa meriläisessä/summalaisessa. Tästä on etua ainakin korkeassa myötäaallokossa ajettaessa niin ei aallot vyöry tupaan sisälle. Veneeseen on laitettu paarlasti eli lisäköli n. 2/3 alukuperäisen kölin pittusdelle suunnilleen keskelle ja se kyllä vakauttaa ja antaa suuntavakavuutta veneelle samalla.

        Aika helppo käsiteltävä tämä mielestäni on manöövereissä mutta asiahan on tietysti niin, että akselivetoisen uppoumaveneen käsitteleminen vaatii harjaantumista. Perämoottorivenettä pystyy käsittelemään kuka tahansa ilman minkäänlaista harjoittelua n. 5 minuutin kuluttua mutta tämmöisellä sotanorsulla pitää ihan oikeasti opetella ajamaan. Kun tekniikan oppii, se kyllä taipuu ihan mukavasti. Eikä mitään keulapotkureitakaan tarvita.


      • 17+2=19 kirjoitti:

        Minulla on 9 metrinen leveä meriläinen ja siinä parikymppinen akselivetoinen kone. Veneen matkavauhti on n. 6 solmua ja kulutus sillä nopeudella n, 1,5 litraa tunnissa.

        Runkomuodoltaan meriläiseni on paljon lähempänä Summalaista ja hyviä puolia on ainakin tilavuus ja merikelpoisuus. Jostain syystä omassa veneessäni on ketkaa aika paljon niin, että esim, peräpiikki nousee korkeammalle kuin tavallisessa meriläisessä/summalaisessa. Tästä on etua ainakin korkeassa myötäaallokossa ajettaessa niin ei aallot vyöry tupaan sisälle. Veneeseen on laitettu paarlasti eli lisäköli n. 2/3 alukuperäisen kölin pittusdelle suunnilleen keskelle ja se kyllä vakauttaa ja antaa suuntavakavuutta veneelle samalla.

        Aika helppo käsiteltävä tämä mielestäni on manöövereissä mutta asiahan on tietysti niin, että akselivetoisen uppoumaveneen käsitteleminen vaatii harjaantumista. Perämoottorivenettä pystyy käsittelemään kuka tahansa ilman minkäänlaista harjoittelua n. 5 minuutin kuluttua mutta tämmöisellä sotanorsulla pitää ihan oikeasti opetella ajamaan. Kun tekniikan oppii, se kyllä taipuu ihan mukavasti. Eikä mitään keulapotkureitakaan tarvita.

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä, mutta kiinnostaisi tietää noin alitehoisen veneen ominaisuuksista kovassa vasta-aallokossa :)


      • 20+1=21
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä, mutta kiinnostaisi tietää noin alitehoisen veneen ominaisuuksista kovassa vasta-aallokossa :)

        Miten niin alitehoisen? Ei uppoumarunkoisessa veneessä tarvita tuon tehokkaampaa konetta jos sitä ei käytetä hinaajana. Veneeni painaa n. 3,5 tn ja tarkalleen ottaen 23 hv kone ja runkonopeus olisi jotain 7-8 solmua niin mikäs alitehoinen se on?

        Olen ajanut n. 2-2,5 metrisessä ´vasta-aallokossa useita kertoja, jyrkässäkin aallokossa eikä mieelstäni ole mitään vaikeuksia, tietenkään ei voi eikä ole järkevääkään yrittää puskea täysillä päin aaltoja vaan silloin ajetaan n. 5 solmun vauhtia. Myötäaallokossa kylläkin niin kovalla tuulella on se ongelma että veneen nopeus ei riitä ja kun aallot vyöryvät veneen ohi niin se pyrkii heittämään perää sivullepäin mutta siitäkin asiasta kyllä selviää, sitä pitää vaan ajaa tarkemmin. Tähän myötäaallokkoasiaan ei auttaisi isompi konekaan koska veneellä ei pääse runkonopeutta kovempaa vaikka olisi millainen voimanpesä jos ei ruveta muuttelemaan veneen rakenteita aivan muuksi.

        Vasta-aalloissa ei ole minkäänlaisia ongelmia minkään alitehoisuuden suhteen. Pikeminkin olen monesti ihmetellyt että miksi ihmeessä uppoumaveneisiin laitetaan jotain 50-100 hv koneita kun niistä ei ole mitään vastaavaa hyötyä? Vievät pottoainettakin enemmän.


      • Täysin
        20+1=21 kirjoitti:

        Miten niin alitehoisen? Ei uppoumarunkoisessa veneessä tarvita tuon tehokkaampaa konetta jos sitä ei käytetä hinaajana. Veneeni painaa n. 3,5 tn ja tarkalleen ottaen 23 hv kone ja runkonopeus olisi jotain 7-8 solmua niin mikäs alitehoinen se on?

