Hypoglykemioita, mutta ei

asiasta ja jos olet, niin miten suhtautuneet? Eräs diabeetikko kirjoitti tuolla jossain, että hänen lääkärinsä naureskelee noille oireille, eikä usko, että oireet ovat todellisia, vaikka hänen verensokerilaskunsa ovat suuria ja nopeita. Olen itse hoitoalan ammattilainen (kylläkin sairauslomalla näiden oireiden vuoksi) ja en aio jättää tätä asiaa tähän, koska mielestäni useiden lääkäreiden asenne tähän on törkeän välinpitämätön ja kuitenkin maailmalla on tietoa, jota Suomessa ei ole- siksi toivoisin, että mahdollisimman moni kirjoittaisi omista, tähän liittyvistä kokemuksistaan. Jospa ne lääkärit sitten todella kiinnostuisivat tästä ja alkaisivat tutkia nopeiden ja suurien verensokerivaihtelujen vaikutuksia potilaisiin, eivätkä vain tuijottaisi niitä "raja-arvoja", joilla ei asiantuntijoiden mielestä ole juurikaan merkitystä.

puhunut kirjoitti:

asiasta ja jos olet, niin miten suhtautuneet? Eräs diabeetikko kirjoitti tuolla jossain, että hänen lääkärinsä naureskelee noille oireille, eikä usko, että oireet ovat todellisia, vaikka hänen verensokerilaskunsa ovat suuria ja nopeita. Olen itse hoitoalan ammattilainen (kylläkin sairauslomalla näiden oireiden vuoksi) ja en aio jättää tätä asiaa tähän, koska mielestäni useiden lääkäreiden asenne tähän on törkeän välinpitämätön ja kuitenkin maailmalla on tietoa, jota Suomessa ei ole- siksi toivoisin, että mahdollisimman moni kirjoittaisi omista, tähän liittyvistä kokemuksistaan. Jospa ne lääkärit sitten todella kiinnostuisivat tästä ja alkaisivat tutkia nopeiden ja suurien verensokerivaihtelujen vaikutuksia potilaisiin, eivätkä vain tuijottaisi niitä "raja-arvoja", joilla ei asiantuntijoiden mielestä ole juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Mulla on kai joku 14 vuosi D-2:n kanssa painittua elämää ja yksi asia mitä tämä sälli ei siedä on lekureiden asialle naureskelu.
Vaikkakin joudun tuskallisten polyneuropatioiden takia kävelemään kepin kanssa (kuten Doctor House) olen sen verran isokokoinen ja pahantuulisen näköinen sälli että mulle näistä tosivaivoista (jalkojen oireilut, hypot, sokerien epätasapainot etc.) on juttuja joille edes ylimielisinkään TK-lääkärinplanttu ryhdy naureskelemaan.
Sanotaanko spontaani suutahtaminen ja paremman puutteessa kepin heristely auttaa kummasti - jollei ne ole ehtineet laskea jo alleen.
Lääkärit on (ainakin omasta mielestään) tehneet jonkunlaisen sikäläisen koulukunnan hokkuspokkustempun, hippokratteen valan, mutta sehän on vaan niiden juttu ja varsinkin yleisellä puolella joissa potkujen saaminen on vaikeaa nämä veijarit soveltavat omia pikkuvalojaan justiinsa niin päin kuin mieli kullakin päivänä lystää.
Ei niiden kanssa ole tarvis pelata mitään muuta peliä kuin itse avaavat: Tosijuttuhan on että yleiseltä puolelta löytyy toisinaan aivan fantastisia tohtoreita - toisaalta taasen kaikki tyypit jotka ovat jo itsekin huomanneet valinneensa väärän homman pesivät justiinsa niissä helpoimmissa paikoissa.
Tässä maassa terveydehuollolla on omat tarkat lakinsa, ohjeistuksensa ja käytäntönsä - ja hankalassa tapauksessa kannattaa aina hiota taktiikkaa. Sitäpaitsi aina on mahdollisuus vaihtaa lääkäriä - yleiselläkin puolella.
Sanotaan että jos jossain yhdessä TK:ssa joku alkaa menettää porukkaa aivan silmiinpistävästi - niin sanottu "kolleegallinen huomio" aivan varmasti kohdistuu myös tähän tyyppiin.

puhunut kirjoitti:

asiasta ja jos olet, niin miten suhtautuneet? Eräs diabeetikko kirjoitti tuolla jossain, että hänen lääkärinsä naureskelee noille oireille, eikä usko, että oireet ovat todellisia, vaikka hänen verensokerilaskunsa ovat suuria ja nopeita. Olen itse hoitoalan ammattilainen (kylläkin sairauslomalla näiden oireiden vuoksi) ja en aio jättää tätä asiaa tähän, koska mielestäni useiden lääkäreiden asenne tähän on törkeän välinpitämätön ja kuitenkin maailmalla on tietoa, jota Suomessa ei ole- siksi toivoisin, että mahdollisimman moni kirjoittaisi omista, tähän liittyvistä kokemuksistaan. Jospa ne lääkärit sitten todella kiinnostuisivat tästä ja alkaisivat tutkia nopeiden ja suurien verensokerivaihtelujen vaikutuksia potilaisiin, eivätkä vain tuijottaisi niitä "raja-arvoja", joilla ei asiantuntijoiden mielestä ole juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Mulla ei ole todettua diabetesta, mutta kun vielä kuljin töissä (raksalla) ja söin normi annoksen ruokaa niin alkoi n. 1/2 tuntia sen jälkeen hillitön heikotus ja tutina. Kysyin lekuri lta asiasta mutta väitti sen olevan normaalia.
Pitäisköhän ostaa verensokerimittari?

noiden asiantuntijoiden mukaan kuuluvan asiaan ja on ollut minullakin hallitseva ja vaikea tekijä vuosikaudet. Lääkärit ovat sanoneet, etteivät tiedä, mistä voi johtua, kun olen sitä valittanut. Nopea pulssi kuuluu myöskin asiaan ja itselläni ainakin tulee tilanteen pahentuessa usein mukaan myös lisälyönnit ja pulssi on erittäin vaihteleva. Voin huomenna laittaa tänne muutamia nettiosoitteita, joissa on tietoa tästä vaivasta (englanninkielistä)- nyt alkaa jo silmät harittamaan sen verran, ettei onnistu:) Noista paniikin tunteista sanoisin vielä, että samojen lähteiden mukaan useat tästä vaivasta kärsivät on diagnosoitu paniikkihäiriöisiksi. Tuo monella tapaa huono olo perustuukin siihen, että kun verensokeri laskee nopeasti/ paljon, elimistöön vapautuu suuria määriä adrenaliinia ja elimistössä onkin eräänlainen "hätätila" päällä.

näyttää kirjoitti:

noiden asiantuntijoiden mukaan kuuluvan asiaan ja on ollut minullakin hallitseva ja vaikea tekijä vuosikaudet. Lääkärit ovat sanoneet, etteivät tiedä, mistä voi johtua, kun olen sitä valittanut. Nopea pulssi kuuluu myöskin asiaan ja itselläni ainakin tulee tilanteen pahentuessa usein mukaan myös lisälyönnit ja pulssi on erittäin vaihteleva. Voin huomenna laittaa tänne muutamia nettiosoitteita, joissa on tietoa tästä vaivasta (englanninkielistä)- nyt alkaa jo silmät harittamaan sen verran, ettei onnistu:) Noista paniikin tunteista sanoisin vielä, että samojen lähteiden mukaan useat tästä vaivasta kärsivät on diagnosoitu paniikkihäiriöisiksi. Tuo monella tapaa huono olo perustuukin siihen, että kun verensokeri laskee nopeasti/ paljon, elimistöön vapautuu suuria määriä adrenaliinia ja elimistössä onkin eräänlainen "hätätila" päällä.

Lue lisää

tänään.Tuli ahdistunut olo ja siihen auttoi välipala.Olin liikkunut paljon ennen sitä,mikä laskee verensokereja.Kiitos tiedoista.

näyttää kirjoitti:

noiden asiantuntijoiden mukaan kuuluvan asiaan ja on ollut minullakin hallitseva ja vaikea tekijä vuosikaudet. Lääkärit ovat sanoneet, etteivät tiedä, mistä voi johtua, kun olen sitä valittanut. Nopea pulssi kuuluu myöskin asiaan ja itselläni ainakin tulee tilanteen pahentuessa usein mukaan myös lisälyönnit ja pulssi on erittäin vaihteleva. Voin huomenna laittaa tänne muutamia nettiosoitteita, joissa on tietoa tästä vaivasta (englanninkielistä)- nyt alkaa jo silmät harittamaan sen verran, ettei onnistu:) Noista paniikin tunteista sanoisin vielä, että samojen lähteiden mukaan useat tästä vaivasta kärsivät on diagnosoitu paniikkihäiriöisiksi. Tuo monella tapaa huono olo perustuukin siihen, että kun verensokeri laskee nopeasti/ paljon, elimistöön vapautuu suuria määriä adrenaliinia ja elimistössä onkin eräänlainen "hätätila" päällä.

Lue lisää

Aamun huonoon oloon auttaa minulla matalan glykeemisen indeksin perusteella valittu myöhäinen iltapala..elikkä proteiinia, täysjyväleipää..silloin pärjää vielä herätessäkin.
Itselläni tulee matalasta verensokerista myös paniikinomainen tila, mutta tunne helpottaa hieman kun tietää mistä se johtuu,ja keskittyy vain siihen, mistä saisi jotakin suuhunsa.

suositeltu, mutta eivät nuo neuvot paljoa auttaneet. Kävin sitten asioista hyvin perillä olevan ravitsemusterapeutin luona ja häneltä sain toimiviakin neuvoja. Itse en aamuisin enää syökään juuri hiilihydraatteja, vaan esim. juustoa ja lihaa. Varsinaista aamiaistakaan en voi syödä, vaan aamut ja aamupäivät ovat helpompia ja sujuvat vähemmin oirein, kun syö pieniä "alkupaloja" (mahdollisimman vähähiilihydraattisia), pienin väliajoin. Pahimmat oireet sain aikaisemmin juuri aamupalan jälkeen.
Kyllähän nuo lääkärit sanovat Suomessakin, vaikka eivät juuri asiasta muutoin näytä ymmärtävän, että tällainen verensokerien nopea vaihtelu ja oireilu ennakoisi diabetesta. Eräs amerikkalainen asiantuntija myös sanoo, että "tämän päivän hypoglykemia on huomisen diabetes".

on minullekin kirjoitti:

suositeltu, mutta eivät nuo neuvot paljoa auttaneet. Kävin sitten asioista hyvin perillä olevan ravitsemusterapeutin luona ja häneltä sain toimiviakin neuvoja. Itse en aamuisin enää syökään juuri hiilihydraatteja, vaan esim. juustoa ja lihaa. Varsinaista aamiaistakaan en voi syödä, vaan aamut ja aamupäivät ovat helpompia ja sujuvat vähemmin oirein, kun syö pieniä "alkupaloja" (mahdollisimman vähähiilihydraattisia), pienin väliajoin. Pahimmat oireet sain aikaisemmin juuri aamupalan jälkeen.
Kyllähän nuo lääkärit sanovat Suomessakin, vaikka eivät juuri asiasta muutoin näytä ymmärtävän, että tällainen verensokerien nopea vaihtelu ja oireilu ennakoisi diabetesta. Eräs amerikkalainen asiantuntija myös sanoo, että "tämän päivän hypoglykemia on huomisen diabetes".

Lue lisää

Olen kuullut tuon saman ennusteen. Tuon esiin vielä pari havaintoa, joiden merkitystä en osaa arvioida.
Joskus kun on meno labraan ja sitä ennen paastottava 12 tuntia, olo onkin parempi kuin normaalin aamupalan jälkeen. Joskus hyvä olo kestää pitkälle iltapäivään, jos malttaa olla syömättä.
Toinen havainto: Jos hautoo demonin läsnäoloa hiljaa paikoillaan, se kestää kauemmin kuin jos saa itsensä liikkeelle. Jonkinlainen tunteenpurkaus on lisäavuksi.Tunnustan, että olin lapsena mukana monissa tappeluissa kylläkin huonolla menestyksellä.

Lumimies kirjoitti:

Olen kuullut tuon saman ennusteen. Tuon esiin vielä pari havaintoa, joiden merkitystä en osaa arvioida.
Joskus kun on meno labraan ja sitä ennen paastottava 12 tuntia, olo onkin parempi kuin normaalin aamupalan jälkeen. Joskus hyvä olo kestää pitkälle iltapäivään, jos malttaa olla syömättä.
Toinen havainto: Jos hautoo demonin läsnäoloa hiljaa paikoillaan, se kestää kauemmin kuin jos saa itsensä liikkeelle. Jonkinlainen tunteenpurkaus on lisäavuksi.Tunnustan, että olin lapsena mukana monissa tappeluissa kylläkin huonolla menestyksellä.

Lue lisää

joka saattaa kestää pitkälle päivään, jos ei syö aamupalaa ja kuten tuossa aikaisemmin kirjoitinkin olen varsinaisen aamiaisen syömisen lopettanutkin. Se, miksi oireet tulevat voimakkaampina aamuisin (asia on siis huomattu laajemminkin)on tutkijoillekin arvoitus, mutta jotkut selittävät sitä geneettiselläperimällä.
Onko sinulla niin, että sitten kun syöt tuon pidemmän paaston jälkeen, syömättömyys kostautuu? Minulla ainakin jos syö normaalin kokoisen aterian tai hiilihydraatteja tulee sitten tosi huono olo ja syöminen onkin aloitettava samoin pienillä "alkupaloilla", kuten aamuisinkin.
Tuohon demonin läsnäolon hautomiseen jne. sanoisin, että kyllä huomattu on!...ja mitä tunteenpurkauksiin tulee, niin en ole tapellut, ainakaan nyrkein, mutta läheiseni ovat saaneet "kuulla kunniansa" ja ovat nähneet "lentäviä lautasia" ym. tavaroita:)

parempi olo, kirjoitti:

joka saattaa kestää pitkälle päivään, jos ei syö aamupalaa ja kuten tuossa aikaisemmin kirjoitinkin olen varsinaisen aamiaisen syömisen lopettanutkin. Se, miksi oireet tulevat voimakkaampina aamuisin (asia on siis huomattu laajemminkin)on tutkijoillekin arvoitus, mutta jotkut selittävät sitä geneettiselläperimällä.
Onko sinulla niin, että sitten kun syöt tuon pidemmän paaston jälkeen, syömättömyys kostautuu? Minulla ainakin jos syö normaalin kokoisen aterian tai hiilihydraatteja tulee sitten tosi huono olo ja syöminen onkin aloitettava samoin pienillä "alkupaloilla", kuten aamuisinkin.
Tuohon demonin läsnäolon hautomiseen jne. sanoisin, että kyllä huomattu on!...ja mitä tunteenpurkauksiin tulee, niin en ole tapellut, ainakaan nyrkein, mutta läheiseni ovat saaneet "kuulla kunniansa" ja ovat nähneet "lentäviä lautasia" ym. tavaroita:)

Lue lisää

kuten vaikkapa Venäjällä ja Kreikassa, joista on omakohtaisia kokemuksia, ihmiset eivät juurikaan syö aamuisin mitään. Suomessa taas "terveysasiantuntijat" suosittelevat, että aamuateria on päivän tärkein ateria ja niin ihmiset aloittavat tankkauksen jo heti aamusta runsailla hiilihydraateilla, puuroilla, leivillä ja muroilla.

Samoin meillä suositellaan, ettei 18 jäkeen saisi syödä mitään raskasta ja taas useissa esim välimeren maissa pääateria syödään hyvin myöhään illalla.

Kiril kirjoitti:

kuten vaikkapa Venäjällä ja Kreikassa, joista on omakohtaisia kokemuksia, ihmiset eivät juurikaan syö aamuisin mitään. Suomessa taas "terveysasiantuntijat" suosittelevat, että aamuateria on päivän tärkein ateria ja niin ihmiset aloittavat tankkauksen jo heti aamusta runsailla hiilihydraateilla, puuroilla, leivillä ja muroilla.

Samoin meillä suositellaan, ettei 18 jäkeen saisi syödä mitään raskasta ja taas useissa esim välimeren maissa pääateria syödään hyvin myöhään illalla.

Lue lisää

ovatkin nyt vähän kallistuneet sille kannalle, ettei ihmisen elimistöä "ole tarkoitettukaan" käsittelemään ja selviämään aamuisin suurista aterioista.

Kiril kirjoitti:

kuten vaikkapa Venäjällä ja Kreikassa, joista on omakohtaisia kokemuksia, ihmiset eivät juurikaan syö aamuisin mitään. Suomessa taas "terveysasiantuntijat" suosittelevat, että aamuateria on päivän tärkein ateria ja niin ihmiset aloittavat tankkauksen jo heti aamusta runsailla hiilihydraateilla, puuroilla, leivillä ja muroilla.

Samoin meillä suositellaan, ettei 18 jäkeen saisi syödä mitään raskasta ja taas useissa esim välimeren maissa pääateria syödään hyvin myöhään illalla.

Lue lisää

Euroopan lihavimmat ihmiset.

Klo 18 jälkeistä syömiskieltoa en ole nähnyt, taitaa olla enempi uskomusta ja huuhaata.

asuvatkin kirjoitti:

Euroopan lihavimmat ihmiset.

Klo 18 jälkeistä syömiskieltoa en ole nähnyt, taitaa olla enempi uskomusta ja huuhaata.

asuu Euroopan terveimmät ihmiset.

Kiril kirjoitti:

asuu Euroopan terveimmät ihmiset.

Luepas ja kerro, paljonko syödään punaista lihaa ja eläinkunnan tuotteita ylipäänsä?

http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0601/6.htm
http://www.nicehouse.fi/keittio/reseptit/kreeta/terveys.htm

parempi olo, kirjoitti:

joka saattaa kestää pitkälle päivään, jos ei syö aamupalaa ja kuten tuossa aikaisemmin kirjoitinkin olen varsinaisen aamiaisen syömisen lopettanutkin. Se, miksi oireet tulevat voimakkaampina aamuisin (asia on siis huomattu laajemminkin)on tutkijoillekin arvoitus, mutta jotkut selittävät sitä geneettiselläperimällä.
Onko sinulla niin, että sitten kun syöt tuon pidemmän paaston jälkeen, syömättömyys kostautuu? Minulla ainakin jos syö normaalin kokoisen aterian tai hiilihydraatteja tulee sitten tosi huono olo ja syöminen onkin aloitettava samoin pienillä "alkupaloilla", kuten aamuisinkin.
Tuohon demonin läsnäolon hautomiseen jne. sanoisin, että kyllä huomattu on!...ja mitä tunteenpurkauksiin tulee, niin en ole tapellut, ainakaan nyrkein, mutta läheiseni ovat saaneet "kuulla kunniansa" ja ovat nähneet "lentäviä lautasia" ym. tavaroita:)

Lue lisää

Paaston jälkeinen myöhäinen syöminen ei ole enää vaikuttanut suuntaan eikä toiseen. Jostain syystä aamupala on ollut avainasemassa huonoon tuntemukseen.
Täytyy vielä täsmentää, että tappelin viimeksi vuonna 61 armeijassa.Minulla on rauhallisen ihmisen image, mutta adrenaliinin purkaminen todelliseen kohteeseen voisi helpottaa. Työssäni minulla oli jonkinlainen mahdollisuus tunteenpurkauksiinkin, mutta vain kohtuudella :-)

Lumimies kirjoitti:

Paaston jälkeinen myöhäinen syöminen ei ole enää vaikuttanut suuntaan eikä toiseen. Jostain syystä aamupala on ollut avainasemassa huonoon tuntemukseen.
Täytyy vielä täsmentää, että tappelin viimeksi vuonna 61 armeijassa.Minulla on rauhallisen ihmisen image, mutta adrenaliinin purkaminen todelliseen kohteeseen voisi helpottaa. Työssäni minulla oli jonkinlainen mahdollisuus tunteenpurkauksiinkin, mutta vain kohtuudella :-)

Lue lisää

ole! Tosiasiassa tutkijat ovat sitä mieltä, että monet rikolliset ovat hypoglykemiasta kärsiviä ihmisiä- ja täytyy sanoa, että ei ole olotilan usein itse kokeneena vaikea uskoa... voisi olla hyvä idea kokeilla nyrkkeilysäkkiä näin kotioloissa- ainakin minulla:)

riitapukari kirjoitti:

ole! Tosiasiassa tutkijat ovat sitä mieltä, että monet rikolliset ovat hypoglykemiasta kärsiviä ihmisiä- ja täytyy sanoa, että ei ole olotilan usein itse kokeneena vaikea uskoa... voisi olla hyvä idea kokeilla nyrkkeilysäkkiä näin kotioloissa- ainakin minulla:)

Lue lisää

Huomasin joskus, että autolla ajaminen mutkaisella tiellä ihan tavallista maantienopeutta helpotti ahdistusta. Adrenaliini ei jäänyt toimettomaksi kun oli oltava valppaana.

Lumimies kirjoitti:

Huomasin joskus, että autolla ajaminen mutkaisella tiellä ihan tavallista maantienopeutta helpotti ahdistusta. Adrenaliini ei jäänyt toimettomaksi kun oli oltava valppaana.

Lue lisää

keinoja pistää adrenaliini "töihinsä". Minulla tulee usein yöllä nukkuessani pahoja oireita, jotka herättävät minut(pääsevät pahoiksi, koska en tunne alkuoireita, kuten hereillä ollessani). Saatan keskellä yötä pitää pienen liikuntahetken ja harrastaa paikallaan kävelyä- ympyrän kävelemisestä olen luopunut, koska siitä seuraa tasapainovaikeusia:)

liikaa tekstiä jotta jaksaisi noita kaikkia vastauksia käymään läpi! Mutta mulla on myös tuollaisia oireita mitä mainitsit! Mutta mun isällä on diabetes että sen pitäs kai olla riski että se saattas tulla mullekin, mutta en ole ylipainoinen tai muutenkaan lihava, päinvastoin, minkä kai pitäisi vaikuttaa siihen että tuleeko diabetes vai ei???

Mikä noihin vaivoihin auttaisi? Lääkärille en viitsisi mennä tutkimuksiin ellei sillä ole sitten jotain päämäärää, kuten jotain hoitoa tms.

Tämä on siis vastaus viestiketjun aloittajalle! Vastasin vahingossa tähän toiseen viestiin.

Pitkään oon miettiny mikä mua vaivaa mutta kenties se on juuri tuo.

liikaa.. kirjoitti:

liikaa tekstiä jotta jaksaisi noita kaikkia vastauksia käymään läpi! Mutta mulla on myös tuollaisia oireita mitä mainitsit! Mutta mun isällä on diabetes että sen pitäs kai olla riski että se saattas tulla mullekin, mutta en ole ylipainoinen tai muutenkaan lihava, päinvastoin, minkä kai pitäisi vaikuttaa siihen että tuleeko diabetes vai ei???

Mikä noihin vaivoihin auttaisi? Lääkärille en viitsisi mennä tutkimuksiin ellei sillä ole sitten jotain päämäärää, kuten jotain hoitoa tms.

Tämä on siis vastaus viestiketjun aloittajalle! Vastasin vahingossa tähän toiseen viestiin.

Pitkään oon miettiny mikä mua vaivaa mutta kenties se on juuri tuo.

Lue lisää

on se, joka ainakin minua on auttanut!

Periaatteena voi pitää sitä, että verensokeria ei saa päästää käymään liian korkealla, eikä matalalla. Jos verensokeri nousee nopeasti korkealle, haima ylireagoi ja korjaa tilanteen erittämällä liikaa insuliinia ja siitä lähtee "hurja alamäki" ja tulee ne ikävät oireet.

Kannattaa syödä usein ja vähän kerrallaan. Minulla ainakin yksikin liian pitkä ruokailuväli saa aikaan sen, että verensokeri "sahaa maan ja taivaan välillä" ja olo on todella huono. Tuo johtuu siitä, että jos vs pääsee käymään matalalla, erittyy elimistöön sitä nostavia hormoneja, jotka paitsi aiheuttavat huonoa oloa, niin myöskin nostavat vs:n liian korkealle, kun sitten syöt tai juot jotakin, johon haima taas vastaa erittämällä liikaa insuliinia jne. jne.- Näin noidankehä on valmis.
Em.syystä kannattaa muistaa myös se, että hypoglykemia kannattaa korjata "pienesti", eli ei liikaa nopeita hiilihydraatteja (vaikkakin täytyy sanoa, että jos olo on kovin huono, ei tuota jaksa aina ajatella...)

Jos et lääkärille halua mennä, niin yritä päästä asiasta ymmärtävän ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ainakin minulle ravitsemusterapiasta on ollut siis paljon hyötyä. Minut kylläkin eräs lääkäri lähetti ravitsemusterapeutille näiden oireiden vuoksi, joten ehkä kuitenkin kannattaisi mennä lääkärin kautta. Yksityisistä ravitsemusterapeuteista en tiedä.

Minulle ovat lääkärit sanoneet, että tämä tila voisi ennakoida diabeteksen puhkeamista.
Olen lukenut asiasta paljon Novodiabetespalvelun sivuilta ja kyllä sielläkin lääkärit ovat sitä mieltä, että tätä vaivaa tavataan eniten diabeetikkojen lähisukulaisilla, joten isäsi diabeteksella voi olla yhteyttä sinun oireisiisi.

Osa, jota meidän lääkärimme eivät näytä siis ymmärtävän, on se, että tärkein oireita aiheuttava asia ei ole se, kuinka alas verensokeri laskee, vaan se, kuinka nopeasti ja paljon se laskee. Siksi kannattaa muistaa, että vaikka menisit lääkäriin, voit saada "terveen paperit", mutta niihin kannattaa suhtautua varauksella, ja jos on mahdollista, tarkkailla verensokereitansa itse. Verensokerimittarit eivät ole kalliita ja noin 20 eurolla saa hyvän, mutta liuskat maksavat paljon.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

on se, joka ainakin minua on auttanut!

Periaatteena voi pitää sitä, että verensokeria ei saa päästää käymään liian korkealla, eikä matalalla. Jos verensokeri nousee nopeasti korkealle, haima ylireagoi ja korjaa tilanteen erittämällä liikaa insuliinia ja siitä lähtee "hurja alamäki" ja tulee ne ikävät oireet.

Kannattaa syödä usein ja vähän kerrallaan. Minulla ainakin yksikin liian pitkä ruokailuväli saa aikaan sen, että verensokeri "sahaa maan ja taivaan välillä" ja olo on todella huono. Tuo johtuu siitä, että jos vs pääsee käymään matalalla, erittyy elimistöön sitä nostavia hormoneja, jotka paitsi aiheuttavat huonoa oloa, niin myöskin nostavat vs:n liian korkealle, kun sitten syöt tai juot jotakin, johon haima taas vastaa erittämällä liikaa insuliinia jne. jne.- Näin noidankehä on valmis.
Em.syystä kannattaa muistaa myös se, että hypoglykemia kannattaa korjata "pienesti", eli ei liikaa nopeita hiilihydraatteja (vaikkakin täytyy sanoa, että jos olo on kovin huono, ei tuota jaksa aina ajatella...)

Jos et lääkärille halua mennä, niin yritä päästä asiasta ymmärtävän ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ainakin minulle ravitsemusterapiasta on ollut siis paljon hyötyä. Minut kylläkin eräs lääkäri lähetti ravitsemusterapeutille näiden oireiden vuoksi, joten ehkä kuitenkin kannattaisi mennä lääkärin kautta. Yksityisistä ravitsemusterapeuteista en tiedä.

Minulle ovat lääkärit sanoneet, että tämä tila voisi ennakoida diabeteksen puhkeamista.
Olen lukenut asiasta paljon Novodiabetespalvelun sivuilta ja kyllä sielläkin lääkärit ovat sitä mieltä, että tätä vaivaa tavataan eniten diabeetikkojen lähisukulaisilla, joten isäsi diabeteksella voi olla yhteyttä sinun oireisiisi.

Osa, jota meidän lääkärimme eivät näytä siis ymmärtävän, on se, että tärkein oireita aiheuttava asia ei ole se, kuinka alas verensokeri laskee, vaan se, kuinka nopeasti ja paljon se laskee. Siksi kannattaa muistaa, että vaikka menisit lääkäriin, voit saada "terveen paperit", mutta niihin kannattaa suhtautua varauksella, ja jos on mahdollista, tarkkailla verensokereitansa itse. Verensokerimittarit eivät ole kalliita ja noin 20 eurolla saa hyvän, mutta liuskat maksavat paljon.

Lue lisää

Mitä on vähähiilihydraattiset ruuat (googlesta tai muilta kysymällä ei selvinnyt oikein mitään)? Joudun nimittäin syömään sitä mitä minulle ostetaan, joten en tiedä pystynkö vaikuttamaan tuohon sitten.. Mutta onko mitä muita keinoja helpottaa oloa? Tai voiko tästä parantua kokonaan? Suunnitteilla kun oli kesäloma täynnä liikuntaa (uimaan, jalkkista ym.) mutta nyt tuntuu siltä ettei ole voimia jaloissa, heikottaa, väsyttää ja tällä hetkellä on melko pahoinvoiva-olo. En haluaisi sairastua diabetekseen... Outoa kun vielä joku aika sitten mulla ei ollut näin huonoa oloa vaikka jo aikaisemmin oli monenlaisia oireita mitä tuoltakin muiden kertomuksista löytää. Nyt minulla ei ole aavistustakaan miten pitkään tilani on ollut tällainen.

Kiitos jo etukäteen.

taas tuosta... kirjoitti:

Mitä on vähähiilihydraattiset ruuat (googlesta tai muilta kysymällä ei selvinnyt oikein mitään)? Joudun nimittäin syömään sitä mitä minulle ostetaan, joten en tiedä pystynkö vaikuttamaan tuohon sitten.. Mutta onko mitä muita keinoja helpottaa oloa? Tai voiko tästä parantua kokonaan? Suunnitteilla kun oli kesäloma täynnä liikuntaa (uimaan, jalkkista ym.) mutta nyt tuntuu siltä ettei ole voimia jaloissa, heikottaa, väsyttää ja tällä hetkellä on melko pahoinvoiva-olo. En haluaisi sairastua diabetekseen... Outoa kun vielä joku aika sitten mulla ei ollut näin huonoa oloa vaikka jo aikaisemmin oli monenlaisia oireita mitä tuoltakin muiden kertomuksista löytää. Nyt minulla ei ole aavistustakaan miten pitkään tilani on ollut tällainen.

Kiitos jo etukäteen.

Lue lisää

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/gijagk.html

Lisää tietoa löydät, kun kirjoitat googleen hakusanaksi glykeeminen indeksi.

En tiedä voiko tästä parantua, mutta minulle ainakin on sanottu, että vaiva voi helpottua iän myötä, kun aineenvaihdunta hidastuu...

Oireita voi kyllä hallita, kun syö usein, mutta vähän kerrallaan, säännöllisesti (ei pitkiä ruokailuvälejä), vähähiilihydraattisia ruokia.

Kokeile löytää antamillani neuvoilla tarvitsemaasi tietoa ja kerro, jos tarvitset apua (jos joku asia "ei aukene") niin yritän neuvoa parhaani mukaan. Suosittelen sinullekin ravitsemusterapeutilla käyntiä. He osaavat neuvoa näissä asioissa.

Parempaa vointia sinulle!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

on se, joka ainakin minua on auttanut!

Periaatteena voi pitää sitä, että verensokeria ei saa päästää käymään liian korkealla, eikä matalalla. Jos verensokeri nousee nopeasti korkealle, haima ylireagoi ja korjaa tilanteen erittämällä liikaa insuliinia ja siitä lähtee "hurja alamäki" ja tulee ne ikävät oireet.

Kannattaa syödä usein ja vähän kerrallaan. Minulla ainakin yksikin liian pitkä ruokailuväli saa aikaan sen, että verensokeri "sahaa maan ja taivaan välillä" ja olo on todella huono. Tuo johtuu siitä, että jos vs pääsee käymään matalalla, erittyy elimistöön sitä nostavia hormoneja, jotka paitsi aiheuttavat huonoa oloa, niin myöskin nostavat vs:n liian korkealle, kun sitten syöt tai juot jotakin, johon haima taas vastaa erittämällä liikaa insuliinia jne. jne.- Näin noidankehä on valmis.
Em.syystä kannattaa muistaa myös se, että hypoglykemia kannattaa korjata "pienesti", eli ei liikaa nopeita hiilihydraatteja (vaikkakin täytyy sanoa, että jos olo on kovin huono, ei tuota jaksa aina ajatella...)

Jos et lääkärille halua mennä, niin yritä päästä asiasta ymmärtävän ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ainakin minulle ravitsemusterapiasta on ollut siis paljon hyötyä. Minut kylläkin eräs lääkäri lähetti ravitsemusterapeutille näiden oireiden vuoksi, joten ehkä kuitenkin kannattaisi mennä lääkärin kautta. Yksityisistä ravitsemusterapeuteista en tiedä.

Minulle ovat lääkärit sanoneet, että tämä tila voisi ennakoida diabeteksen puhkeamista.
Olen lukenut asiasta paljon Novodiabetespalvelun sivuilta ja kyllä sielläkin lääkärit ovat sitä mieltä, että tätä vaivaa tavataan eniten diabeetikkojen lähisukulaisilla, joten isäsi diabeteksella voi olla yhteyttä sinun oireisiisi.

Osa, jota meidän lääkärimme eivät näytä siis ymmärtävän, on se, että tärkein oireita aiheuttava asia ei ole se, kuinka alas verensokeri laskee, vaan se, kuinka nopeasti ja paljon se laskee. Siksi kannattaa muistaa, että vaikka menisit lääkäriin, voit saada "terveen paperit", mutta niihin kannattaa suhtautua varauksella, ja jos on mahdollista, tarkkailla verensokereitansa itse. Verensokerimittarit eivät ole kalliita ja noin 20 eurolla saa hyvän, mutta liuskat maksavat paljon.

Lue lisää

en oikein ymmärtänyt tuota vähähiilihydraattista ruokavaliota.. siis itse kärsin aivan samoista ongelmista jotka alkoivat joskus 15 ikävuoden paikkeilla ja ovat nyt kestäneet sen n.6 vuotta. jos syön paljon hiilihydraatteja, väsyn ja sokeri sahaa edestakaisin, mutta useimmiten normaalirajoissa. joskus on laskenut alle kolmen ja sairaalareissuhan siitä on sitten tullut joka kerta, mutta lääkäreitä ei näytä kiinnostavan. näihin liittyy joitakin lihaskramppejakin ja ahdistusta, mutta ei samaan aikaan. minulle neuvottiin sitten yksityisellä lääkärillä että jättäisin hiilihydraatteja pois, mutta vatsani takia en voi syödä maitotuotteita enkä kauheasti lihaakaan (ei vaan sula ja kivut on ihan hirveitä) mutta en millään pysty olemaan ilman hiilihydraatteja, sillä ahdistus ja vitutus aste alkaa olemaan niin suuri jos en syö tarpeeksi energiapitoista ruokaa ja voimat lähtevät aivan täysin ja tulee epätodellinen olo.
diabetesta on äidin puolella aivan tarpeeksi, lähes kaikilla sisaruksilla ja äidin äidillä.
ja kaikista "hauskinta" on että olin joskus vyöhyketerapeutilla ja hän sanoi että haimassani on vikaa (siis vyöhyketerapeutti hieroo jalkapohjia) se kummastutti hieman, ja toisen kerran olin vuotta myöhemmin toisella vastaavalla terapeutilla ja hän sanoi samaa, ilman että olin edes kertonut mitään verensokeriongelmistani...

-n21- kirjoitti:

en oikein ymmärtänyt tuota vähähiilihydraattista ruokavaliota.. siis itse kärsin aivan samoista ongelmista jotka alkoivat joskus 15 ikävuoden paikkeilla ja ovat nyt kestäneet sen n.6 vuotta. jos syön paljon hiilihydraatteja, väsyn ja sokeri sahaa edestakaisin, mutta useimmiten normaalirajoissa. joskus on laskenut alle kolmen ja sairaalareissuhan siitä on sitten tullut joka kerta, mutta lääkäreitä ei näytä kiinnostavan. näihin liittyy joitakin lihaskramppejakin ja ahdistusta, mutta ei samaan aikaan. minulle neuvottiin sitten yksityisellä lääkärillä että jättäisin hiilihydraatteja pois, mutta vatsani takia en voi syödä maitotuotteita enkä kauheasti lihaakaan (ei vaan sula ja kivut on ihan hirveitä) mutta en millään pysty olemaan ilman hiilihydraatteja, sillä ahdistus ja vitutus aste alkaa olemaan niin suuri jos en syö tarpeeksi energiapitoista ruokaa ja voimat lähtevät aivan täysin ja tulee epätodellinen olo.
diabetesta on äidin puolella aivan tarpeeksi, lähes kaikilla sisaruksilla ja äidin äidillä.
ja kaikista "hauskinta" on että olin joskus vyöhyketerapeutilla ja hän sanoi että haimassani on vikaa (siis vyöhyketerapeutti hieroo jalkapohjia) se kummastutti hieman, ja toisen kerran olin vuotta myöhemmin toisella vastaavalla terapeutilla ja hän sanoi samaa, ilman että olin edes kertonut mitään verensokeriongelmistani...

Lue lisää

niin siis samanaikaisesti ei tule ahdistusta ja lihaskramppeja (ihan mielettömiä joskus) mutta ne molemmat liittyvät ihan selkeästi verensokeriin jollain tapaa... olen siitä aivan vakuuttunut, vaikka lääkärit ovat kuitanneet sen vain masennukseksi, jota en koe kuitenkaan sairastavani.

-n21- kirjoitti:

en oikein ymmärtänyt tuota vähähiilihydraattista ruokavaliota.. siis itse kärsin aivan samoista ongelmista jotka alkoivat joskus 15 ikävuoden paikkeilla ja ovat nyt kestäneet sen n.6 vuotta. jos syön paljon hiilihydraatteja, väsyn ja sokeri sahaa edestakaisin, mutta useimmiten normaalirajoissa. joskus on laskenut alle kolmen ja sairaalareissuhan siitä on sitten tullut joka kerta, mutta lääkäreitä ei näytä kiinnostavan. näihin liittyy joitakin lihaskramppejakin ja ahdistusta, mutta ei samaan aikaan. minulle neuvottiin sitten yksityisellä lääkärillä että jättäisin hiilihydraatteja pois, mutta vatsani takia en voi syödä maitotuotteita enkä kauheasti lihaakaan (ei vaan sula ja kivut on ihan hirveitä) mutta en millään pysty olemaan ilman hiilihydraatteja, sillä ahdistus ja vitutus aste alkaa olemaan niin suuri jos en syö tarpeeksi energiapitoista ruokaa ja voimat lähtevät aivan täysin ja tulee epätodellinen olo.
diabetesta on äidin puolella aivan tarpeeksi, lähes kaikilla sisaruksilla ja äidin äidillä.
ja kaikista "hauskinta" on että olin joskus vyöhyketerapeutilla ja hän sanoi että haimassani on vikaa (siis vyöhyketerapeutti hieroo jalkapohjia) se kummastutti hieman, ja toisen kerran olin vuotta myöhemmin toisella vastaavalla terapeutilla ja hän sanoi samaa, ilman että olin edes kertonut mitään verensokeriongelmistani...

Lue lisää

ehkä se näkyy jaloissa niin kuin diabeeteskin joskus pahoinakin haavoina.
tottuneena näki jaloissa ensi oireet jotka on vaarmaan niin pieniä ettei tavallinen ihminen niitä huomaa.

monia ja monet saavat lääkäreiltä vain noita olankohautuksia vastauksiksi kysymyksiin. Valitettavasti useat ovat saaneet rauhoittavia lääkkeitäkin, vaikka eiväthän ne ole oikea hoito tähän- ja niihin jää usein koukkuun; turhaan!

Harvoinpa on saanut kokea, että vuosien mittaan vyyhteytyneeseen ongelmaan tuntuu löytyvän näin paljon valaistusta! Kohtalon hyvää johdatusta, että tähän viestiketjuun osui niin paljon rakentavaa mieltä ja samansuuntaisia kokemuksia.
Uusi kysymys nousee esiin. Minulla tämä sukellus alkoi Lipitor-kolesterolilääkkeestä. Sattumaa tai ei, geeneilläkin voi olla osuutensa. Englanninkielisissä Lipitor-aiheisissa keskusteluissa löytyy tukea oletuksille.

Lumimies kirjoitti:

Harvoinpa on saanut kokea, että vuosien mittaan vyyhteytyneeseen ongelmaan tuntuu löytyvän näin paljon valaistusta! Kohtalon hyvää johdatusta, että tähän viestiketjuun osui niin paljon rakentavaa mieltä ja samansuuntaisia kokemuksia.
Uusi kysymys nousee esiin. Minulla tämä sukellus alkoi Lipitor-kolesterolilääkkeestä. Sattumaa tai ei, geeneilläkin voi olla osuutensa. Englanninkielisissä Lipitor-aiheisissa keskusteluissa löytyy tukea oletuksille.

Lue lisää

että lainaa kirjastosta kirja: Paavo Airola; Alhainen verensokeri. Kirja on jo aika vanha, mutta siinä on hyvää tietoa. Airola on tutkinut hypoglykemiaa ja tehnyt yhteistyötä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa. Harmillista on se, että Suomessa ei tuota tietoutta käytetä. Esim. kun laittaa Googlelle hauksi Paavo Airola hypoglykemia- ei vastaa yhtään sivua, ja haku: Paavo Airola alhainen verensokeri antaa kolme osumaa kirjakauppoihin, mutta laitapa hauksi Paavo Airola hypoglycemia (engl.), niin saatkin satoja osumia.
Olen itsekin nähnyt useinkin tekstiä joidenkin lääkeaineiden ja hypoglykemian mahdollisesta yhteydestä- jos vielä sattuu kohdalle pistän linkkejä tänne.

ja todella "samassa veneessä" kanssasi, kuten myöskin mm.-lumimiehen- ja muiden asiasta kirjoittaneiden. Kuten tuossa aloitusviestissäni kerroin, aion laittaa tämän asian eteenpäin lääkärien tutkittavaksi. Olen löytänyt Internetistä keskusteluja (vanhempiakin) lukiessani, niin paljon kohtalotovereitamme, jotka kärsivät tästä samasta vaivasta ja joita lääkärit kohtelevat törkeän välinpitämättömästi, että en jätä asiaa tähän!

Minullekin on kohta kymmenen vuotta väitetty, että mitään fyysistä vikaa ei minussa ole ja on käsketty olla siitä onnellinen- mutta mitenpä sitä voisi olla, kun itse tuntee, ettei ole kunnossa.

Minä olen vahvasti sitä mieltä, että tämä on sairaus- ei tämä ainakaan terveyttä ole ja eikö terveyden vastakohta ole sairaus!? Mitä mieltä olette? Minusta lääkäriemme pitäisi oppia diagnosoimaan tämä tila paremmin ja meillä on oikeus saada asiallista kohtelua mennessämme tämän takia lääkäriin. Itse olen ainakin saanut niin törkeää kohtelua, että sapettaa pelkkä ajatuskin. Minullekin on sanottu, että ei tiedetä miksi joidenkin ihmisten verensokeri heittelee noin, ja että jos et pärjää, niin tule vastaanotolle. No, sitten kun olen mennyt niin minulle on kohauteltu olkia, tarjottu kokeiltavaksi jos mitäkin pilleriä jne.

Tälle tilalle on saatava selkeä nimi ja meidän on saatava diagnoosi, kuten muistakin sairauksista kärsivät saavat- se tulisi helpottamaan elämäämme monellakin tapaa. Olisi helpompi, kun voisi kertoa kanssaihmisille, että minulla on.....ja ihmiset tietäisivät heti, mikä on, kuten tietävät nyt, jos esim. diabeetikko kertoo olevansa diabeetikko. Mielestäni diagnoosi ja nimi tälle tilalle on siinäkin mielessä tärkeä, että se auttaa ihmisiä sairausajan etuuksien saamisessa silloin, kun vaiva haittaa työn tekemistä.

Minunkin kokemukseni mukaan on itseä ja läheisiä rasittavaa, kun ei selkeästi ole kunnossa, mutta selitystä oireille ei saa. Itsekin pyrin mahdollisimman pitkään kärsimään oireita hiljaa, läheisiäni niillä vaivaamatta, mutta pahaa kohtausta ei jo pelkkien psyykkisten muutosten mm. keskittymiskyvyn puutteen ja aggressiivisuuden vuoksi voi salata.

Mitään varsinaista vertaistukeahan meillä ei näitä satunnaisia kohtaamisia lukuunottamatta ole. Jos tämä tila saataisiin tunnetummaksi ja sille muukin nimi kuin hypoglykemia (joka mielletään yleensä diabetekseen liittyväksi) tuokin asia varmaan korjaantuisi.

Edelleen kehoitan, että te jotka tunnistatte oireet ym. asiat ja siis tämän "riesan" itsessänne, kirjoittakaa tänne! Sitä mietin, miten voisimme yhdistää voimamme ja saada tätä asiaa tehokkaasti eteenpäin- Ideoita?

