Mihin töihin kansainvälisestä kaupasta (tradenomi) suuntaudutaan? Koulussa on todella huonosti infottu asiasta, joten suuntautumisvaihtoehdon keksiminen tuottaa stressiä. Tiedän että kieliä tuossa tullaan tarvitsemaan ja siitä kaikki aina puhuvat, mutta kukaan ei puhu mitä _töitä_ on mahdollista tehdä ja mitä siihen työnkuvaan kuuluu.
Osaako kukaan auttaa ihan pihalla olevaa?
Kansainvälinen kauppa?
Ariela
33
6950
Vastaukset
- markkinat
Kaupan kassaksi päädyt niinkuin muutkin tradenomit. Tradeja vaan yksinkertaisesti on jo nyt liikaa, että edes suurin osa saisi koulutustaan vastaavaa työtä.
- marakatti
täällä huutelee.
Miten sulla muuten menee. Töitä tiedossa jne.?
- tietenkin
Suuret, kansainväliset konsernit suorastaan repivät suomalaiset "internätiönäl pisnes" -tradenomit palkkalistoilleen.
- porukkaa!
Huolehtikaa omista asioistanne saatana.
- Aurinko
Moi! Työllistyminen riippuu paljon muustakin kuin pelkästä suuntautumisvaihtoehdosta, mutta muutamia opiskelukavereitani on sijoittunut valmistumisen jälkeen vientiassistenteiksi, logistiikka-assistenteiksi, yksi on ostotehtävissä (ei kuitenkaan hoida ulkomaan ostoja)...tehtäviä on monenlaisia. Älä kuitenkaan odota että koulutus valmistaisi sinut kansainvälisen kaupan asiantuntijaksi, sillä se pelikenttä on laaja ja monimutkainen. Opiskelemalla ahkerasti, kehittämällä kieli- ja tietotekniikkataitojasi sekä oikealla (=nöyrällä) asenteella työelämään saat pohjan jonka varaan on hyvä rakentaa uraa. Tällä palstalla riittää mollaajia, joista ei sen suuremmin kannata välittää. Yleensä töitä löytyy, mutta se onko kyseinen työ tyydyttävää on eri asia. Osa kanssani valmistuneista on hyvinkin tyytyväisiä työpaikkaansa (ja niin olisin minäkin heidän sijassaan), osa taas ei. Joten tuossa noita vaihtoehtoja muutama, lisää uratarinoita löydät varmasti oman koulusi rekrytointipalveluista! Onnea matkaan!
- Ariela
Kuvailusi kuulosti ihan mukavalta. Itse asiassa en haluaisi töissä olla _koko ajan_ puhumassa eri kielillä (mutta esim. sähköpostien välityksellä todella mieluusti) enkä odota, että pääsisin ulkomaille reissaamaan työtehtävissä (tällaisiakin töitä tuttu ammattikorkeatutkinnon suorittanut on silti päässyt tekemään).
Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja, tai siltä ainakin nyt tuntuu kun en omaan kielitaitooni luota tarpeeksi.
Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan.
Ja jos tämä on se mitä haen työnkuvalta, niin olenko suuntaamassa oikealle alalle? - Realisti
Ariela kirjoitti:
Kuvailusi kuulosti ihan mukavalta. Itse asiassa en haluaisi töissä olla _koko ajan_ puhumassa eri kielillä (mutta esim. sähköpostien välityksellä todella mieluusti) enkä odota, että pääsisin ulkomaille reissaamaan työtehtävissä (tällaisiakin töitä tuttu ammattikorkeatutkinnon suorittanut on silti päässyt tekemään).
Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja, tai siltä ainakin nyt tuntuu kun en omaan kielitaitooni luota tarpeeksi.
Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan.
Ja jos tämä on se mitä haen työnkuvalta, niin olenko suuntaamassa oikealle alalle?"Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan."
Ennenvanhaan assitentteja sanottiin sihteereiksi (esim. johdon assistentti=sihteeri). Alasta riippuen voi tietysti olla joku muukin, esim. myyntiassistentti oli ennen myyjä jne. Assistentti on tyypillinen lisänimike, jota käytetään, jotta saataisiin ammatti kuulostamaan seksikkäämmältä ja houkuttelevammalta.
Käytännössä logistiikka- tai vientiassistentti hoitaisi yhteydenpitoa puhelimitse, faxilla, sähköpostitse jne. asiakkaisiin ja toimittajiin ja hoitaisi yleistä paperinpyöritystä. Ei siis todellakaan mikään glamour-homma tai johtajatason tehtävä. Assistentin on myöskin turha kuvitella saavansa päätäntävaltaa asioihin, paitsi korkeintaan tilapäisesti delegoituna. Siis perus toimistomyyrä, nimikkeet vaan vaihtelevat, mutta työnkuva säilyy firmasta toiseen.
"Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja"
Njoo olematta liian tyly niin todennäköisyydet sille, että sinusta tulisi jonkun yrityksen kansaivälisen kaupan johtaja ovat häviävän pienet. Ellet sitten perusta omaa alan yritystä. Myöskin mahdollisuudet sivuvaikuttamiseen ovat aika heikot. Eiköhän se johtaja osaa ihan itse tehdä ne "sivuvaikutukset" ja kaipaa apua lähinnä paskahommissa. Organisaatiokaaviot katsos yleensä kapenevat ylöspäin... - Räkä
Ariela kirjoitti:
Kuvailusi kuulosti ihan mukavalta. Itse asiassa en haluaisi töissä olla _koko ajan_ puhumassa eri kielillä (mutta esim. sähköpostien välityksellä todella mieluusti) enkä odota, että pääsisin ulkomaille reissaamaan työtehtävissä (tällaisiakin töitä tuttu ammattikorkeatutkinnon suorittanut on silti päässyt tekemään).
Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja, tai siltä ainakin nyt tuntuu kun en omaan kielitaitooni luota tarpeeksi.
Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan.
Ja jos tämä on se mitä haen työnkuvalta, niin olenko suuntaamassa oikealle alalle?Meidän tapauksessa jokin laite joka on päätetty hankkia, tilaus lähtee ostotoimiston kautta laitevalmistajalle joka on tarjouksessaan ilmoittanut toimitusehdot.
Laitetoimittajan päässä vientiassistentti tekee myyntitykin kanssa paperit, faksailee, sähköpostittaa, avustaa, myyntitykki kehuu estoitta laitettaan.