        Olen ajanut n. 2-2,5 metrisessä ´vasta-aallokossa useita kertoja, jyrkässäkin aallokossa eikä mieelstäni ole mitään vaikeuksia, tietenkään ei voi eikä ole järkevääkään yrittää puskea täysillä päin aaltoja vaan silloin ajetaan n. 5 solmun vauhtia. Myötäaallokossa kylläkin niin kovalla tuulella on se ongelma että veneen nopeus ei riitä ja kun aallot vyöryvät veneen ohi niin se pyrkii heittämään perää sivullepäin mutta siitäkin asiasta kyllä selviää, sitä pitää vaan ajaa tarkemmin. Tähän myötäaallokkoasiaan ei auttaisi isompi konekaan koska veneellä ei pääse runkonopeutta kovempaa vaikka olisi millainen voimanpesä jos ei ruveta muuttelemaan veneen rakenteita aivan muuksi.

        Vasta-aalloissa ei ole minkäänlaisia ongelmia minkään alitehoisuuden suhteen. Pikeminkin olen monesti ihmetellyt että miksi ihmeessä uppoumaveneisiin laitetaan jotain 50-100 hv koneita kun niistä ei ole mitään vastaavaa hyötyä? Vievät pottoainettakin enemmän.

        samaa mieltä kuin 20 1=21


      • Olympia -54
        17+2=19 kirjoitti:

        Minulla on 9 metrinen leveä meriläinen ja siinä parikymppinen akselivetoinen kone. Veneen matkavauhti on n. 6 solmua ja kulutus sillä nopeudella n, 1,5 litraa tunnissa.

        Runkomuodoltaan meriläiseni on paljon lähempänä Summalaista ja hyviä puolia on ainakin tilavuus ja merikelpoisuus. Jostain syystä omassa veneessäni on ketkaa aika paljon niin, että esim, peräpiikki nousee korkeammalle kuin tavallisessa meriläisessä/summalaisessa. Tästä on etua ainakin korkeassa myötäaallokossa ajettaessa niin ei aallot vyöry tupaan sisälle. Veneeseen on laitettu paarlasti eli lisäköli n. 2/3 alukuperäisen kölin pittusdelle suunnilleen keskelle ja se kyllä vakauttaa ja antaa suuntavakavuutta veneelle samalla.

        Aika helppo käsiteltävä tämä mielestäni on manöövereissä mutta asiahan on tietysti niin, että akselivetoisen uppoumaveneen käsitteleminen vaatii harjaantumista. Perämoottorivenettä pystyy käsittelemään kuka tahansa ilman minkäänlaista harjoittelua n. 5 minuutin kuluttua mutta tämmöisellä sotanorsulla pitää ihan oikeasti opetella ajamaan. Kun tekniikan oppii, se kyllä taipuu ihan mukavasti. Eikä mitään keulapotkureitakaan tarvita.

        Manööverit aluksi kyllä tuntuvat hankalilta, jopa suoraan peruuttaminen tuntuu mahdottomalta. Sitten kun oppii vaihteella "potkaisemaan" perää sivulle, ruoria laidasta laitaan ja vetoa eteen ja taakse, niin kyllä se siitä.

        Ei uppoumarunkoisen käsittely mitään rakettitiedettä ole, vasta- sivu- tai myötäallokossakaan. Liikehdintä on rauhallista, aallokossa kallistelee toki, muttei hypi ja pompi ainakaan samalla tavoin kuin pulpettiveneesi.

        "Pienitehoisilla" moottoreilla nopeus on suhteellinen käsite, sen mystisen runkonopeuden saavuttaa tosi helposti ilman merkittävää polttoaineen kulutusta. Oma 5,3 metrinen kulkee n. 5 solmua noin litralla tunnissa. Tilaa on paremmin kuin pulpettiveneessä, pressu päälläkin on tullut sateessa ajettua.

        Aloitusveneeksi on tarjolla tonnin hintaluokassa jo ihan hyviä kuidutettuja veneitä. Nehän eivät tietysti ikuisia ole, mutta jos kuitu hyvin kiinni puussa niin elinikää on kuitenkin useita vuosia vielä. Itse aloitin jalon harrastuksen tällaisella, pisin päivämatka taitaa olla Padasjoelta Heinolaan.

        Teknisiä ongelmia aina tietysti laitteiden kanssa tulee ja samoin myös manööveri-/ajovirheitä, sehän on selvä. Vesillä selviytyminen on ihan oma juttunsa johon voi/tulee varautua.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      127
      6828
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      162
      4234
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      52
      3406
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      490
      3014
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      286
      2001
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1683
    7. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      16
      1532
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1513
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      175
      1441
    10. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1406
    Aihe