Edelliseltä kirjoittajalta kysyisin vielä, että kävitkö katsomassa nuo linkit, jotka aikaisemmin laitoin? Niistä löytyy melko selvät kriteerit tämän tilan diagnosoimiseksi. Minullekin on siis sanottu, että verensokerini ovat normaalien raja-arvojen puitteissa, mutta kun luen noita em. tekstejä, niin näen, että niissä esitetyt diagnosointikriteerit toteutuvat minulla usealla tapaa (oireet, verensokerin laskunopeus, verensokerin laskeminen alle oman paastotason). Kirjoitelkaa huomioistanne!

aloitusviestin kirjoittaja kirjoitti:

ja todella "samassa veneessä" kanssasi, kuten myöskin mm.-lumimiehen- ja muiden asiasta kirjoittaneiden. Kuten tuossa aloitusviestissäni kerroin, aion laittaa tämän asian eteenpäin lääkärien tutkittavaksi. Olen löytänyt Internetistä keskusteluja (vanhempiakin) lukiessani, niin paljon kohtalotovereitamme, jotka kärsivät tästä samasta vaivasta ja joita lääkärit kohtelevat törkeän välinpitämättömästi, että en jätä asiaa tähän!

Minullekin on kohta kymmenen vuotta väitetty, että mitään fyysistä vikaa ei minussa ole ja on käsketty olla siitä onnellinen- mutta mitenpä sitä voisi olla, kun itse tuntee, ettei ole kunnossa.

Minä olen vahvasti sitä mieltä, että tämä on sairaus- ei tämä ainakaan terveyttä ole ja eikö terveyden vastakohta ole sairaus!? Mitä mieltä olette? Minusta lääkäriemme pitäisi oppia diagnosoimaan tämä tila paremmin ja meillä on oikeus saada asiallista kohtelua mennessämme tämän takia lääkäriin. Itse olen ainakin saanut niin törkeää kohtelua, että sapettaa pelkkä ajatuskin. Minullekin on sanottu, että ei tiedetä miksi joidenkin ihmisten verensokeri heittelee noin, ja että jos et pärjää, niin tule vastaanotolle. No, sitten kun olen mennyt niin minulle on kohauteltu olkia, tarjottu kokeiltavaksi jos mitäkin pilleriä jne.

Tälle tilalle on saatava selkeä nimi ja meidän on saatava diagnoosi, kuten muistakin sairauksista kärsivät saavat- se tulisi helpottamaan elämäämme monellakin tapaa. Olisi helpompi, kun voisi kertoa kanssaihmisille, että minulla on.....ja ihmiset tietäisivät heti, mikä on, kuten tietävät nyt, jos esim. diabeetikko kertoo olevansa diabeetikko. Mielestäni diagnoosi ja nimi tälle tilalle on siinäkin mielessä tärkeä, että se auttaa ihmisiä sairausajan etuuksien saamisessa silloin, kun vaiva haittaa työn tekemistä.

Minunkin kokemukseni mukaan on itseä ja läheisiä rasittavaa, kun ei selkeästi ole kunnossa, mutta selitystä oireille ei saa. Itsekin pyrin mahdollisimman pitkään kärsimään oireita hiljaa, läheisiäni niillä vaivaamatta, mutta pahaa kohtausta ei jo pelkkien psyykkisten muutosten mm. keskittymiskyvyn puutteen ja aggressiivisuuden vuoksi voi salata.

Mitään varsinaista vertaistukeahan meillä ei näitä satunnaisia kohtaamisia lukuunottamatta ole. Jos tämä tila saataisiin tunnetummaksi ja sille muukin nimi kuin hypoglykemia (joka mielletään yleensä diabetekseen liittyväksi) tuokin asia varmaan korjaantuisi.

Edelleen kehoitan, että te jotka tunnistatte oireet ym. asiat ja siis tämän "riesan" itsessänne, kirjoittakaa tänne! Sitä mietin, miten voisimme yhdistää voimamme ja saada tätä asiaa tehokkaasti eteenpäin- Ideoita?

Edelliseltä kirjoittajalta kysyisin vielä, että kävitkö katsomassa nuo linkit, jotka aikaisemmin laitoin? Niistä löytyy melko selvät kriteerit tämän tilan diagnosoimiseksi. Minullekin on siis sanottu, että verensokerini ovat normaalien raja-arvojen puitteissa, mutta kun luen noita em. tekstejä, niin näen, että niissä esitetyt diagnosointikriteerit toteutuvat minulla usealla tapaa (oireet, verensokerin laskunopeus, verensokerin laskeminen alle oman paastotason). Kirjoitelkaa huomioistanne!

Lue lisää

sama vaiva täälläkin,ei lääkäri osannut sanoa juuta eikä jaata.
20 vuotta kärsinyt jo mutta aika hyvin ruokavaliolla pysyy kunnossa.
ei lyhytkestoisia hiilihydraatteja,
kahvi taitaa olla pahin oireiden aiheuttaja,
ja kunnon baari-illan jälkeen kestää viikon verran normaali tilaan pääsyyn ,vaikka söisi miten paljon vaan.

täälläkin kirjoitti:

sama vaiva täälläkin,ei lääkäri osannut sanoa juuta eikä jaata.
20 vuotta kärsinyt jo mutta aika hyvin ruokavaliolla pysyy kunnossa.
ei lyhytkestoisia hiilihydraatteja,
kahvi taitaa olla pahin oireiden aiheuttaja,
ja kunnon baari-illan jälkeen kestää viikon verran normaali tilaan pääsyyn ,vaikka söisi miten paljon vaan.

Lue lisää

ruoka-ja juomavaliostani olivat vehnäjauho, kahvi ja alkoholi. Ne ovat MYRKKYÄ hypoglykemiasta kärsivälle!

pois kirjoitti:

ruoka-ja juomavaliostani olivat vehnäjauho, kahvi ja alkoholi. Ne ovat MYRKKYÄ hypoglykemiasta kärsivälle!

Kuinka ollakaan minun oireeni alkoivat parista lasillisesta punaviiniä itsenäisyyspäivänä 2002. Sen jälkeen kahvi ja jopa teekin (illalla) haittasivat sydäntä. Nyt on kahvinsieto yltänyt kahteen kupilliseen päivässä, mutta alkoholi jää kokonaan pois.
Minulla on ollut muutaman kuukauden kummallisia hyönteismäisiä kosketusaistimuksia iholla (kasvoissa, kädenselissä, säärillä). Nekin näyttävät saavan selityksensä kohonneesta insuliinista. Pahimpana aikana myös tinnitus ylitti tähänastisen kokemani. Sekin saattaisi selittyä insuliinilla.

Lumimies kirjoitti:

Kuinka ollakaan minun oireeni alkoivat parista lasillisesta punaviiniä itsenäisyyspäivänä 2002. Sen jälkeen kahvi ja jopa teekin (illalla) haittasivat sydäntä. Nyt on kahvinsieto yltänyt kahteen kupilliseen päivässä, mutta alkoholi jää kokonaan pois.
Minulla on ollut muutaman kuukauden kummallisia hyönteismäisiä kosketusaistimuksia iholla (kasvoissa, kädenselissä, säärillä). Nekin näyttävät saavan selityksensä kohonneesta insuliinista. Pahimpana aikana myös tinnitus ylitti tähänastisen kokemani. Sekin saattaisi selittyä insuliinilla.

Lue lisää

ja soi silloin, kun verensokeri humahtaa hetkessä korkealle ja putoaa sitten matalalle. Joskus olenkin heittänyt kuulevani verensokerien nousut ja laskut- lääkäreille tuota ei kyllä uskalla sanoa...
Pahimmat kohtaukseni olen minäkin saanut alkoholin nauttimisen jälkeen. Kannattaa ottaa sitä varoen tai mieluiten ei ollenkaan!

kohisee kirjoitti:

ja soi silloin, kun verensokeri humahtaa hetkessä korkealle ja putoaa sitten matalalle. Joskus olenkin heittänyt kuulevani verensokerien nousut ja laskut- lääkäreille tuota ei kyllä uskalla sanoa...
Pahimmat kohtaukseni olen minäkin saanut alkoholin nauttimisen jälkeen. Kannattaa ottaa sitä varoen tai mieluiten ei ollenkaan!

Lue lisää

Olen lukenut näitä viestejä ja näyttää siltä, että monet yrittävät hoitaa tätä hiilihytraateilla. Hiilihytraatithan nostavat nopeasti veren sokeria ja sitten se laskee myös nopeasti ja silloin tulee huono olo.
Itselläni ei ole diabeetestä, mutta olen kärsinyt tuosta vaivasta jossain määrin koko ikäni. Se on ilmennyt ärtyisyytenä ja heikotuksena jos en ole päässyt syömään määrättynä aikana. Syömisestä tuli minulle erittäin tärkeä asia, jopa pakko mielle. No siinä nousi paino ja tuli verenpainetta ja kolesterolia, sydänvaivojakin ja keskivartalo lihavuus oli huomattava. Käsittääkseni minulla oli kaikki diabeetekseen viittaavat oireet.
Yritin laihduttaa kaikilla perinteisillä tavoilla, mutta lihoin aina tuplaten takaisin. Makeanhimoni oli aivan mahdoton. Sitten löysin vähähiilihytraattisen ruokavalion. Aloitin jättämällä aluksi pois valkoiset jauhot ja sokerin. Vähensin pikku hiljaa sitten muitakin hiilareita ja olo parani huomattavasti ja aloin laihtumaan. Makeanhimoni häipyi kokonaan. Nyt syön paljon vihanneksia, marjoja jonkun verran hedelmiä, kalaa, lihaa, kanaa ja maitotaloustuotteita sekä oliiviöljyä. Paistamiseen käytän voita ja kahviin kermaan. Viljan olen jättänyt kokonaan pois. Olo on tosi hyvä, ei ole jatkuvaa nälkää eikä pahaa oloa vaikka menisi pitenpikin aika syömättä. Verenpaine on laskenut, samoin kolesteroli.

hiilihytraatteja kirjoitti:

Olen lukenut näitä viestejä ja näyttää siltä, että monet yrittävät hoitaa tätä hiilihytraateilla. Hiilihytraatithan nostavat nopeasti veren sokeria ja sitten se laskee myös nopeasti ja silloin tulee huono olo.
Itselläni ei ole diabeetestä, mutta olen kärsinyt tuosta vaivasta jossain määrin koko ikäni. Se on ilmennyt ärtyisyytenä ja heikotuksena jos en ole päässyt syömään määrättynä aikana. Syömisestä tuli minulle erittäin tärkeä asia, jopa pakko mielle. No siinä nousi paino ja tuli verenpainetta ja kolesterolia, sydänvaivojakin ja keskivartalo lihavuus oli huomattava. Käsittääkseni minulla oli kaikki diabeetekseen viittaavat oireet.
Yritin laihduttaa kaikilla perinteisillä tavoilla, mutta lihoin aina tuplaten takaisin. Makeanhimoni oli aivan mahdoton. Sitten löysin vähähiilihytraattisen ruokavalion. Aloitin jättämällä aluksi pois valkoiset jauhot ja sokerin. Vähensin pikku hiljaa sitten muitakin hiilareita ja olo parani huomattavasti ja aloin laihtumaan. Makeanhimoni häipyi kokonaan. Nyt syön paljon vihanneksia, marjoja jonkun verran hedelmiä, kalaa, lihaa, kanaa ja maitotaloustuotteita sekä oliiviöljyä. Paistamiseen käytän voita ja kahviin kermaan. Viljan olen jättänyt kokonaan pois. Olo on tosi hyvä, ei ole jatkuvaa nälkää eikä pahaa oloa vaikka menisi pitenpikin aika syömättä. Verenpaine on laskenut, samoin kolesteroli.

Lue lisää

missään nimessä hoideta hiilihydraattipitoisilla ruoilla! Kuten minäkin olen todennut, ne vain huonontavat oloa, mutta jopa tietämättömät lääkärit saattavat käskeä hypoglykemiaoireista kärsiviä lisäämään hiilihydraatteja. Itsellenikin on käynyt joitakin vuosia sitten niin, että kun menin eräänä yönä päivystykseen todella huonovointisena, lääkäri passitti minut kotiin ja käski syödä hiilihydraattipitoisen yöpalan ja mennä nukkumaan... vaan ei nukuttu sinä yönä ja niiden ohjeiden jälkeen..!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

missään nimessä hoideta hiilihydraattipitoisilla ruoilla! Kuten minäkin olen todennut, ne vain huonontavat oloa, mutta jopa tietämättömät lääkärit saattavat käskeä hypoglykemiaoireista kärsiviä lisäämään hiilihydraatteja. Itsellenikin on käynyt joitakin vuosia sitten niin, että kun menin eräänä yönä päivystykseen todella huonovointisena, lääkäri passitti minut kotiin ja käski syödä hiilihydraattipitoisen yöpalan ja mennä nukkumaan... vaan ei nukuttu sinä yönä ja niiden ohjeiden jälkeen..!

Lue lisää

eli millä sitten tarkallen sitä hoidat?

sitten kirjoitti:

eli millä sitten tarkallen sitä hoidat?

ruokavaliolla ainoastaan. On olemassa myös valmisteita, jotka hidastavat sokerien imeytymistä, mutta minulle ei ainakaan eräs niistä sopinut sivuvaikutustensa vuoksi.

Miksi kysyt?

Ketjun aloittaja kirjoitti:

ruokavaliolla ainoastaan. On olemassa myös valmisteita, jotka hidastavat sokerien imeytymistä, mutta minulle ei ainakaan eräs niistä sopinut sivuvaikutustensa vuoksi.

Miksi kysyt?

Lue lisää

Onkohan sinulla ehkä käytössä statiinilääkitys kolesterolin alentamiseksi? Minulla koko ongelmaketjun alkaminen tuntuu liittyvän siihen. Eilen jossain toisessa viestiketjussa löytyi tekstiä statiinien insuliiniherkkyyttä lisäävästä vaikutuksesta ja muustakin, joka tuntuu loksauttavan paloja kohdalleen. En nyt muista otsikkoa, olisiko Sydänosiossa...

Lumimies kirjoitti:

Onkohan sinulla ehkä käytössä statiinilääkitys kolesterolin alentamiseksi? Minulla koko ongelmaketjun alkaminen tuntuu liittyvän siihen. Eilen jossain toisessa viestiketjussa löytyi tekstiä statiinien insuliiniherkkyyttä lisäävästä vaikutuksesta ja muustakin, joka tuntuu loksauttavan paloja kohdalleen. En nyt muista otsikkoa, olisiko Sydänosiossa...

Lue lisää

Sydänketjussa se on. Muistin sisältöä vähän väärin. Insuliiniherkkyys vähenee mutta insuliinin eritys lisääntyy tämän viestin mukaan.

Lumimies kirjoitti:

Onkohan sinulla ehkä käytössä statiinilääkitys kolesterolin alentamiseksi? Minulla koko ongelmaketjun alkaminen tuntuu liittyvän siihen. Eilen jossain toisessa viestiketjussa löytyi tekstiä statiinien insuliiniherkkyyttä lisäävästä vaikutuksesta ja muustakin, joka tuntuu loksauttavan paloja kohdalleen. En nyt muista otsikkoa, olisiko Sydänosiossa...

Lue lisää

statiinilääkitystä, mutta voisitko linkittää kyseiseen ketjuun, koska asia kuitenkin kiinnostaa?!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

statiinilääkitystä, mutta voisitko linkittää kyseiseen ketjuun, koska asia kuitenkin kiinnostaa?!

Paljastui taitamattomuuteni linkitysasioissa, mutta sydänosiossa tuorein kolesterolia koskeva aihe sisälsi olennaisen. Siinä on englanninkielinen linkkikin, joka ei antanut paljoa enempää.

Lumimies kirjoitti:

Paljastui taitamattomuuteni linkitysasioissa, mutta sydänosiossa tuorein kolesterolia koskeva aihe sisälsi olennaisen. Siinä on englanninkielinen linkkikin, joka ei antanut paljoa enempää.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000038&posting=22000000014714017

Ketjun aloittaja kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000038&posting=22000000014714017

Lue lisää

Eipä sitä linkittämistä monikaan tarvitse eikä siten osaakaan.
Kun löydät jotakin mielenkiintoista ja haluat tuoda sen esim. tänne, laita hiirellä nuoli osoiteriville (sillä sivulla jolle haluat linkittää) aivan osoitteen alkuun ja aktivoi osoite napsauttamalla hiiren vasemmanpuoleista näppäintä (osoitteen pohja muuttuu värilliseksi, kun on aktivoitunut)- ota sitten Tiedoston vierestä Muokkaa ja siitä kopioi- tule sitten normaalisti tänne palstalle viestinkirjoitustilaan, laita kursori viestitilaan- mene takaisin Muokkaa ja ota siitä liitä, jolloin osoite tulee näkyviin viestitilaan. Kun lähetät viestin tai esikatselet sitä, osoite muuttuu toimivaksi.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Eipä sitä linkittämistä monikaan tarvitse eikä siten osaakaan.
Kun löydät jotakin mielenkiintoista ja haluat tuoda sen esim. tänne, laita hiirellä nuoli osoiteriville (sillä sivulla jolle haluat linkittää) aivan osoitteen alkuun ja aktivoi osoite napsauttamalla hiiren vasemmanpuoleista näppäintä (osoitteen pohja muuttuu värilliseksi, kun on aktivoitunut)- ota sitten Tiedoston vierestä Muokkaa ja siitä kopioi- tule sitten normaalisti tänne palstalle viestinkirjoitustilaan, laita kursori viestitilaan- mene takaisin Muokkaa ja ota siitä liitä, jolloin osoite tulee näkyviin viestitilaan. Kun lähetät viestin tai esikatselet sitä, osoite muuttuu toimivaksi.

Lue lisää

Juuri tuosta linkistä oli kysymys. Omat vaivani tuntuvat sopivan aika hyvin tähän selvitykseen vaikkakin muutamat epäjohdonmukaisuudet mietityttävät.

Lumimies kirjoitti:

Onkohan sinulla ehkä käytössä statiinilääkitys kolesterolin alentamiseksi? Minulla koko ongelmaketjun alkaminen tuntuu liittyvän siihen. Eilen jossain toisessa viestiketjussa löytyi tekstiä statiinien insuliiniherkkyyttä lisäävästä vaikutuksesta ja muustakin, joka tuntuu loksauttavan paloja kohdalleen. En nyt muista otsikkoa, olisiko Sydänosiossa...

Lue lisää

kolesterolilääkkeistä. Taisi olla TV1, aika ja tarkempi aihe jäivät kuulematta.

pois kirjoitti:

ruoka-ja juomavaliostani olivat vehnäjauho, kahvi ja alkoholi. Ne ovat MYRKKYÄ hypoglykemiasta kärsivälle!

itse olen huomannut kahvin olevan useimmiten vaivan laukaisija, siis silloinkin kun ruuan puolesta verensokeri vielä pysyisi siedettävänä. Matalan verenpaineen vuoksi olen kuitenkin sinnitellyt kahvinjuojana, vaikka varsinkin kiireisinä päivinä se usein katkaisee kameliselän ja sitten taas kädet tärisee..

Ketjun aloittaja kirjoitti:

missään nimessä hoideta hiilihydraattipitoisilla ruoilla! Kuten minäkin olen todennut, ne vain huonontavat oloa, mutta jopa tietämättömät lääkärit saattavat käskeä hypoglykemiaoireista kärsiviä lisäämään hiilihydraatteja. Itsellenikin on käynyt joitakin vuosia sitten niin, että kun menin eräänä yönä päivystykseen todella huonovointisena, lääkäri passitti minut kotiin ja käski syödä hiilihydraattipitoisen yöpalan ja mennä nukkumaan... vaan ei nukuttu sinä yönä ja niiden ohjeiden jälkeen..!

Lue lisää

Mulla taas nimenomaan nyt kun olen ollut viikon vähähiilarisella ruokavaliolla niin tullut jo 2 kertaa hypoglykemia. Mulla tulee ihan oikeat hypot eli verensokeri laskee alle 4. Eli epäilen, ettei minulla toimi ainakaan tämä vähähiilarinen ruokavalio näiden verensokerilaskujen hoitoon. Normisokeritaso on 5-6 välillä.

pii1 kirjoitti:

Mulla taas nimenomaan nyt kun olen ollut viikon vähähiilarisella ruokavaliolla niin tullut jo 2 kertaa hypoglykemia. Mulla tulee ihan oikeat hypot eli verensokeri laskee alle 4. Eli epäilen, ettei minulla toimi ainakaan tämä vähähiilarinen ruokavalio näiden verensokerilaskujen hoitoon. Normisokeritaso on 5-6 välillä.

Lue lisää

kai vähensit lääkkeitä??? Lääkkeet pitää olla tarkasti hh-määrään ja liikuntaan sopivia. Olisi pitänyt lääkärin/hoitajan antaa ohjeet

hiilihytraatteja kirjoitti:

Olen lukenut näitä viestejä ja näyttää siltä, että monet yrittävät hoitaa tätä hiilihytraateilla. Hiilihytraatithan nostavat nopeasti veren sokeria ja sitten se laskee myös nopeasti ja silloin tulee huono olo.
Itselläni ei ole diabeetestä, mutta olen kärsinyt tuosta vaivasta jossain määrin koko ikäni. Se on ilmennyt ärtyisyytenä ja heikotuksena jos en ole päässyt syömään määrättynä aikana. Syömisestä tuli minulle erittäin tärkeä asia, jopa pakko mielle. No siinä nousi paino ja tuli verenpainetta ja kolesterolia, sydänvaivojakin ja keskivartalo lihavuus oli huomattava. Käsittääkseni minulla oli kaikki diabeetekseen viittaavat oireet.
Yritin laihduttaa kaikilla perinteisillä tavoilla, mutta lihoin aina tuplaten takaisin. Makeanhimoni oli aivan mahdoton. Sitten löysin vähähiilihytraattisen ruokavalion. Aloitin jättämällä aluksi pois valkoiset jauhot ja sokerin. Vähensin pikku hiljaa sitten muitakin hiilareita ja olo parani huomattavasti ja aloin laihtumaan. Makeanhimoni häipyi kokonaan. Nyt syön paljon vihanneksia, marjoja jonkun verran hedelmiä, kalaa, lihaa, kanaa ja maitotaloustuotteita sekä oliiviöljyä. Paistamiseen käytän voita ja kahviin kermaan. Viljan olen jättänyt kokonaan pois. Olo on tosi hyvä, ei ole jatkuvaa nälkää eikä pahaa oloa vaikka menisi pitenpikin aika syömättä. Verenpaine on laskenut, samoin kolesteroli.

Lue lisää

Onneksi olkoon! Minunkin makeanhimoni on pohjaton. Pystyin muutamaksi vuodeksi jättämään karkit ja pullan vähälle luettuani v. 2009 kirjan "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille". Siinä kerrotaan mieleenjäävästi kuinka sokeri sekoittaa nimenomaan naisten aineenvaihdunnan. Laihduin haluamani noin 6 kg helposti. Pikkuhiljaa "elämän myötä makea on palannut elämääni, valitettavasti.

yksi monista kirjoitti:

itse olen huomannut kahvin olevan useimmiten vaivan laukaisija, siis silloinkin kun ruuan puolesta verensokeri vielä pysyisi siedettävänä. Matalan verenpaineen vuoksi olen kuitenkin sinnitellyt kahvinjuojana, vaikka varsinkin kiireisinä päivinä se usein katkaisee kameliselän ja sitten taas kädet tärisee..

Lue lisää

Kokeilepa kofeiinitonta kahvia. Tärinä voi johtua kofeiinista, eikä liity verensokeriin. Minä olen joutnut jo 10 vuotta juomaan vain kofeiinitonta kahvia, koska kofeiini saa minut tärisemään. Rytmihäiriöitä, pahimmillaan pyörryttää.

milloin saatte oireita ja mikä on ollut viimeinen ateria ja kauanko ennen oireita syöty.
itse yleensä aamupäivällä tai päivällä,
ennen kunnon ateriaa ,esim syötyäni leivonnaisia
, jotain makeaa tai pelkkää kahvia ja siitä n. 1- 2h.
alkaa vapina ja kylmä hiki ,joka paranee syömällä jotain kunnollista esim.ruisleipää

enää en laske leivonnaisia tai muuta makeaa syödyksi ruuaksi ,vaan edellisetä kunnon ruokailusta ajan ja syön silloin uudestaan..

oireita? kirjoitti:

milloin saatte oireita ja mikä on ollut viimeinen ateria ja kauanko ennen oireita syöty.
itse yleensä aamupäivällä tai päivällä,
ennen kunnon ateriaa ,esim syötyäni leivonnaisia
, jotain makeaa tai pelkkää kahvia ja siitä n. 1- 2h.
alkaa vapina ja kylmä hiki ,joka paranee syömällä jotain kunnollista esim.ruisleipää

enää en laske leivonnaisia tai muuta makeaa syödyksi ruuaksi ,vaan edellisetä kunnon ruokailusta ajan ja syön silloin uudestaan..

Lue lisää

..meitä, joiden sokeriarvot mittausten mukaan ovat normaalit, niin minulla demoni astuu kuvioihin oikeastaan heti aamupalan jälkeen. Aterialla on puuroa, voileipiä,leikkeleitä, kahvia ja yleensä hedelmäkin. Joskus jätän kahvin pois.
Minun on yleensä vaikea nimetä suoranaisia fyysisiä oireita. On vain niin perusteellisen ahdistava olo,kuin elämän viimeinen päivä olisi alkanut.Joskus huomaan rintakehän seudussa puristavan tunteen ja joskus lievää asentohuippausta (ei huimausta). Kun vointi aikanaan normalisoituu, sen todellakin huomaa! Tavallisesti muutos osuu kunnon päiväruuan syömisen aikaan.

oireita? kirjoitti:

milloin saatte oireita ja mikä on ollut viimeinen ateria ja kauanko ennen oireita syöty.
itse yleensä aamupäivällä tai päivällä,
ennen kunnon ateriaa ,esim syötyäni leivonnaisia
, jotain makeaa tai pelkkää kahvia ja siitä n. 1- 2h.
alkaa vapina ja kylmä hiki ,joka paranee syömällä jotain kunnollista esim.ruisleipää

enää en laske leivonnaisia tai muuta makeaa syödyksi ruuaksi ,vaan edellisetä kunnon ruokailusta ajan ja syön silloin uudestaan..

Lue lisää

tulevat noin 1-3 tunnin kuluttua ruokailusta. Aamuisin ja aamupäivisin nopeammin ja pahempina- iltapäivisin ja iltaisin voi mennä pidempikin aika ruokailusta ja oireet ovat lievempiä. Aamuisin en pysty syömään mitään hiilihydraattipitoista, en edes ns.hitaita hiilihydraatteja. Jos erehdyn syömään jotain epäsopivaa, alkaa heikotus, vapina, sydämen rytmihäiriöt, kylmä hiki ja muut oireet.

Ruoan määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Verensokeria ei saisi päästää käymään korkealla, jolloin haima erittää runsaasti insuliinia tilanteen korjatakseen ja VS tulee alas korkealta ja kovaa. Minulle lääkärit suosittelivat oireideni perusteella (vaikka eivät osanneet tilaani diagnosoida) runsaita hiilihydraattimääriä. Kun sitten vuosia erittäin voimakkaista oireista kärsittyäni, kävin asiantuntevan ravitsemusterapeutin luona, hän oli ohjeista kummissaan ja neuvoi välttämään juuri suuria hiilihydraattimääriä. Olin kyllä tuolloin jo melkolailla "kantapään kautta" oppinutkin, mitä ei kannata syödä, mutta ravitsemusterapeutti selvensi minulle paljon asioita esim. sen mihin noiden ruokien epäsopivuus perustuu. Aikaisemmin olin aina uudestaan ja uudestaan kokeillut, että "enkö todellakaan voi tuotakaan syödä". Kun lääkärit vain kohauttelivat olkiaan vaivalleni, en oikein tiennyt itsekään, miten siihen suhtautua...

Onko sinulla diabetes vai kuulutko meihin "terveiksi diagnosoituihin", joilla on näitä hankalia oireita aiheuttavia verensokerivaihteluja?

oireet kirjoitti:

tulevat noin 1-3 tunnin kuluttua ruokailusta. Aamuisin ja aamupäivisin nopeammin ja pahempina- iltapäivisin ja iltaisin voi mennä pidempikin aika ruokailusta ja oireet ovat lievempiä. Aamuisin en pysty syömään mitään hiilihydraattipitoista, en edes ns.hitaita hiilihydraatteja. Jos erehdyn syömään jotain epäsopivaa, alkaa heikotus, vapina, sydämen rytmihäiriöt, kylmä hiki ja muut oireet.

Ruoan määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Verensokeria ei saisi päästää käymään korkealla, jolloin haima erittää runsaasti insuliinia tilanteen korjatakseen ja VS tulee alas korkealta ja kovaa. Minulle lääkärit suosittelivat oireideni perusteella (vaikka eivät osanneet tilaani diagnosoida) runsaita hiilihydraattimääriä. Kun sitten vuosia erittäin voimakkaista oireista kärsittyäni, kävin asiantuntevan ravitsemusterapeutin luona, hän oli ohjeista kummissaan ja neuvoi välttämään juuri suuria hiilihydraattimääriä. Olin kyllä tuolloin jo melkolailla "kantapään kautta" oppinutkin, mitä ei kannata syödä, mutta ravitsemusterapeutti selvensi minulle paljon asioita esim. sen mihin noiden ruokien epäsopivuus perustuu. Aikaisemmin olin aina uudestaan ja uudestaan kokeillut, että "enkö todellakaan voi tuotakaan syödä". Kun lääkärit vain kohauttelivat olkiaan vaivalleni, en oikein tiennyt itsekään, miten siihen suhtautua...

Onko sinulla diabetes vai kuulutko meihin "terveiksi diagnosoituihin", joilla on näitä hankalia oireita aiheuttavia verensokerivaihteluja?

Lue lisää

Koulutiedon mukaan verensokeria säätelevät insuliini (verestä soluihin) ja glukagoni (soluista käyttöön). Minut on luokiteltu terveeksi, mutta tuntemukseni sopivat hypoglykemiateoriaan. Keksin nimimerkkinikin siitä, että lumitöihin meno pihalle tasoitti 144/min tykyttävän pulssini kohtuulliseksi. Tällä palstalla on valjennut se, että adrenaliini olisi se, joka ikäänkuin sivusta käsin yrittäisi nostaa alas painunutta sokeria ja sitten tuottaisi nuo ahdistuksen tunteet.Näyttää kuitenkin siltä, että asia on vielä monimutkaisempi. Tärkeä tavoitehan on mm se, etteivät aivot "näe nälkää" alas painuneen sokeritason vuoksi.Käyttöenergiaa olisi saatava ilman hälytystilaa ruumiissa.

oireet kirjoitti:

tulevat noin 1-3 tunnin kuluttua ruokailusta. Aamuisin ja aamupäivisin nopeammin ja pahempina- iltapäivisin ja iltaisin voi mennä pidempikin aika ruokailusta ja oireet ovat lievempiä. Aamuisin en pysty syömään mitään hiilihydraattipitoista, en edes ns.hitaita hiilihydraatteja. Jos erehdyn syömään jotain epäsopivaa, alkaa heikotus, vapina, sydämen rytmihäiriöt, kylmä hiki ja muut oireet.

Ruoan määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Verensokeria ei saisi päästää käymään korkealla, jolloin haima erittää runsaasti insuliinia tilanteen korjatakseen ja VS tulee alas korkealta ja kovaa. Minulle lääkärit suosittelivat oireideni perusteella (vaikka eivät osanneet tilaani diagnosoida) runsaita hiilihydraattimääriä. Kun sitten vuosia erittäin voimakkaista oireista kärsittyäni, kävin asiantuntevan ravitsemusterapeutin luona, hän oli ohjeista kummissaan ja neuvoi välttämään juuri suuria hiilihydraattimääriä. Olin kyllä tuolloin jo melkolailla "kantapään kautta" oppinutkin, mitä ei kannata syödä, mutta ravitsemusterapeutti selvensi minulle paljon asioita esim. sen mihin noiden ruokien epäsopivuus perustuu. Aikaisemmin olin aina uudestaan ja uudestaan kokeillut, että "enkö todellakaan voi tuotakaan syödä". Kun lääkärit vain kohauttelivat olkiaan vaivalleni, en oikein tiennyt itsekään, miten siihen suhtautua...

Onko sinulla diabetes vai kuulutko meihin "terveiksi diagnosoituihin", joilla on näitä hankalia oireita aiheuttavia verensokerivaihteluja?

Lue lisää

Joskus postasin ruotsalaisesta diabeteskirjasta Kohtauspaikalle tämän kuvan.

http://www.diabeteshandboken.se/B074betacellsdysfunktion.gif

Se kertoo mielestäni hyvin eron terveen ihmisen ja D2:n välillä. D2:lta puuttuu insuliininerityksen alkuvaihe. Eli hienosäätö puuttuu. Karkea säätö panee homman överiksi.

Yogi kirjoitti:

Joskus postasin ruotsalaisesta diabeteskirjasta Kohtauspaikalle tämän kuvan.

http://www.diabeteshandboken.se/B074betacellsdysfunktion.gif

Se kertoo mielestäni hyvin eron terveen ihmisen ja D2:n välillä. D2:lta puuttuu insuliininerityksen alkuvaihe. Eli hienosäätö puuttuu. Karkea säätö panee homman överiksi.

Lue lisää

insuliinipitoisuudet ovat terveellä ihmisellä sokerirasituksessa? Minulle tehtiin sokerirasitus, jossa mitattiin myöskin insuliinin määrä ja toisten (lääkärit, ravitsemusterapeutti) mielestä minulla on todella voimakas insuliinineritys ja toiset taas ovat sitä mieltä, että "Ei se nyt aivan mahdoton ole".

Lumimies kirjoitti:

Koulutiedon mukaan verensokeria säätelevät insuliini (verestä soluihin) ja glukagoni (soluista käyttöön). Minut on luokiteltu terveeksi, mutta tuntemukseni sopivat hypoglykemiateoriaan. Keksin nimimerkkinikin siitä, että lumitöihin meno pihalle tasoitti 144/min tykyttävän pulssini kohtuulliseksi. Tällä palstalla on valjennut se, että adrenaliini olisi se, joka ikäänkuin sivusta käsin yrittäisi nostaa alas painunutta sokeria ja sitten tuottaisi nuo ahdistuksen tunteet.Näyttää kuitenkin siltä, että asia on vielä monimutkaisempi. Tärkeä tavoitehan on mm se, etteivät aivot "näe nälkää" alas painuneen sokeritason vuoksi.Käyttöenergiaa olisi saatava ilman hälytystilaa ruumiissa.

Lue lisää

ymmärrykseen, mitä Lumimies tarkoitit tällä: "Näyttää kuitenkin siltä, että asia on vielä monimutkaisempi. Tärkeä tavoitehan on mm se, etteivät aivot "näe nälkää" alas painuneen sokeritason vuoksi.Käyttöenergiaa olisi saatava ilman hälytystilaa ruumiissa." Voisitko selventää jotenkin?
Liekö aivoni nähneet jo liikaa nälkää, kun ei aukene...:)

mene kirjoitti:

ymmärrykseen, mitä Lumimies tarkoitit tällä: "Näyttää kuitenkin siltä, että asia on vielä monimutkaisempi. Tärkeä tavoitehan on mm se, etteivät aivot "näe nälkää" alas painuneen sokeritason vuoksi.Käyttöenergiaa olisi saatava ilman hälytystilaa ruumiissa." Voisitko selventää jotenkin?
Liekö aivoni nähneet jo liikaa nälkää, kun ei aukene...:)

Lue lisää

Haiman saarekesolujen hormonit insuliini ja glukagoni ovat toistensa vastaanvaikuttajapari. Insuliini pistää sokeria varastoon, glukagoni mobilisoi sitä solujen käyttöön. Sokeri(glukoosi) on siis energianlähde ja aivoille ainoa sellainen.
Ymmärsin ylempänä olevasta engl. linkistä, että meillä, joilla sokeritaso joskus laskee äkkiä liian alas, syynä on insuliinin liiallinen vaikutus. Avuksi hätätilaan lisämunuaiset erittävät adrenaliinia ja hätätila korostuu entisestään. Normaalisti adrenaliinipurkaus tapahtuu suuttuessamme tai pelästyessämme. Saamme siis ahdistavan olon siksi, että adrenaliini valmistaa meitä "taisteluun" samalla kohottaen verensokeria.Minulla toimeliaisuuden lisäys on antanut helpotusta tässä hälytystilassa, mutta ei aina. Joskus ihan mukava homma, esim marjastus on nostanut pulssin yli sataan.Olo on kuin olisin omenavarkaissa ja juuri joutunut kiinni. Tätä tarkoitin asian monimutkaisuudella. Emme voi yksioikoisesti ajatella, että pystyisimme aina hallitsemaan vaikeaa oloamme.
Käyttöenergian saamisen normaalioloissa pitäisi tapahtua tuon glukagonin avulla eikä adrenaliinin. Miksi näin ei tapahdu on minulle arvoitus.Ovatkohan useammat hormonit vaikuttamassa tilanteeseen.

Lumimies kirjoitti:

Haiman saarekesolujen hormonit insuliini ja glukagoni ovat toistensa vastaanvaikuttajapari. Insuliini pistää sokeria varastoon, glukagoni mobilisoi sitä solujen käyttöön. Sokeri(glukoosi) on siis energianlähde ja aivoille ainoa sellainen.
Ymmärsin ylempänä olevasta engl. linkistä, että meillä, joilla sokeritaso joskus laskee äkkiä liian alas, syynä on insuliinin liiallinen vaikutus. Avuksi hätätilaan lisämunuaiset erittävät adrenaliinia ja hätätila korostuu entisestään. Normaalisti adrenaliinipurkaus tapahtuu suuttuessamme tai pelästyessämme. Saamme siis ahdistavan olon siksi, että adrenaliini valmistaa meitä "taisteluun" samalla kohottaen verensokeria.Minulla toimeliaisuuden lisäys on antanut helpotusta tässä hälytystilassa, mutta ei aina. Joskus ihan mukava homma, esim marjastus on nostanut pulssin yli sataan.Olo on kuin olisin omenavarkaissa ja juuri joutunut kiinni. Tätä tarkoitin asian monimutkaisuudella. Emme voi yksioikoisesti ajatella, että pystyisimme aina hallitsemaan vaikeaa oloamme.
Käyttöenergian saamisen normaalioloissa pitäisi tapahtua tuon glukagonin avulla eikä adrenaliinin. Miksi näin ei tapahdu on minulle arvoitus.Ovatkohan useammat hormonit vaikuttamassa tilanteeseen.

Lue lisää

Varsinaisesti glukoosi ei ole aivojen ainoa energianlähde. Suurimolekyyliset aineet (rasvahapot) eivät pysty ylittämään veri-aivoestettä, mutta maksan syntetisoimat ketohapot kyllä pystyvät. Nämä ketohapot ovat pitkäkestoisen paaston aikana merkittävin aivojen energianlähde. Toisaalta glukoosi ei tarvitse insuliinia päästäkseen hermosoluihin aivoissa, joten diabeetikon hyperglykemian aikan ketohapoilla ei ole aivojen kannalta merkittävää roolia.

Tuo glukagonin rooli (1-tyypin) diabeetikolla on varsinkin alussa merkittävä, mutta suhteellisen pian (muutaman vuoden kuluessa) haiman alfa-solut kokevat beta-solujen kohtalon (oman immuunijärjestelmän hyökkäyksen) ja glukagonin eritys loppuu. Tällöin adrenaliinin rooli hypoglykemiassa korostuu.

dippendahl kirjoitti:

Varsinaisesti glukoosi ei ole aivojen ainoa energianlähde. Suurimolekyyliset aineet (rasvahapot) eivät pysty ylittämään veri-aivoestettä, mutta maksan syntetisoimat ketohapot kyllä pystyvät. Nämä ketohapot ovat pitkäkestoisen paaston aikana merkittävin aivojen energianlähde. Toisaalta glukoosi ei tarvitse insuliinia päästäkseen hermosoluihin aivoissa, joten diabeetikon hyperglykemian aikan ketohapoilla ei ole aivojen kannalta merkittävää roolia.

Tuo glukagonin rooli (1-tyypin) diabeetikolla on varsinkin alussa merkittävä, mutta suhteellisen pian (muutaman vuoden kuluessa) haiman alfa-solut kokevat beta-solujen kohtalon (oman immuunijärjestelmän hyökkäyksen) ja glukagonin eritys loppuu. Tällöin adrenaliinin rooli hypoglykemiassa korostuu.

Lue lisää

Tulee miettineeksi,onko kakkostyypin diabetes todellakin torjuttavissa elämäntapakeinoilla. Tuosta suhteellisesta hypoglykemiastakin annettiin engl. kielisessä linkissä yhtä optimistinen ennuste.

paljonko... kirjoitti:

insuliinipitoisuudet ovat terveellä ihmisellä sokerirasituksessa? Minulle tehtiin sokerirasitus, jossa mitattiin myöskin insuliinin määrä ja toisten (lääkärit, ravitsemusterapeutti) mielestä minulla on todella voimakas insuliinineritys ja toiset taas ovat sitä mieltä, että "Ei se nyt aivan mahdoton ole".

Lue lisää

Minä osallistuin vuonna 1991 terveenä verrokkina erääseen diabetestutkimukseen. Siinä tehtiin sokerirasitus, jossa mitattiin myös insuliini. Glukoosilitkua juotiin normaali määrä, mutta mittauksia tehtiin normaalia tiheämmin. Labran viitearvot olivat ilman rasitusta 5-20 mU/L. Minun arvoni olivat:

klo 7.50 12,00 mU/L
klo 8.00 12,52 mU/L
klo 8,30 25,02 mU/L
klo 9,00 74,12 mU/L
klo 9,30 52,00 mU/L
klo 10,00 40,97 mU/L

Glukoosi juotiin klo 8,00.

Osallistuitko johonkin tutkimukseen? Olen kuullut sanottavan, ettei insuliinimäärityksiä kannata tehdä potilaista, koska C-peptidi ajaa saman asian. Tutkimuksessa sitä saatetaan tehdä.

Yogi kirjoitti:

Minä osallistuin vuonna 1991 terveenä verrokkina erääseen diabetestutkimukseen. Siinä tehtiin sokerirasitus, jossa mitattiin myös insuliini. Glukoosilitkua juotiin normaali määrä, mutta mittauksia tehtiin normaalia tiheämmin. Labran viitearvot olivat ilman rasitusta 5-20 mU/L. Minun arvoni olivat:

klo 7.50 12,00 mU/L
klo 8.00 12,52 mU/L
klo 8,30 25,02 mU/L
klo 9,00 74,12 mU/L
klo 9,30 52,00 mU/L
klo 10,00 40,97 mU/L

Glukoosi juotiin klo 8,00.

Osallistuitko johonkin tutkimukseen? Olen kuullut sanottavan, ettei insuliinimäärityksiä kannata tehdä potilaista, koska C-peptidi ajaa saman asian. Tutkimuksessa sitä saatetaan tehdä.

Lue lisää

laskemisen vuoksi. Mitä noista sinun arvoistasi sanottiin, olivatko normaalit? Minulla matalin arvo oli 5:n ja korkein 50:n paikeilla, mutta kylläkin puhuttiin "kaksipiikkisestä insuliininerityksestä", joka vaikuttaa asiaani. Minulle sanottiin, että joskus ihmisellä, jolla on tulossa diabetes, on sellaiset arvot, kuin minulla, mutta kaikenkaikkiaan sain hyvin ristiriitaista tietoa ja minulle jäi epäselväksi, olivatko arvoni normaalit vai ei. C-peptidi minulla on alle viitearvojen, mutta selitystä sen tarkoituksille en ole saanut. Kerro Yogi, jos osaat sanoa, mitä tuo "kaksipiikkinen insuliinineritys" tarkoittaa tai mitä C-peptidin matala arvo!?

Olen nähnyt nimimerkkisi usein ja jos en aivan väärin muista, olet Kohtauspaikan kävijä(?) Oletko Diabeetikko vai muuten vain kiinnostunut asioista?

Lumimies kirjoitti:

Tulee miettineeksi,onko kakkostyypin diabetes todellakin torjuttavissa elämäntapakeinoilla. Tuosta suhteellisesta hypoglykemiastakin annettiin engl. kielisessä linkissä yhtä optimistinen ennuste.

Lue lisää

että olisin nuoruudessani syönyt mitenkään terveellisesti. Esim. opiskeluaikoinani ruokavalioni koostui paljolti jogurtista (jonka hurjista sokerimääristä minulla ei ollut tietoa) ja vehnäsämpylästä ja kaikenmaailman "nopeista vaihtoehdoista"... nyt siis kärsin hypoglykemiaoireista!

verensokerin nopean kirjoitti:

laskemisen vuoksi. Mitä noista sinun arvoistasi sanottiin, olivatko normaalit? Minulla matalin arvo oli 5:n ja korkein 50:n paikeilla, mutta kylläkin puhuttiin "kaksipiikkisestä insuliininerityksestä", joka vaikuttaa asiaani. Minulle sanottiin, että joskus ihmisellä, jolla on tulossa diabetes, on sellaiset arvot, kuin minulla, mutta kaikenkaikkiaan sain hyvin ristiriitaista tietoa ja minulle jäi epäselväksi, olivatko arvoni normaalit vai ei. C-peptidi minulla on alle viitearvojen, mutta selitystä sen tarkoituksille en ole saanut. Kerro Yogi, jos osaat sanoa, mitä tuo "kaksipiikkinen insuliinineritys" tarkoittaa tai mitä C-peptidin matala arvo!?

Olen nähnyt nimimerkkisi usein ja jos en aivan väärin muista, olet Kohtauspaikan kävijä(?) Oletko Diabeetikko vai muuten vain kiinnostunut asioista?