Laite saapuu maahan. Se voi olla esim. vipuvarren ulosvetäjä. Toimittaja on hankkinut kuljetuksen esim. DHL:n kautta ja laite toimitetaan varastoomme jossa otetaan vastaan varastoassarin toimesta. Hän saattaa sen oikeaan paikkaan josta se tarkastetaan. Harvoin laite selviää huomautuksitta ja sitten toimitusvalvojat aloittavat kiistelyt. Heille kuuluu myös kiistely myöhästyssakoista tms.
Vienti-/logistiikka-assari on siis enempi ja vähempi juoksupoika/tyttö, inhottavien juttujen hoitaja. Toki he käyvät ulkomailla paikanpäällä isoissa tilauksissa mutta enempi viihtyvät kotitoimistolla.
Työ on papereiden pyöritystä, sopimusten tulkkausta, siis yleisiä toimistohommia erona kuitenkin kosketuspinta toisiin yrityksiin, asiakkaisiin tai toimittajiin. AMK:t käyttävät kivaa termia b2b -hommiksi jolla houkutellaan nuoria alalle.
Tärkeää hommaa se on koska toiminta ei pyöri ilman heitä. Meillä työt on tarkkaan määritelty eikä tekninen asiantuntija/hankintainsinööri koske toimituskysymyksiin. Kansainvälinen kauppa kuulostaa paremmalta kuin se on. Olen mieluummin itse suunnitteluinsinööri/laiteasiantuntija kuin toimitusvalvoja. Meillä toimitusvalvojat ovat tosin omissa huoneissaan. Heidän kimitystään laitetoimittajille ei kestä muuten!
Em. ei ole kuin yksi monista. Hohdokkuus siitä on kaukanamielestäni. Voit soveltua hyvinkin alalle mutta mieti tarvitsetko 3,5v koulutusta kun sen voi saada 2-3v merkonominkin papereilla?
Vaikka tradenomikoulutus onkin laajempaa kuin merkonomien, se ei tarkoita että työtehtävät yrityksissä olisivat muuttuneet! - Aurinko
Ariela kirjoitti:
Kuvailusi kuulosti ihan mukavalta. Itse asiassa en haluaisi töissä olla _koko ajan_ puhumassa eri kielillä (mutta esim. sähköpostien välityksellä todella mieluusti) enkä odota, että pääsisin ulkomaille reissaamaan työtehtävissä (tällaisiakin töitä tuttu ammattikorkeatutkinnon suorittanut on silti päässyt tekemään).
Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja, tai siltä ainakin nyt tuntuu kun en omaan kielitaitooni luota tarpeeksi.
Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan.
Ja jos tämä on se mitä haen työnkuvalta, niin olenko suuntaamassa oikealle alalle?Luinpa tuossa nuo edelliset vastaukset läpi ja ei voi kuin huokaista...näistäkö on nyt sitten tulossa niitä yritysmaailman johtajia..? Asenteella "assistentti tekee kaikki paskahommat" ei pitkälle pötkitä, mutta sen nämä juniorit kyllä tulevat oppimaan kantapään kautta työelämässä.
Omalta osaltani voin sanoa, että niissä yrityksissä missä olen ollut töissä, assistentteja arvostetaan työyhteisössä, sillä oikeat johtajat kyllä tietävät, etteivät hommat pysyisi kellään hanskassa ilman ammattitaitoisia assistentteja. Toisaalta totta on se, että esim. vienti- tai logistiikka-assistentin työ ei välttämättä ole arkirutiinien osalta kovinkaan vaihtelevaa, mutta monella on yrityksen toimintoihin "sisälle" päästyään mahdollisuus laajentaa tai vaihtaa toimenkuvaansa. Assistentin työ on toisinaan hyvin mielenkiintoista ja vuorovaikutteista, toisinaan taas juuri tuota aikaisemmin mainittua paperinpyörittelyä ja rutiinien hoitamista. Hyvää työssä on se, että oikeasti näkee työnsä tuloksen, saa olla yhteydessä moniin eri tahoihin (välillä tästä on haittaakin, sillä assistenttiin otetaan ensimmäisenä yhteyttä kun joku on pielessä), omia tietoja ja taitoja esim. vientikaupan, kielenhallinnan ja tietotekniikan osalta tulee ja saa pitää yllä. Itse ainakin tykkään juuri tuosta vuorovaikutteisuudesta työssäni!
En kuitenkaan halua antaa liian ruusuista kuvaa assistentin työstä, sillä välillä se kaikessa rutiininomaisuudessaan on tylsää. Toisinaan taas tuntuu siltä että kaikki kaatuu assistentin niskaan, ja ylitöitä on oltava valmis tekemään esim. silloin kun jäljitetään "kadonnutta" lähetystä tai muuta vastaavaa. Huonona puolena mainittakoon myös se, että vaikka työnkuva voi vaihdella, yrityksessä yleneminen on vaikeampaa. Toisaalta taas jos nauttii siitä, ettei työ rassaa liikaa (eli ei tarvitse kantaa töitä kotiin) assarin hommat on siinä mielessä ihan hyviä.
Lopuksi haluan sanoa sinulle, että tämä palsta on täynnä toisten mollaajia, joista ei hirveästi kannata välittää. Nimimerkin suojassa on niin helppo esittää sellaisiakin mielipiteitä mitä ei välttämättä muuten sanoisi ääneen. Oikeat johtajat kyllä arvostavat assistentteja ja koko työyhteisöä sillä he tietävät että yrityksen tekevät ihmiset. Assistentin työnkuva todellakin vaihtelee eri yrityksissä, joten tarkkoja työtehtäviä on vaikea kuvailla. Osviittaa saat esim. seurailemalla työpaikkailmoituksia joissa yleensä kuvaillaan myös toimeen kuuluvat työtehtävät. Kannattaa myös kysellä koulun rekrystä, olisiko mahdollisuutta järjestää esim. työelämäluentoja, joissa jo valmistuneet oiskelijat kertovat työstään ja opintojen jälkeisestä elämästä. Voit myös etsiä tietoa eri ammattikuvauksista osoitteesta www.mol.fi.
Onnea valitsemallesi tielle! - ...toivotonta....
Räkä kirjoitti:
Meidän tapauksessa jokin laite joka on päätetty hankkia, tilaus lähtee ostotoimiston kautta laitevalmistajalle joka on tarjouksessaan ilmoittanut toimitusehdot.