Lue lisää

Tutkimuksessa näistä ei sanottu mitään enkä ollut kiinnostunutkaan, koska tarkoitus oli vain avittaa naapuritutkimusryhmää, joka tarvitsi vapaaehtoisia terveitä kontrolleja. Myöhemmin, kun minulla todettiin tyypin 2 diabetes, kiinnostuin uudestaan noista mittaustuloksista. Kysyin niistä hoitavalta lääkäriltäkin, mutta hän totesi, että eivätköhän nuo ole aivan normaalit. Itse olen alkanut epäillä. että nuo sopisivat alkavaan tyypin 2 diabetekseen.

C-peptidi lohkeaa insuliinin esiasteesta. Sen mittauksilla voi katsoa, onko omaa insuliinintuotantoa vielä jäljellä. Ykköstyypeillähän sitä yleensä ei ole, joten tällä voidaan tehdä päätelmiä diabeteksen tyypistä. Kakkostyypeillä insuliinia erittyy aluksi jopa normaalia enemmän, kunnes taudin edetessä heidänkin oma tuotantonsa lopulta hiipuu.

Kirjoittelen mieluiten Kohtauspaikalla. Siellä samalla nimimerkillä eivät voi muut kirjoitella niinkuin täällä. Siellä ovat myös yksityisviestit nimimerkillä mahdollisia.

Yogi kirjoitti:

Tutkimuksessa näistä ei sanottu mitään enkä ollut kiinnostunutkaan, koska tarkoitus oli vain avittaa naapuritutkimusryhmää, joka tarvitsi vapaaehtoisia terveitä kontrolleja. Myöhemmin, kun minulla todettiin tyypin 2 diabetes, kiinnostuin uudestaan noista mittaustuloksista. Kysyin niistä hoitavalta lääkäriltäkin, mutta hän totesi, että eivätköhän nuo ole aivan normaalit. Itse olen alkanut epäillä. että nuo sopisivat alkavaan tyypin 2 diabetekseen.

C-peptidi lohkeaa insuliinin esiasteesta. Sen mittauksilla voi katsoa, onko omaa insuliinintuotantoa vielä jäljellä. Ykköstyypeillähän sitä yleensä ei ole, joten tällä voidaan tehdä päätelmiä diabeteksen tyypistä. Kakkostyypeillä insuliinia erittyy aluksi jopa normaalia enemmän, kunnes taudin edetessä heidänkin oma tuotantonsa lopulta hiipuu.

Kirjoittelen mieluiten Kohtauspaikalla. Siellä samalla nimimerkillä eivät voi muut kirjoitella niinkuin täällä. Siellä ovat myös yksityisviestit nimimerkillä mahdollisia.

Lue lisää

minulle epäselväksi, kuvastaako matala c-peptidiarvo insuliinin vähyyttä vai paljoutta!? Olen yrittänyt hakea tietoa hakusanalla Internetistä, mutta mitään suoraa vastausta en täältäkään ole löytänyt.

Kyllä minulle ainakin puhuttiin korostuneesta insuliinivasteesta ja kerottiin, että se usein enteilee diabetesta, vaikka minulla ei ollut noinkaan korkeaa arvoa, kuin sinulla korkein. Muistatko Yogi, kärsitkö ennen diabeteksen puhkeamista hypoglykemiaoireista?

Jos joku tietää millaiset normaalit insuliiniarvot ovat, kertokaa! Minusta on kyllä alkanut tuntua, että tietävätkö nuo lääkäritkään, sen verran ristiriitaista tietoa olen saanut...

jäi kirjoitti:

minulle epäselväksi, kuvastaako matala c-peptidiarvo insuliinin vähyyttä vai paljoutta!? Olen yrittänyt hakea tietoa hakusanalla Internetistä, mutta mitään suoraa vastausta en täältäkään ole löytänyt.

Kyllä minulle ainakin puhuttiin korostuneesta insuliinivasteesta ja kerottiin, että se usein enteilee diabetesta, vaikka minulla ei ollut noinkaan korkeaa arvoa, kuin sinulla korkein. Muistatko Yogi, kärsitkö ennen diabeteksen puhkeamista hypoglykemiaoireista?

Jos joku tietää millaiset normaalit insuliiniarvot ovat, kertokaa! Minusta on kyllä alkanut tuntua, että tietävätkö nuo lääkäritkään, sen verran ristiriitaista tietoa olen saanut...

Lue lisää

suoranaisesti insuliinin määrää ollenkaan? Novodiabetespalvelun kysymys-vastuspalstalla ainakin eräs lääkäri vastaa kysymykseen korkeasta c-peptidiarvosta, että se kuvastaa insuliinin heikentynyttä tehoa... Vai tarkoittaako tuo sitä, että insuliinin määrä on lisääntynyt (ja siksi korkea arvo), koska sen teho on heikentynyt?

c- peptidi kirjoitti:

suoranaisesti insuliinin määrää ollenkaan? Novodiabetespalvelun kysymys-vastuspalstalla ainakin eräs lääkäri vastaa kysymykseen korkeasta c-peptidiarvosta, että se kuvastaa insuliinin heikentynyttä tehoa... Vai tarkoittaako tuo sitä, että insuliinin määrä on lisääntynyt (ja siksi korkea arvo), koska sen teho on heikentynyt?

Lue lisää

Minä olen ymmärtänyt, että C-peptidin määrä plasmassa kuvastaa insuliinin vapautumista haimasta, ei niinkään insuliinin määrää plasmassa. Insuliini poistuu plasmasta kohdekudoksiin nopeasti. C-peptidi taas poistuu verenkierrosta munuaisten kautta ts. hitaammin. Siksi C-peptidi olisi parempi indikaattori insuliinin vapautumiselle haimasta kuin plasman insuliini. Munuaissairaus tosin voi häiritä määritystä. Toinen hyvä puoli C-peptidin määrityksessä on, että pistetysssä insuliinissa ei ole C-peptidiosaa, joten insuliinihoito ei häiritse määritystä.

Korkea C-peptidi kuvastaa insuliinin heikentynyttä tehoa sitä kautta, että tyypin 2 diabeetikolla insuliini ei vaikuta kohdekudoksissa yhtä hyvin kuin terveillä verrokeilla ja elimistö kompensoi tämän vapauttamalla haimasta lisää insuliinia (ja 1:1 C-peptidiä). Em. ruotsalaisessa diabeteskirjassa tämä ilmaistaa kuvallisesti näin.

http://www.diabeteshandboken.se/B072Insulinresistens.GIF

Mitä tulee aterianjälkeisiin hypoglykemioihin, niin minulla ei ole niitä esiintynyt koskaan.

Yogi kirjoitti:

Minä olen ymmärtänyt, että C-peptidin määrä plasmassa kuvastaa insuliinin vapautumista haimasta, ei niinkään insuliinin määrää plasmassa. Insuliini poistuu plasmasta kohdekudoksiin nopeasti. C-peptidi taas poistuu verenkierrosta munuaisten kautta ts. hitaammin. Siksi C-peptidi olisi parempi indikaattori insuliinin vapautumiselle haimasta kuin plasman insuliini. Munuaissairaus tosin voi häiritä määritystä. Toinen hyvä puoli C-peptidin määrityksessä on, että pistetysssä insuliinissa ei ole C-peptidiosaa, joten insuliinihoito ei häiritse määritystä.

Korkea C-peptidi kuvastaa insuliinin heikentynyttä tehoa sitä kautta, että tyypin 2 diabeetikolla insuliini ei vaikuta kohdekudoksissa yhtä hyvin kuin terveillä verrokeilla ja elimistö kompensoi tämän vapauttamalla haimasta lisää insuliinia (ja 1:1 C-peptidiä). Em. ruotsalaisessa diabeteskirjassa tämä ilmaistaa kuvallisesti näin.

http://www.diabeteshandboken.se/B072Insulinresistens.GIF

Mitä tulee aterianjälkeisiin hypoglykemioihin, niin minulla ei ole niitä esiintynyt koskaan.

Lue lisää

Kiitos Yogi vastauksistasi!

Matala c-peptidiarvo ei kai siis liene viittaa insuliinin paljouteen..(?), vaikka toisaalta sitä on sanottukin olevan paljon... Turha kai näillä on liikaa päätänsä vaivata- se on kuitenkin varmaa, että jostain syystä verensokerini käy aterian jälkeen melko korkealla (yli 10:ssä) ja tulee "ryminällä" alas!

Diabeetikkona seurailen verensokereita päivittäin. Olen huomannut, että hyvinkin erilaiset arvot tuottavat oireita riippuen siitä, millainen edeltävä tasapaino on ollut. Jos arvot ovat olleet pidempään koholla, oireita tulee korkeammilla arvoilla kuin jos sokerit ovat olleet matalalla.

Sairastumiseni yhteydessä myös perheenjäsenteni sokerit tarkastettiin. Ne olivat normaalit, mutta parilla perheenjäsenellä todettiin ns. diabeettinen aineenvaihdunta: heille tulee helposti samantapaisia, joskin hiukan lievempiä, oireita kuin mitä matalat verensokerit aiheuttavat.

Myös pari muuta tuttua pitävät työkokouksissa hedelmän tms. varalla, koska kokouksen ja lounaallepääsyn venyessä he tulevat äkäisiksi ja väsyneiksi.

Minusta ko. oireista kärsivien kannattaa huolehtia mahdollisimman säännöllisestä (välipaloja) ja verensokerin tasaisena pitävästä syömisestä. Erityisesti kannattaa syödä jotakin ennen/jälkeen liikuntaa ja jos istuu pitkään baarissa juomassa.

D_1 kirjoitti:

Diabeetikkona seurailen verensokereita päivittäin. Olen huomannut, että hyvinkin erilaiset arvot tuottavat oireita riippuen siitä, millainen edeltävä tasapaino on ollut. Jos arvot ovat olleet pidempään koholla, oireita tulee korkeammilla arvoilla kuin jos sokerit ovat olleet matalalla.

Sairastumiseni yhteydessä myös perheenjäsenteni sokerit tarkastettiin. Ne olivat normaalit, mutta parilla perheenjäsenellä todettiin ns. diabeettinen aineenvaihdunta: heille tulee helposti samantapaisia, joskin hiukan lievempiä, oireita kuin mitä matalat verensokerit aiheuttavat.

Myös pari muuta tuttua pitävät työkokouksissa hedelmän tms. varalla, koska kokouksen ja lounaallepääsyn venyessä he tulevat äkäisiksi ja väsyneiksi.

Minusta ko. oireista kärsivien kannattaa huolehtia mahdollisimman säännöllisestä (välipaloja) ja verensokerin tasaisena pitävästä syömisestä. Erityisesti kannattaa syödä jotakin ennen/jälkeen liikuntaa ja jos istuu pitkään baarissa juomassa.

Lue lisää

Minä olenkin ollut jo pitkään ruokavaliolla. Suosittelen muillekin oireista kärsiville! Minulla ei kestä tulla yhtään pidempää ruokailuväliä päivän aikana, ja ruoka-ajoista ja välipalojen syömisestä täytyy siis olla tarkka. Jos syön paljon hiilihydraatteja, tai en pidä kiinni ruoka-ajoista, menen tosi huonoon kuntoon, eikä se korjaannu täysin yhdellä syömisellä tai mehun juomisella, vaan sokerit jäävät humpaamaan ylös alas. Myös fyysinen rasitus vaikuttaa paljon oireisiin ja lisää välipalojen tarvetta. Tympäisee monesti syödä, vaikka ei ole nälkä!

Tuo diabeettisen aineenvaihdunnan määritelmä kiinnostaisi minua, joten voisitko (tai voisiko joku) kertoa siitä enemmän, esim. millaisia VS-arvoja? Kuten olen kertonut aiemmissa viesteissäni, lääkärit eivät ole minua osanneet auttaa tai tehdä kunnon diagnoosia, mutta eräät ovat puhuneet poikkeavasta hiilihydraattiaineenvaihdunnasta ja siitä, että tilani ennakoisi diabeteksen puhkeamista. He ovat myöskin kertoneet, että diabeetikkojen lähisukulaisilla on ko. vaivaa. Minulla on molempien vanhempien äideillä ja muillakin sukulaisilla diabetesta. Kauan se vain minulla näyttää tekevän tuloaan- ilmeisesti taistelutahtoinen haima..:)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Minä olenkin ollut jo pitkään ruokavaliolla. Suosittelen muillekin oireista kärsiville! Minulla ei kestä tulla yhtään pidempää ruokailuväliä päivän aikana, ja ruoka-ajoista ja välipalojen syömisestä täytyy siis olla tarkka. Jos syön paljon hiilihydraatteja, tai en pidä kiinni ruoka-ajoista, menen tosi huonoon kuntoon, eikä se korjaannu täysin yhdellä syömisellä tai mehun juomisella, vaan sokerit jäävät humpaamaan ylös alas. Myös fyysinen rasitus vaikuttaa paljon oireisiin ja lisää välipalojen tarvetta. Tympäisee monesti syödä, vaikka ei ole nälkä!

Tuo diabeettisen aineenvaihdunnan määritelmä kiinnostaisi minua, joten voisitko (tai voisiko joku) kertoa siitä enemmän, esim. millaisia VS-arvoja? Kuten olen kertonut aiemmissa viesteissäni, lääkärit eivät ole minua osanneet auttaa tai tehdä kunnon diagnoosia, mutta eräät ovat puhuneet poikkeavasta hiilihydraattiaineenvaihdunnasta ja siitä, että tilani ennakoisi diabeteksen puhkeamista. He ovat myöskin kertoneet, että diabeetikkojen lähisukulaisilla on ko. vaivaa. Minulla on molempien vanhempien äideillä ja muillakin sukulaisilla diabetesta. Kauan se vain minulla näyttää tekevän tuloaan- ilmeisesti taistelutahtoinen haima..:)

Lue lisää

Enpä oikein usko, että asiasta sen kummempaa diagnoosia voidaan tehdä, koska kyse ei ole varsinaisesta sairaudesta. Diabeettisella aineenvaihdunnalla tarkoitetaan yleensä juuri tuota poikkeavaa hh-aineenvaihduntaa ja taipumusta diabetekseen.

Mitään vs-arvoja en osaa antaa, koska näistä em. keskusteluista on aikaa jo 25 vuotta. Kumpikaan oireista kärsivistä perheenjäsenistä ei myöskään ole tänä aikana sairastunut diabetekseen.

Jos jotakin lisätietoa vielä kaipaat, voisit katsoa artikkelin Reino Ylikarhi: Diabeettinen aineenvaihdunta. Duodecim 1981;97:806. Itse en ole sitä lukenut, mutta nimi ainakin on "oikea".
Toinen vaihtoehto olisi lähettää nettikysymys Novo Nordiskin diabetespalvelun hyvälle diabetologille.

D_1 kirjoitti:

Enpä oikein usko, että asiasta sen kummempaa diagnoosia voidaan tehdä, koska kyse ei ole varsinaisesta sairaudesta. Diabeettisella aineenvaihdunnalla tarkoitetaan yleensä juuri tuota poikkeavaa hh-aineenvaihduntaa ja taipumusta diabetekseen.

Mitään vs-arvoja en osaa antaa, koska näistä em. keskusteluista on aikaa jo 25 vuotta. Kumpikaan oireista kärsivistä perheenjäsenistä ei myöskään ole tänä aikana sairastunut diabetekseen.

Jos jotakin lisätietoa vielä kaipaat, voisit katsoa artikkelin Reino Ylikarhi: Diabeettinen aineenvaihdunta. Duodecim 1981;97:806. Itse en ole sitä lukenut, mutta nimi ainakin on "oikea".
Toinen vaihtoehto olisi lähettää nettikysymys Novo Nordiskin diabetespalvelun hyvälle diabetologille.

Lue lisää

nämä oireet ovat todella invalidisoivia ja oireiden lisäksi verensokerivaihteluni täyttävät esim.näissä kerrotut hypoglykemian merkit:

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypoglycemia.html

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypoglycemia.htm

Eli jossain muualla minulla diagnosoitaisiin todennäköisesti hypoglykemia, mutta täälä meillä Suomessa odotetaan vain niitä todella matalia lukemia... tai papereissani kyllä lukee aina hypoglykemia, mutta kysymysmerkillä varustettuna, ja kun asiasta kysyy, niin ei lääkäreiltä paljoa tietoa tunnu löytyvän...

Kiitos vastauksistasi! Luen tuon artikkelin, jos vain löydän sen.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

nämä oireet ovat todella invalidisoivia ja oireiden lisäksi verensokerivaihteluni täyttävät esim.näissä kerrotut hypoglykemian merkit:

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypoglycemia.html

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypoglycemia.htm

Eli jossain muualla minulla diagnosoitaisiin todennäköisesti hypoglykemia, mutta täälä meillä Suomessa odotetaan vain niitä todella matalia lukemia... tai papereissani kyllä lukee aina hypoglykemia, mutta kysymysmerkillä varustettuna, ja kun asiasta kysyy, niin ei lääkäreiltä paljoa tietoa tunnu löytyvän...

Kiitos vastauksistasi! Luen tuon artikkelin, jos vain löydän sen.

Lue lisää

Eiväthän ne oireet kieltämättä kivoilta tunnu, ja ymmärrän harmisi. Mutta vaikka saisit hypoglykemia-diagnoosin, hoito taitaisi silti olla vain se oma ruokavalio.

Jos silti kaipaat hyvän lääkärin kommenttia, suosittelen edelleen edellisessä viestissä mainittua diabetologia.


ps.Meillä diabeetikoillahan nuo oireet ovat arkipäivää ja niitten kanssa on vaan opittava elämään.

D_1 kirjoitti:

Eiväthän ne oireet kieltämättä kivoilta tunnu, ja ymmärrän harmisi. Mutta vaikka saisit hypoglykemia-diagnoosin, hoito taitaisi silti olla vain se oma ruokavalio.

Jos silti kaipaat hyvän lääkärin kommenttia, suosittelen edelleen edellisessä viestissä mainittua diabetologia.


ps.Meillä diabeetikoillahan nuo oireet ovat arkipäivää ja niitten kanssa on vaan opittava elämään.

Lue lisää

itse olen todennut että aamulla on paras ruoka
on kaurapuuro mustikkakeitolla tai omenahillolla.
muulla tulee oireita, ja kahvi pitää juoda vasta myöhemmin ja josku pärjää ruokailuun asti ilman syömistä mutta 2 kuppia kahvia ja kohta on syötävä
esim. ruisleipää ja hedelmiä tai jugurttia.
ruokailu pitää olla monipuolinen esim. pelkkä keitto ei riitä ta riisi ja liha tai peruna ja liha, vaan tulee myös olla ainakin leipää.
maito ja salaatti myös hyvä lisuke.
olisko proteiinien imeytymisessä jotain merkitystä
,kun niitä aminohappoja pitää olla kai riittävän monta plaatua että ne imeytyvät??
ja en ole db ,aamusokeri oli 5.1 pienen aamupalan jälkeen,ja oireita ollut yli 20v.

ja toi oli hyvin sanottu pitää syödä vaika ei ole nälkä!!!

hiukan vielä kirjoitti:

itse olen todennut että aamulla on paras ruoka
on kaurapuuro mustikkakeitolla tai omenahillolla.
muulla tulee oireita, ja kahvi pitää juoda vasta myöhemmin ja josku pärjää ruokailuun asti ilman syömistä mutta 2 kuppia kahvia ja kohta on syötävä
esim. ruisleipää ja hedelmiä tai jugurttia.
ruokailu pitää olla monipuolinen esim. pelkkä keitto ei riitä ta riisi ja liha tai peruna ja liha, vaan tulee myös olla ainakin leipää.
maito ja salaatti myös hyvä lisuke.
olisko proteiinien imeytymisessä jotain merkitystä
,kun niitä aminohappoja pitää olla kai riittävän monta plaatua että ne imeytyvät??
ja en ole db ,aamusokeri oli 5.1 pienen aamupalan jälkeen,ja oireita ollut yli 20v.

ja toi oli hyvin sanottu pitää syödä vaika ei ole nälkä!!!

Lue lisää

varmastikin monille, mutta minulle kertomasi ruokavalio ei sovi, kun olen tällainen vaikea tapaus:)
Olen joissakin noissa aikaisemmissa viesteissä kertonutkin, että etenkään aamuisin en pysty syömään juuri mitään hiilihydraattipitoista, saamatta pahoja oireita. Kaurapuurokin, jonka siis pitäisi olla hyvä, verensokerin tasaisena pitävä ruoka, nostaa minulla verensokerin hetkessä korkealle ja toisessa hetkessä ollaankin sitten jo alle paastotason. Liha, juusto yms. ovat ainoita mahdollisia aamupaloja minulle. Päivisin pystyn syömään jo vähän normaalimmin, en kuitenkaan siis normaalisti...
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tuo aamuheikkous ja oireilu on tavallista hypoglykeemikoilla, mutta varmaa syytä siihen ei ole keksitty.

Tätä vaivaa ei siis ainakaan vielä täällä meillä suomessa luokitella sairaudeksi, ja tämä on, kuten monet amer.asiantuntijat sanovat yksi väärinymmärretyimmistä sairauksista/ tiloista. Esimerkiksi minulla tämä on jo vuosia rajoittanut työ-ja toimintakykyä, ja minun ja monen muunkin tästä kärsivän mielestä tämä on sairautta siinä missä esim. diabeteskin ja täyttää kyllä myöskin sairauden kriteerit. Kun menemme apua hakemaan, saamme osaksemme ("hoidoksi") vain vähättelyä ja olankohautuksia. Joku (en nyt muista nimeä) on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjankin, jonka nimi osuvasti kuvaa tätä tilannetta, ja on suomeksi: Hypoglykemia, sairaus, jota lääkärisi ei hoida.

On totta, että paras hoito tähän on juuri ruokavalio, mutta aina sekään ei valitettavasti oireita poista! Ehkä niitä lääkkeitäkin voitaisiin sitten kehittää, kunhan ensin asia otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin, että tämä ei ole mikään pikku juttu!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

varmastikin monille, mutta minulle kertomasi ruokavalio ei sovi, kun olen tällainen vaikea tapaus:)
Olen joissakin noissa aikaisemmissa viesteissä kertonutkin, että etenkään aamuisin en pysty syömään juuri mitään hiilihydraattipitoista, saamatta pahoja oireita. Kaurapuurokin, jonka siis pitäisi olla hyvä, verensokerin tasaisena pitävä ruoka, nostaa minulla verensokerin hetkessä korkealle ja toisessa hetkessä ollaankin sitten jo alle paastotason. Liha, juusto yms. ovat ainoita mahdollisia aamupaloja minulle. Päivisin pystyn syömään jo vähän normaalimmin, en kuitenkaan siis normaalisti...
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tuo aamuheikkous ja oireilu on tavallista hypoglykeemikoilla, mutta varmaa syytä siihen ei ole keksitty.

Tätä vaivaa ei siis ainakaan vielä täällä meillä suomessa luokitella sairaudeksi, ja tämä on, kuten monet amer.asiantuntijat sanovat yksi väärinymmärretyimmistä sairauksista/ tiloista. Esimerkiksi minulla tämä on jo vuosia rajoittanut työ-ja toimintakykyä, ja minun ja monen muunkin tästä kärsivän mielestä tämä on sairautta siinä missä esim. diabeteskin ja täyttää kyllä myöskin sairauden kriteerit. Kun menemme apua hakemaan, saamme osaksemme ("hoidoksi") vain vähättelyä ja olankohautuksia. Joku (en nyt muista nimeä) on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjankin, jonka nimi osuvasti kuvaa tätä tilannetta, ja on suomeksi: Hypoglykemia, sairaus, jota lääkärisi ei hoida.

On totta, että paras hoito tähän on juuri ruokavalio, mutta aina sekään ei valitettavasti oireita poista! Ehkä niitä lääkkeitäkin voitaisiin sitten kehittää, kunhan ensin asia otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin, että tämä ei ole mikään pikku juttu!

Lue lisää

on teille molemmille. "Sotkin" vähän asioita:)

Ketjun aloittaja

Ketjun aloittaja kirjoitti:

varmastikin monille, mutta minulle kertomasi ruokavalio ei sovi, kun olen tällainen vaikea tapaus:)
Olen joissakin noissa aikaisemmissa viesteissä kertonutkin, että etenkään aamuisin en pysty syömään juuri mitään hiilihydraattipitoista, saamatta pahoja oireita. Kaurapuurokin, jonka siis pitäisi olla hyvä, verensokerin tasaisena pitävä ruoka, nostaa minulla verensokerin hetkessä korkealle ja toisessa hetkessä ollaankin sitten jo alle paastotason. Liha, juusto yms. ovat ainoita mahdollisia aamupaloja minulle. Päivisin pystyn syömään jo vähän normaalimmin, en kuitenkaan siis normaalisti...
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tuo aamuheikkous ja oireilu on tavallista hypoglykeemikoilla, mutta varmaa syytä siihen ei ole keksitty.

Tätä vaivaa ei siis ainakaan vielä täällä meillä suomessa luokitella sairaudeksi, ja tämä on, kuten monet amer.asiantuntijat sanovat yksi väärinymmärretyimmistä sairauksista/ tiloista. Esimerkiksi minulla tämä on jo vuosia rajoittanut työ-ja toimintakykyä, ja minun ja monen muunkin tästä kärsivän mielestä tämä on sairautta siinä missä esim. diabeteskin ja täyttää kyllä myöskin sairauden kriteerit. Kun menemme apua hakemaan, saamme osaksemme ("hoidoksi") vain vähättelyä ja olankohautuksia. Joku (en nyt muista nimeä) on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjankin, jonka nimi osuvasti kuvaa tätä tilannetta, ja on suomeksi: Hypoglykemia, sairaus, jota lääkärisi ei hoida.

On totta, että paras hoito tähän on juuri ruokavalio, mutta aina sekään ei valitettavasti oireita poista! Ehkä niitä lääkkeitäkin voitaisiin sitten kehittää, kunhan ensin asia otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin, että tämä ei ole mikään pikku juttu!

Lue lisää

Elämästä on monenlaisia määritelmiä. Yksi piirre on kompleksisuus. Vaikka harrastuneina maallikoina pyrimmekin ymmärtämään selviltä tuntuvia ohjeita ja päättelyketjuja, törmäämme aina uusiin kysymyksiin.
Minulla on koko aikuisikäni kolesteroli pysytellyt 8:n pahemmalla puolella. Nyt jätin kokeilumielessä juuston pois tykkänään, ja ihme: kolesteroli putosi 6,5 een. Juusto proteiini- ja rasvasisältöisenä olisi hiilareita hitaampi energian antaja ja lisäksi monipuolinen aminohapposisällöltään. Minulla aamuheikkous tuntuu nimenomaan poistuvan vain riittävällä määrällä hitaasti energiaa antavia ruoka-aineita.Mutta joudun tarkkaan sukkuloimaan hypoglykemian ja kolesterolia nostavien aineiden karikoissa.

hiukan vielä kirjoitti:

itse olen todennut että aamulla on paras ruoka
on kaurapuuro mustikkakeitolla tai omenahillolla.
muulla tulee oireita, ja kahvi pitää juoda vasta myöhemmin ja josku pärjää ruokailuun asti ilman syömistä mutta 2 kuppia kahvia ja kohta on syötävä
esim. ruisleipää ja hedelmiä tai jugurttia.
ruokailu pitää olla monipuolinen esim. pelkkä keitto ei riitä ta riisi ja liha tai peruna ja liha, vaan tulee myös olla ainakin leipää.
maito ja salaatti myös hyvä lisuke.
olisko proteiinien imeytymisessä jotain merkitystä
,kun niitä aminohappoja pitää olla kai riittävän monta plaatua että ne imeytyvät??
ja en ole db ,aamusokeri oli 5.1 pienen aamupalan jälkeen,ja oireita ollut yli 20v.

ja toi oli hyvin sanottu pitää syödä vaika ei ole nälkä!!!

Lue lisää

Me rakennamme omat proteiinimme ravinnosta saamistamme aminohapoista. Näitä on elävissä olennoissa 20 erilaista (lienee löydetty jo 21:skin).Ravinnon proteiinisisällön on oltava riittävän monipuolinen, jotta näitä aminohappoja saataisiin varmasti. Ihminen pystyy syntetisoimaan eri aminohappoja toinen toisistaankin, mutta 8:aa aminohappoa ei; näitä on välttämättä saatava ravinnosta.
Vain harva ruoka-aine sisältää kaikki aminohapot. Itse tiedän vain maidon, munan ja soijan sellaisiksi. Voi olla, että tämäkin tieto on jo muuttunut.

Lumimies kirjoitti:

Elämästä on monenlaisia määritelmiä. Yksi piirre on kompleksisuus. Vaikka harrastuneina maallikoina pyrimmekin ymmärtämään selviltä tuntuvia ohjeita ja päättelyketjuja, törmäämme aina uusiin kysymyksiin.
Minulla on koko aikuisikäni kolesteroli pysytellyt 8:n pahemmalla puolella. Nyt jätin kokeilumielessä juuston pois tykkänään, ja ihme: kolesteroli putosi 6,5 een. Juusto proteiini- ja rasvasisältöisenä olisi hiilareita hitaampi energian antaja ja lisäksi monipuolinen aminohapposisällöltään. Minulla aamuheikkous tuntuu nimenomaan poistuvan vain riittävällä määrällä hitaasti energiaa antavia ruoka-aineita.Mutta joudun tarkkaan sukkuloimaan hypoglykemian ja kolesterolia nostavien aineiden karikoissa.

Lue lisää

... ja sukkulointia tämä on monessakin suhteessa! Olen itse joskus kuvannut tilaani niin, että on kuin kävelisi nuoralla; jos kävelee hiljaa ja varovasti, kaikki on hyvin, mutta pienikin lipsahdus pudottaa "narulta" ja takaisin on vaikea päästä.

Nuo lipsahdukset kyllä tapahtuvat välillä niinkin, että tietoisesti tekee jotain, mikä sen aiheuttaa, esim. tuoreen sämpylän tuoksu ja nälkä on sellainen yhdistelmä, että joskus ei yksinkertaisesti voi vastustaa kiusausta... ja sen kyllä tuntee sitten nahoissaan, ja muistaakin sitten taas ... ainakin jonkin aikaa:)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

varmastikin monille, mutta minulle kertomasi ruokavalio ei sovi, kun olen tällainen vaikea tapaus:)
Olen joissakin noissa aikaisemmissa viesteissä kertonutkin, että etenkään aamuisin en pysty syömään juuri mitään hiilihydraattipitoista, saamatta pahoja oireita. Kaurapuurokin, jonka siis pitäisi olla hyvä, verensokerin tasaisena pitävä ruoka, nostaa minulla verensokerin hetkessä korkealle ja toisessa hetkessä ollaankin sitten jo alle paastotason. Liha, juusto yms. ovat ainoita mahdollisia aamupaloja minulle. Päivisin pystyn syömään jo vähän normaalimmin, en kuitenkaan siis normaalisti...
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tuo aamuheikkous ja oireilu on tavallista hypoglykeemikoilla, mutta varmaa syytä siihen ei ole keksitty.

Tätä vaivaa ei siis ainakaan vielä täällä meillä suomessa luokitella sairaudeksi, ja tämä on, kuten monet amer.asiantuntijat sanovat yksi väärinymmärretyimmistä sairauksista/ tiloista. Esimerkiksi minulla tämä on jo vuosia rajoittanut työ-ja toimintakykyä, ja minun ja monen muunkin tästä kärsivän mielestä tämä on sairautta siinä missä esim. diabeteskin ja täyttää kyllä myöskin sairauden kriteerit. Kun menemme apua hakemaan, saamme osaksemme ("hoidoksi") vain vähättelyä ja olankohautuksia. Joku (en nyt muista nimeä) on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjankin, jonka nimi osuvasti kuvaa tätä tilannetta, ja on suomeksi: Hypoglykemia, sairaus, jota lääkärisi ei hoida.

On totta, että paras hoito tähän on juuri ruokavalio, mutta aina sekään ei valitettavasti oireita poista! Ehkä niitä lääkkeitäkin voitaisiin sitten kehittää, kunhan ensin asia otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin, että tämä ei ole mikään pikku juttu!

Lue lisää

Sanoit, että aamulla et voi juuri syödä. Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa? On myös eräitä harvinaisia liikainsuliinia tuottavia sairauksia, mutta silloin vs-arvot yleensä laskevat kunnolla hypoglykemia-arvoihin. Aikaisempien puheittesi perusteella kuulosti kuitenkin, että vaivasi olisi tuota "diabeettista aineenvaihduntaa". Onko sinulta otettu vain paastoarvoja vai sokerirasitus? Entä onko itselläsi ollut käytössä vs-mittaria? Sillä voisi ehkä saada paremman kuvan tilanteesta, jos jonakin päivänä ottaisi useita arvoja ennen ja jälkeen aterioitten ja liikunnan sen mukaan, missä olet havainnut ongelmakohtia.

Toisaalta, jos aamun ongelma on enemmänkin se vs-lasku kuin -nousu, voisit syödä jotakin aamulla, ja sitten ottaa vaikka lasin tuoremehua siinä laskuvaiheessa ensiavuksi, ellet halua suoraan jakaa aamupalaa kahtia (voi olla käytännössä hankalaa).

D_1 kirjoitti:

Sanoit, että aamulla et voi juuri syödä. Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa? On myös eräitä harvinaisia liikainsuliinia tuottavia sairauksia, mutta silloin vs-arvot yleensä laskevat kunnolla hypoglykemia-arvoihin. Aikaisempien puheittesi perusteella kuulosti kuitenkin, että vaivasi olisi tuota "diabeettista aineenvaihduntaa". Onko sinulta otettu vain paastoarvoja vai sokerirasitus? Entä onko itselläsi ollut käytössä vs-mittaria? Sillä voisi ehkä saada paremman kuvan tilanteesta, jos jonakin päivänä ottaisi useita arvoja ennen ja jälkeen aterioitten ja liikunnan sen mukaan, missä olet havainnut ongelmakohtia.

Toisaalta, jos aamun ongelma on enemmänkin se vs-lasku kuin -nousu, voisit syödä jotakin aamulla, ja sitten ottaa vaikka lasin tuoremehua siinä laskuvaiheessa ensiavuksi, ellet halua suoraan jakaa aamupalaa kahtia (voi olla käytännössä hankalaa).

Lue lisää

tietoa!(?) "Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa?" Todellakin... enpä ole tuota tullut ajatelleeksi, eikä ole tainnut huomata moni muukaan, edes tutkijat...kai...

Ongelmani ja muiden tästä kärsivien ongelma näyttää olevan juuri se, että verensokeri tekee niitä piikkejä: nousee hetkessä melko korkealle ja putoaa toisessa hetkessä taas alas, jopa lähtötasoa alemmas. Mitä pidempi piikki, sitä voimakkaammat oireet- riippumatta siitä ovatko vs-lukemat "normaalien" raja-arvojen puitteissa. Normaalien-sana on siksi lainausmerkeissä, koska monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että mitään matalan verensokerin raja-arvoa ei voida määrittää, vaan jokaisen omaa paastotasoa matalampi vs on matala ja voi aiheuttaa oireita hypoglykemiaan taipuvaiselle ihmiselle. Minulla tuo oma paastotaso oli ennen 4:n paikkeilla ja sain oireita, kun vs laski aterian jälkeen nopeasti 3:n tienoille- nykyään taas, kun paastotasoni on noussut yli 5:n (ei ole koskaan alle), saan vastaavasti oireita jo 4:n lukemissa. (Verensokerini nousee siis itsestäänkin takaisin paastotasolle, eli yli 5:n, jos en ole jo siinä vaiheessa joutunut ottamaan syötävää tai juotavaa oireiden vuoksi.) Asiantuntijoiden mukaan verensokerin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä laskea edes alle oman paastotason, vaan toinen määräävä tekijä on, kuinka paljon ja nopeasti vs laskee. Nuo ovat ne asiat, joita meidän lääkärimme eivät näytä ymmärtävän, vaan he peräänkuuluttavat tosi matalia lukemia. Kun potilaalla sitten on oireita, mutta ei noita vaadittuja vs-lukemia, diagnoosit ovat sitä sun tätä...

Sitten taas varsinaiseen asiaan. Noiden asiantuntijoiden mukaan ongelmamme on siis se, että kun vs laskee liian nopeasti/ paljon, elimistössämme käynnistyvät samat "hätätoimenpiteet", kuin jos vs laskisi todella mataliin lukemiin. Yöllä, kun paastoa sitten tulee enemmän, noita insuliinin vastavaikuttajahormoneja todellakin erittyy/kertyy elimistöön enemmän! Minun tapauksessani paasto kylläkin harvoin kestää koko yötä, koska joudun yölläkin juomaan tai syömään jotakin, koska oireet herättävät, ja mitä raskaampi päivä takana, sitä vaikeampi yöaika on... Yleensä minulla menee alkuyö nukahtamis/ oireisiin heräämiskierteessä, mutta aamuyöllä olo useimmiten tasaantuu ja oireet helpottavat. Eli ajattelisin nyt, että siis aamuyöllä jo hormonit jaksavat yksin (ilman ruokaa tai juomaa) pitää liian nopeat/ suuret vs-laskut poissa, kun ei tule fyysistä rasitusta, vai?

Eli jos tosiaan on niin, että noita vastavaikuttajahormoneja on vielä aamullakin normaalia enemmän elimistössä, niin sehän voisi selittää aamujen vaikeuden tästä vaivasta kärsivillä...vai mitä? Ensinnäkin pelkästään se, että niitä hormoneja on runsaasti veressä (kuten "meikäläisillä" tutkijoiden mukaan on verensokerin heitellessä,ja vaikka arvot eivät olisi todella matalia) yön jälkeen, voi jo itsessään aiheuttaa huonoa oloa aamuisin, mutta useimmilla meistä näyttää olevan niin, että kaikista huonoin olo tulee aamupalan syömisen jälkeen, joten Kertomasi insuliinin vastavaikuttajien runsaus aamuisin, tarjoaa kyllä aivan loogisen selityksen tuolle asialle: eli siis, koska noita ko.hormoneja on aamuisin elimistössä paljon, nousee verensokerikin korkeammalle ja tekee pitkän piikin ylös, ja kun haima vastaa erittämällä runsaasti insuliinia, laskee vs taas pitkän matkan/ nopeasti alas, josta seuraa oireita (riippumatta siitä mitkä ovat lukemat). Niinhän sen täytyy olla, vai mitä?

Minulle on tehty 72 tunnin paastokoe, jossa verensokerini laski 2.6:n. Minulle on tehty myöskin sokerirasitus, jonka korkein arvo oli muistaakseni 9.7 ja matalin 4 (kokeen loppupuolella). Paasto eli lähtöarvo oli 5.4, eli vs laski sokerirasituksessakin alle oman paastotason. Lääkäri sanoi, että arvoni ovat ihan hyvät.., mutta kun luen noita asiantuntijoiden tietoon perustuvia tekstejä, niin näen, että verensokerini "käyttäytyy" juuri niin kuin he kertovat sen hypoglykemiasta (suhteellisesta) kärsivillä tekevän! Tuo suhteellisen hypoglykemian määritelmä löytyy antamieni linkkien takaa. Minulla on myöskin oma verensokerimittari, ja omissa mittauksissani olen saanut kiinni nopeampia/ suurempia verensokeripiikkejä/laskuja, kuin noiden linkkien takana olevissa esitetyt, jotka jo voivat siis tutkijoiden mukaan oireita aiheuttaa.

Tämä asia on melko monimutkainen ja siksi en ihmettele sitä, että lääkärimme ovat hieman ”pihalla” tästä, kun mielenkiintoakaan asian tutkimiseen ei ole ollut! Tri Paavo Airola, joka on tehnyt paljon yhteistyötä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa, näyttäisi olevan ainoa suomalainen, joka on todella tutkinut asiaa, ja joka asiasta todella tietää. Harmi vain, että tuo tieto näyttää jääneen enemmän sinne rapakon taakse…

Ketjun aloittaja kirjoitti:

tietoa!(?) "Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa?" Todellakin... enpä ole tuota tullut ajatelleeksi, eikä ole tainnut huomata moni muukaan, edes tutkijat...kai...

Ongelmani ja muiden tästä kärsivien ongelma näyttää olevan juuri se, että verensokeri tekee niitä piikkejä: nousee hetkessä melko korkealle ja putoaa toisessa hetkessä taas alas, jopa lähtötasoa alemmas. Mitä pidempi piikki, sitä voimakkaammat oireet- riippumatta siitä ovatko vs-lukemat "normaalien" raja-arvojen puitteissa. Normaalien-sana on siksi lainausmerkeissä, koska monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että mitään matalan verensokerin raja-arvoa ei voida määrittää, vaan jokaisen omaa paastotasoa matalampi vs on matala ja voi aiheuttaa oireita hypoglykemiaan taipuvaiselle ihmiselle. Minulla tuo oma paastotaso oli ennen 4:n paikkeilla ja sain oireita, kun vs laski aterian jälkeen nopeasti 3:n tienoille- nykyään taas, kun paastotasoni on noussut yli 5:n (ei ole koskaan alle), saan vastaavasti oireita jo 4:n lukemissa. (Verensokerini nousee siis itsestäänkin takaisin paastotasolle, eli yli 5:n, jos en ole jo siinä vaiheessa joutunut ottamaan syötävää tai juotavaa oireiden vuoksi.) Asiantuntijoiden mukaan verensokerin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä laskea edes alle oman paastotason, vaan toinen määräävä tekijä on, kuinka paljon ja nopeasti vs laskee. Nuo ovat ne asiat, joita meidän lääkärimme eivät näytä ymmärtävän, vaan he peräänkuuluttavat tosi matalia lukemia. Kun potilaalla sitten on oireita, mutta ei noita vaadittuja vs-lukemia, diagnoosit ovat sitä sun tätä...

Sitten taas varsinaiseen asiaan. Noiden asiantuntijoiden mukaan ongelmamme on siis se, että kun vs laskee liian nopeasti/ paljon, elimistössämme käynnistyvät samat "hätätoimenpiteet", kuin jos vs laskisi todella mataliin lukemiin. Yöllä, kun paastoa sitten tulee enemmän, noita insuliinin vastavaikuttajahormoneja todellakin erittyy/kertyy elimistöön enemmän! Minun tapauksessani paasto kylläkin harvoin kestää koko yötä, koska joudun yölläkin juomaan tai syömään jotakin, koska oireet herättävät, ja mitä raskaampi päivä takana, sitä vaikeampi yöaika on... Yleensä minulla menee alkuyö nukahtamis/ oireisiin heräämiskierteessä, mutta aamuyöllä olo useimmiten tasaantuu ja oireet helpottavat. Eli ajattelisin nyt, että siis aamuyöllä jo hormonit jaksavat yksin (ilman ruokaa tai juomaa) pitää liian nopeat/ suuret vs-laskut poissa, kun ei tule fyysistä rasitusta, vai?

Eli jos tosiaan on niin, että noita vastavaikuttajahormoneja on vielä aamullakin normaalia enemmän elimistössä, niin sehän voisi selittää aamujen vaikeuden tästä vaivasta kärsivillä...vai mitä? Ensinnäkin pelkästään se, että niitä hormoneja on runsaasti veressä (kuten "meikäläisillä" tutkijoiden mukaan on verensokerin heitellessä,ja vaikka arvot eivät olisi todella matalia) yön jälkeen, voi jo itsessään aiheuttaa huonoa oloa aamuisin, mutta useimmilla meistä näyttää olevan niin, että kaikista huonoin olo tulee aamupalan syömisen jälkeen, joten Kertomasi insuliinin vastavaikuttajien runsaus aamuisin, tarjoaa kyllä aivan loogisen selityksen tuolle asialle: eli siis, koska noita ko.hormoneja on aamuisin elimistössä paljon, nousee verensokerikin korkeammalle ja tekee pitkän piikin ylös, ja kun haima vastaa erittämällä runsaasti insuliinia, laskee vs taas pitkän matkan/ nopeasti alas, josta seuraa oireita (riippumatta siitä mitkä ovat lukemat). Niinhän sen täytyy olla, vai mitä?

Minulle on tehty 72 tunnin paastokoe, jossa verensokerini laski 2.6:n. Minulle on tehty myöskin sokerirasitus, jonka korkein arvo oli muistaakseni 9.7 ja matalin 4 (kokeen loppupuolella). Paasto eli lähtöarvo oli 5.4, eli vs laski sokerirasituksessakin alle oman paastotason. Lääkäri sanoi, että arvoni ovat ihan hyvät.., mutta kun luen noita asiantuntijoiden tietoon perustuvia tekstejä, niin näen, että verensokerini "käyttäytyy" juuri niin kuin he kertovat sen hypoglykemiasta (suhteellisesta) kärsivillä tekevän! Tuo suhteellisen hypoglykemian määritelmä löytyy antamieni linkkien takaa. Minulla on myöskin oma verensokerimittari, ja omissa mittauksissani olen saanut kiinni nopeampia/ suurempia verensokeripiikkejä/laskuja, kuin noiden linkkien takana olevissa esitetyt, jotka jo voivat siis tutkijoiden mukaan oireita aiheuttaa.

Tämä asia on melko monimutkainen ja siksi en ihmettele sitä, että lääkärimme ovat hieman ”pihalla” tästä, kun mielenkiintoakaan asian tutkimiseen ei ole ollut! Tri Paavo Airola, joka on tehnyt paljon yhteistyötä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa, näyttäisi olevan ainoa suomalainen, joka on todella tutkinut asiaa, ja joka asiasta todella tietää. Harmi vain, että tuo tieto näyttää jääneen enemmän sinne rapakon taakse…

Lue lisää

Paljon kiitoksia vastauksestasi!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

tietoa!(?) "Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa?" Todellakin... enpä ole tuota tullut ajatelleeksi, eikä ole tainnut huomata moni muukaan, edes tutkijat...kai...

Ongelmani ja muiden tästä kärsivien ongelma näyttää olevan juuri se, että verensokeri tekee niitä piikkejä: nousee hetkessä melko korkealle ja putoaa toisessa hetkessä taas alas, jopa lähtötasoa alemmas. Mitä pidempi piikki, sitä voimakkaammat oireet- riippumatta siitä ovatko vs-lukemat "normaalien" raja-arvojen puitteissa. Normaalien-sana on siksi lainausmerkeissä, koska monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että mitään matalan verensokerin raja-arvoa ei voida määrittää, vaan jokaisen omaa paastotasoa matalampi vs on matala ja voi aiheuttaa oireita hypoglykemiaan taipuvaiselle ihmiselle. Minulla tuo oma paastotaso oli ennen 4:n paikkeilla ja sain oireita, kun vs laski aterian jälkeen nopeasti 3:n tienoille- nykyään taas, kun paastotasoni on noussut yli 5:n (ei ole koskaan alle), saan vastaavasti oireita jo 4:n lukemissa. (Verensokerini nousee siis itsestäänkin takaisin paastotasolle, eli yli 5:n, jos en ole jo siinä vaiheessa joutunut ottamaan syötävää tai juotavaa oireiden vuoksi.) Asiantuntijoiden mukaan verensokerin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä laskea edes alle oman paastotason, vaan toinen määräävä tekijä on, kuinka paljon ja nopeasti vs laskee. Nuo ovat ne asiat, joita meidän lääkärimme eivät näytä ymmärtävän, vaan he peräänkuuluttavat tosi matalia lukemia. Kun potilaalla sitten on oireita, mutta ei noita vaadittuja vs-lukemia, diagnoosit ovat sitä sun tätä...

Sitten taas varsinaiseen asiaan. Noiden asiantuntijoiden mukaan ongelmamme on siis se, että kun vs laskee liian nopeasti/ paljon, elimistössämme käynnistyvät samat "hätätoimenpiteet", kuin jos vs laskisi todella mataliin lukemiin. Yöllä, kun paastoa sitten tulee enemmän, noita insuliinin vastavaikuttajahormoneja todellakin erittyy/kertyy elimistöön enemmän! Minun tapauksessani paasto kylläkin harvoin kestää koko yötä, koska joudun yölläkin juomaan tai syömään jotakin, koska oireet herättävät, ja mitä raskaampi päivä takana, sitä vaikeampi yöaika on... Yleensä minulla menee alkuyö nukahtamis/ oireisiin heräämiskierteessä, mutta aamuyöllä olo useimmiten tasaantuu ja oireet helpottavat. Eli ajattelisin nyt, että siis aamuyöllä jo hormonit jaksavat yksin (ilman ruokaa tai juomaa) pitää liian nopeat/ suuret vs-laskut poissa, kun ei tule fyysistä rasitusta, vai?

Eli jos tosiaan on niin, että noita vastavaikuttajahormoneja on vielä aamullakin normaalia enemmän elimistössä, niin sehän voisi selittää aamujen vaikeuden tästä vaivasta kärsivillä...vai mitä? Ensinnäkin pelkästään se, että niitä hormoneja on runsaasti veressä (kuten "meikäläisillä" tutkijoiden mukaan on verensokerin heitellessä,ja vaikka arvot eivät olisi todella matalia) yön jälkeen, voi jo itsessään aiheuttaa huonoa oloa aamuisin, mutta useimmilla meistä näyttää olevan niin, että kaikista huonoin olo tulee aamupalan syömisen jälkeen, joten Kertomasi insuliinin vastavaikuttajien runsaus aamuisin, tarjoaa kyllä aivan loogisen selityksen tuolle asialle: eli siis, koska noita ko.hormoneja on aamuisin elimistössä paljon, nousee verensokerikin korkeammalle ja tekee pitkän piikin ylös, ja kun haima vastaa erittämällä runsaasti insuliinia, laskee vs taas pitkän matkan/ nopeasti alas, josta seuraa oireita (riippumatta siitä mitkä ovat lukemat). Niinhän sen täytyy olla, vai mitä?

Minulle on tehty 72 tunnin paastokoe, jossa verensokerini laski 2.6:n. Minulle on tehty myöskin sokerirasitus, jonka korkein arvo oli muistaakseni 9.7 ja matalin 4 (kokeen loppupuolella). Paasto eli lähtöarvo oli 5.4, eli vs laski sokerirasituksessakin alle oman paastotason. Lääkäri sanoi, että arvoni ovat ihan hyvät.., mutta kun luen noita asiantuntijoiden tietoon perustuvia tekstejä, niin näen, että verensokerini "käyttäytyy" juuri niin kuin he kertovat sen hypoglykemiasta (suhteellisesta) kärsivillä tekevän! Tuo suhteellisen hypoglykemian määritelmä löytyy antamieni linkkien takaa. Minulla on myöskin oma verensokerimittari, ja omissa mittauksissani olen saanut kiinni nopeampia/ suurempia verensokeripiikkejä/laskuja, kuin noiden linkkien takana olevissa esitetyt, jotka jo voivat siis tutkijoiden mukaan oireita aiheuttaa.

Tämä asia on melko monimutkainen ja siksi en ihmettele sitä, että lääkärimme ovat hieman ”pihalla” tästä, kun mielenkiintoakaan asian tutkimiseen ei ole ollut! Tri Paavo Airola, joka on tehnyt paljon yhteistyötä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa, näyttäisi olevan ainoa suomalainen, joka on todella tutkinut asiaa, ja joka asiasta todella tietää. Harmi vain, että tuo tieto näyttää jääneen enemmän sinne rapakon taakse…

Lue lisää

ja ihmisten omia tuntemuksia aliarvostetaan. Kun kerran puhutaan yksilöllisestä munuaiskynnyksestä (raja, jonka jälkeen sokeria alkaa erittyä virtsaan), miksei se hypoglykemiankin raja voisi olla yksilöllinen. Ja sen vs:n nopean putoamisen vaikutusten pitäisi olla tunnettu juttu (mutta ehkä ei "terveillä"??).

Itsekin olen jonkun kerran törmännyt näihin kummallisiin rajoihin. Esim. ollessani sairaalassa yhden yön tutkimuksen takia, pyysin yöllä verensokeria tarkistavalta hoitajalta mehua, koska tunsin kokemuksen perusteella sokerien alkavan laskea liikaa. En saanut sitä, koska en ollut vielä alittanut lääkärin asettamaa hypoglykemian raja-arvoa (joskaan en tainnut olla sen ylikään). Vähän myöhemmin selvästi oireisena, hiuspohjaa ja lakanoita myöten yltäpäältä hiessä, jouduin kutsumaan hoitajan ja sain vihdoin tuoremehua päästyäni "riittävän" mataliin arvoihin. Siinä se aamuyö kului vaatteita vaihtaessa ja myöhemmin hikoilemisen seurauksena palellessa.

Sitten vielä siitä yöongelmastasi: toivottavasti syöt jotakin pitempään vs:a ylläpitävää proteiinipitoista iltapalaa ennen nukkumaan menoa.

D_1 kirjoitti:

ja ihmisten omia tuntemuksia aliarvostetaan. Kun kerran puhutaan yksilöllisestä munuaiskynnyksestä (raja, jonka jälkeen sokeria alkaa erittyä virtsaan), miksei se hypoglykemiankin raja voisi olla yksilöllinen. Ja sen vs:n nopean putoamisen vaikutusten pitäisi olla tunnettu juttu (mutta ehkä ei "terveillä"??).

Itsekin olen jonkun kerran törmännyt näihin kummallisiin rajoihin. Esim. ollessani sairaalassa yhden yön tutkimuksen takia, pyysin yöllä verensokeria tarkistavalta hoitajalta mehua, koska tunsin kokemuksen perusteella sokerien alkavan laskea liikaa. En saanut sitä, koska en ollut vielä alittanut lääkärin asettamaa hypoglykemian raja-arvoa (joskaan en tainnut olla sen ylikään). Vähän myöhemmin selvästi oireisena, hiuspohjaa ja lakanoita myöten yltäpäältä hiessä, jouduin kutsumaan hoitajan ja sain vihdoin tuoremehua päästyäni "riittävän" mataliin arvoihin. Siinä se aamuyö kului vaatteita vaihtaessa ja myöhemmin hikoilemisen seurauksena palellessa.

Sitten vielä siitä yöongelmastasi: toivottavasti syöt jotakin pitempään vs:a ylläpitävää proteiinipitoista iltapalaa ennen nukkumaan menoa.

Lue lisää

(esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) ollaan jo luopumassa noista tiukoista raja-arvoista ja esim. lääkitys määrätään enemmän oireiden mukaan.

Noiden osoittamieni linkkien takaa löytyvissä tiedoissa olisi kyllä hyvät hypoglykemian (mm.suhteellisen) diagnosointikriteerit, kunhan lääkärimme vielä pääsisivät asiasta jyvälle...
Minulle siis useampikin lääkäri on sanonut, että monet ihmiset kärsivät hypoglykemiaoireista, vaikka heidän verensokerinsa ovat "normaalien raja-arvojen" puitteissa, ja ovat kertoneet, että asiaa tutkitaan, mutta ihmettelen vain, että mihin esim. noiden linkkien takaa löytyvä tieto on hukkunut... vai eikö se ole koskaan suomalaisille lääkäreille ehtinytkään?

Menin kerran ravitsemusterapeutin suosituksesta eräälle lääkärille näyttämään omissa mittauksissani saatuja tuloksia, joissa oli nopeita vs-laskuja. Lääkäri hädintuskin vilkaisi antamiani papereita, työnsi ne sivuun ja sanoi vain, että "nuohan ovat vielä normaalien rajoissa". Mitään huomiota hän ei vs:n laskunopeuteen tai sen paljouteen kiinnittänyt, eikä sen enempiä asiaani kuunnellut, vaan teki minulle ns.perustutkimuksen, vaikka kerroin, etten sellaista tarvitse, kun juuri vähän aikaisemmin se oli tehty, ja että olin siis mennyt kysymään mielipidettä noista vs-laskuista ravitsemusterapeutin (joka oli siis huolissaan niistä) suosituksesta... saamastani "avusta" maksoin sitten 98 euroa!

Ravitsemusterapeutista on ollut minulle apua, ja hän on osannut neuvoa minulle ruokia, jotka helpottavat mm. tuota yöongelmaa, vaikkakaan se ei ole kokonaan poistunut.

Välillä tuntuu, että vaivan saa kuriin, mutta jos vähänkään poikkeaa ruokavaliosta tai-ajoista, tai rasittaa itseään liikaa, niin jo menee vaikeaksi.

Osaatko diabeetikkona sanoa, että onko normaalia, että päivän fyysinen rasitus ikäänkuin kostautuu yöllä tai jopa seuraavana päivänä? -eli jos käyn vaikka pyöräilemässä ja otan heti sen jälkeen esim. mehua tai syön, ja vältyn näin siinä hetkessä oireilta, mutta usein kuitenkin saan yöllä sitten tavallistakin pahempia oireita, jotka mielestäni ovat seurausta päivän liikunnasta. Vielä seuraavana päivänäkin olo voi olla tavallistakin huonompi ja lihakset ovat heikot ja vapisuttaa. Onko mahdollista, että tuo johtuisi aikaisemmasta liikunnasta vai onkohan vain sattumaa?
Ennen tämän vaivan alkamista olin todella kova liikkumaan, mutta nykyään paljo liikunta ei ole oikein mahdollista ja se harmittaa!

ketjun aloittaja kirjoitti:

(esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) ollaan jo luopumassa noista tiukoista raja-arvoista ja esim. lääkitys määrätään enemmän oireiden mukaan.

Noiden osoittamieni linkkien takaa löytyvissä tiedoissa olisi kyllä hyvät hypoglykemian (mm.suhteellisen) diagnosointikriteerit, kunhan lääkärimme vielä pääsisivät asiasta jyvälle...
Minulle siis useampikin lääkäri on sanonut, että monet ihmiset kärsivät hypoglykemiaoireista, vaikka heidän verensokerinsa ovat "normaalien raja-arvojen" puitteissa, ja ovat kertoneet, että asiaa tutkitaan, mutta ihmettelen vain, että mihin esim. noiden linkkien takaa löytyvä tieto on hukkunut... vai eikö se ole koskaan suomalaisille lääkäreille ehtinytkään?

Menin kerran ravitsemusterapeutin suosituksesta eräälle lääkärille näyttämään omissa mittauksissani saatuja tuloksia, joissa oli nopeita vs-laskuja. Lääkäri hädintuskin vilkaisi antamiani papereita, työnsi ne sivuun ja sanoi vain, että "nuohan ovat vielä normaalien rajoissa". Mitään huomiota hän ei vs:n laskunopeuteen tai sen paljouteen kiinnittänyt, eikä sen enempiä asiaani kuunnellut, vaan teki minulle ns.perustutkimuksen, vaikka kerroin, etten sellaista tarvitse, kun juuri vähän aikaisemmin se oli tehty, ja että olin siis mennyt kysymään mielipidettä noista vs-laskuista ravitsemusterapeutin (joka oli siis huolissaan niistä) suosituksesta... saamastani "avusta" maksoin sitten 98 euroa!

Ravitsemusterapeutista on ollut minulle apua, ja hän on osannut neuvoa minulle ruokia, jotka helpottavat mm. tuota yöongelmaa, vaikkakaan se ei ole kokonaan poistunut.

Välillä tuntuu, että vaivan saa kuriin, mutta jos vähänkään poikkeaa ruokavaliosta tai-ajoista, tai rasittaa itseään liikaa, niin jo menee vaikeaksi.

Osaatko diabeetikkona sanoa, että onko normaalia, että päivän fyysinen rasitus ikäänkuin kostautuu yöllä tai jopa seuraavana päivänä? -eli jos käyn vaikka pyöräilemässä ja otan heti sen jälkeen esim. mehua tai syön, ja vältyn näin siinä hetkessä oireilta, mutta usein kuitenkin saan yöllä sitten tavallistakin pahempia oireita, jotka mielestäni ovat seurausta päivän liikunnasta. Vielä seuraavana päivänäkin olo voi olla tavallistakin huonompi ja lihakset ovat heikot ja vapisuttaa. Onko mahdollista, että tuo johtuisi aikaisemmasta liikunnasta vai onkohan vain sattumaa?
Ennen tämän vaivan alkamista olin todella kova liikkumaan, mutta nykyään paljo liikunta ei ole oikein mahdollista ja se harmittaa!

Lue lisää

niin voisihan se olla mahdollista. Mitään suoranaista faktaa en osaa esittää, mutta liikunta "herkistää" insullinille ja jos insuliinintuotannossa on kuvaamasi kaltaista häikkää, niin miksei se voisi olla mahdollista.
Sitä myös tukee oma kokemukseni yhdestä rajusta öisestä vs-laskusta, jonka aiheutti edellisenä iltapäivänä tai alkuillasta tehty hiihtolenkki.

Diabeetikko yleensä paljon liikkuessaan vähentää insuliinia ja/tai syö normaalia enemmän (joskus arviointi voi olla vaikeaa), mutta sinulla taitaa olla vielä hankalampaa. Ainoa apu sinulle taitaisi olla päivän liikunnan jälkeen syödä, kuten olet tehnytkin, mutta muun normaalin syömisen lisäksi syödä vielä iltapala, johon sisältyy proteiinia. Jos olet jo sitä kokeillut, eikä se ole auttanut, niin sitten on vitsit vähissä.

D_1 kirjoitti:

niin voisihan se olla mahdollista. Mitään suoranaista faktaa en osaa esittää, mutta liikunta "herkistää" insullinille ja jos insuliinintuotannossa on kuvaamasi kaltaista häikkää, niin miksei se voisi olla mahdollista.
Sitä myös tukee oma kokemukseni yhdestä rajusta öisestä vs-laskusta, jonka aiheutti edellisenä iltapäivänä tai alkuillasta tehty hiihtolenkki.

Diabeetikko yleensä paljon liikkuessaan vähentää insuliinia ja/tai syö normaalia enemmän (joskus arviointi voi olla vaikeaa), mutta sinulla taitaa olla vielä hankalampaa. Ainoa apu sinulle taitaisi olla päivän liikunnan jälkeen syödä, kuten olet tehnytkin, mutta muun normaalin syömisen lisäksi syödä vielä iltapala, johon sisältyy proteiinia. Jos olet jo sitä kokeillut, eikä se ole auttanut, niin sitten on vitsit vähissä.

Lue lisää

kirjoitettu, että taitaa olla vitsit vähissä- kyllä tämän vaivan kanssa todella niin on!

Täytyy todeta, että kyllä minullakin on se liikunta ajoittunut iltapäivään silloin, kun niitä tosi kovia oireita on yöllä sitten tullut.

Siinä olet myöskin oikeassa, että iltapalan syöminen on todella tärkeää ja se mitä syö. Kerran kävin illasta pyöräilemässä ja join sen jälkeen mehua, ja kun olo oli hyvä, eikä ollut nälkäkään, menin nukkumaan ilman iltapalaa. Yöllä sitten heräsin pahoihin sydämen rytmihäiriöihin ja vapinaan. Näkökin oli tuolloin todella huonona- enemmän näin "lumisadetta", kuin mitään sen takaa. Opinpa siitä taas (vähäksi aikaa), että iltapalaa ei kannata jättää väliin, varsinkaan liikunnan jälkeen...

Ketjun aloittaja kirjoitti:

tietoa!(?) "Aamuisin insuliinin tarve on suurimmillaan, koska tuolloin elimistössä on runsaasti insuliinin vastavaikuttajia. Näihin kuuluvat adrenaliini, glukagoni ja kortisoli. Voisiko näitten erittymisessä olla jotakin ongelmaa?" Todellakin... enpä ole tuota tullut ajatelleeksi, eikä ole tainnut huomata moni muukaan, edes tutkijat...kai...

Ongelmani ja muiden tästä kärsivien ongelma näyttää olevan juuri se, että verensokeri tekee niitä piikkejä: nousee hetkessä melko korkealle ja putoaa toisessa hetkessä taas alas, jopa lähtötasoa alemmas. Mitä pidempi piikki, sitä voimakkaammat oireet- riippumatta siitä ovatko vs-lukemat "normaalien" raja-arvojen puitteissa. Normaalien-sana on siksi lainausmerkeissä, koska monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että mitään matalan verensokerin raja-arvoa ei voida määrittää, vaan jokaisen omaa paastotasoa matalampi vs on matala ja voi aiheuttaa oireita hypoglykemiaan taipuvaiselle ihmiselle. Minulla tuo oma paastotaso oli ennen 4:n paikkeilla ja sain oireita, kun vs laski aterian jälkeen nopeasti 3:n tienoille- nykyään taas, kun paastotasoni on noussut yli 5:n (ei ole koskaan alle), saan vastaavasti oireita jo 4:n lukemissa. (Verensokerini nousee siis itsestäänkin takaisin paastotasolle, eli yli 5:n, jos en ole jo siinä vaiheessa joutunut ottamaan syötävää tai juotavaa oireiden vuoksi.) Asiantuntijoiden mukaan verensokerin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä laskea edes alle oman paastotason, vaan toinen määräävä tekijä on, kuinka paljon ja nopeasti vs laskee. Nuo ovat ne asiat, joita meidän lääkärimme eivät näytä ymmärtävän, vaan he peräänkuuluttavat tosi matalia lukemia. Kun potilaalla sitten on oireita, mutta ei noita vaadittuja vs-lukemia, diagnoosit ovat sitä sun tätä...

Sitten taas varsinaiseen asiaan. Noiden asiantuntijoiden mukaan ongelmamme on siis se, että kun vs laskee liian nopeasti/ paljon, elimistössämme käynnistyvät samat "hätätoimenpiteet", kuin jos vs laskisi todella mataliin lukemiin. Yöllä, kun paastoa sitten tulee enemmän, noita insuliinin vastavaikuttajahormoneja todellakin erittyy/kertyy elimistöön enemmän! Minun tapauksessani paasto kylläkin harvoin kestää koko yötä, koska joudun yölläkin juomaan tai syömään jotakin, koska oireet herättävät, ja mitä raskaampi päivä takana, sitä vaikeampi yöaika on... Yleensä minulla menee alkuyö nukahtamis/ oireisiin heräämiskierteessä, mutta aamuyöllä olo useimmiten tasaantuu ja oireet helpottavat. Eli ajattelisin nyt, että siis aamuyöllä jo hormonit jaksavat yksin (ilman ruokaa tai juomaa) pitää liian nopeat/ suuret vs-laskut poissa, kun ei tule fyysistä rasitusta, vai?

Eli jos tosiaan on niin, että noita vastavaikuttajahormoneja on vielä aamullakin normaalia enemmän elimistössä, niin sehän voisi selittää aamujen vaikeuden tästä vaivasta kärsivillä...vai mitä? Ensinnäkin pelkästään se, että niitä hormoneja on runsaasti veressä (kuten "meikäläisillä" tutkijoiden mukaan on verensokerin heitellessä,ja vaikka arvot eivät olisi todella matalia) yön jälkeen, voi jo itsessään aiheuttaa huonoa oloa aamuisin, mutta useimmilla meistä näyttää olevan niin, että kaikista huonoin olo tulee aamupalan syömisen jälkeen, joten Kertomasi insuliinin vastavaikuttajien runsaus aamuisin, tarjoaa kyllä aivan loogisen selityksen tuolle asialle: eli siis, koska noita ko.hormoneja on aamuisin elimistössä paljon, nousee verensokerikin korkeammalle ja tekee pitkän piikin ylös, ja kun haima vastaa erittämällä runsaasti insuliinia, laskee vs taas pitkän matkan/ nopeasti alas, josta seuraa oireita (riippumatta siitä mitkä ovat lukemat). Niinhän sen täytyy olla, vai mitä?

Minulle on tehty 72 tunnin paastokoe, jossa verensokerini laski 2.6:n. Minulle on tehty myöskin sokerirasitus, jonka korkein arvo oli muistaakseni 9.7 ja matalin 4 (kokeen loppupuolella). Paasto eli lähtöarvo oli 5.4, eli vs laski sokerirasituksessakin alle oman paastotason. Lääkäri sanoi, että arvoni ovat ihan hyvät.., mutta kun luen noita asiantuntijoiden tietoon perustuvia tekstejä, niin näen, että verensokerini "käyttäytyy" juuri niin kuin he kertovat sen hypoglykemiasta (suhteellisesta) kärsivillä tekevän! Tuo suhteellisen hypoglykemian määritelmä löytyy antamieni linkkien takaa. Minulla on myöskin oma verensokerimittari, ja omissa mittauksissani olen saanut kiinni nopeampia/ suurempia verensokeripiikkejä/laskuja, kuin noiden linkkien takana olevissa esitetyt, jotka jo voivat siis tutkijoiden mukaan oireita aiheuttaa.

Tämä asia on melko monimutkainen ja siksi en ihmettele sitä, että lääkärimme ovat hieman ”pihalla” tästä, kun mielenkiintoakaan asian tutkimiseen ei ole ollut! Tri Paavo Airola, joka on tehnyt paljon yhteistyötä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa, näyttäisi olevan ainoa suomalainen, joka on todella tutkinut asiaa, ja joka asiasta todella tietää. Harmi vain, että tuo tieto näyttää jääneen enemmän sinne rapakon taakse…

Lue lisää

sanottiin että ei ole Diabetesta vaikka rasituksessa arvot olivat 3,2:N matalin ja korkein 9,9. Paastiarvo ennen toimenpidettä oli 6,7. Jotkut lääkärit taas sanovat että on . OLEn 47-vuotias nainen ja tunnen ett' vs on yleensä liian matalalla vaikaa kohoaakin rajusti aterioilla. Viitearvo eli sok.hemoglobiini oli 5.3.
Nyt olen 15 kg laihempi ja paastosokeri on 5.7- Olen nyt normaalipainoinen. Se taitaa olla ratkaiseva tekijä mun kohdalla toi paino.
Kolestroli on myös yli kuuden mutta hyvä on myös liki kolmen joten ei hätää sen suhteen.

annu kirjoitti:

sanottiin että ei ole Diabetesta vaikka rasituksessa arvot olivat 3,2:N matalin ja korkein 9,9. Paastiarvo ennen toimenpidettä oli 6,7. Jotkut lääkärit taas sanovat että on . OLEn 47-vuotias nainen ja tunnen ett' vs on yleensä liian matalalla vaikaa kohoaakin rajusti aterioilla. Viitearvo eli sok.hemoglobiini oli 5.3.
Nyt olen 15 kg laihempi ja paastosokeri on 5.7- Olen nyt normaalipainoinen. Se taitaa olla ratkaiseva tekijä mun kohdalla toi paino.
Kolestroli on myös yli kuuden mutta hyvä on myös liki kolmen joten ei hätää sen suhteen.

Lue lisää

viestisi niin hyvin tuonne muiden sekaan, että huomasin sen vasta nyt:)

Tuo on kyllä kumma juttu, että ensin annetaan jotakin viitearvoja mataliin/korkeisiin verensokereihin, mutta kun ne sitten alittuvat/ylittyvät, niin ne "eivät tee sitä tarpeeksi", vaikka potilas olisi oireinen.

Minullakin, aikoinaan laski usein vs 3:n tienoille, mutta sekään ei riittänyt, vaikka ensin oltiin sanottu, että jos alle 4:n laskee, on kyse hypoglykemiasta... Nykyään, kun olen oireinen jo 4:n verensokereissa, saan vielä vähemmän lääkärit (jotkut) uskomaan, että oireeni ovat hypoglykemiaoireita. Asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan tärkeintä ei ole se, kuinka alas vs laskee, vaan se, kuinka nopeasti/paljon se laskee. He pitävät yli 2.6mmol/l/tunti laskua nopeana ja suurena ja heidän mukaansa se voi aiheuttaa oireita hypoglykemiaan taipuvaiselle ihmiselle. Minulla vs laskee usein huomattavasti enemmän ja nopeammin tunnin aikana, mutta monet lääkärit eivät katso sitä ollenkaan.

Minulla tuo paastoarvo näyttää pikkuhiljaa hivuttautuvan ylöspäin ja ehkä joskus ollaan niissä diabeettisissa lukemissa... Näiden oireiden ja tämän tilan on sanottu voivan ennakoida diabetesta. Eräs asiantuntija sanoo, että "tämän päivän hypoglykemia on huomisen diabetes". Niin se voi olla..

Ketjun aloittaja kirjoitti:

varmastikin monille, mutta minulle kertomasi ruokavalio ei sovi, kun olen tällainen vaikea tapaus:)
Olen joissakin noissa aikaisemmissa viesteissä kertonutkin, että etenkään aamuisin en pysty syömään juuri mitään hiilihydraattipitoista, saamatta pahoja oireita. Kaurapuurokin, jonka siis pitäisi olla hyvä, verensokerin tasaisena pitävä ruoka, nostaa minulla verensokerin hetkessä korkealle ja toisessa hetkessä ollaankin sitten jo alle paastotason. Liha, juusto yms. ovat ainoita mahdollisia aamupaloja minulle. Päivisin pystyn syömään jo vähän normaalimmin, en kuitenkaan siis normaalisti...
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tuo aamuheikkous ja oireilu on tavallista hypoglykeemikoilla, mutta varmaa syytä siihen ei ole keksitty.

Tätä vaivaa ei siis ainakaan vielä täällä meillä suomessa luokitella sairaudeksi, ja tämä on, kuten monet amer.asiantuntijat sanovat yksi väärinymmärretyimmistä sairauksista/ tiloista. Esimerkiksi minulla tämä on jo vuosia rajoittanut työ-ja toimintakykyä, ja minun ja monen muunkin tästä kärsivän mielestä tämä on sairautta siinä missä esim. diabeteskin ja täyttää kyllä myöskin sairauden kriteerit. Kun menemme apua hakemaan, saamme osaksemme ("hoidoksi") vain vähättelyä ja olankohautuksia. Joku (en nyt muista nimeä) on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjankin, jonka nimi osuvasti kuvaa tätä tilannetta, ja on suomeksi: Hypoglykemia, sairaus, jota lääkärisi ei hoida.

On totta, että paras hoito tähän on juuri ruokavalio, mutta aina sekään ei valitettavasti oireita poista! Ehkä niitä lääkkeitäkin voitaisiin sitten kehittää, kunhan ensin asia otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin, että tämä ei ole mikään pikku juttu!

Lue lisää

valkoinen sokeri on se kaikista pahin tässä, ja hiilihydraatit, mutta ruokavalion pitäisi olla jo siinä määrin hiilihydraatiton ettei energiaa enää oikein saa mistään ja sitten väsyttää tdella paljon ja palaa loppuun heti töissä. millä ihmeellä tähän saisi mitään vastauksia tai ketään edes tutkimaan asiaa ja kehittämään? kai se pitäisi itse lukea lääkäriksi vain ja aloittaa tutkimus :D kerta olen vasta 21-vuotias, niin onhan tässä aikaa (toivottavasti)

ketjun aloittaja kirjoitti:

(esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) ollaan jo luopumassa noista tiukoista raja-arvoista ja esim. lääkitys määrätään enemmän oireiden mukaan.

Noiden osoittamieni linkkien takaa löytyvissä tiedoissa olisi kyllä hyvät hypoglykemian (mm.suhteellisen) diagnosointikriteerit, kunhan lääkärimme vielä pääsisivät asiasta jyvälle...
Minulle siis useampikin lääkäri on sanonut, että monet ihmiset kärsivät hypoglykemiaoireista, vaikka heidän verensokerinsa ovat "normaalien raja-arvojen" puitteissa, ja ovat kertoneet, että asiaa tutkitaan, mutta ihmettelen vain, että mihin esim. noiden linkkien takaa löytyvä tieto on hukkunut... vai eikö se ole koskaan suomalaisille lääkäreille ehtinytkään?

Menin kerran ravitsemusterapeutin suosituksesta eräälle lääkärille näyttämään omissa mittauksissani saatuja tuloksia, joissa oli nopeita vs-laskuja. Lääkäri hädintuskin vilkaisi antamiani papereita, työnsi ne sivuun ja sanoi vain, että "nuohan ovat vielä normaalien rajoissa". Mitään huomiota hän ei vs:n laskunopeuteen tai sen paljouteen kiinnittänyt, eikä sen enempiä asiaani kuunnellut, vaan teki minulle ns.perustutkimuksen, vaikka kerroin, etten sellaista tarvitse, kun juuri vähän aikaisemmin se oli tehty, ja että olin siis mennyt kysymään mielipidettä noista vs-laskuista ravitsemusterapeutin (joka oli siis huolissaan niistä) suosituksesta... saamastani "avusta" maksoin sitten 98 euroa!

Ravitsemusterapeutista on ollut minulle apua, ja hän on osannut neuvoa minulle ruokia, jotka helpottavat mm. tuota yöongelmaa, vaikkakaan se ei ole kokonaan poistunut.

Välillä tuntuu, että vaivan saa kuriin, mutta jos vähänkään poikkeaa ruokavaliosta tai-ajoista, tai rasittaa itseään liikaa, niin jo menee vaikeaksi.

Osaatko diabeetikkona sanoa, että onko normaalia, että päivän fyysinen rasitus ikäänkuin kostautuu yöllä tai jopa seuraavana päivänä? -eli jos käyn vaikka pyöräilemässä ja otan heti sen jälkeen esim. mehua tai syön, ja vältyn näin siinä hetkessä oireilta, mutta usein kuitenkin saan yöllä sitten tavallistakin pahempia oireita, jotka mielestäni ovat seurausta päivän liikunnasta. Vielä seuraavana päivänäkin olo voi olla tavallistakin huonompi ja lihakset ovat heikot ja vapisuttaa. Onko mahdollista, että tuo johtuisi aikaisemmasta liikunnasta vai onkohan vain sattumaa?
Ennen tämän vaivan alkamista olin todella kova liikkumaan, mutta nykyään paljo liikunta ei ole oikein mahdollista ja se harmittaa!

Lue lisää

jos todellakin poikkean hetkeksikään ruokavaliosta niin ongelma kostautuu oikeastaan vasta seuraavana päivänä, ja valkoisesta sokeristakin aiheutuu jo migreeni välittömästi, plus muita mukavia oireita mitä täällä on kuvattu.
tosin ongelmana ehkä on, että kun lääkärit todella sanovat minun olevan kunnossa ja alan sitten elää kuin olisin kunnossa, ongelmat kasaantuvat tasaisesti aina uudestaan ja uudestaan kun koitan olla kuin mitään ei olisikaan...tyhmä minä. itseään pitäisi kuunnella vain tässä asiassa ja jättää lääkärien sanomiset omaan arvoonsa.

Olen itsekin koettanut seurata stressin vaikutusta demonisiin tuntemuksiin ja huomannut saman kuin sinäkin. On jotenkin loogista,että oikea ahdistuksen aihe on "parempi" kuin sellainen, jonka keho tuottaa ilman todellista syytä.
Koulutiedon mukaanhan lyhytaikainen stressi operoituu elimistössä adrenaliinin kautta ja pitkäkestoisessa stressissä on mukana esim kortisoli ja muitakin hormoneja. Adrenaliini on yksinkertaistaen se tarinan konna.
Kokeilin tänään tuntemusten taas kiusatessa C-vitamiinia adrenaliinin vastaanvaikuttajaksi. En nyt tiedä, hitaasti se olo alkoi normalisoitua.Hengissä ollaan.

tämäpä se ,ei varmaan johtunut stressistä ,vaan oikeasta ruokavaliosta,itse olen kaurapuurolla
pärjännyt ja leipää (ruis) päivemmällä.
eikä oireita varmaan tulisi vaika ei ruokaa söisikään.
kahvi kyllä saa oireet esiin aika nopeasti..

Lumimies kirjoitti:

Olen itsekin koettanut seurata stressin vaikutusta demonisiin tuntemuksiin ja huomannut saman kuin sinäkin. On jotenkin loogista,että oikea ahdistuksen aihe on "parempi" kuin sellainen, jonka keho tuottaa ilman todellista syytä.
Koulutiedon mukaanhan lyhytaikainen stressi operoituu elimistössä adrenaliinin kautta ja pitkäkestoisessa stressissä on mukana esim kortisoli ja muitakin hormoneja. Adrenaliini on yksinkertaistaen se tarinan konna.
Kokeilin tänään tuntemusten taas kiusatessa C-vitamiinia adrenaliinin vastaanvaikuttajaksi. En nyt tiedä, hitaasti se olo alkoi normalisoitua.Hengissä ollaan.

Lue lisää

Olen myöskin huomannut, että oireita ei tule niin paljoa kiireisenä päivänä, tai ainakaan niin kauan, kun kiire jatkuu yhtäjaksoisesti... mutta auta armias, kun sitten pysähdyn ja syön, niin tuntuu, että loppu tulee! Johtuneeko sitten siitä, että elimistössä on stressin/rasituksen seurauksena "väijymässä" verensokeria nostavia hormoneja, ja kun sitten syö ja jääkin paikoilleen, vs nousee kovaa ja korkealle, jolloin haima vastaa "samalla mitalla"...
Tuohon viittaisi yöongelmanikin, josta on ollut aikaisemmin keskustelua.

Olen juuri kehitellyt teoriaa siitä, että jos heti syötyään tekee jotakin lihastyötä, ei verensokeri pääse nousemaan nopeasti/ korkealle, jolloin haimankaan ei tarvitse ylireagoida ja erittää liian paljon insuliinia. Olen kokeillut käytännössä sellaista, että "kulutan sokeria pois" heti kun olen syönyt, eli välittömästi pöydästä noustuani kävelen vaikka paikallaan, jos en muuta keksi- minusta tuntuu näin ensivaikutelmana, että siitä olisi apua- en ole varma. Uskoakseni liikunta täytyy aloittaa välittömästi syönnin jälkeen, tai jos se alkaa liian myöhään, eli vasta sitten kun vs on jo päässyt käymään korkealla ja on jo laskussa, liikunta voi vastaavasti aiheuttaa harmia nopeuttamalla vs-laskua, joka haiman ylireagoinnin seurauksena (koska vs ehtinyt käydä korkealla) on jo muutenkin nopea.

Teoria voisi tarjota vastauksen siihenkin miksi yhtäjaksoinen rasitus (kiire) voi jopa vähentää oireita: Jos rasitus/liikunta on alkanut heti syönnin jälkeen, kuten kiireisenä päivänä yleensä käy, ei verensokeri ole päässyt tekemään piikkiä ja nousemaan korkealle, eikä haiman siis tarvitse ylireagoida, jolloin vs:n laskeminenkaan ei aiheuta niin paljoa oireita- koska kuten asiantuntijat sanovat, oireita ei aiheuta se, kuinka alas verensokeri laskee, vaan se kuinka nopeasti/paljon se laskee.

Niissä tilanteissa, joissa oireet ovat jo ehtineet tulla, jostain syystä taas sitten liikkuminen/rasitus auttaa- onko se sitten niin kuin on ajateltu, että adrenaliini pitää pistää töihin(?)

Erittäin monimutkaista, mutta olisiko mielestänne mahdotonta, että teoriani osuisi oikeaan? Kertokaa Lumimies ja edellinen (ja muutkin), jos löydätte aukkoja siitä!

ketjun aloittaja kirjoitti:

Olen myöskin huomannut, että oireita ei tule niin paljoa kiireisenä päivänä, tai ainakaan niin kauan, kun kiire jatkuu yhtäjaksoisesti... mutta auta armias, kun sitten pysähdyn ja syön, niin tuntuu, että loppu tulee! Johtuneeko sitten siitä, että elimistössä on stressin/rasituksen seurauksena "väijymässä" verensokeria nostavia hormoneja, ja kun sitten syö ja jääkin paikoilleen, vs nousee kovaa ja korkealle, jolloin haima vastaa "samalla mitalla"...
Tuohon viittaisi yöongelmanikin, josta on ollut aikaisemmin keskustelua.

Olen juuri kehitellyt teoriaa siitä, että jos heti syötyään tekee jotakin lihastyötä, ei verensokeri pääse nousemaan nopeasti/ korkealle, jolloin haimankaan ei tarvitse ylireagoida ja erittää liian paljon insuliinia. Olen kokeillut käytännössä sellaista, että "kulutan sokeria pois" heti kun olen syönyt, eli välittömästi pöydästä noustuani kävelen vaikka paikallaan, jos en muuta keksi- minusta tuntuu näin ensivaikutelmana, että siitä olisi apua- en ole varma. Uskoakseni liikunta täytyy aloittaa välittömästi syönnin jälkeen, tai jos se alkaa liian myöhään, eli vasta sitten kun vs on jo päässyt käymään korkealla ja on jo laskussa, liikunta voi vastaavasti aiheuttaa harmia nopeuttamalla vs-laskua, joka haiman ylireagoinnin seurauksena (koska vs ehtinyt käydä korkealla) on jo muutenkin nopea.

Teoria voisi tarjota vastauksen siihenkin miksi yhtäjaksoinen rasitus (kiire) voi jopa vähentää oireita: Jos rasitus/liikunta on alkanut heti syönnin jälkeen, kuten kiireisenä päivänä yleensä käy, ei verensokeri ole päässyt tekemään piikkiä ja nousemaan korkealle, eikä haiman siis tarvitse ylireagoida, jolloin vs:n laskeminenkaan ei aiheuta niin paljoa oireita- koska kuten asiantuntijat sanovat, oireita ei aiheuta se, kuinka alas verensokeri laskee, vaan se kuinka nopeasti/paljon se laskee.

Niissä tilanteissa, joissa oireet ovat jo ehtineet tulla, jostain syystä taas sitten liikkuminen/rasitus auttaa- onko se sitten niin kuin on ajateltu, että adrenaliini pitää pistää töihin(?)

Erittäin monimutkaista, mutta olisiko mielestänne mahdotonta, että teoriani osuisi oikeaan? Kertokaa Lumimies ja edellinen (ja muutkin), jos löydätte aukkoja siitä!

Lue lisää

Olen siis todennut kuten Lumimiehestä edellinenkin totesi, että pahimmat oireet tulevat, kun on liikkunut paljon (käsittääkseni hänelläkin jälkeenpäin), ja myöskin sen, että kun on kipeä, eikä voi liikkua paljoa, säästyy usein oireilta kokonaan!
Vaikka äkkiä voisi ajatella, että jälkimmäinen tieto on ristiriidassa edellisessä viestissäni esitettyyn teoriaan, ei ehkä kuitenkaan olekaan niin... koska jos "kaiken pahan alku ja juuri" ovatkin verensokeria nostavat hormonit(joiden vuoksi haima jotuu ylireagoimaan) niiden puuttuminen/väheneminen pidemmässä levossa, (kuten kipeänä) voisi siis katkaista kierteen, jossa haima joutuu ylireagoimaan verensokeria kohottavien (stressi-)hormonien nostamaan verensokeriin erittämällä liikaa insuliinia, jolloin toisessa päässä tarvitaan taas ensiksi mainittuja hormoneja nostamaan liian insuliinin romahduttamaa verensokeria jne. jne.

Lumimiehestä edellinen oli todennut myöskin masennuksen vähentävän oireita- miten on, onko masentuneella yleensä paljon vai vähän stressihormoneja elimistössään? Äkkiä voisi ajatella, että vähän, joka jälleen tukisi teoriaa... vai mitä?
Taidankin alkaa kehittelemään masennusta, vaikka en tiedä tarvitseeko sitä edes kehitellä- on tämä vaiva niin rasittava, että voi tulla vielä omia aikojaankin se masennus :( / (:

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Olen siis todennut kuten Lumimiehestä edellinenkin totesi, että pahimmat oireet tulevat, kun on liikkunut paljon (käsittääkseni hänelläkin jälkeenpäin), ja myöskin sen, että kun on kipeä, eikä voi liikkua paljoa, säästyy usein oireilta kokonaan!
Vaikka äkkiä voisi ajatella, että jälkimmäinen tieto on ristiriidassa edellisessä viestissäni esitettyyn teoriaan, ei ehkä kuitenkaan olekaan niin... koska jos "kaiken pahan alku ja juuri" ovatkin verensokeria nostavat hormonit(joiden vuoksi haima jotuu ylireagoimaan) niiden puuttuminen/väheneminen pidemmässä levossa, (kuten kipeänä) voisi siis katkaista kierteen, jossa haima joutuu ylireagoimaan verensokeria kohottavien (stressi-)hormonien nostamaan verensokeriin erittämällä liikaa insuliinia, jolloin toisessa päässä tarvitaan taas ensiksi mainittuja hormoneja nostamaan liian insuliinin romahduttamaa verensokeria jne. jne.

Lumimiehestä edellinen oli todennut myöskin masennuksen vähentävän oireita- miten on, onko masentuneella yleensä paljon vai vähän stressihormoneja elimistössään? Äkkiä voisi ajatella, että vähän, joka jälleen tukisi teoriaa... vai mitä?
Taidankin alkaa kehittelemään masennusta, vaikka en tiedä tarvitseeko sitä edes kehitellä- on tämä vaiva niin rasittava, että voi tulla vielä omia aikojaankin se masennus :( / (:

Lue lisää

Kerron kaksi tapausta, jotka sivuavat viimeaikaisimpien viestinkirjoittajien havaintoja.
1. Pari vuotta sitten vaivojen ollessa pahimmillaan kaasin mökillä 8 isoa puuta, pilkoin ne polttopuupituisiksi ja kasasin pöllipinoiksi. Ei mitään tuntemuksia! Seuraavana aamuna yritin aloittaa pilkkomista klapeiksi kirveellä. Oli pakko lopettaa kohonneen pulssin ja hyvin heikon olon takia. Päivän mittaan toivuin, ja saunominen uimisineen ei tuottanut ongelmaa.
2.kuluneella viikolla olin "sydän kintaanpeukalossa" ahdistavien ajatusten vainotessa ilman fyysisiä rasituksia. Tuttua hypoglykemiatuntemusta ei tullut. Oli kuin ahdistuksen konkreettinen syy olisi ohjannut toimintaa elimistössä.

Voisikohan ajatella, että puunkaatopäivän "dagen efter" rinnastuu Aloittajan liikunnanjälkeiseen laskutilaan vai olisiko syynä esim se, että jatkoin työtä aamulla, jolloin yleensäkin demoni hyökkää?
Masennus tai sitä vastaava voisi kai nostaa verensokeria adrenaliinin avulla. Silloin insuliini ei näyttelisi mitään osaa koska tämä sokeri on tarkoitettu hälytyskäyttöön eikä varastoon.
On sekä hauskaa että tuskastuttavaa olla maallikko! Kuitenkin vaivojen ollessa ilmeisiä tekee mieli helpottaa oloaan selityksillä, jotka ovat riittävän aukottomia.

Yhteenveto maallikkoajattelustani on nyt tämä:

-Insuliini painaa verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tähän vaikuttaa vuorokauden hetki ja se mitä olemme syöneet. Hitaasti energiaa luovuttavat ruoka-aineet helpottavat oloa.

-Adrenaliinia erittyy insuliinin tihutyötä kompensoimaan. Vereen erittyy sokeria toimintakyvyn säilyttämiseksi. Samalla syntyy henkinen ahdistuminen saman adrenaliinin takia. Ahdistus voisi purkautua jos käsillä olisi oikea, todellinen kohde. Sen pitäisi olla riittävän välitön, kouriintuntuva. Enpä ole varma ovatko kaikki masennuksen aiheuttajat sellaisia.

stressi kirjoitti:

tämäpä se ,ei varmaan johtunut stressistä ,vaan oikeasta ruokavaliosta,itse olen kaurapuurolla
pärjännyt ja leipää (ruis) päivemmällä.
eikä oireita varmaan tulisi vaika ei ruokaa söisikään.
kahvi kyllä saa oireet esiin aika nopeasti..