Laitetoimittajan päässä vientiassistentti tekee myyntitykin kanssa paperit, faksailee, sähköpostittaa, avustaa, myyntitykki kehuu estoitta laitettaan.
Laite saapuu maahan. Se voi olla esim. vipuvarren ulosvetäjä. Toimittaja on hankkinut kuljetuksen esim. DHL:n kautta ja laite toimitetaan varastoomme jossa otetaan vastaan varastoassarin toimesta. Hän saattaa sen oikeaan paikkaan josta se tarkastetaan. Harvoin laite selviää huomautuksitta ja sitten toimitusvalvojat aloittavat kiistelyt. Heille kuuluu myös kiistely myöhästyssakoista tms.
Vienti-/logistiikka-assari on siis enempi ja vähempi juoksupoika/tyttö, inhottavien juttujen hoitaja. Toki he käyvät ulkomailla paikanpäällä isoissa tilauksissa mutta enempi viihtyvät kotitoimistolla.
Työ on papereiden pyöritystä, sopimusten tulkkausta, siis yleisiä toimistohommia erona kuitenkin kosketuspinta toisiin yrityksiin, asiakkaisiin tai toimittajiin. AMK:t käyttävät kivaa termia b2b -hommiksi jolla houkutellaan nuoria alalle.
Tärkeää hommaa se on koska toiminta ei pyöri ilman heitä. Meillä työt on tarkkaan määritelty eikä tekninen asiantuntija/hankintainsinööri koske toimituskysymyksiin. Kansainvälinen kauppa kuulostaa paremmalta kuin se on. Olen mieluummin itse suunnitteluinsinööri/laiteasiantuntija kuin toimitusvalvoja. Meillä toimitusvalvojat ovat tosin omissa huoneissaan. Heidän kimitystään laitetoimittajille ei kestä muuten!
Em. ei ole kuin yksi monista. Hohdokkuus siitä on kaukanamielestäni. Voit soveltua hyvinkin alalle mutta mieti tarvitsetko 3,5v koulutusta kun sen voi saada 2-3v merkonominkin papereilla?
Vaikka tradenomikoulutus onkin laajempaa kuin merkonomien, se ei tarkoita että työtehtävät yrityksissä olisivat muuttuneet!Merkonomi on aivan eri asia kuin tradenomi. Osaamisen tasossa on suuria eroja esim. kielissä.
Sinun kertomuksesi on todellakin vain poikkeus. Noita assareita käytetään harvoissa yrityksissä, jolloin hankintapuolen työntekijöiden vastuu kasvaa huomattavasti. Tuollaisia toimustusvalvojia ei käytetä juurikaan missään. - saitkin
Realisti kirjoitti:
"Mitä sitten käytännössä tekee esim. logistiikka- tai vientiassistentti? Tätä juuri hain, kun en todellakaan tiedä mitä ne työnkuvat tulevat edes suurinpiirtein olemaan."
Ennenvanhaan assitentteja sanottiin sihteereiksi (esim. johdon assistentti=sihteeri). Alasta riippuen voi tietysti olla joku muukin, esim. myyntiassistentti oli ennen myyjä jne. Assistentti on tyypillinen lisänimike, jota käytetään, jotta saataisiin ammatti kuulostamaan seksikkäämmältä ja houkuttelevammalta.
Käytännössä logistiikka- tai vientiassistentti hoitaisi yhteydenpitoa puhelimitse, faxilla, sähköpostitse jne. asiakkaisiin ja toimittajiin ja hoitaisi yleistä paperinpyöritystä. Ei siis todellakaan mikään glamour-homma tai johtajatason tehtävä. Assistentin on myöskin turha kuvitella saavansa päätäntävaltaa asioihin, paitsi korkeintaan tilapäisesti delegoituna. Siis perus toimistomyyrä, nimikkeet vaan vaihtelevat, mutta työnkuva säilyy firmasta toiseen.
"Mieluiten olisin silti jotenkin yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta en johtamassa sitä tai ihan käytännössä yhteydessä niinkään paljon toisen maan yrityksiin. Eli en kaipaa mitään yrityskokouksia jossa eri maan yrityspomot kokoontuvat puhumaan tärkeitä, mieluummin olisin se sivuvaikuttaja"
Njoo olematta liian tyly niin todennäköisyydet sille, että sinusta tulisi jonkun yrityksen kansaivälisen kaupan johtaja ovat häviävän pienet. Ellet sitten perusta omaa alan yritystä. Myöskin mahdollisuudet sivuvaikuttamiseen ovat aika heikot. Eiköhän se johtaja osaa ihan itse tehdä ne "sivuvaikutukset" ja kaipaa apua lähinnä paskahommissa. Organisaatiokaaviot katsos yleensä kapenevat ylöspäin...komeasti buustattua omaa egoasi.
Kyllä jumalauta tänäkin päivänä sihteeri on ihan sihteeri eikä mikään assistentti. - Realisti
saitkin kirjoitti:
komeasti buustattua omaa egoasi.
Kyllä jumalauta tänäkin päivänä sihteeri on ihan sihteeri eikä mikään assistentti.Miten minä nyt omaa egoani buustasin? Kerroin vaan niin kuin asia on. Tänä päivänä on muotia kikkailla sanoilla - myös muualla kuin AMK-maailmassa - mutta kyllä ne tehtävänkuvaukset ovat edelleen ihan samoja. Huolitsija=siivooja, johdon assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne. Näin se vaan menee, katsos. Tietysti jotkut firmat edelleen kutsuvat varastomiehiä varastomiehiksi ja sihteereitä sihteereiksi, mutta trendi on jatkuvasti kohti hienompia titteleitä. Ihmiset kun ovat niin tittelinkipeitä.
- aivan skeidaa
Realisti kirjoitti:
Miten minä nyt omaa egoani buustasin? Kerroin vaan niin kuin asia on. Tänä päivänä on muotia kikkailla sanoilla - myös muualla kuin AMK-maailmassa - mutta kyllä ne tehtävänkuvaukset ovat edelleen ihan samoja. Huolitsija=siivooja, johdon assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne. Näin se vaan menee, katsos. Tietysti jotkut firmat edelleen kutsuvat varastomiehiä varastomiehiksi ja sihteereitä sihteereiksi, mutta trendi on jatkuvasti kohti hienompia titteleitä. Ihmiset kun ovat niin tittelinkipeitä.
"assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne."
Ja vitut! - Mad Dog
aivan skeidaa kirjoitti:
"assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne."
Ja vitut!Ai miksi vitut? Senkö takia, että kaikki teikäläiset on assistentteina ja opettaja sanoi, että kaikista teikäläisistä tulee pomoja? Siis tällä logiikalla assistentti on vähintään keskijohtoa? Omalla lyhyellä mutta monipuolisella työuralla on jokaisessa paikassa ollut juuri niin, että assistentit ovat suorittavan tason perusduunareita. Toimistossa kun on vaikea löytää "toimistotehtävien spesialistille" hyvää ja kuvaavaa ammattinimikettä, kuten mekaanikko, teknikko, huoltomies, tarjoilija jne. Kahvinkeittäjä/kopioija olisi ehkä hieman halventava, joten näitä sitten kutsutaan assistenteiksi. Ja tarkoitus ei ole halventaa kenenkään työpanosta, pikkuhommistahan se firma koostuu, mutta jotain realismia sentään. Sitä paitsi koko termi assistentti tulee englannin apulaista tarkoittavasta sanasta! Eiköhän se tarkoita juuri sitä...
Ja pari käytännön esimerkkiä. Ensimmäisessä kesäduunissa olin varastomiehenä. Varaston pomo oli logistiikkapäällikkö ja sen kanssa johtohommissa pyöri yksi varastomies, joka oli ns. kymppi eli työnjohtaja. Sitten tuli organisaatiouudistus ja seuraavana kesänä tämä varastomies, joka oli ollut kymppinä, olikin titteliltään logistiikan assistentti, siis logistiikkapäällikön pikkuapuri. Hommat, liksa tai edut eivät muuttuneet siitä kun kyseisen hepun nimike oli vielä organisaatiokaaviossa 'varastotyöntekjä', mutta titteli kuulosti makeemmalta.
Nykyisessä työpaikassa on toimistosihteerejä, jotka ovat siis yleissihteereitä. Jos joku sihteeri nimitetään jonkun henkilökohtaiseksi avustajaksi (sihteeriksi) muuttuu titteli assistentiksi. Esim. meillä on toimitusjohtajan assistentti, joka siis on toimitusjohtajan sihteeri. Ihan samaa sihteerinduunia se tekee kuin kaikki muutkin...
Ja yksi erikoisuus on vielä se, että markkinointiosastolle ei jostain syystä enää palkata sihteerejä. Viimeksi kun sieltä lähti sihteeri pois haettiin tilalle markkinoinnin assitenttia. Ja työnkuva oli? Tismalleen sama kuin sillä eläkkeelle jääneellä sihteerillä... Eli puhelin, faksi, kopiokone, e-mail, muistiinpanoja kokouksissa, kahvin keitto kun pannu on tyhjä jne. jne. - siivooja?!?
Realisti kirjoitti:
Miten minä nyt omaa egoani buustasin? Kerroin vaan niin kuin asia on. Tänä päivänä on muotia kikkailla sanoilla - myös muualla kuin AMK-maailmassa - mutta kyllä ne tehtävänkuvaukset ovat edelleen ihan samoja. Huolitsija=siivooja, johdon assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne. Näin se vaan menee, katsos. Tietysti jotkut firmat edelleen kutsuvat varastomiehiä varastomiehiksi ja sihteereitä sihteereiksi, mutta trendi on jatkuvasti kohti hienompia titteleitä. Ihmiset kun ovat niin tittelinkipeitä.
Eh, tuota ehkä siistijä=siivooja, mutta kerropa minulle oma käsityksesi siitä millä alalla on huolitsijoita. Voin sitten kertoa miten lähelle arvaus meni, mutta ei liity varsinaisesti puhtaanapitopalveluihin.
- ... järkevää
...toivotonta.... kirjoitti:
Merkonomi on aivan eri asia kuin tradenomi. Osaamisen tasossa on suuria eroja esim. kielissä.
Sinun kertomuksesi on todellakin vain poikkeus. Noita assareita käytetään harvoissa yrityksissä, jolloin hankintapuolen työntekijöiden vastuu kasvaa huomattavasti. Tuollaisia toimustusvalvojia ei käytetä juurikaan missään.... käyttää toimitusvalvojia, jos toimitukset ovat vähänkään toistuvasta rutiinista poikkeavia, ja useissa suurissa teollisuusyrityksissä on toimistusvalvojia. Mikään herkullinen homma se ei ole, sillä toimitusajoilla, kuljetuksilla yms. on universaali taipumus kusta, mutta siksi valvoja onkin palkattu...
- Räkä
...toivotonta.... kirjoitti:
Merkonomi on aivan eri asia kuin tradenomi. Osaamisen tasossa on suuria eroja esim. kielissä.
Sinun kertomuksesi on todellakin vain poikkeus. Noita assareita käytetään harvoissa yrityksissä, jolloin hankintapuolen työntekijöiden vastuu kasvaa huomattavasti. Tuollaisia toimustusvalvojia ei käytetä juurikaan missään.Ja missä kohtaa mollasin tradenomeja? Sanoin vain että merkonomin papereilla on valmiudet hoitaa samoja tehtäviä kuin tradenomin papereillakin. Se, tarvitaanko sitä tradenomien eritasoista "osaamista" on täysin eri juttu! Muutaman vuoden työelämässä olleena olen huomannut tradenomien päätyvän hyvin samanlaisiin tehtäviin kuin vanhat merkonomit. Rutiinitehtävien hoidossa ei erikoisosaaminen ole tärkeää. Voisin aloittaa uuden keskustelun aiheesta!
Ja muuten, toimitusvalvojia käytetään lähes kaikkialla vanhassa teollisuudessa! Siis paperi- kemia ja metalliteollisuus. Ehkä softaromput liikkuvat jouhevasti postitse mutta ei useiden tonnien koneet. - Räkä
Realisti kirjoitti:
Miten minä nyt omaa egoani buustasin? Kerroin vaan niin kuin asia on. Tänä päivänä on muotia kikkailla sanoilla - myös muualla kuin AMK-maailmassa - mutta kyllä ne tehtävänkuvaukset ovat edelleen ihan samoja. Huolitsija=siivooja, johdon assistentti=sihteeri, palkkahallinnon assistentti=palkanlaskija, logistiikan assitentti=mitä tahansa varastomiehestä juoksupoikaan jne. Näin se vaan menee, katsos. Tietysti jotkut firmat edelleen kutsuvat varastomiehiä varastomiehiksi ja sihteereitä sihteereiksi, mutta trendi on jatkuvasti kohti hienompia titteleitä. Ihmiset kun ovat niin tittelinkipeitä.
Olen huomannut saman. Täällä on vielä reilusti sihteereitä ja varastomiehillä rööki palaa huulessa kun käy, ihan reilusti.
Sitten on assistentteja. Ovat enempi lentäviä projekteissa, käytännössä tekevät sihteerin töitä, harvoin kuitenkin mainitaan erikseen projektisihteeriksi, yleensä projektiassistentti.
Ootte pojat/tytöt ihan oikeassa että meno on joissain yrityksissä tittelien perässä juoksemista. - Räkä
... järkevää kirjoitti:
... käyttää toimitusvalvojia, jos toimitukset ovat vähänkään toistuvasta rutiinista poikkeavia, ja useissa suurissa teollisuusyrityksissä on toimistusvalvojia. Mikään herkullinen homma se ei ole, sillä toimitusajoilla, kuljetuksilla yms. on universaali taipumus kusta, mutta siksi valvoja onkin palkattu...
Firma elää projekteissa ja ne ovat aika/raha sidonnaisia. Laitteen toimituksen viivästyminen, puutteellinen toimitus voi viivästyttää asennustöitä jotka viivästyttävät jotain muuta työtä ja ikiliikkuja rullaa. Hankintatoimella on muutakin tekemistä kuin seurata kuljetuksia. Siksi toimitusvalvojat ovat tärkeä ammattikunta.
- assistentteja!
Mad Dog kirjoitti:
Ai miksi vitut? Senkö takia, että kaikki teikäläiset on assistentteina ja opettaja sanoi, että kaikista teikäläisistä tulee pomoja? Siis tällä logiikalla assistentti on vähintään keskijohtoa? Omalla lyhyellä mutta monipuolisella työuralla on jokaisessa paikassa ollut juuri niin, että assistentit ovat suorittavan tason perusduunareita. Toimistossa kun on vaikea löytää "toimistotehtävien spesialistille" hyvää ja kuvaavaa ammattinimikettä, kuten mekaanikko, teknikko, huoltomies, tarjoilija jne. Kahvinkeittäjä/kopioija olisi ehkä hieman halventava, joten näitä sitten kutsutaan assistenteiksi. Ja tarkoitus ei ole halventaa kenenkään työpanosta, pikkuhommistahan se firma koostuu, mutta jotain realismia sentään. Sitä paitsi koko termi assistentti tulee englannin apulaista tarkoittavasta sanasta! Eiköhän se tarkoita juuri sitä...
Ja pari käytännön esimerkkiä. Ensimmäisessä kesäduunissa olin varastomiehenä. Varaston pomo oli logistiikkapäällikkö ja sen kanssa johtohommissa pyöri yksi varastomies, joka oli ns. kymppi eli työnjohtaja. Sitten tuli organisaatiouudistus ja seuraavana kesänä tämä varastomies, joka oli ollut kymppinä, olikin titteliltään logistiikan assistentti, siis logistiikkapäällikön pikkuapuri. Hommat, liksa tai edut eivät muuttuneet siitä kun kyseisen hepun nimike oli vielä organisaatiokaaviossa 'varastotyöntekjä', mutta titteli kuulosti makeemmalta.
Nykyisessä työpaikassa on toimistosihteerejä, jotka ovat siis yleissihteereitä. Jos joku sihteeri nimitetään jonkun henkilökohtaiseksi avustajaksi (sihteeriksi) muuttuu titteli assistentiksi. Esim. meillä on toimitusjohtajan assistentti, joka siis on toimitusjohtajan sihteeri. Ihan samaa sihteerinduunia se tekee kuin kaikki muutkin...
Ja yksi erikoisuus on vielä se, että markkinointiosastolle ei jostain syystä enää palkata sihteerejä. Viimeksi kun sieltä lähti sihteeri pois haettiin tilalle markkinoinnin assitenttia. Ja työnkuva oli? Tismalleen sama kuin sillä eläkkeelle jääneellä sihteerillä... Eli puhelin, faksi, kopiokone, e-mail, muistiinpanoja kokouksissa, kahvin keitto kun pannu on tyhjä jne. jne.Olet poikuli erehtynyt.
- samoja kuin
Räkä kirjoitti:
Ja missä kohtaa mollasin tradenomeja? Sanoin vain että merkonomin papereilla on valmiudet hoitaa samoja tehtäviä kuin tradenomin papereillakin. Se, tarvitaanko sitä tradenomien eritasoista "osaamista" on täysin eri juttu! Muutaman vuoden työelämässä olleena olen huomannut tradenomien päätyvän hyvin samanlaisiin tehtäviin kuin vanhat merkonomit. Rutiinitehtävien hoidossa ei erikoisosaaminen ole tärkeää. Voisin aloittaa uuden keskustelun aiheesta!
Ja muuten, toimitusvalvojia käytetään lähes kaikkialla vanhassa teollisuudessa! Siis paperi- kemia ja metalliteollisuus. Ehkä softaromput liikkuvat jouhevasti postitse mutta ei useiden tonnien koneet.ekonomin. Näin se nyt vain on.
- Realisti
siivooja?!? kirjoitti:
Eh, tuota ehkä siistijä=siivooja, mutta kerropa minulle oma käsityksesi siitä millä alalla on huolitsijoita. Voin sitten kertoa miten lähelle arvaus meni, mutta ei liity varsinaisesti puhtaanapitopalveluihin.
Joo sattui vissiin editointivirhe kun meinasin jättää huolitsijan kokonaan pois listasta. Alunperin piti kirjoittaa huolitsija=kuljetus-/logistiikkasihteeri, siistijä=siivooja. Mutta sitten aloin miettiä, että huolitsijaa on käytetty kai aika pitkään ammattinimikkeenä, eli se ei ole paras mahdollinen esimerkki. Toisaalta onhan sekin ihan kuvaavaa, ainakin isäukon firmassa huolintatehtäviä tekee tänäkin päivänä kuljetussihteerin tittelillä toimiva henkilö.