Lue lisää

Kahvi nostaa insuliinitasoa. Näin verensokerin alas painuminen voimistuu.
Pahimmillaan minä en kestänyt kahvia ollenkaan. Nyt pysyn 1-2 kupillisessa/päivä.

Lumimies kirjoitti:

Kerron kaksi tapausta, jotka sivuavat viimeaikaisimpien viestinkirjoittajien havaintoja.
1. Pari vuotta sitten vaivojen ollessa pahimmillaan kaasin mökillä 8 isoa puuta, pilkoin ne polttopuupituisiksi ja kasasin pöllipinoiksi. Ei mitään tuntemuksia! Seuraavana aamuna yritin aloittaa pilkkomista klapeiksi kirveellä. Oli pakko lopettaa kohonneen pulssin ja hyvin heikon olon takia. Päivän mittaan toivuin, ja saunominen uimisineen ei tuottanut ongelmaa.
2.kuluneella viikolla olin "sydän kintaanpeukalossa" ahdistavien ajatusten vainotessa ilman fyysisiä rasituksia. Tuttua hypoglykemiatuntemusta ei tullut. Oli kuin ahdistuksen konkreettinen syy olisi ohjannut toimintaa elimistössä.

Voisikohan ajatella, että puunkaatopäivän "dagen efter" rinnastuu Aloittajan liikunnanjälkeiseen laskutilaan vai olisiko syynä esim se, että jatkoin työtä aamulla, jolloin yleensäkin demoni hyökkää?
Masennus tai sitä vastaava voisi kai nostaa verensokeria adrenaliinin avulla. Silloin insuliini ei näyttelisi mitään osaa koska tämä sokeri on tarkoitettu hälytyskäyttöön eikä varastoon.
On sekä hauskaa että tuskastuttavaa olla maallikko! Kuitenkin vaivojen ollessa ilmeisiä tekee mieli helpottaa oloaan selityksillä, jotka ovat riittävän aukottomia.

Yhteenveto maallikkoajattelustani on nyt tämä:

-Insuliini painaa verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tähän vaikuttaa vuorokauden hetki ja se mitä olemme syöneet. Hitaasti energiaa luovuttavat ruoka-aineet helpottavat oloa.

-Adrenaliinia erittyy insuliinin tihutyötä kompensoimaan. Vereen erittyy sokeria toimintakyvyn säilyttämiseksi. Samalla syntyy henkinen ahdistuminen saman adrenaliinin takia. Ahdistus voisi purkautua jos käsillä olisi oikea, todellinen kohde. Sen pitäisi olla riittävän välitön, kouriintuntuva. Enpä ole varma ovatko kaikki masennuksen aiheuttajat sellaisia.

Lue lisää

kyllähän se toipuminen tapahtuu minulla ainakin 5-10 min syömisestä ,eikä mitään demoneja ole tontilla.
onko siinä ajassa muuten ruoka kerennyt imeytymään
vai saako elimistö viestin jotenkin että energiaa on tulossa ja korjaa hälytystilan kropassa.

ei todellakaan kerro tästä mitään. Käypä varsin lukemassa Novodiabetespalvelun sivuilla kysymykset asiantuntijoille osiossa aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Nuo asiantuntijat ovat diabeteksen asiantuntijoita, mutta tästä heillä ei näytä tietoa olevan..! He käskevät ihmisten, joilla näitä oireita on, mitata verensokeriaan kahden, jopa kolmenkin tunnin päästä syömisestä, joka ei tietystikään kerro mitään vs:n laskun nopeudesta tai paljoudesta. Tuo vastausten "puutteellisuus" juontaa tietysti siitä, että meidän lääkäreillämme ei todellakaan ole tietoa tästä. Sen he kuitenkin näyttävät tietävän, että diabeetikoilla nopeat ja suuret vs-laskut aiheuttavat oireita- se on ainakin alkua...

Tarkoitukseni on siis kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja ihmisten kokemuksia tästä, ja lähettää ne lääkärien tutkittavaksi. Kerroit aikovasi seurata ketjun kirjoituksia. Jos löydät jotakin aiheeseen liittyvää mielenkiintoista kirjoittelua, pistä tänne linkkiä. Itse olen löytänyt eniten tietoa englanninkielisiltä sivuilta.

Kirjoitelkaa huomioistanne, kokemuksistanne ja löytämistänne tiedoista!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

ei todellakaan kerro tästä mitään. Käypä varsin lukemassa Novodiabetespalvelun sivuilla kysymykset asiantuntijoille osiossa aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Nuo asiantuntijat ovat diabeteksen asiantuntijoita, mutta tästä heillä ei näytä tietoa olevan..! He käskevät ihmisten, joilla näitä oireita on, mitata verensokeriaan kahden, jopa kolmenkin tunnin päästä syömisestä, joka ei tietystikään kerro mitään vs:n laskun nopeudesta tai paljoudesta. Tuo vastausten "puutteellisuus" juontaa tietysti siitä, että meidän lääkäreillämme ei todellakaan ole tietoa tästä. Sen he kuitenkin näyttävät tietävän, että diabeetikoilla nopeat ja suuret vs-laskut aiheuttavat oireita- se on ainakin alkua...

Tarkoitukseni on siis kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja ihmisten kokemuksia tästä, ja lähettää ne lääkärien tutkittavaksi. Kerroit aikovasi seurata ketjun kirjoituksia. Jos löydät jotakin aiheeseen liittyvää mielenkiintoista kirjoittelua, pistä tänne linkkiä. Itse olen löytänyt eniten tietoa englanninkielisiltä sivuilta.

Kirjoitelkaa huomioistanne, kokemuksistanne ja löytämistänne tiedoista!

Lue lisää

Hei,
minä tässä taas, joka tuon mielenkiintoisen aiheen kirjoitti.

Itse asiassa tämä termi hypoglykemia on minulle aivan uusi. Eli en ollut aiemmin osannut nimetä tätä tilaani mitenkään, ennenkö luin tämän ketjun. Tiesin vain, että verensokeri laskee liian nopeasti ja liian alas. Eikä kukaan muukaan koskaan ollut osannut minulle selittää oireitani. Miten takapajulassa elämmekään...

Olen nyt vasta herännyt pohtimaan terveyttäni, nuoruuden villeinä vuosina otin vaan suklaapatukan/banaanin/tms. oireita helpottamaan ja jatkoin entiseen tahtiin, kuin mitään ei ois ollutkaan. Nyt kun terveys on alkanut kiinnostaa niin kiinnostuin tästäkin ketjusta hirveästi, koska teiltä löytyi samanlaisia oireita kun itsellänikin on. Jos löydän aiheesta jotain hyviä linkkejä, ilmoitan niistä ehdottomasti.

Siitä kaurapuurosta, kun joku sanoi, että se on oikeanlainen ruokavalio. Kyllä, aamupalaksi se minulle riittää, mutta kulutan normaalisti niin paljon että laihdun, jos en syö kunnolla ja paljon. Esim. paino putosi just 2kg, kun elin tosiaan vain kaurapuurolla muutaman päivän. Olen alipainoinen, joten runsaasti on syötävä (painoa ei ole vara pudottaa) ja siitä seuraa taas verensokeripiikkejä, jonka jälkeen verensokerin laskua... kierre on valmis.

Mutta kysyisin, että onko teillä muita diabeettisia oireita kun hypoglykemia? Itselläni on erittäin kuiva iho (joka tosin osin saattaa johtua siitä kun joudun käymään usein suihkussa reenien jälkeen) ja hampaisiin alkoi ilmestyä reikiä samaan aikaan kun hypoglykemiaoireet alkoivat! En minä ehdoin tahdoin sitä insuliinia halua piikittää, mutta selvästi diabeettinen kuitenkin olen, vaikka paastosokeri onkin tähän mennessä ollut suht kondiksessa. Ensi viikolla menen taas sitä mittauttamaan (itsellä ei ole välineitä, joilla mittailla verensokeria). Aion kyllä vielä kinuta sen sokerirasitustestinkin itselleni.

aihe kirjoitti:

Hei,
minä tässä taas, joka tuon mielenkiintoisen aiheen kirjoitti.

Itse asiassa tämä termi hypoglykemia on minulle aivan uusi. Eli en ollut aiemmin osannut nimetä tätä tilaani mitenkään, ennenkö luin tämän ketjun. Tiesin vain, että verensokeri laskee liian nopeasti ja liian alas. Eikä kukaan muukaan koskaan ollut osannut minulle selittää oireitani. Miten takapajulassa elämmekään...

Olen nyt vasta herännyt pohtimaan terveyttäni, nuoruuden villeinä vuosina otin vaan suklaapatukan/banaanin/tms. oireita helpottamaan ja jatkoin entiseen tahtiin, kuin mitään ei ois ollutkaan. Nyt kun terveys on alkanut kiinnostaa niin kiinnostuin tästäkin ketjusta hirveästi, koska teiltä löytyi samanlaisia oireita kun itsellänikin on. Jos löydän aiheesta jotain hyviä linkkejä, ilmoitan niistä ehdottomasti.

Siitä kaurapuurosta, kun joku sanoi, että se on oikeanlainen ruokavalio. Kyllä, aamupalaksi se minulle riittää, mutta kulutan normaalisti niin paljon että laihdun, jos en syö kunnolla ja paljon. Esim. paino putosi just 2kg, kun elin tosiaan vain kaurapuurolla muutaman päivän. Olen alipainoinen, joten runsaasti on syötävä (painoa ei ole vara pudottaa) ja siitä seuraa taas verensokeripiikkejä, jonka jälkeen verensokerin laskua... kierre on valmis.

Mutta kysyisin, että onko teillä muita diabeettisia oireita kun hypoglykemia? Itselläni on erittäin kuiva iho (joka tosin osin saattaa johtua siitä kun joudun käymään usein suihkussa reenien jälkeen) ja hampaisiin alkoi ilmestyä reikiä samaan aikaan kun hypoglykemiaoireet alkoivat! En minä ehdoin tahdoin sitä insuliinia halua piikittää, mutta selvästi diabeettinen kuitenkin olen, vaikka paastosokeri onkin tähän mennessä ollut suht kondiksessa. Ensi viikolla menen taas sitä mittauttamaan (itsellä ei ole välineitä, joilla mittailla verensokeria). Aion kyllä vielä kinuta sen sokerirasitustestinkin itselleni.

Lue lisää

En nyt tiedä, kävikö tässä onnellisesti vai ei, mutta nyt minun paastosokerinikin oli pompahtanut päälle seiskan ihan yllättäen. Sain soittoajan jo lääkärille ja toivon mukaan pääsen vihdoin jatkotutkimuksiinkin, ainakin sokerirasitukseen. Onnea teillekin taistelussanne lääkäreitä vastaan, tarvitaan näköjään yksi "hälyttävä" arvo ennenkö ottavat todesta.

t. mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja

aihe kirjoitti:

En nyt tiedä, kävikö tässä onnellisesti vai ei, mutta nyt minun paastosokerinikin oli pompahtanut päälle seiskan ihan yllättäen. Sain soittoajan jo lääkärille ja toivon mukaan pääsen vihdoin jatkotutkimuksiinkin, ainakin sokerirasitukseen. Onnea teillekin taistelussanne lääkäreitä vastaan, tarvitaan näköjään yksi "hälyttävä" arvo ennenkö ottavat todesta.

t. mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja

Lue lisää

kävikö onnellisesti...joskin itse olen ainakin miettinyt joskus, että tulisi ennemmin vaikka se diabetes, niis saisi ainakin hoitoa silloin, kun tarvii..!

Kerro ihmeessä jatkoista ja siitä miten sokerirasituksessa käy! Tämän tilanhan sanotaan voivan ennakoida diabetesta, mutta minulla sen tuleminen näyttää olevan sitkeässä (jos nyt on tullakseenkaan).

Kolme kuukautta sitten todettiin dp2,en ole keskivartalo lihava,38v ukko joka puolet ikäänsä huristeli rekalla mihin kellon aikaa sattui syöden rasvasia ruokia keskellä yötä viinereitten suurkuluttaja,tutut kyllä ihmetteli miksen liho ehkä vähän auttoi fyysisesti raskaat purut/lastukset.Huomasin nyt jälestäpäin että minua oli vaivannut varmaan 10 vuotta heikkoustilat jos en ollut syönyt muutamaan tuntiin(riippuen edellisen aterian koosta)mutta oli välillä kiusallisia tilanteita,kädet vapisi huippasi kunnes sai muutaman lusikallisen suuhun,alitajuntaisesti sitä varmaan piti jotai evästä ulottuvilla? sokeririsestakaan ei tullut ongelmia,ennen kuin 3kk sitten jysähti päälle suunnilleen kerralla,vieläpä reissussa kyllä oli hauskaa kun ei tiennyt mistä on kysymys.Nyt kun on kotona työttömänä(johtuu muista syistä)on kuin zombi,kokoajan huono olo vaikka kuinka on terveet r-valiot ja sokerit pysyy kohillaan noilla ateriapillereillä,ei tämmösessä kunnossa voi mitään töitä hakee,paska tauti!(jojokin käynnyt mielessä)

paluu menneisy.........? kirjoitti:

Kolme kuukautta sitten todettiin dp2,en ole keskivartalo lihava,38v ukko joka puolet ikäänsä huristeli rekalla mihin kellon aikaa sattui syöden rasvasia ruokia keskellä yötä viinereitten suurkuluttaja,tutut kyllä ihmetteli miksen liho ehkä vähän auttoi fyysisesti raskaat purut/lastukset.Huomasin nyt jälestäpäin että minua oli vaivannut varmaan 10 vuotta heikkoustilat jos en ollut syönyt muutamaan tuntiin(riippuen edellisen aterian koosta)mutta oli välillä kiusallisia tilanteita,kädet vapisi huippasi kunnes sai muutaman lusikallisen suuhun,alitajuntaisesti sitä varmaan piti jotai evästä ulottuvilla? sokeririsestakaan ei tullut ongelmia,ennen kuin 3kk sitten jysähti päälle suunnilleen kerralla,vieläpä reissussa kyllä oli hauskaa kun ei tiennyt mistä on kysymys.Nyt kun on kotona työttömänä(johtuu muista syistä)on kuin zombi,kokoajan huono olo vaikka kuinka on terveet r-valiot ja sokerit pysyy kohillaan noilla ateriapillereillä,ei tämmösessä kunnossa voi mitään töitä hakee,paska tauti!(jojokin käynnyt mielessä)

Lue lisää

Mä olen siitä "onnellisessa" asemassa juuri tällä hetkellä, että opiskelen täysin itsenäisesti. Hulluksihan tässä meinaa välillä tulla, neljän seinän seinällä, mutta ei ainakaan pääse heikotukset vaivaamaan, kun saa nukkua juuri silloin ja niin paljon kuin tuntuu, ja ruokaa on jatkuvasti käden ulottuvilla. Olen huomannut, että myös tuo yleinen vireystila vaikuttaa paljon oireisiin.. Että jos olen väsynyt, niin heikotuskin iskee takuuvarmasti, kuin että jos olen täysin pirteä ja levännyt, niin 4-6 tuntiakin ilman ruokaa ei aiheuta oireita.

Tätä ennen, lintsailin koulusta todella paljon, juuri oireiden takia, ja diagnosoin jossain vaiheessa jo itseni paniikkihäiriöiseksi. Opettajakin kerran huomasi oudon olotilani, ja ajatteli minun kohta pyörtyvän tai nukahtavan pystyyn..

Mulla ei aikaisemmin ollut keskivartalolihavuutta, mutta nykyään vyötärön ympärys juuri sillä rajalla, mikä terveellistä mikä ei. Hassua, mutta sitä mukaa kun painoa kertynyt, heikotukset selvästi vähentyneet. Kestän usein pitkiäkin taukoja ilman ruokaa, mutta raskas ateria aiheuttaa edelleen painostavan väsymyksen, jonka jälkeen voisi nukkua useammankin tunnin.

Kun en aikaisemmin ruokavalioista paljoa tiennyt, niin käden ulottuvilla oli aina jotain makeaa vähintään. Pahimpina koulupäivinä, olin jo kolmen neljän tunnin jälkeen täysin puhki henkisesti ja fyysisesti. 6-8 tunnin päivän jälkeen piti monesti jäädä koululle "rauhoittumaan" ja keräämään voimia, että jaksaa kotimatkan..

Ongelmana tässä tilassa on juuri tuo syöminen. On pakko syödä, että että pysyy tolpillaa, mutta kun nälkä ei vielä olisi, niin läskiä vaan kertyy.

prinsessa kirjoitti:

Mä olen siitä "onnellisessa" asemassa juuri tällä hetkellä, että opiskelen täysin itsenäisesti. Hulluksihan tässä meinaa välillä tulla, neljän seinän seinällä, mutta ei ainakaan pääse heikotukset vaivaamaan, kun saa nukkua juuri silloin ja niin paljon kuin tuntuu, ja ruokaa on jatkuvasti käden ulottuvilla. Olen huomannut, että myös tuo yleinen vireystila vaikuttaa paljon oireisiin.. Että jos olen väsynyt, niin heikotuskin iskee takuuvarmasti, kuin että jos olen täysin pirteä ja levännyt, niin 4-6 tuntiakin ilman ruokaa ei aiheuta oireita.

Tätä ennen, lintsailin koulusta todella paljon, juuri oireiden takia, ja diagnosoin jossain vaiheessa jo itseni paniikkihäiriöiseksi. Opettajakin kerran huomasi oudon olotilani, ja ajatteli minun kohta pyörtyvän tai nukahtavan pystyyn..

Mulla ei aikaisemmin ollut keskivartalolihavuutta, mutta nykyään vyötärön ympärys juuri sillä rajalla, mikä terveellistä mikä ei. Hassua, mutta sitä mukaa kun painoa kertynyt, heikotukset selvästi vähentyneet. Kestän usein pitkiäkin taukoja ilman ruokaa, mutta raskas ateria aiheuttaa edelleen painostavan väsymyksen, jonka jälkeen voisi nukkua useammankin tunnin.

Kun en aikaisemmin ruokavalioista paljoa tiennyt, niin käden ulottuvilla oli aina jotain makeaa vähintään. Pahimpina koulupäivinä, olin jo kolmen neljän tunnin jälkeen täysin puhki henkisesti ja fyysisesti. 6-8 tunnin päivän jälkeen piti monesti jäädä koululle "rauhoittumaan" ja keräämään voimia, että jaksaa kotimatkan..

Ongelmana tässä tilassa on juuri tuo syöminen. On pakko syödä, että että pysyy tolpillaa, mutta kun nälkä ei vielä olisi, niin läskiä vaan kertyy.

Lue lisää

Heikotukseen auttaa hedelmä, kippo mysliä tai lasi tuoremehua. Koitappa niitä, niin ei tule kiloja :). Oikean nälän tunnistaa siitä, kun nuo eivät riitä ja vatsakin kurisee.

T: mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja (pitäisiköhän keksiä joku oikea nimimerkkikin)

lle kirjoitti:

Heikotukseen auttaa hedelmä, kippo mysliä tai lasi tuoremehua. Koitappa niitä, niin ei tule kiloja :). Oikean nälän tunnistaa siitä, kun nuo eivät riitä ja vatsakin kurisee.

T: mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja (pitäisiköhän keksiä joku oikea nimimerkkikin)

Lue lisää

Joo, totta varmaankin, mutta kun nälkä kasvaa syödessä : )

paluu menneisy.........? kirjoitti:

Kolme kuukautta sitten todettiin dp2,en ole keskivartalo lihava,38v ukko joka puolet ikäänsä huristeli rekalla mihin kellon aikaa sattui syöden rasvasia ruokia keskellä yötä viinereitten suurkuluttaja,tutut kyllä ihmetteli miksen liho ehkä vähän auttoi fyysisesti raskaat purut/lastukset.Huomasin nyt jälestäpäin että minua oli vaivannut varmaan 10 vuotta heikkoustilat jos en ollut syönyt muutamaan tuntiin(riippuen edellisen aterian koosta)mutta oli välillä kiusallisia tilanteita,kädet vapisi huippasi kunnes sai muutaman lusikallisen suuhun,alitajuntaisesti sitä varmaan piti jotai evästä ulottuvilla? sokeririsestakaan ei tullut ongelmia,ennen kuin 3kk sitten jysähti päälle suunnilleen kerralla,vieläpä reissussa kyllä oli hauskaa kun ei tiennyt mistä on kysymys.Nyt kun on kotona työttömänä(johtuu muista syistä)on kuin zombi,kokoajan huono olo vaikka kuinka on terveet r-valiot ja sokerit pysyy kohillaan noilla ateriapillereillä,ei tämmösessä kunnossa voi mitään töitä hakee,paska tauti!(jojokin käynnyt mielessä)

Lue lisää

ollut hypoglykemioita ennen diadeteksen puhkeamista, ja kuten on usein todettu, tämän tilan uskotaan voivan ennakoida diabetesta. Itsellänikin on paastoverensokeri noussut kokoajan, mutta oireet eivät ole vähentyneet, vaan tulevat edelleen silloin, kun vs on laskenut reilun yksikön, eli 1mmol/l, alle paastotasoni, eli ennen siis 3:n tienoilla ja nyt 4:n.

Oletko seurannut verensokeriesi laskujen nopeutta/ suuruutta, koska vaikka lukemat pysyisivät "normaalien" raja-arvojen sisällä, voivat vs:n nopeat vaihtelut siis aiheuttaa oireita diabeetikoillakin?!

sitä mieltä, että vaiva voisi helpottua, kun ikää tulee lisää ja aineenvaihdunta hidastuu... Kuinkahan vanhaksi sitä pitää sitten ensin tulla, kun minullakin on tullut jo ikää kymmenisen vuotta lisää, eikä ole vielä auttanut mitään!? :)
Enhän minä mikään ikäloppukaan vielä ole, joten jospa sitä sitten vanhuudenpäivillä saisi toimintakykynsä takaisin... mutta sitten voi olla jo uudet vaivat ): / :)

kohtalotovereita löytyy, vaikka ei sillä, että tätä vaivaa kenellekään toivoisi..!

Oletko lukenut Airolan kirjoja? Hän olisi todella saanut elää ja vaikuttaa kauemminkin. Amerikkalaiset ovat siitä onnellisessa asemassa, että heillä Airolan ja muiden asiantuntijoiden tietoutta käytetään jossainmäärin, mutta paljonko olette asiasta Suomessa kuulleet? Minä ainakin löysin kirjatkin aivan sattumalta, eikä niissä olevista asioista kyllä suomalaisilla internetsivuillakaan juuri tietoa ole, kun taas englanninkielisiltä sitä löytyy melko paljonkin.

Jotenkin tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, kun lukee täällä netissäkin ihmisten kirjoituksia tästä vaivasta ja lääkäreiltä saamastaan ylimalkaisesta kohtelusta. Monilla on selkeästi hätä, kun kukaan ei ota tosissaan ja itse tietää varmasti, että ei ole kunnossa. Olen monesti miettinyt, että monikohan kohtalotoverimme on pistetty hoitoon mielenterveyspuolelle, kun lääkärit ovat niin innokkaita diagnosoimaan ihmiset mielenterveyspotilaiksi heti, jos vika ei parilla pikku kokeella löydy. Kyllähän noilla englanninkielisillä sivuillakin todetaan, että monet "meikäläiset" on diagnosoitu mm. paniikkihäiriöisiksi tai hyperventilaatiosta kärsiviksi. Kyllä em. diagnooseja minullekin alussa tarjoiltiin, mutta kun itse tunsin niin selkeästi oireiden olevan fyysisiä, ja olevan riippuvaisia rasituksesta ja syömisistä, en niellyt purematta diagnooseja, vaikka joskus jopa toivoin oireiden olevan "vain" psyykkisiä ja helpottavan sopivalla lääkityksellä. Nyt kun vaivaa on kestänyt kohta kymmenen vuotta, en enää edes toivo tuota, vaan tiedän mistä on kyse.

Ravitsemusterapeutista on ollut minulle apua ja hänellä oli paljon enemmän tietoa tästä, kuin lääkäreillä. Tietysti olen kiitollinen myöskin lääkärille, joka minut lähetti ravitsemusterapeutille.

En tiedä mikä on syynä, että lääkärit suhtautuvat tähän niin välinpitämättömästi ja ylimalkaisesti- eivätkö he välitä vai eivätkö he ymmärrä? Minultakin lääkärit ovat usein kysyneet, että vieläkö minulla on niitä tuntemuksia...- se todella pistää vihaksi, koska nämä oireet ovat hyvin kaukana tuntemuksista ja ovat kyllä fyysisesti erittäin invalidisoivia!

Ne rajat... ensin sanotaan, että jos verensokeri menee alle 4:n niin voi tulla oireita. No, aikaisemmin, kun minulla vielä sitten vs laski 3:en, alettiinkin sitten odottaa 2.5:n lukemia- nyt kun paastosverensokerini on noussut yli 5:en ja saan oireita jo 4:n tienoilla onkin sitten oma lukunsa alkaa vakuuttelemaan lääkäreille, että kyllä nämä samoja oireita ovat.

Kohtauspaikalla joku kirjoitti, että hänelle lääkäri oli sanonut, että elimistö voi kärsiä hypoglykemiasta, vaikka vs olisi 5. Minulle lääkärit eivät ole hypoglykemiaoireiden mahdollisuutta korkeammissa lukemissa kieltäneetkään, mutta eivät kyllä oikein myöntäneetkään (paitsi diabeetikoilla) paria lääkäriä lukuunottamatta, eivätkä nuokaan lääkärit ole oikein asiaani "omakseen" ottaneet.

Olen itse sillä kannalla, että meidän näistä oireista kärsivien pitää alkaa itse viemään tätä asiaa eteenpäin ja omalta osaltani olen jo projektin aloittanutkin- toivoisin, että muutkin lähtisivät mukaan. Esim. noiden näissä ketjuissa esille tulleiden linkkien takaa löytyvien tekstien tulostaminen ja vastaanottokäynnin yhteydessä lääkärille vieminen, voisi olla jo hyvä alku...

Hei,
eikö paastosokeriasi enää seurata? Ehdottomasti pitäisi, jos se on ollut liian korkea. Entä onko sokerirasituskoe tehty? Tosin oireesi voivat liittyä kilpirauhaseen ihan hyvin. Mitkä kilpirauhasarvosi viime kokeissa olivatkaan? Nykytietämyksen mukaan kilpirauhashoidossa huomioidaan oireetkin, eikä vain katsella verikokeiden tuloksia, eli kilpirauhasesi voi oirehtia ihan hyvin, vaikka tulokset olisivatkin viiterajoissa. Vajaatoimintaan käytetty lääkitys voisi pienentää myös struumaasi, tosin tiheä syke viittaa liikatoimintaan. Diabetespotilaat saavat muita helpommin kilpirauhasen vajaatoiminnan ja toistepäin, eli ehdottomasti pitäisi olla lääkitys kunnossa, jos jompi kumpi on, tai kohta on niistä molemmat.

t. mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja, joka keksi vihdoin nimimerkin itselleen :)

petal kirjoitti:

Hei,
eikö paastosokeriasi enää seurata? Ehdottomasti pitäisi, jos se on ollut liian korkea. Entä onko sokerirasituskoe tehty? Tosin oireesi voivat liittyä kilpirauhaseen ihan hyvin. Mitkä kilpirauhasarvosi viime kokeissa olivatkaan? Nykytietämyksen mukaan kilpirauhashoidossa huomioidaan oireetkin, eikä vain katsella verikokeiden tuloksia, eli kilpirauhasesi voi oirehtia ihan hyvin, vaikka tulokset olisivatkin viiterajoissa. Vajaatoimintaan käytetty lääkitys voisi pienentää myös struumaasi, tosin tiheä syke viittaa liikatoimintaan. Diabetespotilaat saavat muita helpommin kilpirauhasen vajaatoiminnan ja toistepäin, eli ehdottomasti pitäisi olla lääkitys kunnossa, jos jompi kumpi on, tai kohta on niistä molemmat.

t. mielenkiintoisen aiheen kirjoittaja, joka keksi vihdoin nimimerkin itselleen :)

Lue lisää

suuremmin kumpaakaan. Kilpirauhaskokeissa joissa on tähän mennessä määritettty tsh ja t4v, mutta ei vasta-aineita oli viimeisin tulos (vuosi sitten) tsh 2,4 ja t4v 16. Eli lääkärin mukaan ihan normaalit arvot ja seuranta noin kerran vuodessa struuman takia. Kilpparia olenkin epäillyt tähän saakka vahvimmin kun on myös tuo väsymys ja hiusten lähtö ynnä kuiva iho ongelmina, mutta kun sanotaan ettei ole, niin minkäs teet.

Verensokeria satunnaisesti otettu kun joskus oli paastoarvo yli 10, mutta sen jälkeen ollut 6 kieppeillä. Sokerirasitustesti tehty jossain vaiheessa, ja oli normaali.

Ostin nyt muutama päivä sitten kotiin sokerimittarin ja alan itse seurailemaan tilannetta. Eilen kun oli heti aamusta paha olo, mittasin paastosokerin ja se oli 4,7. Tänään jäi tekemättä, harmi, kun sain sen pyörrytyskohtauksenkin kaupassa. Tuo tiheä sydämen syke on vain silloin kun on huono olo, ei muulloin. Eli kannattaako mitata aamulla paastosokeri ja sit parin tunnin kuluttua syömisestä uudelleen?? Ja mitä nuo arvot saavat olla, että olis kohdillaan??

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypogly cemia.html

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypogly cemia.htm

kaikkea epäillyt kirjoitti:

suuremmin kumpaakaan. Kilpirauhaskokeissa joissa on tähän mennessä määritettty tsh ja t4v, mutta ei vasta-aineita oli viimeisin tulos (vuosi sitten) tsh 2,4 ja t4v 16. Eli lääkärin mukaan ihan normaalit arvot ja seuranta noin kerran vuodessa struuman takia. Kilpparia olenkin epäillyt tähän saakka vahvimmin kun on myös tuo väsymys ja hiusten lähtö ynnä kuiva iho ongelmina, mutta kun sanotaan ettei ole, niin minkäs teet.

Verensokeria satunnaisesti otettu kun joskus oli paastoarvo yli 10, mutta sen jälkeen ollut 6 kieppeillä. Sokerirasitustesti tehty jossain vaiheessa, ja oli normaali.

Ostin nyt muutama päivä sitten kotiin sokerimittarin ja alan itse seurailemaan tilannetta. Eilen kun oli heti aamusta paha olo, mittasin paastosokerin ja se oli 4,7. Tänään jäi tekemättä, harmi, kun sain sen pyörrytyskohtauksenkin kaupassa. Tuo tiheä sydämen syke on vain silloin kun on huono olo, ei muulloin. Eli kannattaako mitata aamulla paastosokeri ja sit parin tunnin kuluttua syömisestä uudelleen?? Ja mitä nuo arvot saavat olla, että olis kohdillaan??

Lue lisää

Hei, voisit pyytää vielä sen kipirauhasen vasta-ainekokeen (TPO)? Se viimeistään paljastaisi (alkavan) vajaatoiminnan. Niin ja jotkut saavat oireita jo noilla sinunkin arvoillasi, ja terveillä ihmisillä TSH onkin pienempi (keskimäärin 1,5?) ja nykytietämyksen mukaan sen pitäisikin olla alle 2,5.

Paastoverensokerisi tuntuu olevan kondiksessa, mistäköhän syystä se on joskus ollut noin korkea? Selvisikö se koskaan? Raskausaikanako?

ollakin tätä- vaikea tietenkään mitään "diagnoosia" on tehdä, mutta oireet kuulostaisivat tutuilta. Minulla on ainakin niin, että kun oireet pääsevät oikein pahoiksi, ei olo korjaannu yhdellä ja kahdella syömisellä tai juomisella (vaikka kyllä se aina hetkellisesti ja pahimpiin oireisiin auttaa), vaan voi olla päiväkausia huono. Olen seurannut tuolloin verensokeriani ja se todella humpaa, nousten hetkessä korkealla (½tunnin arvo korkein) ja toisessa on jo tipahtanut paastotasolle tai sen alle.

Paastoarvo ei kerro tästä mitään, vaan se kuinka nopeasti ja paljon verensokeri nousee ja laskee. Parhaiten asia selviää, kun hankit itsellesi verensokerimittarin, jotka eivät ole kovinkaan kalliita. Liuskat niihin maksavat melko paljon, mutta minä saan ainakin nykyään ne ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Vaikka terveyskeskuslääkärit eivät tämän vaivan mekanismeja ymmärräkään, on ainakin omani sen verran huolissaan, että on tuollaisen "myönnytyksen" tehnyt.

Huomioi myös se, että vaikka saisit kiinni noita nopeita/suuria verensokerin nousuja ja laskuja, eivät meidän lääkärimme paljoa tästä ymmärrä ja kuten on usein jo todettu, he voivat sanoa, ettei niissä mitään vikaa ole...

Katsopa tuolta ylempää kohta: Tietoa täältä- sieltä löytyy hyvää tietoa hypoglykemiasta ja sen diagnosointikriteereistä.

petal kirjoitti:

Hei, voisit pyytää vielä sen kipirauhasen vasta-ainekokeen (TPO)? Se viimeistään paljastaisi (alkavan) vajaatoiminnan. Niin ja jotkut saavat oireita jo noilla sinunkin arvoillasi, ja terveillä ihmisillä TSH onkin pienempi (keskimäärin 1,5?) ja nykytietämyksen mukaan sen pitäisikin olla alle 2,5.

Paastoverensokerisi tuntuu olevan kondiksessa, mistäköhän syystä se on joskus ollut noin korkea? Selvisikö se koskaan? Raskausaikanako?

Lue lisää

Tilasin ajan verikokeisiin ja pyysin myös TPO:n. Ajanvarauksesta sanottiin että sen ottamisesta päättää lääkäri, mutta onpahan ainakin pyydetty.

Onko Sinulla kilppariongelmia kun tunnut tietävän näistä asioista???

Minä alan olla jo aika epätoivoinen tämän oloni kanssa. Onneksi työt loppuivat vuoden vaihteessa kun ei tässä kunnossa oikein muuta tehdä kuin maataan. Sain kyllä noita heikotuskohtauksia työssäoloaikanakin mutta ovat nyt vaan pahentuneet ja jokapäiväisiä.

Verensokerin mittauksen tulokset on tulleet ilmi rutiinitarkastuksisssa, eli ei raskauteen tms. liittyvää.

kaikkea epäillyt kirjoitti:

suuremmin kumpaakaan. Kilpirauhaskokeissa joissa on tähän mennessä määritettty tsh ja t4v, mutta ei vasta-aineita oli viimeisin tulos (vuosi sitten) tsh 2,4 ja t4v 16. Eli lääkärin mukaan ihan normaalit arvot ja seuranta noin kerran vuodessa struuman takia. Kilpparia olenkin epäillyt tähän saakka vahvimmin kun on myös tuo väsymys ja hiusten lähtö ynnä kuiva iho ongelmina, mutta kun sanotaan ettei ole, niin minkäs teet.

Verensokeria satunnaisesti otettu kun joskus oli paastoarvo yli 10, mutta sen jälkeen ollut 6 kieppeillä. Sokerirasitustesti tehty jossain vaiheessa, ja oli normaali.

Ostin nyt muutama päivä sitten kotiin sokerimittarin ja alan itse seurailemaan tilannetta. Eilen kun oli heti aamusta paha olo, mittasin paastosokerin ja se oli 4,7. Tänään jäi tekemättä, harmi, kun sain sen pyörrytyskohtauksenkin kaupassa. Tuo tiheä sydämen syke on vain silloin kun on huono olo, ei muulloin. Eli kannattaako mitata aamulla paastosokeri ja sit parin tunnin kuluttua syömisestä uudelleen?? Ja mitä nuo arvot saavat olla, että olis kohdillaan??

Lue lisää

näköjään lukea tämä vastauksesi ennen kuin lähtee vastaamaan- sinulla siis näkyy olevankin jo verensokerimittari.

Parhaiten näet tilanteen, kun otat ensin paastoverensokerin aamulla ja sitten syötyäsi ½ tunnin välein, viisi tuntia (tai kauemminkin, jos vs vielä laskusuunnassa). Monta liuskaahan siinä menee ja voi käydä niinkin, että juuri silloin oireita ja hyvin nopeaa vs vaihtelua ei ole, mutta minulle edellä kerrotut mittaukset ovat tuoneet paljon selvyyttä asioihin. Kun piirrät tulokset vielä käyräksi, näet helposti minkälaisia mutkia tai piikkejä verensokerisi tekee.

Sinullekin suosittelen luettavaksi kirjaa: Paavo Airola; Alhainen verensokeri- löytyy aika hyvin kirjastoista. Kirjassa on kuvattu verensokerikäyriä, joissa on hypoglykemialle tyypillisiä muutoksia.

Minullakin epäiltiin aikoinaan kilpirauhasjuttuja, mutta kerran saatiin vain tulos, joka hieman viittasi vajaatoimintaan, mutta oireet siis ovat päinvastaiset kuin vajaatoiminnassa, ja kontrollinäytteet ovat olleet täysin normaaleja.

kaikkea epäillyt kirjoitti:

Tilasin ajan verikokeisiin ja pyysin myös TPO:n. Ajanvarauksesta sanottiin että sen ottamisesta päättää lääkäri, mutta onpahan ainakin pyydetty.

Onko Sinulla kilppariongelmia kun tunnut tietävän näistä asioista???

Minä alan olla jo aika epätoivoinen tämän oloni kanssa. Onneksi työt loppuivat vuoden vaihteessa kun ei tässä kunnossa oikein muuta tehdä kuin maataan. Sain kyllä noita heikotuskohtauksia työssäoloaikanakin mutta ovat nyt vaan pahentuneet ja jokapäiväisiä.

Verensokerin mittauksen tulokset on tulleet ilmi rutiinitarkastuksisssa, eli ei raskauteen tms. liittyvää.

Lue lisää

Joo, minulla on ollut kilpirauhasen liikatoimintaa (joka muuten aika ihanasti pahensi hypoglykemiaoireita). Nyt tarkkaillaan, onko se kääntynyt vajaatoiminnalle ja oon sen suhteen seurannassa. TPO-arvot olivat minulla koholla, eli todennäköisesti tuun siirtymään vajaatoiminnalle joskus. Kysy vaan lisää, jos tulee mieleen jotain, vaikka oot varmaan perehtynyt struumaisena itsekin näihin asioihin. Oma veikkaukseni on, että sinulla on vähän oireita molempiin, niinkun itsellänikin, eli kilpirauhanen oirehtii ja diabeettisiakin oireita löytyy, vaikka diagnoosia et välttämättä saa kummastakaan (vielä), kun arvot eivät ole vielä "tarpeeksi huonot".

t: petal

Ketjun aloittaja kirjoitti:

ollakin tätä- vaikea tietenkään mitään "diagnoosia" on tehdä, mutta oireet kuulostaisivat tutuilta. Minulla on ainakin niin, että kun oireet pääsevät oikein pahoiksi, ei olo korjaannu yhdellä ja kahdella syömisellä tai juomisella (vaikka kyllä se aina hetkellisesti ja pahimpiin oireisiin auttaa), vaan voi olla päiväkausia huono. Olen seurannut tuolloin verensokeriani ja se todella humpaa, nousten hetkessä korkealla (½tunnin arvo korkein) ja toisessa on jo tipahtanut paastotasolle tai sen alle.

Paastoarvo ei kerro tästä mitään, vaan se kuinka nopeasti ja paljon verensokeri nousee ja laskee. Parhaiten asia selviää, kun hankit itsellesi verensokerimittarin, jotka eivät ole kovinkaan kalliita. Liuskat niihin maksavat melko paljon, mutta minä saan ainakin nykyään ne ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Vaikka terveyskeskuslääkärit eivät tämän vaivan mekanismeja ymmärräkään, on ainakin omani sen verran huolissaan, että on tuollaisen "myönnytyksen" tehnyt.

Huomioi myös se, että vaikka saisit kiinni noita nopeita/suuria verensokerin nousuja ja laskuja, eivät meidän lääkärimme paljoa tästä ymmärrä ja kuten on usein jo todettu, he voivat sanoa, ettei niissä mitään vikaa ole...

Katsopa tuolta ylempää kohta: Tietoa täältä- sieltä löytyy hyvää tietoa hypoglykemiasta ja sen diagnosointikriteereistä.

Lue lisää

Mitä sanoit, että sait liuskoja terveyskeskuksesta? Olen itsekin ostanut mittarin mutta liukat ovat niin kalliita, että se rajoittaa käyttöä.

juttua kirjoitti:

Mitä sanoit, että sait liuskoja terveyskeskuksesta? Olen itsekin ostanut mittarin mutta liukat ovat niin kalliita, että se rajoittaa käyttöä.

mittari ja liuskat ja mistä niitä voi ostaa?

t: petal

petal kirjoitti:

mittari ja liuskat ja mistä niitä voi ostaa?

t: petal

liuskoja terveyskeskuksesta, välinejakelusta, lääkärin kirjoittamalla suosituslapulla. Liuskathan ovat todella kalliita (noin 1euro/kpl). Ensin ostin ne itse, mutta koska sain mittauksissa kiinni noita erittäin nopeita ja suuria vs vaihteluja, lääkärini kirjoitti tuon suosituksen, koska oli asiastani huolissaan.

Ns. aloituspaketti, eli mittari ja lansettikynä maksoi noin 20 euroa. Lansetit (neulat) eivät ole kovin kalliita- en enää muista hintaa, koska saan nekin nyt ilmaiseksi terveyskeskuksesta.

Mittareita ja tarvikkeita saa ainakin näistä:

http://www.instru.com/

...ja oliko diabetesyhdistysten myymälöistä..?

petal kirjoitti:

mittari ja liuskat ja mistä niitä voi ostaa?

t: petal

Instru myy laitteita 15-20e muistaakseni vaan diabeetikot saa liukoja ilmaiseksi.

juttua kirjoitti:

Instru myy laitteita 15-20e muistaakseni vaan diabeetikot saa liukoja ilmaiseksi.

vastaamaan samaan aikaan- minuutin välein!

petal kirjoitti:

Joo, minulla on ollut kilpirauhasen liikatoimintaa (joka muuten aika ihanasti pahensi hypoglykemiaoireita). Nyt tarkkaillaan, onko se kääntynyt vajaatoiminnalle ja oon sen suhteen seurannassa. TPO-arvot olivat minulla koholla, eli todennäköisesti tuun siirtymään vajaatoiminnalle joskus. Kysy vaan lisää, jos tulee mieleen jotain, vaikka oot varmaan perehtynyt struumaisena itsekin näihin asioihin. Oma veikkaukseni on, että sinulla on vähän oireita molempiin, niinkun itsellänikin, eli kilpirauhanen oirehtii ja diabeettisiakin oireita löytyy, vaikka diagnoosia et välttämättä saa kummastakaan (vielä), kun arvot eivät ole vielä "tarpeeksi huonot".

t: petal

Lue lisää

No niin... aamulla verikokeissa ja viikonloppuna lauantaipäivä päivystyksessä. Verenpaineet heittelee oikein kunnolla. Pienestäkin kävelystä saattaa humahtaa normaaliarvoista alas. Perjantaina oli pari kohtausta ja sydän jumputteli koko yön. Lauantaina sit kiun oli taas huono olo isäntä mittas huikeat 80/46 tai jotai sinne päin ja vintti melkein pimeeks. Hirveä olo ja sydän tuntui tulevan rinnasta ulos. Eipä muuta kuin päivystykseen makoilemaan ja sydänfilmiin ja verikokeisiin. Ekg oli normaali, syke 120 pintaan. Leukosyytit ja trombosyytit koholla. Verensokeri ok. Tänään sitten otettiin lisäks nuo kilpparikokeet, kun päiv. lääkärikin epäili että vois johtua siitä. Nyt odotellaan vastauksia ja pitää ottaa iisisti ja syödä hyvin... kun ei koskaan tiedä huippaako sokereista vai paineen laskusta :)

Kiitos kun olet ollut tässä "henkisenä tukena". Ei ole tosiaankaan kivaa kun ei tiedä mikä on perimmäinen syy oireisiin.

kaikkea epäillyt kirjoitti:

No niin... aamulla verikokeissa ja viikonloppuna lauantaipäivä päivystyksessä. Verenpaineet heittelee oikein kunnolla. Pienestäkin kävelystä saattaa humahtaa normaaliarvoista alas. Perjantaina oli pari kohtausta ja sydän jumputteli koko yön. Lauantaina sit kiun oli taas huono olo isäntä mittas huikeat 80/46 tai jotai sinne päin ja vintti melkein pimeeks. Hirveä olo ja sydän tuntui tulevan rinnasta ulos. Eipä muuta kuin päivystykseen makoilemaan ja sydänfilmiin ja verikokeisiin. Ekg oli normaali, syke 120 pintaan. Leukosyytit ja trombosyytit koholla. Verensokeri ok. Tänään sitten otettiin lisäks nuo kilpparikokeet, kun päiv. lääkärikin epäili että vois johtua siitä. Nyt odotellaan vastauksia ja pitää ottaa iisisti ja syödä hyvin... kun ei koskaan tiedä huippaako sokereista vai paineen laskusta :)

Kiitos kun olet ollut tässä "henkisenä tukena". Ei ole tosiaankaan kivaa kun ei tiedä mikä on perimmäinen syy oireisiin.