- Realisti
Räkä kirjoitti:
Olen huomannut saman. Täällä on vielä reilusti sihteereitä ja varastomiehillä rööki palaa huulessa kun käy, ihan reilusti.
Sitten on assistentteja. Ovat enempi lentäviä projekteissa, käytännössä tekevät sihteerin töitä, harvoin kuitenkin mainitaan erikseen projektisihteeriksi, yleensä projektiassistentti.
Ootte pojat/tytöt ihan oikeassa että meno on joissain yrityksissä tittelien perässä juoksemista."Ootte pojat/tytöt ihan oikeassa että meno on joissain yrityksissä tittelien perässä juoksemista."
Yllättävän moni ihminen on tittelinkipeä. Kun sopiva palkkataso on saavutettu niin paremman tittelin saaminen voi olla jopa palkitsevampaa kuin pieni prosenttikorotus palkaan. Niin uskomatonta kuin se onkin. Ja tämä on muuten ihan oppikirjasta luettua. Ja onhan siinä aina sekin, että titteli auttaa kosiskelemaan tietämättömiä työntekijöitä paremmin. Kuten opiskelijoita, jotka eivät tajua hakevansa sihteerin virkaa. (Mistä päästäänkin siihen kysymykseen, että miksi sihteerin virka on olevinaan jotenkin vähemmän arvostettu. Sihteerithän ne pitävät rattaat pyörimässä!)
- Jorgos
Tässä näkyy juuri yksi AMK-opiskelun ongelmista (niin ja tämä ei ole provo...). Ammattikorkeakoulussa opiskelijat luulevat oikeasti valmistuvansa johonkin tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Vaikka tämä onkin koko järjestelmän perusta, onhan se AMMATTIkorkeakoulu, ei totuus ole kuitenkaan lähellekään tämä. Syitä on parikin. Ensinnäkin ammattikorkeakoulujen sisäänottomäärät ovat niin suuret, että koulusta valmistuneiden tietotaito-tasot eivät ole riittävän korkealla, jotta heidät voitaisiin sijoittaa suoraan ns. koulutusta vastaavaan tehtävään. Toisekseen tietyn koulutuksen omaavia henkilöitä valmistuu niin paljon, ettei jokaiselle kuitenkaan löydy koulutusta vastaavaa tehtävää, vaikka taito riittäisikin. Tähän yhtälöön kun vielä lisätään se, että monista tehtävistä kilpailevat myös maisterit saadaan tulokseksi se, että koulutuksesi ja tulevan työtehtäväsi suhde on parhaimmillaankin epäselvä.
Miten asiaa pitäisi korjata? Ensinnäkin sisäänottomääriä pitäisi leikata kovalla kädellä. Toiseksi koulutuksen tasoa pitäisi nostaa. Kolmanneksi pakollisen työharjoittelun pitäisi osua nappiin oman uravalinnan kannalta, ja ennen et valmistuisi ennen kuin työharjoittelu on tehty. Siis esim. kansainvälisen kaupan opiskelijan työharjoittelun tulisi olla kansainvälisen kaupan alalta ja juuri siltä tasolta, jolle valmistumisen jälkeen on tarkoitus työllistyä. Näin saataisiin näille AMMATTIkorkeakoulusta valmistuneille ihan oikeasti jo olemassa olevaa tietotaitoa ja sen lisäksi jokaisella valmistuvalla olisi kontakteja yritysmaailmaan ja mahdollisesti jo valmis työpaikka.
Yksi suurimmista ongelmista nykyisenkaltaisessa AMK-järjestelmässä on juuri työmarkkinakontaktien puute. Järjestelmä on siis epäonnistunut juuri siinä tehtävässä, johon se luotiin. Ja ennen kuin alatte väittää vastaan niin miettikääpä omaa kouluanne. Suorittaako jokainen koodausta opiskeleva työharjoittelunsa koodaajana, vai onko joukossa niitä, jotka istuvat Elisan puhelintuessa tai kenties ovat vetämässä piuhaa? Onko jokainen tradenomi työharjoittelussa oman alansa yrityksessä, vai löytyykö joukosta markkinoinnin opiskelijoita, jotka ovatkin sihteereitä tai kansainvälisen kaupan opiskelijoita joiden harjoittelu koostuu myyntityöstä Stockmannilla? Jos kaikki todella suorittavat harjoittelun oman alansa hommissa olet todennäköisesti hyvässä koulussa, jos eivät olet esimerkki AMK-järjestelmän ongelmista. Ammattikorkeakoulujen kilpailuvaltin tulisi olla työelämälähtöisyys, mutta nykyisellään se taitaa olla lähes heikkous.- Ariela
Koska koulu ei kerro, täytyy tieto etsiä muualta. Siksi tulinkin tänne kysymään, koska osaan kyllä erotella provotekstit asiateksteistä joista itselleni on oikeasti hyötyä. Ja oli kannattavaa; tiedän nyt paljon enemmän mitä tiesin ennen kuin täältä kysyin.
Sen toki tiesin että assistentti on sihteeri. Harmillista jos joku oikeasti vielä kuvittelee että assistentti, niin hieno sana kuin onkin, tekee jotain hienoja töitä firmassa. Täytyy silti tunnustaa, että työnkuva oli kauniimpi alasta kun en vielä ollut lukenut tätä ketjua, mutta silloin en oikeasti mitään tiennytkään. Olen silti melko vakuuttunut että kansainväliseen kauppaan suuntaudun. Se on jo hyvä asia, koska koko syksyn olen ollut ihan pihalla.
En toki halua kouluttautua paskaduuniin, mutta luotan siihen asiat joita täällä on kuvailtu, eivät toteudu ihan joka paikassa. Töitä ja työnkuvia on kuitenkin paljon erilaisia ja varmasti joka työssä on hyvät ja huonot puolensa. Tätä foorumia kun lukee niin tuntuu vain että jokainen tradenomikoulutuksen saanut tekisi loppuelämänsä huonoa työtä, jos ei hanki jotain muuta ammattia. Tuskin asia kuitenkaan aivan näin on.
Mietin tosin sitä, että amk:ssahan on nykyään mahdollista kouluttaa itseään vielä ylös päin "yliopistotasolle", mitä se nyt välttämättä ei ihan ole, mutta minnehän töihin tuosta sitten pääsee kun ei ole vain pelkkä tradenomi? Aika näyttää jaksanko vielä viettää aikaani opiskelujen parissa kun tradenomin paperit on taskussa, mutta olisihan tuo varteenotettava mahdollisuus, kunhan tietäisi että se on myös tarpeellinen. - Jorgos
Ariela kirjoitti:
Koska koulu ei kerro, täytyy tieto etsiä muualta. Siksi tulinkin tänne kysymään, koska osaan kyllä erotella provotekstit asiateksteistä joista itselleni on oikeasti hyötyä. Ja oli kannattavaa; tiedän nyt paljon enemmän mitä tiesin ennen kuin täältä kysyin.
Sen toki tiesin että assistentti on sihteeri. Harmillista jos joku oikeasti vielä kuvittelee että assistentti, niin hieno sana kuin onkin, tekee jotain hienoja töitä firmassa. Täytyy silti tunnustaa, että työnkuva oli kauniimpi alasta kun en vielä ollut lukenut tätä ketjua, mutta silloin en oikeasti mitään tiennytkään. Olen silti melko vakuuttunut että kansainväliseen kauppaan suuntaudun. Se on jo hyvä asia, koska koko syksyn olen ollut ihan pihalla.
En toki halua kouluttautua paskaduuniin, mutta luotan siihen asiat joita täällä on kuvailtu, eivät toteudu ihan joka paikassa. Töitä ja työnkuvia on kuitenkin paljon erilaisia ja varmasti joka työssä on hyvät ja huonot puolensa. Tätä foorumia kun lukee niin tuntuu vain että jokainen tradenomikoulutuksen saanut tekisi loppuelämänsä huonoa työtä, jos ei hanki jotain muuta ammattia. Tuskin asia kuitenkaan aivan näin on.
Mietin tosin sitä, että amk:ssahan on nykyään mahdollista kouluttaa itseään vielä ylös päin "yliopistotasolle", mitä se nyt välttämättä ei ihan ole, mutta minnehän töihin tuosta sitten pääsee kun ei ole vain pelkkä tradenomi? Aika näyttää jaksanko vielä viettää aikaani opiskelujen parissa kun tradenomin paperit on taskussa, mutta olisihan tuo varteenotettava mahdollisuus, kunhan tietäisi että se on myös tarpeellinen."En toki halua kouluttautua paskaduuniin, mutta luotan siihen asiat joita täällä on kuvailtu, eivät toteudu ihan joka paikassa. Töitä ja työnkuvia on kuitenkin paljon erilaisia ja varmasti joka työssä on hyvät ja huonot puolensa."
Näin on, eikä kouluttautuminen koskaan ole huono asia, tosin nyt valintoja tekevien saattaisi kannattaa lähteä ammattikouluun lukion sijasta. Monet duunit voi siirtää maasta pois, mutta putkimiehiä tarvitaan aina. Ja niistä on pulaa. Mutta kyllä sinunkin koulutuksellasi varmasti voi löytää mielenkiintoisia tehtäviä, kannattaa vaan muistaa suhtautua realistisesti tulevaisuuteen. Monilla kavereilla on ainakin suhteettoman ruusuinen kuva omasta tutkinnostaan ja odottelevat jo koska heidät värvätään koulunpenkiltä työelämään. Vaikka parhaille näin käykin ovat he joka tapauksessa hyvin pieni segmentti opiskelijamassasta.
"Tätä foorumia kun lukee niin tuntuu vain että jokainen tradenomikoulutuksen saanut tekisi loppuelämänsä huonoa työtä, jos ei hanki jotain muuta ammattia. Tuskin asia kuitenkaan aivan näin on."
Yksilö ratkaisee, mutta on kuitenkin huomattava, ettei tradenomikoulutus todellakaan ole mikään oikotie onneen. Suurin osa kaupallisen alan tehtävistä vaan on sellaisia, ettei niissä tarvita korkeakoulututkimusta. Kun merkonomeja (entiset merkantit) koulutetaan vähemmän ja saman aikaisesti tradenomeja (entiset) merkonomit koulutetaan enemmän syntyy yhtälö, jossa tradenomien on pakko tehdä merkonomien duuneja. Joko näin tai sitten olisi tultava massiivinen rakenneuudistus, jossa vanhoja merkantin hommia häviäisi nopeasti ja tilalle syntyisi asiantuntijatehtäviä. Jälkimmäinen ei liene kovin todennäköistä, joten vaihtoehdoksi jää, että tulevaisuudessa meillä tulee olemaan esim. kodinkonemyyjinä korkeakoulutettua porukkaa. Onko tässä mitään järkeä ja kenen etua se ajaa? Ei ole, eikä ainakaan opiskelijan tai yhteiskunnan. Koulutuspolitiikka olisi ihanteellista silloin kun suurinpiirtein jokaiselle valmistuvalle voisi taata oman alan hommia, kuten diplomi-insinööreille, lääkäreille, juristeille jne. voidaan. AMK:t tuntuvat olevan poikkeus tästä kasvattaessaan koulutusmääriään suhteettomasti. - Räkä
Suuret sisäänottomäärät eivät ole verrannollisia valmistuneiden tietotaitotasoon!
Suuret sisäänottomäärät haittaavat kyllä harjoittelua. Harjoittelupaikat (Yliopisto/AMK-tasoiset) eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin aloituspaikat. Etenkään talous-sektorilla. Siksi harjoitteluksi hyväksytään mitä ihmeellisempiä paikkoja.
Aloituspaikkojen leikkaaminen on helpompaa kuin harjoittelupaikkojen lisääminen. Harjoittelija on aina kulu!
Työelämäkontaktien puute ei ole niinkään ongelma vaan ekonomien ja merkonomien välimuodon tradenomien koulutuksen kohtaamattomuus. Nimitysuutisia seuratessa on ilahduttavaa että ekonomeja, tradenomeja ja merkonomeja nimitetään jopa samassa suhteessa esimiestehtäviin. Pohjana on ensimmäisten tradenomien työelämässäolona jo vuosia joten he ovat jo edenneet ja saaneet kokemusta.
Mielestäni AMK:n pitäisi ottaa nyt nöyrä asenne ja vähentää aloituspaikkoja. Esim. Insinöörejä valmistuu n.30 koulutusohjelmasta joissa on puolet liikaa. - Jorgos
Räkä kirjoitti:
Suuret sisäänottomäärät eivät ole verrannollisia valmistuneiden tietotaitotasoon!