Lue lisää

aina tukea jaksan :)

Mutta mielenkiintoista oli, että lääkäri ei sitten noteerannut mitenkään yli seiskan paastosokeriarvoani. Ei kuulemma ole diabetesta vielä yhden mittauksen perusteella. Sanoi vaan että tule joku päivä kontrolliin, eikä rasituskoettakaan vielä tehdä ennenkö arvo on ollut toistuvasti koholla. No niin, kiitti ja hei, iho tippuu kohta pois kun se on niin kuiva. Hypoglykemiaoireet ovat ruokavaliolla helpottaneet sentäs. Ei vissiin oteta todesta, jos toinen on nuori, urheilija ja syö terveellisesti. Eihän sellasella pitäis mitään vikaa olla *kiukku*.

t: petal

Ketjun aloittaja kirjoitti:

näköjään lukea tämä vastauksesi ennen kuin lähtee vastaamaan- sinulla siis näkyy olevankin jo verensokerimittari.

Parhaiten näet tilanteen, kun otat ensin paastoverensokerin aamulla ja sitten syötyäsi ½ tunnin välein, viisi tuntia (tai kauemminkin, jos vs vielä laskusuunnassa). Monta liuskaahan siinä menee ja voi käydä niinkin, että juuri silloin oireita ja hyvin nopeaa vs vaihtelua ei ole, mutta minulle edellä kerrotut mittaukset ovat tuoneet paljon selvyyttä asioihin. Kun piirrät tulokset vielä käyräksi, näet helposti minkälaisia mutkia tai piikkejä verensokerisi tekee.

Sinullekin suosittelen luettavaksi kirjaa: Paavo Airola; Alhainen verensokeri- löytyy aika hyvin kirjastoista. Kirjassa on kuvattu verensokerikäyriä, joissa on hypoglykemialle tyypillisiä muutoksia.

Minullakin epäiltiin aikoinaan kilpirauhasjuttuja, mutta kerran saatiin vain tulos, joka hieman viittasi vajaatoimintaan, mutta oireet siis ovat päinvastaiset kuin vajaatoiminnassa, ja kontrollinäytteet ovat olleet täysin normaaleja.

Lue lisää

Mitkä oireet on päinvastaset kuin vajaatoiminnassa?
Kun ei mun lääkäri eikä hoitaja ainakaan olleet perillä oireista yhtään.
Ja mitkä kilpirauhaskoearvot on normaaleja?
Niitäkin katsotaan ihan liikaa kun pitäisi kuunnella oireita enemmän eikä vaan tuijottaa arvoja ja viiterajoja.

kysyn vaan kirjoitti:

Mitkä oireet on päinvastaset kuin vajaatoiminnassa?
Kun ei mun lääkäri eikä hoitaja ainakaan olleet perillä oireista yhtään.
Ja mitkä kilpirauhaskoearvot on normaaleja?
Niitäkin katsotaan ihan liikaa kun pitäisi kuunnella oireita enemmän eikä vaan tuijottaa arvoja ja viiterajoja.

Lue lisää

Minulla siis on päinvastaisia oireita, kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Esimerkiksi vapina ja sydämen nopealyöntisyys, joita minulla on, kuuluvat kilpirauhasen liikatoiminnan oireisiin. Minulla nuo oireet johtuvat näistä hypoglykemioista, nopeista/suurista verensokerivaihteluista, ja ovat selkeästi yhteydessä syömisiin ja syömättä jättämisiin.

Muita tyypillisiä oireita ovat mm. keskittymiskyvyttömyys, sekavuus, ärtyneisyys, heikotus, puutumiset ja kylmänhikisyys.

Mitä oireita sinulla on ollut?

Itse en ole perehtynyt noihin kilpirauhasarvoihin sen tarkemmin, mutta täällä ketjussa oli muita, joilla oli enemmän tietoa ja kokemusta niistä asioista, joten he voisivat vastata paremmin tuohon.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Minulla siis on päinvastaisia oireita, kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Esimerkiksi vapina ja sydämen nopealyöntisyys, joita minulla on, kuuluvat kilpirauhasen liikatoiminnan oireisiin. Minulla nuo oireet johtuvat näistä hypoglykemioista, nopeista/suurista verensokerivaihteluista, ja ovat selkeästi yhteydessä syömisiin ja syömättä jättämisiin.

Muita tyypillisiä oireita ovat mm. keskittymiskyvyttömyys, sekavuus, ärtyneisyys, heikotus, puutumiset ja kylmänhikisyys.

Mitä oireita sinulla on ollut?

Itse en ole perehtynyt noihin kilpirauhasarvoihin sen tarkemmin, mutta täällä ketjussa oli muita, joilla oli enemmän tietoa ja kokemusta niistä asioista, joten he voisivat vastata paremmin tuohon.

Lue lisää

No mä ajattelinkin. Mulla on ollut(ja on vielä joitakin) noita samoja oireita kuin sulla ja kyllä ne liittyy myös vajaatoimintaan. Kuka kumma viittii väittää että pelkästään liikatoimintaan...
Noiden lisäksi mulla on väsymystä ja hengenahdistusta välillä ja muistihäiriöitä ja huono ääreisverenkierto, hiusten lähteminen jne. Mulla usein syömisen jälkeen alkaa nukuttaa ihan hirveesti, se kai johtuu verensokerista jotenkin? Toi kylmähikisyys lähti ensimmäisenä kun sain lääkityksen.

Onko sun kilppariarvot mitattu milloin, oletko varma ettei sun oireet johtuisi vajaatoiminnasta? Kannattaisi käydä tutkituttamassa kilpirauhasen arvot uudestaan! Tsh:n kuuluu olla alle 2 ainakin, ja t4-v mieluiten lähemmäs mut alle 20 vaikka se kai yksilöllistä mikä on kellekin hyvä arvo, mut siis jos t4v on lähellä kymppiä niin se taitaa olla liian matala vaikka kuin viiterajoissa olisikin. Ja muutenkin lääkärin pitäisi ottaa huomioon oireet, ja labratulokset vaan apuna-ei pääasiana diagnosoinnissa.

Ja tutki itse niitä arvoja ja mieti oireitasi, olet ainoa ihminen joka kunnolla paneutuu omaan terveyteesi, ei lääkärit ehdi/pysty niin tarkasti potilaiden asioita miettimään. Jos arvot heittää niin kannattaa käydä endokrinologilla tai sisätautilääkärillä joka tietää kilpirauhasen sairauksista!

kysyn vaan kirjoitti:

No mä ajattelinkin. Mulla on ollut(ja on vielä joitakin) noita samoja oireita kuin sulla ja kyllä ne liittyy myös vajaatoimintaan. Kuka kumma viittii väittää että pelkästään liikatoimintaan...
Noiden lisäksi mulla on väsymystä ja hengenahdistusta välillä ja muistihäiriöitä ja huono ääreisverenkierto, hiusten lähteminen jne. Mulla usein syömisen jälkeen alkaa nukuttaa ihan hirveesti, se kai johtuu verensokerista jotenkin? Toi kylmähikisyys lähti ensimmäisenä kun sain lääkityksen.

Onko sun kilppariarvot mitattu milloin, oletko varma ettei sun oireet johtuisi vajaatoiminnasta? Kannattaisi käydä tutkituttamassa kilpirauhasen arvot uudestaan! Tsh:n kuuluu olla alle 2 ainakin, ja t4-v mieluiten lähemmäs mut alle 20 vaikka se kai yksilöllistä mikä on kellekin hyvä arvo, mut siis jos t4v on lähellä kymppiä niin se taitaa olla liian matala vaikka kuin viiterajoissa olisikin. Ja muutenkin lääkärin pitäisi ottaa huomioon oireet, ja labratulokset vaan apuna-ei pääasiana diagnosoinnissa.

Ja tutki itse niitä arvoja ja mieti oireitasi, olet ainoa ihminen joka kunnolla paneutuu omaan terveyteesi, ei lääkärit ehdi/pysty niin tarkasti potilaiden asioita miettimään. Jos arvot heittää niin kannattaa käydä endokrinologilla tai sisätautilääkärillä joka tietää kilpirauhasen sairauksista!

Lue lisää

tähän lyhyesti, että vaikka TSH:n suositus onkin nykyään alle 2,5, jos oireita ei ole, ei ole tarvetta aloittaa vajaatoimintaan lääkitystä, vaikka TSH olisikin vähän suurempi. Etenkin jos T4V on normaali (esim. 17, jonka se on terveillä keskimäärin tietääkseni), ei kyse ole vielä ns. kliinisesti vajaatoiminnasta. Samoin vanhetessa elintoiminnot hidastuvat ja kilpirauhasarvotkin vähän huononevat, joten ikäkin tulisi huomioida. Itselläni olivat arvot viimeksi 4,9 (TSH) ja 16 (T4V), mutta kliinisen vajiksen kuvaa ei ollut, kun ei ollut oireita ja T4V oli minulle suht sopiva (17 olisi optimi), joten tilannetta seuraillaan ja muutetaan tarvittaessa liikatoimintalääkitystäni. Mainitsemallasi T4V arvolla 20 saisin jo liikatoimintaan viittaavia oireita, joten hoidossa pitää aina muistaa yksilöllisyys eikä tuijottaa arvoja ja pyrkiä pelkästään saamaan TSH alle 2,5. TSH heittelee myös tosi herkästi, joten sitä yksistään tuijottamalla saa hoidossa repiä (loputkin) hiukset päästään, kun aina pitäisi olla lääkitystä säätämässä :). Lisäksi vielä vasta-aineista (mikäli niitä on) johtuen voi eri päivinä olla enempi liikatoimintainen ja vajaatoimintainen, joten mielestäni pitäisi katsoa pidemmällä aikavälillä hoitoa.

Ja mikäli tulee viittaukseesi siihen että viestiketjun aloittajan hypoglykemiaoireet johtuisivat vajiksesta niin ne ovat kyllä kaksi eri asiaa.

t: petal

kommentoida kirjoitti:

tähän lyhyesti, että vaikka TSH:n suositus onkin nykyään alle 2,5, jos oireita ei ole, ei ole tarvetta aloittaa vajaatoimintaan lääkitystä, vaikka TSH olisikin vähän suurempi. Etenkin jos T4V on normaali (esim. 17, jonka se on terveillä keskimäärin tietääkseni), ei kyse ole vielä ns. kliinisesti vajaatoiminnasta. Samoin vanhetessa elintoiminnot hidastuvat ja kilpirauhasarvotkin vähän huononevat, joten ikäkin tulisi huomioida. Itselläni olivat arvot viimeksi 4,9 (TSH) ja 16 (T4V), mutta kliinisen vajiksen kuvaa ei ollut, kun ei ollut oireita ja T4V oli minulle suht sopiva (17 olisi optimi), joten tilannetta seuraillaan ja muutetaan tarvittaessa liikatoimintalääkitystäni. Mainitsemallasi T4V arvolla 20 saisin jo liikatoimintaan viittaavia oireita, joten hoidossa pitää aina muistaa yksilöllisyys eikä tuijottaa arvoja ja pyrkiä pelkästään saamaan TSH alle 2,5. TSH heittelee myös tosi herkästi, joten sitä yksistään tuijottamalla saa hoidossa repiä (loputkin) hiukset päästään, kun aina pitäisi olla lääkitystä säätämässä :). Lisäksi vielä vasta-aineista (mikäli niitä on) johtuen voi eri päivinä olla enempi liikatoimintainen ja vajaatoimintainen, joten mielestäni pitäisi katsoa pidemmällä aikavälillä hoitoa.

Ja mikäli tulee viittaukseesi siihen että viestiketjun aloittajan hypoglykemiaoireet johtuisivat vajiksesta niin ne ovat kyllä kaksi eri asiaa.

t: petal

Lue lisää

Aloittajalla on käsittääkseni oireita.
Olin kirjoittanut että lähemmäs 20 jne. en että tasan 20.
Aloittajan iästä en tiedä, itse olen aika nuori.
Sulla on lääkitys liikatoimintaan? Aloittajalla ei tainnut olla mitään lääkitystä?
Kaikilla ei välttämättä näy vasta-aineita vaikka tulehdus olisikin.
Aloittaja oli kirjoittanut:
Minullakin epäiltiin aikoinaan kilpirauhasjuttuja, mutta kerran saatiin vain tulos, joka hieman viittasi vajaatoimintaan, mutta oireet siis ovat päinvastaiset kuin vajaatoiminnassa, ja kontrollinäytteet ovat olleet täysin normaaleja.

Usean lääkärin nykytietämys kilpirauhasairauksista ei ole kovin hyvä ja siksi tuo lause kontrollinäytteet normaaleja ei kerro koko totuutta. Ja lisäksi oireet kyllä viittaa vajaatoimintaan myös.

Mä en ruvennut tekemään kotidiagnoosia aloittajan oireista, kerroin vaan mitä tiedän jne. Mistä sinä tiedät ettei voisi olla vajaatoimintaa myös ja oireet johtua siitä.
Ihminen kun haluaa jonkun selityksen huonolle ololleen ja jos lääkärit ei ymmärrä mikä on niin tietysti sitä koittaa itse löytää syyn.
Yksi autoimmuunisairaus altistaa muille myös.

kysyn vaan kirjoitti:

Aloittajalla on käsittääkseni oireita.
Olin kirjoittanut että lähemmäs 20 jne. en että tasan 20.
Aloittajan iästä en tiedä, itse olen aika nuori.
Sulla on lääkitys liikatoimintaan? Aloittajalla ei tainnut olla mitään lääkitystä?
Kaikilla ei välttämättä näy vasta-aineita vaikka tulehdus olisikin.
Aloittaja oli kirjoittanut:
Minullakin epäiltiin aikoinaan kilpirauhasjuttuja, mutta kerran saatiin vain tulos, joka hieman viittasi vajaatoimintaan, mutta oireet siis ovat päinvastaiset kuin vajaatoiminnassa, ja kontrollinäytteet ovat olleet täysin normaaleja.

Usean lääkärin nykytietämys kilpirauhasairauksista ei ole kovin hyvä ja siksi tuo lause kontrollinäytteet normaaleja ei kerro koko totuutta. Ja lisäksi oireet kyllä viittaa vajaatoimintaan myös.

Mä en ruvennut tekemään kotidiagnoosia aloittajan oireista, kerroin vaan mitä tiedän jne. Mistä sinä tiedät ettei voisi olla vajaatoimintaa myös ja oireet johtua siitä.
Ihminen kun haluaa jonkun selityksen huonolle ololleen ja jos lääkärit ei ymmärrä mikä on niin tietysti sitä koittaa itse löytää syyn.
Yksi autoimmuunisairaus altistaa muille myös.

Lue lisää

että aloittajalla voi olla häikkää kilpirauhasessakin, mutta hypoglykemiaoireet ovat itselläni ainakin ihan erilaiset kuin kilpparin aiheuttamat oireet.

t: petal

petal kirjoitti:

että aloittajalla voi olla häikkää kilpirauhasessakin, mutta hypoglykemiaoireet ovat itselläni ainakin ihan erilaiset kuin kilpparin aiheuttamat oireet.

t: petal

Lue lisää

että oireeni ovat selkeästi siis yhteydessä syömisiini ja syömättä jättämisiini ja olen saanut aivan selkeän hyödyn ravitsemusterapiasta.
Lisäksi verensokerini "käyttäytyy" mittauksissa juuri, niin kuin asiantuntijat kertovat sen näissä hypoglykemian vähemmän tunnetuissa muodoissa käyttäytyvän, eli käy hetkessä korkealla (½ tunnin vs usein korkein) ja putoaa toisessa (1-1½ tuntia ruokailusta) jo alle oman paastotason (lähtötason).

Nuo asiantuntijat kertovat, että jos verensokeri putoaa yli 2.6mmol/l tunnissa ja oireita on, kyseessä on Relative hypoglycemia. Minulla verensokeri putoaa aamuisin huomattavasti enemmänkin tunnin aikana ja oireet ovat rajut. Asiantuntijat puhuvat myöskin hypoglykemiaherkkyydestä ja siitä että on hyvin yksilöllistä minkälaiset arvot ja kuinka suuret vs-vaihtelut oireita aiheuttavat.

Ei se paha asia -kysyn vaan- ole että ehdotat toistakin mahdollisuutta oireideni aiheuttajaksi, mutta kilpirauhasarvoni eivät ole edes olleet kallellaan vajaa-tai liikatoimintaan tuon yhden arvon jälkeen ja ainakin lääkärit ovat sitä mieltä, että kilppari toimii normaalisti. Totta on silti, että kuten monessa asiassa ovat lääkäritkin joutuneet toteamaan, ne veri yms. arvot eivät yksin kerro totuutta, vaan täytyisi katsoa enemmän oireita.

Itse olen tämän vaivan kanssa elänyt jo kymmenisen vuotta ja tunnen tämän jo melko hyvin ja sekin, että mehu tms. auttaa oireisiin, puhuu kyllä selkeästi sen puolesta, että oireeni ovat hypoglykemiaa ja kuten petalkin, tunnistan nämä oireet (liiankin hyvin) :)

minäkin tietoa ja kohtalotovereita aikoinaan. Minulta on otettu vuosien varrella kilpirauhaskokeita ja kerran arvo oli lähellä vajaatoimintaan viittaavia arvoja, mutta oireethan ovat päinvastaiset ja kaikki kontrolliarvot ovat olleet normaaleja, joten minulla kai kilpirauhanen toimii normaalisti(?).

Syitä hypoglykemiaan ilman diabetesta voi olla monia ja muistaakseni noissa asiantuntijoiden teksteissäkin kilpirauhasen liikatoiminta on mainittu yhdeksi. Löysitkö linkit, joiden takana on englanninkielistä tietoa tästä "riesastamme"? Vastaavaa tietoa on paljonkin englanninkielisillä sivuilla, mutta suomesta ei tietoa juurikaan löydy.

Mitä sinulle sanottiin paastokokeen tuloksista, laskiko verensokeri lääkäreiden mielestä "tarpeeksi" alas? Onko verensokeriasi kontrolloitu muuten?

Tämän asian kanssa täytyy olla sitkeä, ja lääkärien kommentteihin "ihan hyvistä" arvoista täytyy suhtautua varauksella, eikä niellä kaikkea purematta- Kuten usein on jo todettu, meillä, kun lääkärit eivät kiinnitä huomiota verensokerilaskujen suuruuteen ja nopeuteen, vaan vilkaisevat ylimalkaisesti, ovatko arvot "normaalien rajoissa".

Tsemppiä sinullekin- tämä vaiva jokapäiväisenä riesana, kysyy voimia ja kärsivällisyyttä!

On otettu ja olen myös liikatoimintainen. Tai no en nyt, kun on lääkitys menossa ja se on hieman helpottanut myös hypoglykemiaoireita.

Asiasta toiseen: Aiemmin tuolla viestiketjussa kiukkusin sitä kun paastosokerini oli jopa päälle 7, eikä lääkäri hetkauttanut siitä korviaankaan, eli ei passittanut edes sokerirasitukseen, niin nyt kun minulta otettiin vatsataudin ja korkean kuumeen yhteydessä alkuillasta päivystyksessä verensokeri niin se olikin "vain" 4,5. Kiinnostaisi tietää miksi tuo verensokeri on aamuisin vähän koholla, mutta ilmeisesti tasottuu siitä päivän mittaan. Tosin... vatsatauti saattoi sekottaa hieman arvoja, vaikka olinkin juonut pelkkiä sokerijuomia koko päivän eli sokeria oli kyllä tullut nautittua. Toivottavasti tätä ketjua luetaan vielä, vaikka onkin tippunut jo toiselle sivulle.

t: petal

petal kirjoitti:

On otettu ja olen myös liikatoimintainen. Tai no en nyt, kun on lääkitys menossa ja se on hieman helpottanut myös hypoglykemiaoireita.

Asiasta toiseen: Aiemmin tuolla viestiketjussa kiukkusin sitä kun paastosokerini oli jopa päälle 7, eikä lääkäri hetkauttanut siitä korviaankaan, eli ei passittanut edes sokerirasitukseen, niin nyt kun minulta otettiin vatsataudin ja korkean kuumeen yhteydessä alkuillasta päivystyksessä verensokeri niin se olikin "vain" 4,5. Kiinnostaisi tietää miksi tuo verensokeri on aamuisin vähän koholla, mutta ilmeisesti tasottuu siitä päivän mittaan. Tosin... vatsatauti saattoi sekottaa hieman arvoja, vaikka olinkin juonut pelkkiä sokerijuomia koko päivän eli sokeria oli kyllä tullut nautittua. Toivottavasti tätä ketjua luetaan vielä, vaikka onkin tippunut jo toiselle sivulle.

t: petal

Lue lisää

yöllä olleista matalista verensokereista. Eli jos verensokeri pyrkii yöllä matalalle, erittyy elimistöön sitä nostavia hormoneja ja verensokeri nousee usein liiankin korkealle.

voivat johtua kirjoitti:

yöllä olleista matalista verensokereista. Eli jos verensokeri pyrkii yöllä matalalle, erittyy elimistöön sitä nostavia hormoneja ja verensokeri nousee usein liiankin korkealle.

Lue lisää

käytännön merkitystä kohonneilla aamuarvoilla? Voiko saada diabetesdiagnoosin vai eikö sitä saa, jos muun ajan päivästä arvot ovat ok, mutta vain aamulla koholla? En kyllä yöllä ole kertaakaan herännyt hypoglykemiaoireisiin, eli pahasti eivät verensokerit varmaankaan laske alas, mutta varmasti jonkun verran. Millä noita kohonneita aamuarvoja voisi parantaa?

t: petal

petal kirjoitti:

käytännön merkitystä kohonneilla aamuarvoilla? Voiko saada diabetesdiagnoosin vai eikö sitä saa, jos muun ajan päivästä arvot ovat ok, mutta vain aamulla koholla? En kyllä yöllä ole kertaakaan herännyt hypoglykemiaoireisiin, eli pahasti eivät verensokerit varmaankaan laske alas, mutta varmasti jonkun verran. Millä noita kohonneita aamuarvoja voisi parantaa?

t: petal

Lue lisää

kohoamisella diabetesdiagnoosia saada. Vaikea sanoa, miksi arvo olisi koholla, jos ei yöllisiä mataliakaan ole, tai voihan se olla niinkin, että juuri nuo verensokeria kohottavat hormonit pitävät ne yölliset matalat poissa ja nostavat aamuksi verensokerin liiankin korkeaksi..?

http://health.mweb.co.za/dietnfood/General/15-742,14406.asp

tässä ;) kirjoitti:

http://health.mweb.co.za/dietnfood/General/15-742,14406.asp

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000043&posting=22000000015307504

verensokerin heilahteluista kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000043&posting=22000000015307504

Lue lisää

Hyvä, että tieto kulkee ja jos vain joku saisi apua ja tarvitsemaansa tietoa. Itse jouduin odottamaan ja etsimään sitä liian kauan, kun ei kymmenisen vuotta sitten (kun minulla tämä alkoi)ollut paljoa nettiyhteyksiä käytettävissä...

tuo oli hyödyllistä tietoa sisältävä linkki. Tämä kohta kaipaisi vain muutosta "Verensokeri katsotaan alhaiseksi kun se on alle 3,5 mmol/l." ;)

Laita jatkossakin linkkejä tänne ketjuun, jos löydät hyvää tietoa. Toivottavasti aina joku saa apua ja tarvitsemaansa tietoa täältä. Vaikka tämä ketju menee jo kolmannella sivulla, niin eiköhän tänne aina joku uusikin lukija eksy. Ja hakujen kauttakin varmaan aina joku tänne päätyy.

Ajattelin kysyä, ovatko ne, joilla hankalimmat oireet keskittyvät aamuihin, havainneet ongelmien työstämiskyvyssä yhteyttä hypoglykemiaan.Olen viikon verran yrittänyt käsitellä periaatteessa yhdentekevää menneisyyden haamua. Rationaalisuuteni on parhaimmillaan iltapäivisin ja huonoimmillaan aamulla herätessä. Pulssi on tiheä ja tunteet pinnassa, järjen saadessa yliotteen pulssi tasaantuu.Sama rulianssi päivästä toiseen paitsi että elämänhalu hipuu siinä sivussa vähiin.

Lumimies kirjoitti:

Ajattelin kysyä, ovatko ne, joilla hankalimmat oireet keskittyvät aamuihin, havainneet ongelmien työstämiskyvyssä yhteyttä hypoglykemiaan.Olen viikon verran yrittänyt käsitellä periaatteessa yhdentekevää menneisyyden haamua. Rationaalisuuteni on parhaimmillaan iltapäivisin ja huonoimmillaan aamulla herätessä. Pulssi on tiheä ja tunteet pinnassa, järjen saadessa yliotteen pulssi tasaantuu.Sama rulianssi päivästä toiseen paitsi että elämänhalu hipuu siinä sivussa vähiin.

Lue lisää

olenkin kaipaillut sinua tänne keskustelemaan!

En ole varma ymmärsinkö, mitä tarkoitit, mutta sen voin sanoa, että minulla aamujen pitää olla rauhallisia fyysisesti ja psyykkisesti, eikä silloin ole oikea aika työstää mitään ylimääräistä, ei siis fyysistä, eikä psyykkistä. Psyykkisellä stressillä on oireisiin huono vaikutus ja minulla ainakin on niin, että jos on psyykkisiä rasitteita, menen huonompaan kuntoon ja minusta siis tuntuu, että en kestä fyysisesti henkistäkään stressiä.

Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että kun eräs läheiseni kuoli viime syksynä, minulla meni verensokerit aivan sekaisin ja vointi niin huonoksi, että ajattelin, että menehdyn itsekin. Toisaalta kyllä siihen vaikutti tietysti sekin, että itsestään ja säännöllisistä syömisistä ei jaksanut silloin huolehtia tarpeeksi.
Kirjassa Paavo Airola; Alhainen verensokeri, kerrotaan emotionaalisen stressin pelkästään (ilman mitään fyysistä vikaa) voivan aiheuttaa hypoglykemiaa.

Voimia sinulle, ja jos elämänhalu hiipuu, mene ihmeessä puhumaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa! Ei anneta periksi!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

olenkin kaipaillut sinua tänne keskustelemaan!

En ole varma ymmärsinkö, mitä tarkoitit, mutta sen voin sanoa, että minulla aamujen pitää olla rauhallisia fyysisesti ja psyykkisesti, eikä silloin ole oikea aika työstää mitään ylimääräistä, ei siis fyysistä, eikä psyykkistä. Psyykkisellä stressillä on oireisiin huono vaikutus ja minulla ainakin on niin, että jos on psyykkisiä rasitteita, menen huonompaan kuntoon ja minusta siis tuntuu, että en kestä fyysisesti henkistäkään stressiä.

Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että kun eräs läheiseni kuoli viime syksynä, minulla meni verensokerit aivan sekaisin ja vointi niin huonoksi, että ajattelin, että menehdyn itsekin. Toisaalta kyllä siihen vaikutti tietysti sekin, että itsestään ja säännöllisistä syömisistä ei jaksanut silloin huolehtia tarpeeksi.
Kirjassa Paavo Airola; Alhainen verensokeri, kerrotaan emotionaalisen stressin pelkästään (ilman mitään fyysistä vikaa) voivan aiheuttaa hypoglykemiaa.

Voimia sinulle, ja jos elämänhalu hiipuu, mene ihmeessä puhumaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa! Ei anneta periksi!

Lue lisää

Pääsiäisen aika vei kuntoni aikaisempaa huonommaksi ja vaivat ovat yhäkin läsnä. Auttoi kuitenkin paljon kun sain lukeakseni myötätuntoisia viestejä. Kiitos niistä.
Tuon tähän muutamia uusia näkökohtia, jotka saattavat olla tuttuja muillekin.
Vähän aikaa sitten menin hammaslääkärille "aamudemonin" vaikutuksen alaisena. Ennen määräaikaa kävin kaupoissa kohdatakseni ihmisiä (auttaa yleensä). Toistaitoisuus jatkui, mutta hammaslääkärillä kokemani kipu normalisoi oloni selvästi. Tuli mieleen, että adrenaliinitila sai näin todellisen kohteen eikä tarvinnut ahdistua tyhjästä.
Kuvailin aikaisemmin, että kyky käsitellä ongelmia on pohjalukemissa aamuisin. Samaan suuntaan näyttävät vaikuttavan myös tiukat määräajat joillekin toimille. Pahimpia ovat yllättäeen ilmaantuvat ja samalla kiireelliset,väistämättömät tehtävät.Pyydettiin kerran sijaiseksi entiseen työpaikkaani (aikanaan mieluisa ympäristö). Pelkkä ilmoitettu määräaika laukaisi paniikkimaisen tilan tykytyksineen.Suoritustani siellä en muistele mielelläni.Onneksi on ollutparempiakin hetkiä.
Olen hoidattanut tähän ongelmatilaan kuuluvia lihasjännityksiä fysioterapiassa.Vaikka ongelman juurille ei tässä mennäkään, apu on silti merkittävää.Suosittelen.

Kyllä kuulostaa. Ja kommentoisin tuon keskustelun toistakin kohtaa, että mä olen varmaan tuollainen insuliiniherkkä(?), koska laihdun, jos syön pelkkiä hiilareita ja mun on ollut tosi vaikee nostaa painoa edes normaalin rajoille. No, siitä saadaan viitteitä kohta sokerirasituksessa, jonne sain vihdoin ajan. Samalla otetaan pitkäaikaissokerikin.

Kommentoin nyt tähän, kun en viitsi tehdä toista uutta viestiä:

Lumimies: mullakin on aamulla tosi vaikee tehdä mitään tärkeetä, esim. aamutentit menevät usein penkin alle.

Tein tämän linkin antamien oireiden esiintymisestä itselläni omatekoisen tilaston. -2 = ei minulla koskaan, -1 =harvoin,0 vähän näyttöä, sitten 1 ja 2 minulla havaittavaa usein tai hyvin usein. Lopputulos oli tavallaan lohdullinen. Vaikka olo on pahimmillaan todella kurja, suuri osa hypoglykemian oireista silti kiertää minut kaukaa. Tosin on sitten sellaisiakin, joita artikkelissa ei mainita, esim eräänlaiset valekosketukset ja pistokset raajojen iholla.
Kiinostaisi tietää kuinka moni näiden oireiden kanssa painiskelevista on ylipainoisia. Vyötärölihavuudenhan sanotaan olevan niin merkittävä.Väittävät, että ihannepainon saavuttamisella olisi ratkaiseva estävä vaikutus, jos tässä ollaan tiellä kakkostyypin diabetekseen.Itselläni ympärysmittaa on 8cm liikaa. Olen tosin aika kookas muutenkin.

Lumimies kirjoitti:

Tein tämän linkin antamien oireiden esiintymisestä itselläni omatekoisen tilaston. -2 = ei minulla koskaan, -1 =harvoin,0 vähän näyttöä, sitten 1 ja 2 minulla havaittavaa usein tai hyvin usein. Lopputulos oli tavallaan lohdullinen. Vaikka olo on pahimmillaan todella kurja, suuri osa hypoglykemian oireista silti kiertää minut kaukaa. Tosin on sitten sellaisiakin, joita artikkelissa ei mainita, esim eräänlaiset valekosketukset ja pistokset raajojen iholla.
Kiinostaisi tietää kuinka moni näiden oireiden kanssa painiskelevista on ylipainoisia. Vyötärölihavuudenhan sanotaan olevan niin merkittävä.Väittävät, että ihannepainon saavuttamisella olisi ratkaiseva estävä vaikutus, jos tässä ollaan tiellä kakkostyypin diabetekseen.Itselläni ympärysmittaa on 8cm liikaa. Olen tosin aika kookas muutenkin.

Lue lisää

paljonkin tuon tyyppisiä oireita, kuin tämän linkin takaa löytyy:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000329&posting=22000000010737044

En tiedä ovatko nuo ihan sitä, mitä sinä tarkoitit, mutta siis minulle ovat tuttua ja luepas jatkoksi seuraavan linkin takaa löytyvät tekstit:

http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?id=75&expertShow=400&nocache=nocache#chosen

Hyvin tutulta tuntuu ainakin minusta. Tuo työterveyslääkärin suhtautuminenkin on hyvin tyypillinen "diagnoosin tyrmäys"...

Lumimies kirjoitti:

Tein tämän linkin antamien oireiden esiintymisestä itselläni omatekoisen tilaston. -2 = ei minulla koskaan, -1 =harvoin,0 vähän näyttöä, sitten 1 ja 2 minulla havaittavaa usein tai hyvin usein. Lopputulos oli tavallaan lohdullinen. Vaikka olo on pahimmillaan todella kurja, suuri osa hypoglykemian oireista silti kiertää minut kaukaa. Tosin on sitten sellaisiakin, joita artikkelissa ei mainita, esim eräänlaiset valekosketukset ja pistokset raajojen iholla.
Kiinostaisi tietää kuinka moni näiden oireiden kanssa painiskelevista on ylipainoisia. Vyötärölihavuudenhan sanotaan olevan niin merkittävä.Väittävät, että ihannepainon saavuttamisella olisi ratkaiseva estävä vaikutus, jos tässä ollaan tiellä kakkostyypin diabetekseen.Itselläni ympärysmittaa on 8cm liikaa. Olen tosin aika kookas muutenkin.

Lue lisää

että olin hoikka, kun tämä alkoi, mutta kyllä paino on noussut tasaiseen tahtiin vaivan myötä ja kohta ei hoikkuudesta ole tietoa, jos sama tahti jatkuu... Siihen toki vaikuttaa pakosta tullut liikunnan väheneminen (olin todella kova liikkumaan) ja oma osuutensa on silläkin, että syödä täytyy todella usein, mutta olisiko sitten mukana sitäkin, että elimistö "varastoi pahan päivän varalle", kuten sen kerrotaan noissa "hälyytystiloissa" tekevän..?

Lumimies kirjoitti:

Tein tämän linkin antamien oireiden esiintymisestä itselläni omatekoisen tilaston. -2 = ei minulla koskaan, -1 =harvoin,0 vähän näyttöä, sitten 1 ja 2 minulla havaittavaa usein tai hyvin usein. Lopputulos oli tavallaan lohdullinen. Vaikka olo on pahimmillaan todella kurja, suuri osa hypoglykemian oireista silti kiertää minut kaukaa. Tosin on sitten sellaisiakin, joita artikkelissa ei mainita, esim eräänlaiset valekosketukset ja pistokset raajojen iholla.
Kiinostaisi tietää kuinka moni näiden oireiden kanssa painiskelevista on ylipainoisia. Vyötärölihavuudenhan sanotaan olevan niin merkittävä.Väittävät, että ihannepainon saavuttamisella olisi ratkaiseva estävä vaikutus, jos tässä ollaan tiellä kakkostyypin diabetekseen.Itselläni ympärysmittaa on 8cm liikaa. Olen tosin aika kookas muutenkin.

Lue lisää

Niihin voi liittyä paljon sivuvaikutuksia mm. tuntoharhoja.

http://spc.nam.fi/humspc/a/105264.xml?Template=/html/spctemplate.html

Ketjun aloittaja kirjoitti:

että olin hoikka, kun tämä alkoi, mutta kyllä paino on noussut tasaiseen tahtiin vaivan myötä ja kohta ei hoikkuudesta ole tietoa, jos sama tahti jatkuu... Siihen toki vaikuttaa pakosta tullut liikunnan väheneminen (olin todella kova liikkumaan) ja oma osuutensa on silläkin, että syödä täytyy todella usein, mutta olisiko sitten mukana sitäkin, että elimistö "varastoi pahan päivän varalle", kuten sen kerrotaan noissa "hälyytystiloissa" tekevän..?

Lue lisää

mittasin eilen 6.4 ,kauhea väsymys silmät painoi 100 kiloo.no kahvilla sitä laskemaan .pari kuppia
ja töihin ei kyllä mittaria mukana ja heikotus päälle no omenalla korjailemaan taas ylöspäin.
ja suht kunnossa kohta.
tänään alkoi heikottaa lenkillä aamulla ,just selvisin kotiin asti ja mittari esiin ja 3,6 näytti ,pari rusileipaa banaani ja jugurtti ja olo parani,en viitsi mitata kun noita liuskoja enää 2 ,ja ovat niin kalliita..

mitattu kirjoitti:

mittasin eilen 6.4 ,kauhea väsymys silmät painoi 100 kiloo.no kahvilla sitä laskemaan .pari kuppia
ja töihin ei kyllä mittaria mukana ja heikotus päälle no omenalla korjailemaan taas ylöspäin.
ja suht kunnossa kohta.
tänään alkoi heikottaa lenkillä aamulla ,just selvisin kotiin asti ja mittari esiin ja 3,6 näytti ,pari rusileipaa banaani ja jugurtti ja olo parani,en viitsi mitata kun noita liuskoja enää 2 ,ja ovat niin kalliita..

Lue lisää

6.4 paastoarvo?

Tärkeitä tekijöitä sen päättelemiselle, onko kyse hypoglykemiasta, ovat siis se, kuinka paljon ja nopeasti vs nousee ja laskee, sekä se, laskeeko se alle oman paastotason!

Minulle jo 4:n verensokerilukemat ovat selkeästi matalia ja aiheuttavat oireita. Omaa tuntemustani siitä (oireita) tukee myöskin seuraava asia: Kun verensokerini lähtee nousemaan omalta paastotasoltani eli yli 5:stä se nousee hitaammin ja jää usein alle 10:n, mutta kun vs pääsee laskemaan 4:n, se nousee (jotakin syötyäni tai juotuani) hetkessä huomattavasti korkeammalle esim. yli 11:n- eli siis, kuten oireistanikin voi päätellä, elimistössäni on mitä ilmeisimmin jo 4:n lukemissa, verensokeria kohottavia hormoneja (joita erittyy verensokerin ollessa liian matala), ja siksi vs nousee korkealle ja kovaa. Eli siis 4:n verensokerin mataluus minulla ei ole vain tuntemus!

Aikaisemmin vastaavat arvot minulla olivat kaikki yksikköä (mmol/l) matalampia, eli paastoverensokeri oli hieman yli 4:n ja oireet tulivat 3:n verensokereissa, mutta arvojen nousu (kaikkineen) ei ole poistanut oireita- tämä tukee siis asiantuntijoiden tietoa siitä, että mitään normaaleja raja-arvoja hypoglykemialle ei ole olemassa, vaan määräävät tekijät ovat siis oma paastotaso ja verensokerin laskujen nopeus ja suuruus.

Liuskat ovat kalliita, mutta kysypä omasta terveyskeskuksestasi, voisitko saada niitä ilmaiseksi edes jonkin aikaa, että saisit selvitettyä tarkemmin, miten verensokerisi käyttäytyy. Minä ainakin saan niitä oman lääkärini suosituksesta, välinejakelusta, tietyn määrän kuukautta kohti.

Verensokeri kannattaa mitata niin, että ensin otetaan aamulla paastoverensokeri ja sitten arvot puolen tunnin välein, muutaman tunnin ajan. Laitan tuohon perään pari linkkiä, joista löydät asiantuntijoiden antamat hypoglykemian diagnosointikriteerit (jos et jo ole löytänytkin niitä). En ole varma olemmeko keskustelleet aikaisemmin, joten voi olla, että tässä tuli sinulle jo tuttuja asioita, mutta ehkä niistä on apua jollekin muulle, joka ei jaksa lukea aikaisempia viestejä.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

6.4 paastoarvo?

Tärkeitä tekijöitä sen päättelemiselle, onko kyse hypoglykemiasta, ovat siis se, kuinka paljon ja nopeasti vs nousee ja laskee, sekä se, laskeeko se alle oman paastotason!

Minulle jo 4:n verensokerilukemat ovat selkeästi matalia ja aiheuttavat oireita. Omaa tuntemustani siitä (oireita) tukee myöskin seuraava asia: Kun verensokerini lähtee nousemaan omalta paastotasoltani eli yli 5:stä se nousee hitaammin ja jää usein alle 10:n, mutta kun vs pääsee laskemaan 4:n, se nousee (jotakin syötyäni tai juotuani) hetkessä huomattavasti korkeammalle esim. yli 11:n- eli siis, kuten oireistanikin voi päätellä, elimistössäni on mitä ilmeisimmin jo 4:n lukemissa, verensokeria kohottavia hormoneja (joita erittyy verensokerin ollessa liian matala), ja siksi vs nousee korkealle ja kovaa. Eli siis 4:n verensokerin mataluus minulla ei ole vain tuntemus!

Aikaisemmin vastaavat arvot minulla olivat kaikki yksikköä (mmol/l) matalampia, eli paastoverensokeri oli hieman yli 4:n ja oireet tulivat 3:n verensokereissa, mutta arvojen nousu (kaikkineen) ei ole poistanut oireita- tämä tukee siis asiantuntijoiden tietoa siitä, että mitään normaaleja raja-arvoja hypoglykemialle ei ole olemassa, vaan määräävät tekijät ovat siis oma paastotaso ja verensokerin laskujen nopeus ja suuruus.

Liuskat ovat kalliita, mutta kysypä omasta terveyskeskuksestasi, voisitko saada niitä ilmaiseksi edes jonkin aikaa, että saisit selvitettyä tarkemmin, miten verensokerisi käyttäytyy. Minä ainakin saan niitä oman lääkärini suosituksesta, välinejakelusta, tietyn määrän kuukautta kohti.

Verensokeri kannattaa mitata niin, että ensin otetaan aamulla paastoverensokeri ja sitten arvot puolen tunnin välein, muutaman tunnin ajan. Laitan tuohon perään pari linkkiä, joista löydät asiantuntijoiden antamat hypoglykemian diagnosointikriteerit (jos et jo ole löytänytkin niitä). En ole varma olemmeko keskustelleet aikaisemmin, joten voi olla, että tässä tuli sinulle jo tuttuja asioita, mutta ehkä niistä on apua jollekin muulle, joka ei jaksa lukea aikaisempia viestejä.

Lue lisää

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypoglycemia.htm

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypoglycemia.html

Ketjun aloittaja kirjoitti:

6.4 paastoarvo?

Tärkeitä tekijöitä sen päättelemiselle, onko kyse hypoglykemiasta, ovat siis se, kuinka paljon ja nopeasti vs nousee ja laskee, sekä se, laskeeko se alle oman paastotason!

Minulle jo 4:n verensokerilukemat ovat selkeästi matalia ja aiheuttavat oireita. Omaa tuntemustani siitä (oireita) tukee myöskin seuraava asia: Kun verensokerini lähtee nousemaan omalta paastotasoltani eli yli 5:stä se nousee hitaammin ja jää usein alle 10:n, mutta kun vs pääsee laskemaan 4:n, se nousee (jotakin syötyäni tai juotuani) hetkessä huomattavasti korkeammalle esim. yli 11:n- eli siis, kuten oireistanikin voi päätellä, elimistössäni on mitä ilmeisimmin jo 4:n lukemissa, verensokeria kohottavia hormoneja (joita erittyy verensokerin ollessa liian matala), ja siksi vs nousee korkealle ja kovaa. Eli siis 4:n verensokerin mataluus minulla ei ole vain tuntemus!

Aikaisemmin vastaavat arvot minulla olivat kaikki yksikköä (mmol/l) matalampia, eli paastoverensokeri oli hieman yli 4:n ja oireet tulivat 3:n verensokereissa, mutta arvojen nousu (kaikkineen) ei ole poistanut oireita- tämä tukee siis asiantuntijoiden tietoa siitä, että mitään normaaleja raja-arvoja hypoglykemialle ei ole olemassa, vaan määräävät tekijät ovat siis oma paastotaso ja verensokerin laskujen nopeus ja suuruus.

Liuskat ovat kalliita, mutta kysypä omasta terveyskeskuksestasi, voisitko saada niitä ilmaiseksi edes jonkin aikaa, että saisit selvitettyä tarkemmin, miten verensokerisi käyttäytyy. Minä ainakin saan niitä oman lääkärini suosituksesta, välinejakelusta, tietyn määrän kuukautta kohti.

Verensokeri kannattaa mitata niin, että ensin otetaan aamulla paastoverensokeri ja sitten arvot puolen tunnin välein, muutaman tunnin ajan. Laitan tuohon perään pari linkkiä, joista löydät asiantuntijoiden antamat hypoglykemian diagnosointikriteerit (jos et jo ole löytänytkin niitä). En ole varma olemmeko keskustelleet aikaisemmin, joten voi olla, että tässä tuli sinulle jo tuttuja asioita, mutta ehkä niistä on apua jollekin muulle, joka ei jaksa lukea aikaisempia viestejä.

Lue lisää

se on jotain 5.4 ,tuli vasta hommattua toi mittari
ja luiskojen vähyyden taki ei ole tulut mittailtua kun oireiden ilmaantuessa,
aamupalan jälkeen tuli väsymys..

diabetesliiton sivulta:
Liian matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta puhutaan silloin, kun verensokeri laskee alle arvon 4 millimoolia litrassa.

Sokin mahdollisuus on olemassa kuitenkin vain silloin, kun diabeteksen hoidossa käytetään insuliinia tai haiman insuliinineritystä lisääviä tabletteja.

Insuliinituntemukset

Laskevan verensokerin oireet ovat yksilöllisiä, mutta yleisiä ovat


heikotus
hikoilu
vapina
kalpeus
poikkeava käytös: ärtyisyys, levottomuus
epäselvä puhe
näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat
horjuva liikkuminen.

mitä taphtuu sitten ei diabeetikolle?