Suuret sisäänottomäärät haittaavat kyllä harjoittelua. Harjoittelupaikat (Yliopisto/AMK-tasoiset) eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin aloituspaikat. Etenkään talous-sektorilla. Siksi harjoitteluksi hyväksytään mitä ihmeellisempiä paikkoja.
Aloituspaikkojen leikkaaminen on helpompaa kuin harjoittelupaikkojen lisääminen. Harjoittelija on aina kulu!
Työelämäkontaktien puute ei ole niinkään ongelma vaan ekonomien ja merkonomien välimuodon tradenomien koulutuksen kohtaamattomuus. Nimitysuutisia seuratessa on ilahduttavaa että ekonomeja, tradenomeja ja merkonomeja nimitetään jopa samassa suhteessa esimiestehtäviin. Pohjana on ensimmäisten tradenomien työelämässäolona jo vuosia joten he ovat jo edenneet ja saaneet kokemusta.
Mielestäni AMK:n pitäisi ottaa nyt nöyrä asenne ja vähentää aloituspaikkoja. Esim. Insinöörejä valmistuu n.30 koulutusohjelmasta joissa on puolet liikaa."Suuret sisäänottomäärät eivät ole verrannollisia valmistuneiden tietotaitotasoon!"
On sikäli, että paskasta ei saada kultaa (vanha alkemistien totuus). Mitä suurempi porukka, sitä suurempi osuus joukosta on tyhmiä. Joukossa tyhmyys tiivistyy, joten mitä suurempi määrä tyhmiä joukossa sitä tyhmempi se joukko kokonaisuutena on. Mitä tyhmempi se joukko on, sitä tyhmempiä siitä valmistuneet ovat keskimäärin. Ja vaikka 'tyhmyys' on sanana vähän turhan raflaava ei kokonaisuus muutu miksikään, vaikka sen tilalle vaihdettaisiin keskinkertainen tai tavallinen. Miksi jokaisen keskinkertaisen perustallaajan pitäisi olla korkeakoulutettu? Mitä ne ei-korkeakoulutetut sitten ovat? Keskivertoa huonompia? - ...
Jorgos kirjoitti:
"Suuret sisäänottomäärät eivät ole verrannollisia valmistuneiden tietotaitotasoon!"
On sikäli, että paskasta ei saada kultaa (vanha alkemistien totuus). Mitä suurempi porukka, sitä suurempi osuus joukosta on tyhmiä. Joukossa tyhmyys tiivistyy, joten mitä suurempi määrä tyhmiä joukossa sitä tyhmempi se joukko kokonaisuutena on. Mitä tyhmempi se joukko on, sitä tyhmempiä siitä valmistuneet ovat keskimäärin. Ja vaikka 'tyhmyys' on sanana vähän turhan raflaava ei kokonaisuus muutu miksikään, vaikka sen tilalle vaihdettaisiin keskinkertainen tai tavallinen. Miksi jokaisen keskinkertaisen perustallaajan pitäisi olla korkeakoulutettu? Mitä ne ei-korkeakoulutetut sitten ovat? Keskivertoa huonompia?"Miksi jokaisen keskinkertaisen perustallaajan pitäisi olla korkeakoulutettu?"
Tätä sun pitää kysyä demaripäättäjiltämme. - teekkari.
Ariela kirjoitti:
Koska koulu ei kerro, täytyy tieto etsiä muualta. Siksi tulinkin tänne kysymään, koska osaan kyllä erotella provotekstit asiateksteistä joista itselleni on oikeasti hyötyä. Ja oli kannattavaa; tiedän nyt paljon enemmän mitä tiesin ennen kuin täältä kysyin.
Sen toki tiesin että assistentti on sihteeri. Harmillista jos joku oikeasti vielä kuvittelee että assistentti, niin hieno sana kuin onkin, tekee jotain hienoja töitä firmassa. Täytyy silti tunnustaa, että työnkuva oli kauniimpi alasta kun en vielä ollut lukenut tätä ketjua, mutta silloin en oikeasti mitään tiennytkään. Olen silti melko vakuuttunut että kansainväliseen kauppaan suuntaudun. Se on jo hyvä asia, koska koko syksyn olen ollut ihan pihalla.
En toki halua kouluttautua paskaduuniin, mutta luotan siihen asiat joita täällä on kuvailtu, eivät toteudu ihan joka paikassa. Töitä ja työnkuvia on kuitenkin paljon erilaisia ja varmasti joka työssä on hyvät ja huonot puolensa. Tätä foorumia kun lukee niin tuntuu vain että jokainen tradenomikoulutuksen saanut tekisi loppuelämänsä huonoa työtä, jos ei hanki jotain muuta ammattia. Tuskin asia kuitenkaan aivan näin on.
Mietin tosin sitä, että amk:ssahan on nykyään mahdollista kouluttaa itseään vielä ylös päin "yliopistotasolle", mitä se nyt välttämättä ei ihan ole, mutta minnehän töihin tuosta sitten pääsee kun ei ole vain pelkkä tradenomi? Aika näyttää jaksanko vielä viettää aikaani opiskelujen parissa kun tradenomin paperit on taskussa, mutta olisihan tuo varteenotettava mahdollisuus, kunhan tietäisi että se on myös tarpeellinen.Amk.ssa voi kouluttautua amk. tasolle, ei yliopistotasolle.
Jos menet amk.hon, pitäisi Sinun hyväksyä ja ymmärtää se. Amk. on amk, ei yliopisto.
- Räkä
kitkatta.net sisältää uratarinapankin! Satunnaisotannalta omalta alaltani pahimmat esteet löytyvät verkostoitumisen puuttuminen (esim OPYn valtuutettu) ja nousujohteisen harjoittelun puutteen vuoksi.
www.kitkatta.net - Kvkaupantradenomi
Itse lähdin valmistumisen jälkeen ulkomaille töihin. Täällä ei niinkään ole väliä onko tutkinnon suorittanut kauppakorkeakoulussa vai ammattikorkeakoulussa, tutkintonimikehän on BA joka tapauksessa.
Alkupalkka noin 3000 € bruttona.- yli10vuottavanha
Vuoden 2006 aloitus. Kauanko meni ketjua etsiessä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402052Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p461591Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291471- 201451
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51227