ACE-estäjiä? kirjoitti:

Niihin voi liittyä paljon sivuvaikutuksia mm. tuntoharhoja.

http://spc.nam.fi/humspc/a/105264.xml?Template=/html/spctemplate.html

Lue lisää

Olen siinä onnellisessa asemassa, että en käytä mitään lääkkeitä. Oma kuvitelmani on se, että vain vähän aikaa käyttämäni statiinilääkitys laukaisi epäsuotuisan kehityskulun.Statiinithan kohdistavat vaikutuksensa maksaan. Minut on magneettikuvattu, Parkinson poissuljettu, sydän holteroitu ja ultraäänikuvattu.Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen. Pystyn keskittymään, muistamaan, ilmaisemaan itseäni, liikkumaankin melkoisesti.Kärsin silti aamuheikotuksista, jotka poistuvat lounas- tai päivällisaikaan, sisäisestä vapinasta ajoittain, unen häiriöistä,ahdistuksesta, tinnituksesta, lihasjäykkyydestä hartioissa ja jaloissa, ihon valeaistimuksista, elohiiristä, säryistä jaloissa. Kahvi ja nopeat hiilihydraatit pahentavat asiaa, samoin pienetkin alkoholimäärät.
Kiitos ketjun aloittajalle viittauksesta stressin vaikutuksista sellaisenaan. Olen ollut viime ajat jonkinlaisten pakkomielteiden ja aiheettomien vatvomisten vallassa. Oma lisäsiivunsa stressi tilanteeseen tuovat salatut tiedot, joiden paljastaminen tuottaisi laajaa vahinkoa monille.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

että olin hoikka, kun tämä alkoi, mutta kyllä paino on noussut tasaiseen tahtiin vaivan myötä ja kohta ei hoikkuudesta ole tietoa, jos sama tahti jatkuu... Siihen toki vaikuttaa pakosta tullut liikunnan väheneminen (olin todella kova liikkumaan) ja oma osuutensa on silläkin, että syödä täytyy todella usein, mutta olisiko sitten mukana sitäkin, että elimistö "varastoi pahan päivän varalle", kuten sen kerrotaan noissa "hälyytystiloissa" tekevän..?

Lue lisää

Tuosta painosta, mä en saa sitä nousemaan millään. Noh, ehkä pian on tiedossa apua alipaino-ongelmiinkin...

Eli kävin tänään sokerirasituksessa. Paastoarvo oli 7,0 ja kahden tunnin arvo 19 :E. Lääkäri passitti heti ensiapuun. No, kävin syömässä välillä, kun tiesin että siellä kestää ikuisuus. Ensiavussa mitattiinkin sitten arvo 5,5 reilut kaksi tuntia syömisestä :D, mut pissassa oli vissiinkin ketoaineita. Hah jaa että vähän heittelee sokerit. Sain kiireellisen lähetteen sit etiäpäin, mutta tänään ei vielä sinne tarvinnut jäädä. Eli tehdään joku vuorokausikoe ja vasta-ainemäärityksiä pikimmiten lisää. Lääkäri veikkasi hitaasti kehittyvää ykköstyyppiä, muttei osannut varmaksi sanoo vielä mitään ennen tarkempia kokeita.

Mielenkiintoista on, että en saanut juuri mitään hypo-oireita, vaikka sokerit tippu 19 -> 5,5 muutaman tunnin aikana... eli ilmeisesti niitä tulee minulla vasta sitten kun tuosta vielä tippuu tosi alhaisiksi. Mielenkiintoista on myös se, että oon todennäköisesti kärsinyt jo pitkään noin korkeasta sokerista ja nopeista sokerien laskuista aina tuhtien aterioiden jälkeen tajuamatta sitä itse eikä kukaan muukaan oo sitä tajunnut, vaikka oon valittanut heikotuksista ja huimauksista jne. Käytännössä puhuin itseni sinne rasitustestiin osittain tämänkin foorumin ansioista (luin muiden kokemuksia ja totesin että kyllähän munkin tila pitää tutkia). En tiä oisko irronnut lääkärin omasta alotteesta lähetettä, kun multa on aiemmin satuttu ottaan aina ihan normaaleja arvoja, kun on sokeria mittailtu eikä pissassaka koskaan oo ollut sokeria.

Eli näin täällä, mun hypoglykemiat on alettu ottaan erittäin tosissaan kun arvot heittelee tarpeeksi :).

Ai niin, kuulen mielelläni miten ketjun aloittajan asia etenee ns. virallisilla tahoilla, jahka saat lähetettyä asiaa eteenpäin. Kirjoitelkaa tänne kuulumisia.

Lumimies kirjoitti:

Olen siinä onnellisessa asemassa, että en käytä mitään lääkkeitä. Oma kuvitelmani on se, että vain vähän aikaa käyttämäni statiinilääkitys laukaisi epäsuotuisan kehityskulun.Statiinithan kohdistavat vaikutuksensa maksaan. Minut on magneettikuvattu, Parkinson poissuljettu, sydän holteroitu ja ultraäänikuvattu.Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen. Pystyn keskittymään, muistamaan, ilmaisemaan itseäni, liikkumaankin melkoisesti.Kärsin silti aamuheikotuksista, jotka poistuvat lounas- tai päivällisaikaan, sisäisestä vapinasta ajoittain, unen häiriöistä,ahdistuksesta, tinnituksesta, lihasjäykkyydestä hartioissa ja jaloissa, ihon valeaistimuksista, elohiiristä, säryistä jaloissa. Kahvi ja nopeat hiilihydraatit pahentavat asiaa, samoin pienetkin alkoholimäärät.
Kiitos ketjun aloittajalle viittauksesta stressin vaikutuksista sellaisenaan. Olen ollut viime ajat jonkinlaisten pakkomielteiden ja aiheettomien vatvomisten vallassa. Oma lisäsiivunsa stressi tilanteeseen tuovat salatut tiedot, joiden paljastaminen tuottaisi laajaa vahinkoa monille.

Lue lisää

Unohtui mainita yksi kiusallisimmista oireista, nimittäin käsien puutuminen aamuöisin ja aamuisin. Liittyy kummasti nukahtamiseen. Vaikka nukkuma-asento olisi kuinka hyvä herään käsien tönkköyteen jos taju sattuu lipsahtamaan unen puolelle. Yöunet jäävät liian lyhyiksi. Ensi yönä kokeilen syödä jotain.

petal kirjoitti:

Tuosta painosta, mä en saa sitä nousemaan millään. Noh, ehkä pian on tiedossa apua alipaino-ongelmiinkin...

Eli kävin tänään sokerirasituksessa. Paastoarvo oli 7,0 ja kahden tunnin arvo 19 :E. Lääkäri passitti heti ensiapuun. No, kävin syömässä välillä, kun tiesin että siellä kestää ikuisuus. Ensiavussa mitattiinkin sitten arvo 5,5 reilut kaksi tuntia syömisestä :D, mut pissassa oli vissiinkin ketoaineita. Hah jaa että vähän heittelee sokerit. Sain kiireellisen lähetteen sit etiäpäin, mutta tänään ei vielä sinne tarvinnut jäädä. Eli tehdään joku vuorokausikoe ja vasta-ainemäärityksiä pikimmiten lisää. Lääkäri veikkasi hitaasti kehittyvää ykköstyyppiä, muttei osannut varmaksi sanoo vielä mitään ennen tarkempia kokeita.

Mielenkiintoista on, että en saanut juuri mitään hypo-oireita, vaikka sokerit tippu 19 -> 5,5 muutaman tunnin aikana... eli ilmeisesti niitä tulee minulla vasta sitten kun tuosta vielä tippuu tosi alhaisiksi. Mielenkiintoista on myös se, että oon todennäköisesti kärsinyt jo pitkään noin korkeasta sokerista ja nopeista sokerien laskuista aina tuhtien aterioiden jälkeen tajuamatta sitä itse eikä kukaan muukaan oo sitä tajunnut, vaikka oon valittanut heikotuksista ja huimauksista jne. Käytännössä puhuin itseni sinne rasitustestiin osittain tämänkin foorumin ansioista (luin muiden kokemuksia ja totesin että kyllähän munkin tila pitää tutkia). En tiä oisko irronnut lääkärin omasta alotteesta lähetettä, kun multa on aiemmin satuttu ottaan aina ihan normaaleja arvoja, kun on sokeria mittailtu eikä pissassaka koskaan oo ollut sokeria.

Eli näin täällä, mun hypoglykemiat on alettu ottaan erittäin tosissaan kun arvot heittelee tarpeeksi :).

Ai niin, kuulen mielelläni miten ketjun aloittajan asia etenee ns. virallisilla tahoilla, jahka saat lähetettyä asiaa eteenpäin. Kirjoitelkaa tänne kuulumisia.

Lue lisää

sokerit sinulla- jokohan riittää lääkäreillekin..;)

"Mielenkiintoista on, että en saanut juuri mitään hypo-oireita, vaikka sokerit tippu 19 -> 5,5 muutaman tunnin aikana... eli ilmeisesti niitä tulee minulla vasta sitten kun tuosta vielä tippuu tosi alhaisiksi"
Äkkiä ajateltuna voisi päätellä niin, että sillä, että kävit välillä syömässä, oli verensokerin laskua "loiventava" vaikutus, ja että koska vs ei tullut kerralla alas tuota koko huimaa matkaa (19-5,5) et tullut huonovointiseksi- näin luulisin.

Edelliseen liittyen: Kuten olen kertonut, en itse pysty syömään oikein mitään hiilihydraattipitoista, siis etenkään niitä nopeita hiilihydraatteja, saamatta pahoja oireita. Joskus kun "retkahdan" syömään esim. sämpylän, "loivennan" verensokerin laskemista niin, että syön esim. reilun puolen tunnin kuluttua (sopimattoman syömisestä) palasen lihaa tms., joka ei aiheuta uuttaa verensokerin korkealle hypähdystä, vaan enemmänkin tasoittaa verensokeria ja hidastaa sen laskemista. Kokeilkaapa joskus oireista kärsivät!

Hyvä, että pääsit sinne sokerirasitukseen ja kyllä mielestäni sen tulokset osoittavat, että oireesi ovat todella johtuneet nopeista verensokerivaihteluista! Nyt kun varmasti saat ilmaiset liuskat TK:n kautta, voit mittailla verensokeria useammin. Pistäpä merkille, millaiset arvot ja vs-vaihtelut tuovat oireesi esiin ja kirjoita huomioistasi tänne, jos vain viitsit. Olisi mielenkiintoista saada tietää.

Ketjun aloittajan asia on ollut huonon voinnin vuoksi nyt hieman "jäissä", mutta eiköhän se tästä etene. Sain tuosta monivaivaisesta Jim Lazysta hyvän taistelukaverin (ei keskenämme) ja olemme olleet sähköpostiyhteydessä, joten en ole enää ihan yksin viemässä asiaa eteenpäin. Omat voimat ovat vain nyt melko vähissä monen tekijän summana. Pienin niistä ei tietenkään ole tämä vuosia jatkunut huonovointisuus ja rajut oireet, mutta syksyllä tapahtunut läheisen kuolema verottaa yhä voimavarojani kuitenkin vähintäänkin yhtä paljon. Periksi en aio antaa, mutta välillä aina täytyy ottaa pieni "aikalisä"...

Ketjun lukijoilta toivoisin aktiivisuutta siten, että kirjoittaisitte edelleen niitä omia kokemuksianne ja huomioitanne tänne ja laittaisitte tänne myöskin linkkejä ja lähteitä, jos löydätte asiaan liittyvää tietoa.

Lumimies kirjoitti:

Olen siinä onnellisessa asemassa, että en käytä mitään lääkkeitä. Oma kuvitelmani on se, että vain vähän aikaa käyttämäni statiinilääkitys laukaisi epäsuotuisan kehityskulun.Statiinithan kohdistavat vaikutuksensa maksaan. Minut on magneettikuvattu, Parkinson poissuljettu, sydän holteroitu ja ultraäänikuvattu.Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen. Pystyn keskittymään, muistamaan, ilmaisemaan itseäni, liikkumaankin melkoisesti.Kärsin silti aamuheikotuksista, jotka poistuvat lounas- tai päivällisaikaan, sisäisestä vapinasta ajoittain, unen häiriöistä,ahdistuksesta, tinnituksesta, lihasjäykkyydestä hartioissa ja jaloissa, ihon valeaistimuksista, elohiiristä, säryistä jaloissa. Kahvi ja nopeat hiilihydraatit pahentavat asiaa, samoin pienetkin alkoholimäärät.
Kiitos ketjun aloittajalle viittauksesta stressin vaikutuksista sellaisenaan. Olen ollut viime ajat jonkinlaisten pakkomielteiden ja aiheettomien vatvomisten vallassa. Oma lisäsiivunsa stressi tilanteeseen tuovat salatut tiedot, joiden paljastaminen tuottaisi laajaa vahinkoa monille.

Lue lisää

"Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen." Näin kirjoitit, mutta nuo asiantuntijat, jotka ovat meidän lääkäreitämme paremmin perillä hypoglykemiasta, korostavatkin sitä, että oireet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä ja erilaisia eri ihmisillä. He nimittävätkin hypoglykemiaa "suureksi matkijaksi" ja kertovat, että juuri siksi se onkin niin väärinymmärretty tila... Koska hypoglykemian oireet voivat muistuttaa monen eri sairauden (mm.sydänsairaudet, neurologiset sairaudet, mielenterveyden häiriöt) oireita, ja mutta kun kuitenkaan ko. sairauksista ei löydy viitteitä tutkimuksissa, mutta potilaalla on lääkäreiden näkemyksen mukaan "siltikin monen eri sairauden epämääräisiä, moninaisia oireita", niin hyvin äkkiä potilaalla diagnosoidaan "luulotauti"..!
Luulisi lääkäreiden ymmärtävän, tai heidän ainakin pitäisi ymmärtää, miten kokonaisvaltainen vaikutus verensokeritasapainolla on ihmisen koko kehoon...

Tuo sisäinen vapina on tuttua minullekin ja asiantuntijat listaavat sen tavalliseksi hypoglykemian oireeksi. Kun itse aikoinaan kerroin tuosta oireesta lääkäreille, muut eivät reagoineet siihen juuri mitenkään, mutta yksi lääkäri "tonki" kurkkuni peilin kanssa, vaikka sanoin hänelle, että tuskin se sieltä näkyy :D... vaikkakin tuo sisäinen vapina kyllä tuntuu rinnan ja kurkunkin alueella. Tuo oire on ollut vähenemään päin näiden vuosien aikana, mutta poistunut se ei ole.

Minulla oli alussa kovia jalkakipuja, joiden yhteyttä tähän tilaani joskus epäilen. Eniten nuo säryt vaivasivat levossa ja öisin. Nykyään niitä on vähemmän, enkä ole varma, liittyivätköhän nuo säryt enemmän sittenkin työhöni, jossa ei paljoa päivän aikana istuttu, eli jalat rasittuivat kovasti.

Paavo Airola kirjoittaa eräässä kirjassaan jotenkin tähän tapaan, että emotionaalinen stressi voi aiheuttaa hypoglykemiaa ja hypoglykemia emotionaalista stressiä- joten onkin vaikea tietää "kumpi on se muna ja kumpi kana", mutta vaikutusta toisiinsa noilla asioilla on siis paljonkin!

Noista aiheettomista vatvomisista ja salatuista tiedoista sanoisin sen verran, että vaikka niitä on varmasti jokaisella joskus ja jossain muodossa, niin itse olen sitä mieltä, että menneillä virheillä (omillaan tai toisten) ei kannata tätä päivää pilata, vaan kannattaa pyrkiä tekemään nykyhetkestä hyvä, itselleen ja muille, koska se on se, johon pystymme oikeasti vaikuttamaan- vaikutamme siihen huonolla tavalla, jos annamme menneiden huonojen asioiden pilata monta hyvää päivää itseltämme ja läheisiltämme.., joten eletään tätä päivää ja katsotaan tulevaisuuteen! Sitä en sano, etteikö menneisyyden peikkojakin olisi hyvä käsitellä, mutta niille ei pidä antaa valtaa ohjata tätä päivää ja tulevaisuutta liikaa! Joskus ammattiauttajalle puhuminenkin on paikallaan ja auttaa. Heillähän on vaitiolovelvollisuus, joten heille voi kertoa noita "salattuja tietojakin" aiheuttamatta vahinkoa läheisilleen.

Voimia menneisyyden peikkojen selättämiseen- tavalla tai toisella!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

"Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen." Näin kirjoitit, mutta nuo asiantuntijat, jotka ovat meidän lääkäreitämme paremmin perillä hypoglykemiasta, korostavatkin sitä, että oireet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä ja erilaisia eri ihmisillä. He nimittävätkin hypoglykemiaa "suureksi matkijaksi" ja kertovat, että juuri siksi se onkin niin väärinymmärretty tila... Koska hypoglykemian oireet voivat muistuttaa monen eri sairauden (mm.sydänsairaudet, neurologiset sairaudet, mielenterveyden häiriöt) oireita, ja mutta kun kuitenkaan ko. sairauksista ei löydy viitteitä tutkimuksissa, mutta potilaalla on lääkäreiden näkemyksen mukaan "siltikin monen eri sairauden epämääräisiä, moninaisia oireita", niin hyvin äkkiä potilaalla diagnosoidaan "luulotauti"..!
Luulisi lääkäreiden ymmärtävän, tai heidän ainakin pitäisi ymmärtää, miten kokonaisvaltainen vaikutus verensokeritasapainolla on ihmisen koko kehoon...

Tuo sisäinen vapina on tuttua minullekin ja asiantuntijat listaavat sen tavalliseksi hypoglykemian oireeksi. Kun itse aikoinaan kerroin tuosta oireesta lääkäreille, muut eivät reagoineet siihen juuri mitenkään, mutta yksi lääkäri "tonki" kurkkuni peilin kanssa, vaikka sanoin hänelle, että tuskin se sieltä näkyy :D... vaikkakin tuo sisäinen vapina kyllä tuntuu rinnan ja kurkunkin alueella. Tuo oire on ollut vähenemään päin näiden vuosien aikana, mutta poistunut se ei ole.

Minulla oli alussa kovia jalkakipuja, joiden yhteyttä tähän tilaani joskus epäilen. Eniten nuo säryt vaivasivat levossa ja öisin. Nykyään niitä on vähemmän, enkä ole varma, liittyivätköhän nuo säryt enemmän sittenkin työhöni, jossa ei paljoa päivän aikana istuttu, eli jalat rasittuivat kovasti.

Paavo Airola kirjoittaa eräässä kirjassaan jotenkin tähän tapaan, että emotionaalinen stressi voi aiheuttaa hypoglykemiaa ja hypoglykemia emotionaalista stressiä- joten onkin vaikea tietää "kumpi on se muna ja kumpi kana", mutta vaikutusta toisiinsa noilla asioilla on siis paljonkin!

Noista aiheettomista vatvomisista ja salatuista tiedoista sanoisin sen verran, että vaikka niitä on varmasti jokaisella joskus ja jossain muodossa, niin itse olen sitä mieltä, että menneillä virheillä (omillaan tai toisten) ei kannata tätä päivää pilata, vaan kannattaa pyrkiä tekemään nykyhetkestä hyvä, itselleen ja muille, koska se on se, johon pystymme oikeasti vaikuttamaan- vaikutamme siihen huonolla tavalla, jos annamme menneiden huonojen asioiden pilata monta hyvää päivää itseltämme ja läheisiltämme.., joten eletään tätä päivää ja katsotaan tulevaisuuteen! Sitä en sano, etteikö menneisyyden peikkojakin olisi hyvä käsitellä, mutta niille ei pidä antaa valtaa ohjata tätä päivää ja tulevaisuutta liikaa! Joskus ammattiauttajalle puhuminenkin on paikallaan ja auttaa. Heillähän on vaitiolovelvollisuus, joten heille voi kertoa noita "salattuja tietojakin" aiheuttamatta vahinkoa läheisilleen.

Voimia menneisyyden peikkojen selättämiseen- tavalla tai toisella!

Lue lisää

Vaikka tämä ei olekaan suoranaisesti tätä hypoglykemia-asiaa, niin täältä löytyy tietoa, jonka mukaan emotionaalisella stressillä ja muilla psyykkisillä tekijöillä on vaikutuksia insuliinintuotantoon. Taitaa olla enemmän kuin kukaan tietääkään(?)

http://www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut/tiivistelma55.html

Asia liippaa hypoglykemiatilaa läheltä ja asioilla (emotionaalisella stressillä, hypoglykemialla, metabolisella oireyhtymällä ja diabeteksen puhkeamisella) on varmastikin siis enemmän yhteyttä toisiinsa, kuin vielä tiedetäänkään..?! Käsittääkseni on arveltu, että haima käy hypoglykeemikoilla ylikierroksilla ja "vetelee viimeisiään" (vaikkakin siis tuottaakin liikaa insuliinia...vielä) ennen diabeteksen (insuliiniresistenssin) puhkeamista...

Ketjun aloittaja kirjoitti:

"Oireeni muistuttavat eniten hypoglykemiaoireita, mutta eivät sovi niihinkään tarkalleen." Näin kirjoitit, mutta nuo asiantuntijat, jotka ovat meidän lääkäreitämme paremmin perillä hypoglykemiasta, korostavatkin sitä, että oireet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä ja erilaisia eri ihmisillä. He nimittävätkin hypoglykemiaa "suureksi matkijaksi" ja kertovat, että juuri siksi se onkin niin väärinymmärretty tila... Koska hypoglykemian oireet voivat muistuttaa monen eri sairauden (mm.sydänsairaudet, neurologiset sairaudet, mielenterveyden häiriöt) oireita, ja mutta kun kuitenkaan ko. sairauksista ei löydy viitteitä tutkimuksissa, mutta potilaalla on lääkäreiden näkemyksen mukaan "siltikin monen eri sairauden epämääräisiä, moninaisia oireita", niin hyvin äkkiä potilaalla diagnosoidaan "luulotauti"..!
Luulisi lääkäreiden ymmärtävän, tai heidän ainakin pitäisi ymmärtää, miten kokonaisvaltainen vaikutus verensokeritasapainolla on ihmisen koko kehoon...

Tuo sisäinen vapina on tuttua minullekin ja asiantuntijat listaavat sen tavalliseksi hypoglykemian oireeksi. Kun itse aikoinaan kerroin tuosta oireesta lääkäreille, muut eivät reagoineet siihen juuri mitenkään, mutta yksi lääkäri "tonki" kurkkuni peilin kanssa, vaikka sanoin hänelle, että tuskin se sieltä näkyy :D... vaikkakin tuo sisäinen vapina kyllä tuntuu rinnan ja kurkunkin alueella. Tuo oire on ollut vähenemään päin näiden vuosien aikana, mutta poistunut se ei ole.

Minulla oli alussa kovia jalkakipuja, joiden yhteyttä tähän tilaani joskus epäilen. Eniten nuo säryt vaivasivat levossa ja öisin. Nykyään niitä on vähemmän, enkä ole varma, liittyivätköhän nuo säryt enemmän sittenkin työhöni, jossa ei paljoa päivän aikana istuttu, eli jalat rasittuivat kovasti.

Paavo Airola kirjoittaa eräässä kirjassaan jotenkin tähän tapaan, että emotionaalinen stressi voi aiheuttaa hypoglykemiaa ja hypoglykemia emotionaalista stressiä- joten onkin vaikea tietää "kumpi on se muna ja kumpi kana", mutta vaikutusta toisiinsa noilla asioilla on siis paljonkin!

Noista aiheettomista vatvomisista ja salatuista tiedoista sanoisin sen verran, että vaikka niitä on varmasti jokaisella joskus ja jossain muodossa, niin itse olen sitä mieltä, että menneillä virheillä (omillaan tai toisten) ei kannata tätä päivää pilata, vaan kannattaa pyrkiä tekemään nykyhetkestä hyvä, itselleen ja muille, koska se on se, johon pystymme oikeasti vaikuttamaan- vaikutamme siihen huonolla tavalla, jos annamme menneiden huonojen asioiden pilata monta hyvää päivää itseltämme ja läheisiltämme.., joten eletään tätä päivää ja katsotaan tulevaisuuteen! Sitä en sano, etteikö menneisyyden peikkojakin olisi hyvä käsitellä, mutta niille ei pidä antaa valtaa ohjata tätä päivää ja tulevaisuutta liikaa! Joskus ammattiauttajalle puhuminenkin on paikallaan ja auttaa. Heillähän on vaitiolovelvollisuus, joten heille voi kertoa noita "salattuja tietojakin" aiheuttamatta vahinkoa läheisilleen.

Voimia menneisyyden peikkojen selättämiseen- tavalla tai toisella!

Lue lisää

Opettavaista seurata selvää yhteyttä voinnin ja tunnelmien välillä.Kun osaa puhutella itseään järkevästi voi saada osavoittojakin.Kiitos henkisestä tuestasi.
Minullakin oli aikanaan seisomatyö. Vähän ennen eläköitymistä koin voimakkaita jalkakipuja etenkin öisin. Niitä voi sanoa kipuiskuiksi, ei niinkään säryiksi.Koin myös iholla kummallisia ilmiöitä: kuin joku sivelisi kuivalla pullasudilla olkavartta tai kuin ilmakuplat vilistäisivät säärten ihossa. Muunkinlaisia on aina joskus.
Tuli mieleen kysyä yleisemmin sitä, ovatko lukijat huomanneet vitamiinipillereiden, kalkkitablettien, karnosiinin tai kalaöljyjen vaikuttavan jotenkin näihin perusoireisiin. Minusta itsestäni tuntuu, että ne pahentavat tuntemuksia kun peruselintavat ovat muutenkin terveelliset. Minun voinnissani on selvästi parempia ja huonompia kausia enkä voi osoittaa aina selvää syytä vaihteluun.

Lumimies kirjoitti:

Opettavaista seurata selvää yhteyttä voinnin ja tunnelmien välillä.Kun osaa puhutella itseään järkevästi voi saada osavoittojakin.Kiitos henkisestä tuestasi.
Minullakin oli aikanaan seisomatyö. Vähän ennen eläköitymistä koin voimakkaita jalkakipuja etenkin öisin. Niitä voi sanoa kipuiskuiksi, ei niinkään säryiksi.Koin myös iholla kummallisia ilmiöitä: kuin joku sivelisi kuivalla pullasudilla olkavartta tai kuin ilmakuplat vilistäisivät säärten ihossa. Muunkinlaisia on aina joskus.
Tuli mieleen kysyä yleisemmin sitä, ovatko lukijat huomanneet vitamiinipillereiden, kalkkitablettien, karnosiinin tai kalaöljyjen vaikuttavan jotenkin näihin perusoireisiin. Minusta itsestäni tuntuu, että ne pahentavat tuntemuksia kun peruselintavat ovat muutenkin terveelliset. Minun voinnissani on selvästi parempia ja huonompia kausia enkä voi osoittaa aina selvää syytä vaihteluun.

Lue lisää

täälläkin kovasti ja nyt ei voi kehua, että olisi hyvä kausi menossa...

Noista vitamiinipillereistä yms. sen verran, että olen syönyt ravitsemusterapeutin suosituksesta monivitamiinivalmistetta, mutta en osaa sanoa, että olisiko se vaikuttanut oireisiin huomattavalla tavalla. Kalaöljyjä sinänsä en käytä, mutta syön paljon kalaa, koska se on minulle sopivaa ruokaa ja pitää voinnin parempana. Kalaöljyjen sydämen rytmihäiriöitä ehkäisevästä vaikutuksesta ja muustakin terveellisyydestä on paljon näyttöä ja tutkimustuloksia olemassa.

Minulla nuo paremmat ja huonommat kaudet ovat selkeästi riippuvaisia siitä, miten paljon itseäni rasitan, kuinka kiireistä elämä on ja kaikenlaisista stressitekijöistä. Paljo liikunta ja muu fyysinen rasitus, psyykkinen stressi, aikataulutettu elämä ja kaikenlainen kiire ovat myrkkyä tästä vaivasta kärsivälle ja "ruokkivat" näitä oireita!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

täälläkin kovasti ja nyt ei voi kehua, että olisi hyvä kausi menossa...

Noista vitamiinipillereistä yms. sen verran, että olen syönyt ravitsemusterapeutin suosituksesta monivitamiinivalmistetta, mutta en osaa sanoa, että olisiko se vaikuttanut oireisiin huomattavalla tavalla. Kalaöljyjä sinänsä en käytä, mutta syön paljon kalaa, koska se on minulle sopivaa ruokaa ja pitää voinnin parempana. Kalaöljyjen sydämen rytmihäiriöitä ehkäisevästä vaikutuksesta ja muustakin terveellisyydestä on paljon näyttöä ja tutkimustuloksia olemassa.

Minulla nuo paremmat ja huonommat kaudet ovat selkeästi riippuvaisia siitä, miten paljon itseäni rasitan, kuinka kiireistä elämä on ja kaikenlaisista stressitekijöistä. Paljo liikunta ja muu fyysinen rasitus, psyykkinen stressi, aikataulutettu elämä ja kaikenlainen kiire ovat myrkkyä tästä vaivasta kärsivälle ja "ruokkivat" näitä oireita!

Lue lisää

Olenkohan nyt kritiikitön, mutta löysin hyllystäni lukematta jääneen teoksen, Jyrki Penttisen Arginiini. Se on ilmestynyt 1997 ja käsittelee provosoivasti arginiini-aminohapon mahdollista avainasemaa sekä kohonneen verenpaineen, korkean kolesterolin että verensokerikysymyksen lääkkeettömän hoidon kentässä.Provosoivasti sikäli, että monen näihin asioihin liittyvän virallisen hoito-ohjeen jäljet vievät lääketeollisuuden eduntavoitteluun päin.Esim sivulla 111 tuntui liippaavan läheltä tätä meidänkin kysymystämme (jos ymmärsin oikein).Kannattaa käyttää arginiinia hakusanana Googlessa.

Lumimies kirjoitti:

Olenkohan nyt kritiikitön, mutta löysin hyllystäni lukematta jääneen teoksen, Jyrki Penttisen Arginiini. Se on ilmestynyt 1997 ja käsittelee provosoivasti arginiini-aminohapon mahdollista avainasemaa sekä kohonneen verenpaineen, korkean kolesterolin että verensokerikysymyksen lääkkeettömän hoidon kentässä.Provosoivasti sikäli, että monen näihin asioihin liittyvän virallisen hoito-ohjeen jäljet vievät lääketeollisuuden eduntavoitteluun päin.Esim sivulla 111 tuntui liippaavan läheltä tätä meidänkin kysymystämme (jos ymmärsin oikein).Kannattaa käyttää arginiinia hakusanana Googlessa.

Lue lisää

kävin jo etsimässä tietoa ja paljon sitä olikin. Täytyy syventyä asiaan myöhemmin oikein ajan kanssa.

petal kirjoitti:

Tuosta painosta, mä en saa sitä nousemaan millään. Noh, ehkä pian on tiedossa apua alipaino-ongelmiinkin...

Eli kävin tänään sokerirasituksessa. Paastoarvo oli 7,0 ja kahden tunnin arvo 19 :E. Lääkäri passitti heti ensiapuun. No, kävin syömässä välillä, kun tiesin että siellä kestää ikuisuus. Ensiavussa mitattiinkin sitten arvo 5,5 reilut kaksi tuntia syömisestä :D, mut pissassa oli vissiinkin ketoaineita. Hah jaa että vähän heittelee sokerit. Sain kiireellisen lähetteen sit etiäpäin, mutta tänään ei vielä sinne tarvinnut jäädä. Eli tehdään joku vuorokausikoe ja vasta-ainemäärityksiä pikimmiten lisää. Lääkäri veikkasi hitaasti kehittyvää ykköstyyppiä, muttei osannut varmaksi sanoo vielä mitään ennen tarkempia kokeita.

Mielenkiintoista on, että en saanut juuri mitään hypo-oireita, vaikka sokerit tippu 19 -> 5,5 muutaman tunnin aikana... eli ilmeisesti niitä tulee minulla vasta sitten kun tuosta vielä tippuu tosi alhaisiksi. Mielenkiintoista on myös se, että oon todennäköisesti kärsinyt jo pitkään noin korkeasta sokerista ja nopeista sokerien laskuista aina tuhtien aterioiden jälkeen tajuamatta sitä itse eikä kukaan muukaan oo sitä tajunnut, vaikka oon valittanut heikotuksista ja huimauksista jne. Käytännössä puhuin itseni sinne rasitustestiin osittain tämänkin foorumin ansioista (luin muiden kokemuksia ja totesin että kyllähän munkin tila pitää tutkia). En tiä oisko irronnut lääkärin omasta alotteesta lähetettä, kun multa on aiemmin satuttu ottaan aina ihan normaaleja arvoja, kun on sokeria mittailtu eikä pissassaka koskaan oo ollut sokeria.

Eli näin täällä, mun hypoglykemiat on alettu ottaan erittäin tosissaan kun arvot heittelee tarpeeksi :).

Ai niin, kuulen mielelläni miten ketjun aloittajan asia etenee ns. virallisilla tahoilla, jahka saat lähetettyä asiaa eteenpäin. Kirjoitelkaa tänne kuulumisia.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000043&posting=22000000002056754

lukemista: kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000043&posting=22000000002056754

Lue lisää

ja kiitos tuosta linkistä. Noin mullekin tulee varmaan käymään :(. Mä olen tosin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että multa otettiin tuo c-peptidi ja joku vasta-ainekoekin jo ennenkö mitään pillereitäkään kokeiltiin (eli minulla ei siis vieläkään ole minkään näköistä lääkitystä etc.) ja nyt odottelen niiden tuloksia, jonka jälkeen saan ainakin verensokerimittarin. Olen kyllä alkanut toivoon sitä insuliiniakin, mutta saa nähdä antavatko, kun kaikki muut arvot, paitti aamulla otetut, on ollu "normaalit", eli jotain välistä 4,5 ja 5,5. En vaan jaksa joka aamu herätä peläten, että tänään saan ketoasidoosin tms. ja pitää lähteä ensiapuun ja joudun letkuihin nesteytykseen. Minulta otettiin myös kilpirauhaskokeet pitkästä aikaa, kun huono kilpirauhashoidon tasapaino altistaa myös kaikille muille taudeille. Odottelen myös niiden tuloksia. Luin myös että kilpirauhasen liikatoimintaan käytetty lääke voisi aiheuttaa tuota aamuarvojen kohoamista (joku extra harvinainen sivuvaikutus) muodostaen jotain vasta-aineita vereen (en muista mitä). Pääsin yliopistolliseen keskussairaalaan hoitoon, kun opiskelijaterveydenhuolto oli ihan ulalla ja muutenkin kun minulla on autoimmuunisairaus (Basedow) jo ennestään niin ainoo osaaminen on siellä. Kirjoitellaan!

petal kirjoitti:

ja kiitos tuosta linkistä. Noin mullekin tulee varmaan käymään :(. Mä olen tosin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että multa otettiin tuo c-peptidi ja joku vasta-ainekoekin jo ennenkö mitään pillereitäkään kokeiltiin (eli minulla ei siis vieläkään ole minkään näköistä lääkitystä etc.) ja nyt odottelen niiden tuloksia, jonka jälkeen saan ainakin verensokerimittarin. Olen kyllä alkanut toivoon sitä insuliiniakin, mutta saa nähdä antavatko, kun kaikki muut arvot, paitti aamulla otetut, on ollu "normaalit", eli jotain välistä 4,5 ja 5,5. En vaan jaksa joka aamu herätä peläten, että tänään saan ketoasidoosin tms. ja pitää lähteä ensiapuun ja joudun letkuihin nesteytykseen. Minulta otettiin myös kilpirauhaskokeet pitkästä aikaa, kun huono kilpirauhashoidon tasapaino altistaa myös kaikille muille taudeille. Odottelen myös niiden tuloksia. Luin myös että kilpirauhasen liikatoimintaan käytetty lääke voisi aiheuttaa tuota aamuarvojen kohoamista (joku extra harvinainen sivuvaikutus) muodostaen jotain vasta-aineita vereen (en muista mitä). Pääsin yliopistolliseen keskussairaalaan hoitoon, kun opiskelijaterveydenhuolto oli ihan ulalla ja muutenkin kun minulla on autoimmuunisairaus (Basedow) jo ennestään niin ainoo osaaminen on siellä. Kirjoitellaan!

Lue lisää

Nyt minulla on mittari, ohjeet koska pitää mittailla, seuraava kontrollikäynti lääkäriaika sovittuna ja Humalog-kynäkin tarpeen vaatiessa käytössä. Kauheesti opettelua näissä kaikissa :o. Ihme kun ketjun aloittajalle ei ole tarjottu insuliinia aterioiden jälkeistä verensokerin heilumista tasottamaan kun minulle lyötiin se käteen ihan pyytämättä. Ja uskoakseni sinulle on heiluneet verensokerit vielä enempi kun minulla... Tsemppiä teidänkin taistoon lääkityksen saamiseksi :).

petal kirjoitti:

Nyt minulla on mittari, ohjeet koska pitää mittailla, seuraava kontrollikäynti lääkäriaika sovittuna ja Humalog-kynäkin tarpeen vaatiessa käytössä. Kauheesti opettelua näissä kaikissa :o. Ihme kun ketjun aloittajalle ei ole tarjottu insuliinia aterioiden jälkeistä verensokerin heilumista tasottamaan kun minulle lyötiin se käteen ihan pyytämättä. Ja uskoakseni sinulle on heiluneet verensokerit vielä enempi kun minulla... Tsemppiä teidänkin taistoon lääkityksen saamiseksi :).

Lue lisää

se insuliini toimisi minulla, kun verensokerit muutenkin romahtavat aterian jälkeen niin nopeasti...
Taitaisin tarvita insuliinia vähentävän lääkkeen;)

Kun sinullakin nuo verensokerit romahtavat nopeasti, käytyään korkealla, niin oliko teillä lääkärin kanssa puhetta siitä, miten pistettävän insuliinin käyttö mahdollisesti vaikuttaa noihin romahduksiin?
Millaisissa tilanteissa ja millaisilla arvoilla sinun käskettiin pistää insuliinia?

Mielenkiinnolla odotan, jos viitsit kertoa, miten insuliini vaikuttaa ja millaisilla arvoilla olet oireinen, jos olet- toivottavasti et! ;)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

se insuliini toimisi minulla, kun verensokerit muutenkin romahtavat aterian jälkeen niin nopeasti...
Taitaisin tarvita insuliinia vähentävän lääkkeen;)

Kun sinullakin nuo verensokerit romahtavat nopeasti, käytyään korkealla, niin oliko teillä lääkärin kanssa puhetta siitä, miten pistettävän insuliinin käyttö mahdollisesti vaikuttaa noihin romahduksiin?
Millaisissa tilanteissa ja millaisilla arvoilla sinun käskettiin pistää insuliinia?

Mielenkiinnolla odotan, jos viitsit kertoa, miten insuliini vaikuttaa ja millaisilla arvoilla olet oireinen, jos olet- toivottavasti et! ;)

Lue lisää

Niin siis tavotteena on, että sokerit ei kävis korkealla eikä tulis sen takia äkillisiä romahduksia. En oikein ymmärtänyt ihan tarkalleen sitä, mutta minulle piirreltiin jotain kuvaajiakin siitä mitä minun sokereille tapahtuu. Sain ohjeeksi pistää ruokailun yhteydessä pienimmän mahdollisen määrän mikäli sokerit käy yli kympissä noin kahden tunnin kuluttua ruokailusta. En oo vielä testannut insuliinia, odottelen tässä että sokerit kävis joku kerta niin korkealla. Pitäis varmaan syödä tuhdisti, että pääsis koittaan kynää :). Olen huomannut väsymystä ja hömelöä oloa, kun sokerit on ollu korkeimmillaan. Hassua, mutta minulla ei oo ollut aikoihin hypon oireita, eli oon ruokavaliolla saanut pidettyä ne pois, mutta nyt minulle annettiin ohjeeksi, että kannattaa syödä niitä hiilareitakin, kun jos on d1 tosiaan puhkemassa niin en ilman niitä pärjää. Ja kyllä mä leipää olenkin aina syönyt, tummempaa vaan tosin. Niin joo ja jos käytän insuliinia ja sokerit putoo liiaksi kahden tunnin arvoon niin sitten en saa käyttää sitä. Ehkä tässä oli jotain hyvääkin infoa :).

petal kirjoitti:

Niin siis tavotteena on, että sokerit ei kävis korkealla eikä tulis sen takia äkillisiä romahduksia. En oikein ymmärtänyt ihan tarkalleen sitä, mutta minulle piirreltiin jotain kuvaajiakin siitä mitä minun sokereille tapahtuu. Sain ohjeeksi pistää ruokailun yhteydessä pienimmän mahdollisen määrän mikäli sokerit käy yli kympissä noin kahden tunnin kuluttua ruokailusta. En oo vielä testannut insuliinia, odottelen tässä että sokerit kävis joku kerta niin korkealla. Pitäis varmaan syödä tuhdisti, että pääsis koittaan kynää :). Olen huomannut väsymystä ja hömelöä oloa, kun sokerit on ollu korkeimmillaan. Hassua, mutta minulla ei oo ollut aikoihin hypon oireita, eli oon ruokavaliolla saanut pidettyä ne pois, mutta nyt minulle annettiin ohjeeksi, että kannattaa syödä niitä hiilareitakin, kun jos on d1 tosiaan puhkemassa niin en ilman niitä pärjää. Ja kyllä mä leipää olenkin aina syönyt, tummempaa vaan tosin. Niin joo ja jos käytän insuliinia ja sokerit putoo liiaksi kahden tunnin arvoon niin sitten en saa käyttää sitä. Ehkä tässä oli jotain hyvääkin infoa :).

Lue lisää

Kyselit mun hypon arvoista. Mä en tosiaan tiedä kun pahoja hypoja ei oo ollut oikeastaan kun kerran sen jälkeen kun aloin syömään "oikein". Sillon ei vielä ollut mittaria käytössä. Mutta esim. arvolla 4,5, joka minulta joskus mitattiin en vielä saanut oireita. Pistän tänne arvoja, jos hypoja tulee. Minulle annettiin ohjeeksi että alle neljän arvolla niitä jo todennäkösesti tulee ja alle kolmen ei koskaan terveen ihmisen sokerit putoa, eli minunkaan sokerit eivät saa niin alas pudota, eikä mielellään ees alle neljän.

petal kirjoitti:

Kyselit mun hypon arvoista. Mä en tosiaan tiedä kun pahoja hypoja ei oo ollut oikeastaan kun kerran sen jälkeen kun aloin syömään "oikein". Sillon ei vielä ollut mittaria käytössä. Mutta esim. arvolla 4,5, joka minulta joskus mitattiin en vielä saanut oireita. Pistän tänne arvoja, jos hypoja tulee. Minulle annettiin ohjeeksi että alle neljän arvolla niitä jo todennäkösesti tulee ja alle kolmen ei koskaan terveen ihmisen sokerit putoa, eli minunkaan sokerit eivät saa niin alas pudota, eikä mielellään ees alle neljän.

Lue lisää

arvolla 3,9. 2h syömisestä sokerit oli 5,1 ja 3h jo 3,9. Oon kyllä ihan pihalla kun välillä sokerit sitten on kympissä, jollon melki jo pitäis pistää aterioiden yhteydessä, mut en uskalla, jos tulee tollasia laskuja ilmankin. Ja oon koittanut miettiä että syönkö eri määriä, mutta aika samaa määrää syön hiilareita. Sain hiilarikäsikirjankin kotiin. HUOH. Onneks on seuraava tapaaminen jo parin viikon päästä, kun en itse ymmärrä miten samanlaisissa tilanteissa joskus on tosi alhaset sokerit ja joskus korkeet ja miten voin ennakolta arvioida koska ne on korkeet, kun sillon pitäis pistää ruokailun yhteydessä :D.

petal

petal kirjoitti:

arvolla 3,9. 2h syömisestä sokerit oli 5,1 ja 3h jo 3,9. Oon kyllä ihan pihalla kun välillä sokerit sitten on kympissä, jollon melki jo pitäis pistää aterioiden yhteydessä, mut en uskalla, jos tulee tollasia laskuja ilmankin. Ja oon koittanut miettiä että syönkö eri määriä, mutta aika samaa määrää syön hiilareita. Sain hiilarikäsikirjankin kotiin. HUOH. Onneks on seuraava tapaaminen jo parin viikon päästä, kun en itse ymmärrä miten samanlaisissa tilanteissa joskus on tosi alhaset sokerit ja joskus korkeet ja miten voin ennakolta arvioida koska ne on korkeet, kun sillon pitäis pistää ruokailun yhteydessä :D.

petal

Lue lisää

mietin, että miten uskallat pistää, kun muutenkin noita matalia on ollut..?
Ole nyt näin alussa todella varovainen sen pistämisen kanssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Mielenkiintoista, että sait oireita 3,9:n arvolla, kun lääkärithän sanovat, että alle 2,8 arvoilla vasta voi saada;) Niinpä... itse olen oireinen esim. arvolla 4,2, eli kyllä nämä kokemukset tukevat jälleen sitä tietoa, että tärkeintä ei ole se, miten alas verensokeri laskee, vaan se, miten nopeasti/ paljon se laskee!

Muista nyt ainakin se tärkeä asia, että syöt usein, etteivät verensokerit pääse mataliksi, koska sieltähän ne sitten "hyppäävät pilviin", kun ne vastavaikuttajahormonit ryhtyvät "hommiin"- ehkä vältyt siten pistämiseltäkin...toivon niin! Olen kai jossain tuolla kertonutkin, että itsekin olen tehnyt sellaisen havainnon, että kun minulla laskee vs 4:n ja olen oireinen,ja sitten syön tai juon jotakin, vs nousee hetkessä huomattavasti korkeammalle, kuin silloin, jos se lähtee yli 5:stä, eli omalta paastotasoltani- eli sekin osoittaa sitä, että minulla todella on niitä vastavaikuttajia "töissään" jo noilla 4:n arvoilla, vaikka lääkärit edellyttävä niitä matalampia arvoja, jotta "kyse voi olla hypoglykemiasta".

Todella vaikea sinulla on varmaan etukäteen tietää, milloin pitäisi pistää. Niillä, joilla on varmasti ja pysyvästi 1-tyypin diabetes on takuulla helpompaa, kuin sinulla nyt, koska heidän ei tarvitse miettiä, miten haima kulloinkin reagoi ja minkä verran se erittää insuliinia...

Kerro kuulumisiasi ja havaintojasi- mielenkiinnolla niitä luen.

Hyviä vointeja ja vähän hypoja! ;)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

mietin, että miten uskallat pistää, kun muutenkin noita matalia on ollut..?
Ole nyt näin alussa todella varovainen sen pistämisen kanssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Mielenkiintoista, että sait oireita 3,9:n arvolla, kun lääkärithän sanovat, että alle 2,8 arvoilla vasta voi saada;) Niinpä... itse olen oireinen esim. arvolla 4,2, eli kyllä nämä kokemukset tukevat jälleen sitä tietoa, että tärkeintä ei ole se, miten alas verensokeri laskee, vaan se, miten nopeasti/ paljon se laskee!

Muista nyt ainakin se tärkeä asia, että syöt usein, etteivät verensokerit pääse mataliksi, koska sieltähän ne sitten "hyppäävät pilviin", kun ne vastavaikuttajahormonit ryhtyvät "hommiin"- ehkä vältyt siten pistämiseltäkin...toivon niin! Olen kai jossain tuolla kertonutkin, että itsekin olen tehnyt sellaisen havainnon, että kun minulla laskee vs 4:n ja olen oireinen,ja sitten syön tai juon jotakin, vs nousee hetkessä huomattavasti korkeammalle, kuin silloin, jos se lähtee yli 5:stä, eli omalta paastotasoltani- eli sekin osoittaa sitä, että minulla todella on niitä vastavaikuttajia "töissään" jo noilla 4:n arvoilla, vaikka lääkärit edellyttävä niitä matalampia arvoja, jotta "kyse voi olla hypoglykemiasta".

Todella vaikea sinulla on varmaan etukäteen tietää, milloin pitäisi pistää. Niillä, joilla on varmasti ja pysyvästi 1-tyypin diabetes on takuulla helpompaa, kuin sinulla nyt, koska heidän ei tarvitse miettiä, miten haima kulloinkin reagoi ja minkä verran se erittää insuliinia...

Kerro kuulumisiasi ja havaintojasi- mielenkiinnolla niitä luen.

Hyviä vointeja ja vähän hypoja! ;)

Lue lisää

ja olo oli aivan loistava ruuan jälkeen, kun yleensä suurempien aterioiden jälkeen on ihmeen hömelö ja ähky olo :). Kahden tunnin arvo oli 5,9 ja hyposta ei ainakaan vielä tietoa. Yleensä olen hypoillut kolmen-neljän tunnin kuluttua ruuasta ja nyt on kolme kulunut. Mittailin muutaman päivän arvojani ja sen perusteella pistin aterialla, jolla sokerit tuntui nousevan eniten. Ihan joka aterialla en aio jatkossakaan pistää, vaan sillä, jolla syön eniten. Huomasin myös, että liikunta pudottaa sokereita aika reippaasti minulla, eli jätän pistämättä, jos olen menossa liikkumaan.

Sanoit että lääkäreiden mukaan hypo-oireita tulee vasta alle 2,8 arvolla. Sinulle on täytynyt sattua tosi huono lääkäri/lääkäreitä. Kun minä sain ohjeeksi että alle neljän saa jo oireita ja sen alle ei saa pudota ja että alle kolmen ei terveillä ainakaan putoa ja se ois jo suht kriittistäkin? Tosin juttelin diabeteshoitajan kanssa, jolla on varmaan rutkasti enempi kokemusta näistä, koska hän pääasiassa hoitoja ohjeistaa. Mutta joka tapauksessa voisin hyppiä riemusta kun pystyy kerrankin syömään _paljon_ ilman sokereiden pomppimista :). Jos nyt painoakin sais vähän lisää, kun pystyy syömäänkin taas kaikkea ilman pelkoa ketoasidoosista.

Ei oo muuten mun verikokeet vielä valmistuneet, mut jos toi insuliini tekee noin paljon paremman olon, niin en kyllä siitä ihan mielelläni luovu, vaikka kokeet näyttäiskin olevan kunnossa :o.

petal kirjoitti:

ja olo oli aivan loistava ruuan jälkeen, kun yleensä suurempien aterioiden jälkeen on ihmeen hömelö ja ähky olo :). Kahden tunnin arvo oli 5,9 ja hyposta ei ainakaan vielä tietoa. Yleensä olen hypoillut kolmen-neljän tunnin kuluttua ruuasta ja nyt on kolme kulunut. Mittailin muutaman päivän arvojani ja sen perusteella pistin aterialla, jolla sokerit tuntui nousevan eniten. Ihan joka aterialla en aio jatkossakaan pistää, vaan sillä, jolla syön eniten. Huomasin myös, että liikunta pudottaa sokereita aika reippaasti minulla, eli jätän pistämättä, jos olen menossa liikkumaan.

Sanoit että lääkäreiden mukaan hypo-oireita tulee vasta alle 2,8 arvolla. Sinulle on täytynyt sattua tosi huono lääkäri/lääkäreitä. Kun minä sain ohjeeksi että alle neljän saa jo oireita ja sen alle ei saa pudota ja että alle kolmen ei terveillä ainakaan putoa ja se ois jo suht kriittistäkin? Tosin juttelin diabeteshoitajan kanssa, jolla on varmaan rutkasti enempi kokemusta näistä, koska hän pääasiassa hoitoja ohjeistaa. Mutta joka tapauksessa voisin hyppiä riemusta kun pystyy kerrankin syömään _paljon_ ilman sokereiden pomppimista :). Jos nyt painoakin sais vähän lisää, kun pystyy syömäänkin taas kaikkea ilman pelkoa ketoasidoosista.

Ei oo muuten mun verikokeet vielä valmistuneet, mut jos toi insuliini tekee noin paljon paremman olon, niin en kyllä siitä ihan mielelläni luovu, vaikka kokeet näyttäiskin olevan kunnossa :o.

Lue lisää

että on olemassa noita "normaaleja" raja-arvoja, mutta kuitenkin, kun ne alittuvat tai ylittyvät, ei sekään riitä "todistamaan" lääkäreille yms.henkilöille, että kaikki ei ole kunnossa, tai että on oireita.
Kaikesta huolimatta ja kaiken lisäksi on siis kuitenkin olemassa paljon tietoa ja ihmisten kokemuksia siitä, että oireita voi tulla korkeammillakin arvoilla, ja että enemmänkin oireiden syntyyn vaikuttaa verensokerin laskun paljous/nopeus.

Olen itsekin siis todennut, että lääkärien (useiden) käsitys normaalin verensokerin alarajasta (jota matalammissa arvoissa voi tulla oireita) vaihtelee paljon. Yhden mielestä tuo raja on 4 ja toisen mielestä se "maaginen" 2,8!

Minulle tehtiin tässä pari vuotta sitten 72tunnin paastokoe, jossa siis katsottiin, kuinka alas verensokerini laskee paastossa. Ensin minulle sanottiin, että koe keskeytetään, jos verensokeri laskee alle 4:n ja tuntuu pahalta. No, sitten se laski ja minulla alkoi olemaan oireita. Minulle todettiinkin, että lääkäri oli sanonut, että keskeytetään, jos vs laskee alle kolmen, tai on todella niin paha olla, että en pysty jatkamaan.

Olin tuohon mennessä jo ilmoittanut hoitajille, että minua heikottaa, ja että en tahdo pystyä käymään edes wc:ssa, koska sydän alkaa hakkamaan pienestäkin liikkumisesta. Kertomani vahvistettiin EKG:lla, jossa näkyi nopealyöntisyyskohtaus. Jatkettin koetta kuitenkin vielä, koska vs oli yli 3.

Ilmoitin sitten seuraavana yönä, puolenyön aikaan, että nyt on niin huono olo, että haluan lopettaa ja juoda mehua. Mutta, mutta... hoitaja alkoi inttämään, että sinulla on kuule vielä kaksi verikoetta jäljellä (4tunnin välein), eikä verensokerisi ole tarpeeksi matala. Sanoin, että vaikka ei olisi niin tiedän kokemuksesta ja siis oireista, että tarvitsen sitä mehua NYT HETI! Hoitaja ei uskonut. Onneksi erinäisten käänteiden jälkeen paikalle tuli laboratoriosta verikokeen ottaja. Hän kokeili ensitöikseen ihoani ja kysyi, olinko huonovointinen, ja sanoi, että hänestä näyttää, että kaikki ei ole kunnossa. Hän otti verensokerini pikamittarilla. Lukema oli 2,6 (myöh. valm. laboratoriotulos 2,8). Toinen heistä siis näki heti päältä, että kaikki ei ole kunnossa (en ehtinyt sanoa mitään), mutta toiselle ei riittänyt ulkoisten merkkien lisäksi edes oma kertomani siitä, että nyt on todella huono olo. Kerroin viimeksi mainitulle hoitajalle mm. siis noista rytmihäiriöistä ja pahoista näköhäiriöistä- kylmänhikisyys ja vapina olivat todettavissa ihan muutenkin...

On arpapeliä, millaisten lääkärien ja hoitajien "kynsiin" joutuu. Hyvällä tuurilla ihmistä kuunnellaan, tutkitaan ja hoidetaan- huonolla tuurilla ei edes kuunnella!

Kiva, että insuliini parantaa oloasi. Kerrohan kuulumisiasi taas!

petal kirjoitti:

ja olo oli aivan loistava ruuan jälkeen, kun yleensä suurempien aterioiden jälkeen on ihmeen hömelö ja ähky olo :). Kahden tunnin arvo oli 5,9 ja hyposta ei ainakaan vielä tietoa. Yleensä olen hypoillut kolmen-neljän tunnin kuluttua ruuasta ja nyt on kolme kulunut. Mittailin muutaman päivän arvojani ja sen perusteella pistin aterialla, jolla sokerit tuntui nousevan eniten. Ihan joka aterialla en aio jatkossakaan pistää, vaan sillä, jolla syön eniten. Huomasin myös, että liikunta pudottaa sokereita aika reippaasti minulla, eli jätän pistämättä, jos olen menossa liikkumaan.

Sanoit että lääkäreiden mukaan hypo-oireita tulee vasta alle 2,8 arvolla. Sinulle on täytynyt sattua tosi huono lääkäri/lääkäreitä. Kun minä sain ohjeeksi että alle neljän saa jo oireita ja sen alle ei saa pudota ja että alle kolmen ei terveillä ainakaan putoa ja se ois jo suht kriittistäkin? Tosin juttelin diabeteshoitajan kanssa, jolla on varmaan rutkasti enempi kokemusta näistä, koska hän pääasiassa hoitoja ohjeistaa. Mutta joka tapauksessa voisin hyppiä riemusta kun pystyy kerrankin syömään _paljon_ ilman sokereiden pomppimista :). Jos nyt painoakin sais vähän lisää, kun pystyy syömäänkin taas kaikkea ilman pelkoa ketoasidoosista.

Ei oo muuten mun verikokeet vielä valmistuneet, mut jos toi insuliini tekee noin paljon paremman olon, niin en kyllä siitä ihan mielelläni luovu, vaikka kokeet näyttäiskin olevan kunnossa :o.

Lue lisää

Löysin tällaista tietoa noista raja-arvoista, joista on ollut keskustelua. Vaikka artikkeli käsitteleekin varsinaisesti oireetonta hypoglykemiaa, on siinä kuvattu hyvin se, mitä nykytiedon mukaan tapahtuu ihmisen kehossa, missäkin arvoissa.

"Kun verensokeri laskee noin 4 mmol/l tasolle, verensokeritasoa nostavien hormonien (glukagoni, adrenaliini, kasvuhormoni ja kortisoli/ACTH) eritys aktivoituu samanaikaisesti autonomisen hermoston neurotransmittareiden vapautumisen kanssa (noradrenaliini ja asetylkoliini).

Jos verensokeri laskee edelleen noin 3,4 mmol/l tasolle, erittyneiden katekoliamiineiden ja asetylkoliinin taso riittää aiheuttamaan autonomiset oireet (hikoilu, vapina, nälkä, levottomuus ja tykytys). Nämä oireet ovat pääasiassa neurotransmittareiden aiheuttamia eivätkä johdu lisämunuaisen erityksen lisääntymisestä. Tämän tasoinen autonomisen hermoston aktivaatio lienee tarkoitettu tiedostettua hypoglykemian korjausta (syöntiä) varten, koska välittäjäaineiden blokeeraaminen ei johda verensokerin korjaantumiseen.

Keskushermosto-oireet (heikkous, näön hämärtyminen, uneliaisuus, sekavuus ja huimaus) ja kognitiivisten toimintojen häiriöt alkavat yleensä noin 2,8 mmol/l verensokeritasolla. Oireettomalla hypoglykemialla tarkoitetaan tilaa, jossa autonomisen hermoston oireet puuttuvat tai niitä ei tunnisteta (1)."

-JORMA LAHTELA-

http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=510


Kaikki oireet ovat kyllä hyvin tuttuja, mutta noita raja-arvoja, joissa oireet ilmaantuvat, en allekirjoittaisi...

Olisi kiva tietää, missäköhän lukemissa ovat verensokerini olleet, kun olen joskus saanut liiallisen liikunnan jälkeen, seuraavana yönä, aivan ihme säpsähdyksiä (kouristuksia?)- kun esim. olen ollut koukistamassa kättäni, se onkin iskeytynytkin suoraksi. Tuon oireen aikana ovat kyllä muutkin oireet olleet poikkeuksellisen rajuja ja näkökin niin huonona, että olen nähnyt enemmän "lumisadetta", kuin mitään sen takaa.
Onneksi noita pahimpia oireita ei ole juurikaan ollut sen jälkeen, kun olen lopettanut liian liikkumisen ja itseni rasittamisen päivisin. Harmi vain, että liikunta ja liikunnalliset harrastukset piti tämän riesan vuoksi lopettaa!!!

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Löysin tällaista tietoa noista raja-arvoista, joista on ollut keskustelua. Vaikka artikkeli käsitteleekin varsinaisesti oireetonta hypoglykemiaa, on siinä kuvattu hyvin se, mitä nykytiedon mukaan tapahtuu ihmisen kehossa, missäkin arvoissa.

"Kun verensokeri laskee noin 4 mmol/l tasolle, verensokeritasoa nostavien hormonien (glukagoni, adrenaliini, kasvuhormoni ja kortisoli/ACTH) eritys aktivoituu samanaikaisesti autonomisen hermoston neurotransmittareiden vapautumisen kanssa (noradrenaliini ja asetylkoliini).

Jos verensokeri laskee edelleen noin 3,4 mmol/l tasolle, erittyneiden katekoliamiineiden ja asetylkoliinin taso riittää aiheuttamaan autonomiset oireet (hikoilu, vapina, nälkä, levottomuus ja tykytys). Nämä oireet ovat pääasiassa neurotransmittareiden aiheuttamia eivätkä johdu lisämunuaisen erityksen lisääntymisestä. Tämän tasoinen autonomisen hermoston aktivaatio lienee tarkoitettu tiedostettua hypoglykemian korjausta (syöntiä) varten, koska välittäjäaineiden blokeeraaminen ei johda verensokerin korjaantumiseen.

Keskushermosto-oireet (heikkous, näön hämärtyminen, uneliaisuus, sekavuus ja huimaus) ja kognitiivisten toimintojen häiriöt alkavat yleensä noin 2,8 mmol/l verensokeritasolla. Oireettomalla hypoglykemialla tarkoitetaan tilaa, jossa autonomisen hermoston oireet puuttuvat tai niitä ei tunnisteta (1)."

-JORMA LAHTELA-

http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=510


Kaikki oireet ovat kyllä hyvin tuttuja, mutta noita raja-arvoja, joissa oireet ilmaantuvat, en allekirjoittaisi...

Olisi kiva tietää, missäköhän lukemissa ovat verensokerini olleet, kun olen joskus saanut liiallisen liikunnan jälkeen, seuraavana yönä, aivan ihme säpsähdyksiä (kouristuksia?)- kun esim. olen ollut koukistamassa kättäni, se onkin iskeytynytkin suoraksi. Tuon oireen aikana ovat kyllä muutkin oireet olleet poikkeuksellisen rajuja ja näkökin niin huonona, että olen nähnyt enemmän "lumisadetta", kuin mitään sen takaa.
Onneksi noita pahimpia oireita ei ole juurikaan ollut sen jälkeen, kun olen lopettanut liian liikkumisen ja itseni rasittamisen päivisin. Harmi vain, että liikunta ja liikunnalliset harrastukset piti tämän riesan vuoksi lopettaa!!!

Lue lisää

Asiasta on näinkin jyrkkää näkemystä lääkäreillä:

http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?id=900&expertShow=531&nocach
"Liian alhainen verensokeri eli hypoglykemia määritellään niin että verensokerin (plasman sokeripitoisuus) täytyy olla alle 2,8 mmol/l ja lisäksi täytyy esiintyä matalan sokeritason aiheuttamia ongelmia (sydämentykytys, hikoilu, vapina, päänsärky, näköhäiriöt, väsymys)."

Huom!: "...täytyy olla alle 2,8 mmol/l"!


http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?id=900&expertShow=415&nocache=nocache#chosen
"Matalaa verensokeria voi esiintyä diabeteksen yhteydessä, mutta silloin siihen on syynä liian suuri lääkeannos. Jos diabeteslääkkeitä ei ole käytössä verensokeri ei laske liian alas."


Vrt. näihin tietoihin:

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypoglycemia.html
"If the blood glucose level drops rapidly i.e., greater than 1.6mm/L (30mg per 100ml) in 1/2 an hour or greater than 2.6mm/L (50mg per 100ml) in 1 hour, then Relative Hypoglycemia exists."

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypoglycemia.htm
"The rate of drop in blood sugar is ignored - the lowest glucose level is important, but the rate of drop is just as important. Falling too rapidly from high-normal to low-normal represents poor regulation and will give symptoms."


http://www.fred.net/slowup/hai147.html
"I learned that Dr. Harris had originally named the condition "Hyperinsulinism and Dysinsulinism" and that these were more correct terms than the "hypoglycemia" he adopted later. I also learned from the R. H. Williams "Textbook of Endocrinology" that the most dramatic symptoms of hypoglycemia do not coincide with a low glucose nadir (the lowest point on the GTT) at all, but with a rapid fall in blood glucose."
_________________________________________________

http://www.joyfullivingservices.com/hypoglycemia.html
“Hypoglycemia can mimic almost every medical problem in the book! Only in recent years has its true nature come to light. It is a disease that doctors used to dismiss by saying, "It's all in your head" because they simply didn't know enough about the condition to recognize the true problem.”

http://www.hypoglycemia-treatment-info.com/reactive-hypoglycemia.htm¨
”Relative Hypoglycemia:
With relative hypoglycemia your blood sugar level is generally lower than your fasting level, though it does not drop as sharply as with reactive hypoglycemia. People with this type are often misdiagnosed as normal.”

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Asiasta on näinkin jyrkkää näkemystä lääkäreillä:

http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?id=900&expertShow=531&nocach
"Liian alhainen verensokeri eli hypoglykemia määritellään niin että verensokerin (plasman sokeripitoisuus) täytyy olla alle 2,8 mmol/l ja lisäksi täytyy esiintyä matalan sokeritason aiheuttamia ongelmia (sydämentykytys, hikoilu, vapina, päänsärky, näköhäiriöt, väsymys)."

Huom!: "...täytyy olla alle 2,8 mmol/l"!


http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?id=900&expertShow=415&nocache=nocache#chosen
"Matalaa verensokeria voi esiintyä diabeteksen yhteydessä, mutta silloin siihen on syynä liian suuri lääkeannos. Jos diabeteslääkkeitä ei ole käytössä verensokeri ei laske liian alas."


Vrt. näihin tietoihin:

http://www.hypoglycemia.asn.au/articles/testing_hypoglycemia.html
"If the blood glucose level drops rapidly i.e., greater than 1.6mm/L (30mg per 100ml) in 1/2 an hour or greater than 2.6mm/L (50mg per 100ml) in 1 hour, then Relative Hypoglycemia exists."

http://www.alternativementalhealth.com/articles/hypoglycemia.htm
"The rate of drop in blood sugar is ignored - the lowest glucose level is important, but the rate of drop is just as important. Falling too rapidly from high-normal to low-normal represents poor regulation and will give symptoms."


http://www.fred.net/slowup/hai147.html
"I learned that Dr. Harris had originally named the condition "Hyperinsulinism and Dysinsulinism" and that these were more correct terms than the "hypoglycemia" he adopted later. I also learned from the R. H. Williams "Textbook of Endocrinology" that the most dramatic symptoms of hypoglycemia do not coincide with a low glucose nadir (the lowest point on the GTT) at all, but with a rapid fall in blood glucose."
_________________________________________________

http://www.joyfullivingservices.com/hypoglycemia.html
“Hypoglycemia can mimic almost every medical problem in the book! Only in recent years has its true nature come to light. It is a disease that doctors used to dismiss by saying, "It's all in your head" because they simply didn't know enough about the condition to recognize the true problem.”

http://www.hypoglycemia-treatment-info.com/reactive-hypoglycemia.htm¨
”Relative Hypoglycemia:
With relative hypoglycemia your blood sugar level is generally lower than your fasting level, though it does not drop as sharply as with reactive hypoglycemia. People with this type are often misdiagnosed as normal.”

Lue lisää

tietoa... Minua kyllä diabeteshoitaja uskoi, ja itse asiassa muutkin, kun olen kertonut hypoista, vaikka insuliinia ei ole ollutkaan aiemmin käytössä. Ja hän nimenomaan painotti tota nelosta raja-arvona, että en saa päästää sen alle tai tulee oireita. Olen varmaan jankuttanut tätä samaa jo viime viesteissä :).

Muuten mä kyl joudun valitettavasti allekirjoittamaan tuon raja-arvon, mulla siis oireita tulee vasta kun laskee alle neljän ja sillonkin suht lievinä. Tänään mittasin piruuttani ennen ruokaa arvon 4,1, joka ei vielä minulla oirehtinut, muuta kun että oli vähän nälkä, mikä nyt oli varmaan siks kun oli oikeestikin nälkä eikä vaan hypo :).

Mutta löysin mielenkiintosen linkin harvemmasta diabetesmuodosta, jonka oireisiin luetaan hypotkin, vaikka ei insuliinilääkitystä olekaan. Käys lukemassa: http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/tietoa_perinnollisista_taudeista/tietolehtiset/mody-diabetes/

Musta alkaa tuntua, että mulla onkin toi, koska mitään äkillistä romahtamista ei ole tapahtunut enkä ole kakkostyyppinenkään ja olen hypojen muodossa oirehtinut sieltä teini-iästä lähtien... samoin tuo ruuan jälkeen korkee verensokeri (joka nopsaan kyllä laskee normaalille tasolle), mutta ihan ok paastotaso (vaikkakin sekin on nyt alkanut kohota) kuulostaa tutulta. Huonompi juttu on vaan se, että toi on ton mukaan erittäin perinnöllistä enkä mä tiedä ketään sukulaista, jolla ois mitään diabetesta. Diagnoosin saamiseks tarvittais varmaan joku muukin suvusta, jolla toi on. Tosin vanhempaa sukupolveahan on jo kuollut eikä ole tietoa mitä heillä on ollut ja loput eivät kerro mitä heillä on. Vasta sairastuttuani kilpparisairauteenkin sain tietää että yhellä sukulaisella on ollut kilpirauhasen kanssa ongelmia. Great. Ois voinu aiemmin kertoa niin mullakin se ois löydetty nopeemmin, kun sekin on periytyvää :).

petal

petal kirjoitti:

tietoa... Minua kyllä diabeteshoitaja uskoi, ja itse asiassa muutkin, kun olen kertonut hypoista, vaikka insuliinia ei ole ollutkaan aiemmin käytössä. Ja hän nimenomaan painotti tota nelosta raja-arvona, että en saa päästää sen alle tai tulee oireita. Olen varmaan jankuttanut tätä samaa jo viime viesteissä :).

Muuten mä kyl joudun valitettavasti allekirjoittamaan tuon raja-arvon, mulla siis oireita tulee vasta kun laskee alle neljän ja sillonkin suht lievinä. Tänään mittasin piruuttani ennen ruokaa arvon 4,1, joka ei vielä minulla oirehtinut, muuta kun että oli vähän nälkä, mikä nyt oli varmaan siks kun oli oikeestikin nälkä eikä vaan hypo :).

Mutta löysin mielenkiintosen linkin harvemmasta diabetesmuodosta, jonka oireisiin luetaan hypotkin, vaikka ei insuliinilääkitystä olekaan. Käys lukemassa: http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/tietoa_perinnollisista_taudeista/tietolehtiset/mody-diabetes/

Musta alkaa tuntua, että mulla onkin toi, koska mitään äkillistä romahtamista ei ole tapahtunut enkä ole kakkostyyppinenkään ja olen hypojen muodossa oirehtinut sieltä teini-iästä lähtien... samoin tuo ruuan jälkeen korkee verensokeri (joka nopsaan kyllä laskee normaalille tasolle), mutta ihan ok paastotaso (vaikkakin sekin on nyt alkanut kohota) kuulostaa tutulta. Huonompi juttu on vaan se, että toi on ton mukaan erittäin perinnöllistä enkä mä tiedä ketään sukulaista, jolla ois mitään diabetesta. Diagnoosin saamiseks tarvittais varmaan joku muukin suvusta, jolla toi on. Tosin vanhempaa sukupolveahan on jo kuollut eikä ole tietoa mitä heillä on ollut ja loput eivät kerro mitä heillä on. Vasta sairastuttuani kilpparisairauteenkin sain tietää että yhellä sukulaisella on ollut kilpirauhasen kanssa ongelmia. Great. Ois voinu aiemmin kertoa niin mullakin se ois löydetty nopeemmin, kun sekin on periytyvää :).

petal

Lue lisää

tietoa oli linkin takana.

"Muuten mä kyl joudun valitettavasti allekirjoittamaan tuon raja-arvon, mulla siis oireita tulee vasta kun laskee alle neljän ja sillonkin suht lievinä."
Voitkin varmasti allekirjoittaa tuon raja-arvon OMALTA kohdaltasi, mutta yleisenä raja-arvona sitä EI SAA (saisi) kukaan allekirjoittaa, koska asian ydin piilee juuri siinä, että raja-arvo, jolla kukin saa oireita, ON YKSILÖLLINEN, ja hypo-oireiden
ilmaantuminen riippuu asiantuntijoiden mukaan enemmän muista tekijöistä, eli verensokerivaihtelujen nopeudesta ja suuruudesta, kuin siitä, kuinka alas (matalaan arvoon) verensokeri laskee! Hypoglykemian asiantuntijat puhuvat myöskin hypoglykemiaherkkyydestä, joka on yksilöllinen, eli toinen saa oireita (rajujakin) pienemmillä vs-vaihteluilla, kuin toinen.

En ole saanut oikein selkeää kuvaa verensokeriesi vaihteluista ja niiden nopeudesta ja suuruudesta (paitsi sokerirasituksestasi), mutta tuolta antamieni linkkien takaahan löytyy ne hypoglykemian (mm.relative) diagnosointikriteerit, ja jotta diagnoosin voi saada (pitäsi voida), verensokerin ei tarvitse laskea alle minkään "normaalin" raja-arvon.

Sinulla voi hyvinkin olla tuollainen MODY-diabetes, joka löytyy tuolta linkin takaa. Minulla taas kaikki oireet ja nuo verensokerien vaihtelut ym. sopii täydellisesti tuohon relative hypoglykemiaan. Kun verensokerivaihteluni piirtää käyräksi, on tuo käyrä aivan samanlainen, kuin Paavo Airola esittää sen olevan hypoglykemian eräässä muodossa. Silti olemme kohtalotovereita; "sokerivaivaisia";) molemmat, joten mielelläni lukisin kokemuksiasi ja kuulumisiasi edelleen (joten älä häivy täältäkään), mutta sinun kannattaisi käydä kohtauspaikan keskusteluissa, jos et jo ole käynytkin, koska siellä varmasti on ihmisiä, jotka ovat vielä enemmän samassa veneessä kanssasi ja ehkä niitä MODY-diabetestakin sairastavia.

Kun sinulla oli siinä sokerirasituksessasi se korkein arvo 19, jos oikein muistan, niin kiinnostaisi tietää, että saatko omissa mittauksissasi useinkin kiinni noin korkeita arvoja, tai millaisia arvoja ja kuinka nopeita vs-vaihteluja yleensä saat kiinni? Niin ja kuinka usein olet pistänyt insuliinia ja onko kokemus siitä edelleen hyvä?

Ketjun aloittaja kirjoitti:

tietoa oli linkin takana.

"Muuten mä kyl joudun valitettavasti allekirjoittamaan tuon raja-arvon, mulla siis oireita tulee vasta kun laskee alle neljän ja sillonkin suht lievinä."
Voitkin varmasti allekirjoittaa tuon raja-arvon OMALTA kohdaltasi, mutta yleisenä raja-arvona sitä EI SAA (saisi) kukaan allekirjoittaa, koska asian ydin piilee juuri siinä, että raja-arvo, jolla kukin saa oireita, ON YKSILÖLLINEN, ja hypo-oireiden
ilmaantuminen riippuu asiantuntijoiden mukaan enemmän muista tekijöistä, eli verensokerivaihtelujen nopeudesta ja suuruudesta, kuin siitä, kuinka alas (matalaan arvoon) verensokeri laskee! Hypoglykemian asiantuntijat puhuvat myöskin hypoglykemiaherkkyydestä, joka on yksilöllinen, eli toinen saa oireita (rajujakin) pienemmillä vs-vaihteluilla, kuin toinen.

En ole saanut oikein selkeää kuvaa verensokeriesi vaihteluista ja niiden nopeudesta ja suuruudesta (paitsi sokerirasituksestasi), mutta tuolta antamieni linkkien takaahan löytyy ne hypoglykemian (mm.relative) diagnosointikriteerit, ja jotta diagnoosin voi saada (pitäsi voida), verensokerin ei tarvitse laskea alle minkään "normaalin" raja-arvon.

Sinulla voi hyvinkin olla tuollainen MODY-diabetes, joka löytyy tuolta linkin takaa. Minulla taas kaikki oireet ja nuo verensokerien vaihtelut ym. sopii täydellisesti tuohon relative hypoglykemiaan. Kun verensokerivaihteluni piirtää käyräksi, on tuo käyrä aivan samanlainen, kuin Paavo Airola esittää sen olevan hypoglykemian eräässä muodossa. Silti olemme kohtalotovereita; "sokerivaivaisia";) molemmat, joten mielelläni lukisin kokemuksiasi ja kuulumisiasi edelleen (joten älä häivy täältäkään), mutta sinun kannattaisi käydä kohtauspaikan keskusteluissa, jos et jo ole käynytkin, koska siellä varmasti on ihmisiä, jotka ovat vielä enemmän samassa veneessä kanssasi ja ehkä niitä MODY-diabetestakin sairastavia.

Kun sinulla oli siinä sokerirasituksessasi se korkein arvo 19, jos oikein muistan, niin kiinnostaisi tietää, että saatko omissa mittauksissasi useinkin kiinni noin korkeita arvoja, tai millaisia arvoja ja kuinka nopeita vs-vaihteluja yleensä saat kiinni? Niin ja kuinka usein olet pistänyt insuliinia ja onko kokemus siitä edelleen hyvä?

Lue lisää

Rasituksen korkein arvo 19 on edelleen korkein arvo mitä multa on ikinä mitattu. Itse olen saanut maksimissaan n. 11 arvoja kiinni, mutta olen sitä mieltä, että jos söisin pizzan enkä pistäisi niin sokeri nousisi taatusti tuonne 19 vähintään. En vain uskalla enää tehdä niin että jätän pistämättä, jos syön tuhdisti. Matalin arvo, jonka olen saanut kiinni on 3,9 ja se ei seurannut pistämisestä. Tuolloin oireet oli kuitenkin lievät. Pahoja oireita en ole saanut tänä aikana kun olen omistanut mittarin. Mutta siis olen saanut joskus paljon pahempia oireita, kun tuolla 3,9 arvolla, joten taatusti sokerit ovat käyneet jossain kolmosen kieppeillä ainakin. Voisi kyllä joskus mielenkiinnosta pitkittää syömistä jos tuntuu että hypo iskisi ja mitata millä arvolla vielä pysyn tolpillani :). En tiä onko siinä vaan järkee saattaa itseään tahallaan heikkoon kuntoon. Insuliini on auttanut noihin korkeahkoihin arvoihin siten, että kun ne aiemmin olivat n. 10-11 ruuan jälkeen niin nyt ne ovat olleet siinä 5.9-9.1 riippuen siitä mitä olen syönyt. Olenkin tullut siihen tulokseen, että minun pitäisi hiilaripainotteisella aterialla lisätä yksi yksikkö insuliinia, mutta kokemukset ovat siis edelleen hyvät siitä. Jaksan keskittyä asioihin ruokailun jälkeenkin ja tota puhuen, hypoja on ollut vähemmän, kun verensokeri ei pääse sahausliikkeeseen.

Diabeteshoitaja muuten sanoi että ilman lääkitystä olevan ihmisen hypot voivat johtua siitä että haima vetelee viimeisiään ja kiukuttelee ennenkö lakkaa kokonaan toimimasta :).

Kävin kohtauspaikalla vilkuilemassa, mutta en uskaltanut vielä ottaa osaa keskusteluun kun tarkempi oma diagnoosi on hakusessa ja haluan tietää mikä minua vaivaa ennenkö alan siellä höpöttämään :).

Kyllä mä jatkan käymistä täällä, nyt on vaan kiirusta töissä, mutta yritän silti kävästä silloin tällöin :).

Lumimies kirjoitti:

Olenkohan nyt kritiikitön, mutta löysin hyllystäni lukematta jääneen teoksen, Jyrki Penttisen Arginiini. Se on ilmestynyt 1997 ja käsittelee provosoivasti arginiini-aminohapon mahdollista avainasemaa sekä kohonneen verenpaineen, korkean kolesterolin että verensokerikysymyksen lääkkeettömän hoidon kentässä.Provosoivasti sikäli, että monen näihin asioihin liittyvän virallisen hoito-ohjeen jäljet vievät lääketeollisuuden eduntavoitteluun päin.Esim sivulla 111 tuntui liippaavan läheltä tätä meidänkin kysymystämme (jos ymmärsin oikein).Kannattaa käyttää arginiinia hakusanana Googlessa.

Lue lisää

Olen etsinyt tietoa tuosta arginiinista, mutta en ole vielä oikein päässyt jyvälle siitä...

Varsinainen asiani on kuitenkin se, että kun olet kertonut niistä ihollasi esiintyvistä tuntemuksista, niin minulla pisti tuolla silmään tämä asia:
http://www.hypoglycemia.asn.au/index.html
"This web site looks at the various aspects of hypoglycemia (click on the word hypoglycemia for information on what it actually is)..."
Klikkaapa tuosta kohdasta tuota hypoglykemia sanaa, niin löydät avautuvalta sivulta luettelon oireista, joita hypoglykeemikoilla esiintyy.

Yksi noista oireista on tämä:"Itching and crawling sensation on skin"
Tuo itching on tietääkseni suomeksi kutiseva, sensation on tuntemus/aistimus, mutta entä sitten...crawling? Sanakirjan mukaan crawl=ryömintä, matelu (myös kuv). Mitä tarkoittaa sitten crawling sensation on skin? Suoraan suomennettuna kuulostaisi erikoiselta, mutta tarkoittaakohan tuo kuvaus kuitenkin sitä, mitä sinäkin olet yrittänyt kertoa..? Olet kirjoittanut hyönteismäisistä kosketusaistimuksista iholla. Hmmm.., mikään hyönteinen ei kai matele, mutta jos oletkin vain sekoittanut hyönteiset ja matelijat..;)

Osaako kukaan ihan oikeasti suomentaa tuota kuvausta?

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Olen etsinyt tietoa tuosta arginiinista, mutta en ole vielä oikein päässyt jyvälle siitä...

Varsinainen asiani on kuitenkin se, että kun olet kertonut niistä ihollasi esiintyvistä tuntemuksista, niin minulla pisti tuolla silmään tämä asia:
http://www.hypoglycemia.asn.au/index.html
"This web site looks at the various aspects of hypoglycemia (click on the word hypoglycemia for information on what it actually is)..."
Klikkaapa tuosta kohdasta tuota hypoglykemia sanaa, niin löydät avautuvalta sivulta luettelon oireista, joita hypoglykeemikoilla esiintyy.

Yksi noista oireista on tämä:"Itching and crawling sensation on skin"
Tuo itching on tietääkseni suomeksi kutiseva, sensation on tuntemus/aistimus, mutta entä sitten...crawling? Sanakirjan mukaan crawl=ryömintä, matelu (myös kuv). Mitä tarkoittaa sitten crawling sensation on skin? Suoraan suomennettuna kuulostaisi erikoiselta, mutta tarkoittaakohan tuo kuvaus kuitenkin sitä, mitä sinäkin olet yrittänyt kertoa..? Olet kirjoittanut hyönteismäisistä kosketusaistimuksista iholla. Hmmm.., mikään hyönteinen ei kai matele, mutta jos oletkin vain sekoittanut hyönteiset ja matelijat..;)

Osaako kukaan ihan oikeasti suomentaa tuota kuvausta?

Lue lisää

myös kylmät väreet, mutta kun se on rinnastettu ja-sanalla tuohon kutinaan niin veikkaan määkin että tarkottaa sitä että ihan kun joku ötökkä kävelis iholla, mutta mitään ötökkää ei kuitenkaan näy. Joku pistelevä/kihelmöivä/kihisevä voi olla ihan ok sana.

t: petal

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Olen etsinyt tietoa tuosta arginiinista, mutta en ole vielä oikein päässyt jyvälle siitä...

Varsinainen asiani on kuitenkin se, että kun olet kertonut niistä ihollasi esiintyvistä tuntemuksista, niin minulla pisti tuolla silmään tämä asia:
http://www.hypoglycemia.asn.au/index.html
"This web site looks at the various aspects of hypoglycemia (click on the word hypoglycemia for information on what it actually is)..."
Klikkaapa tuosta kohdasta tuota hypoglykemia sanaa, niin löydät avautuvalta sivulta luettelon oireista, joita hypoglykeemikoilla esiintyy.

Yksi noista oireista on tämä:"Itching and crawling sensation on skin"
Tuo itching on tietääkseni suomeksi kutiseva, sensation on tuntemus/aistimus, mutta entä sitten...crawling? Sanakirjan mukaan crawl=ryömintä, matelu (myös kuv). Mitä tarkoittaa sitten crawling sensation on skin? Suoraan suomennettuna kuulostaisi erikoiselta, mutta tarkoittaakohan tuo kuvaus kuitenkin sitä, mitä sinäkin olet yrittänyt kertoa..? Olet kirjoittanut hyönteismäisistä kosketusaistimuksista iholla. Hmmm.., mikään hyönteinen ei kai matele, mutta jos oletkin vain sekoittanut hyönteiset ja matelijat..;)

Osaako kukaan ihan oikeasti suomentaa tuota kuvausta?

Lue lisää

Hei.Kiitos antoisasta linkistä. Minä tulkitsin tuon crawling-sanan vain ötökkämäiseksi harhatuntemukseksi.(En sekoita eri otuksia koska olen oikeasti hyönteistuntija :-)). Iholla tuntuu joskus puolen sekunnin "tuuletus" kuin ilmavirta hyönteisen siivistä ja sitten kevyt kosketus tai joskus pitkäaikaisempi kutina. Joskus olen unohtanut, ettei ole kesä ja olen läntännyt kämmenellä otsaani kuin tappaakseni paarman.Nämä aistimukset rajoittuvat yleensä kasvoihin ja kädenselkiin.
Olen päätynyt oman tilani perimmäistä syytä miettiessäni henkisiin tekijöihin mihin linkkisikin viittasi. Tietenkin voi olla vaikeaa erottaa syytä ja seurausta toisistaan. Minulla on alhaisehko itsekuva ja varsin usein perustyytymätön tunnelma. Toisaalta noteeraan hyvin pienet tapahtumat elämässäni merkityksellisiksi. Siihen mahtuu sitten sekä kielteisiä että myönteisiä kokemuksia. Olen muutosvastarintaan taipuvainen ja isot elämänmuutokset ovat minulle myrkkyä. Kannan prikaatin murheita kuten on tapana sanoa.Oireeni itse asiassa alkoivat elämänmuutoksen tapahduttua.


Arginiinista: Mainitsemani kirja avaisi tosiaankin mielenkiintoisen ikkunan. Suomalaisessa ruokavaliossa olisi sen mukaan puutos yleistä juuri tämän aminohapon kohdalla. Hyviä ja helppoja lähteitä olisivat mm. maapähkinät (40g/vrk), riisi, sienet (vaikkapa herkkusienet) ja sipuli.Olen nyt kiinnittänyt kuukauden ajan huomiota tähän asiaan ja saattaa olla, että jotain positiivista olisi tapahtumassa.

Lumimies kirjoitti:

Hei.Kiitos antoisasta linkistä. Minä tulkitsin tuon crawling-sanan vain ötökkämäiseksi harhatuntemukseksi.(En sekoita eri otuksia koska olen oikeasti hyönteistuntija :-)). Iholla tuntuu joskus puolen sekunnin "tuuletus" kuin ilmavirta hyönteisen siivistä ja sitten kevyt kosketus tai joskus pitkäaikaisempi kutina. Joskus olen unohtanut, ettei ole kesä ja olen läntännyt kämmenellä otsaani kuin tappaakseni paarman.Nämä aistimukset rajoittuvat yleensä kasvoihin ja kädenselkiin.
Olen päätynyt oman tilani perimmäistä syytä miettiessäni henkisiin tekijöihin mihin linkkisikin viittasi. Tietenkin voi olla vaikeaa erottaa syytä ja seurausta toisistaan. Minulla on alhaisehko itsekuva ja varsin usein perustyytymätön tunnelma. Toisaalta noteeraan hyvin pienet tapahtumat elämässäni merkityksellisiksi. Siihen mahtuu sitten sekä kielteisiä että myönteisiä kokemuksia. Olen muutosvastarintaan taipuvainen ja isot elämänmuutokset ovat minulle myrkkyä. Kannan prikaatin murheita kuten on tapana sanoa.Oireeni itse asiassa alkoivat elämänmuutoksen tapahduttua.


Arginiinista: Mainitsemani kirja avaisi tosiaankin mielenkiintoisen ikkunan. Suomalaisessa ruokavaliossa olisi sen mukaan puutos yleistä juuri tämän aminohapon kohdalla. Hyviä ja helppoja lähteitä olisivat mm. maapähkinät (40g/vrk), riisi, sienet (vaikkapa herkkusienet) ja sipuli.Olen nyt kiinnittänyt kuukauden ajan huomiota tähän asiaan ja saattaa olla, että jotain positiivista olisi tapahtumassa.

Lue lisää

Huomasin, että ainakin osa tuntemuksista, jotka muistuttavat ihonalaisten "eliöiden" möyrintää johtuu lihasnykäyksistä, jotka voi nähdäkin ihon pinnalla.Alullepanijana saattaa olla jokin fyysinen rasitus, mutta ilmiö tuntuu käynnistyvän varsin pienestä virikkeestä.Ja nykivä lihaskin näyttää sivuroolissa olevalta pikkulihakselta.
Jos tähän ketjuun vielä joku osuu, olisiko vertailukelpoisia kokemuksia?

Lumimies kirjoitti:

Huomasin, että ainakin osa tuntemuksista, jotka muistuttavat ihonalaisten "eliöiden" möyrintää johtuu lihasnykäyksistä, jotka voi nähdäkin ihon pinnalla.Alullepanijana saattaa olla jokin fyysinen rasitus, mutta ilmiö tuntuu käynnistyvän varsin pienestä virikkeestä.Ja nykivä lihaskin näyttää sivuroolissa olevalta pikkulihakselta.
Jos tähän ketjuun vielä joku osuu, olisiko vertailukelpoisia kokemuksia?

Lue lisää

Tervehdys Lumimies!
Niin.., tuolla joskus aikaisemmin kerroin, että minulla oli alussa paljonkin tuon tyyppisiä oireita, kuin alla olevan linkin takana olevan ketjun ihmisillä, ja edelleen niitä on aina välillä, etenkin kun olen rasittanut itseäni fyysisesti liikaa ja/tai sortunut nopeisiin hiilihydraatteihin- molempien "hairahdusten" yhdistelmä aiheuttaa pahimmat oireet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000329&posting=22000000010741816

Tämä (alla oleva) ketju kannattaa lukea; yksi kuvaa oiretta rottien vaelluksena ja toinen kalojen uiskenteluna ihon alla- sinä kuvaat sitä eliöiden möyrintänä. Vaikeahan se on sanoa onko kyseessä rotta, kala, vaiko jokin muu eläinmaailman edustaja, kun ihon alle ei näe... ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000469&posting=22000000010922420

Omaa oirettani kuvaa ehkä parhaiten tuo värinä sisältäpäin, johon liittyy heikkous (etenkin jalkojen), tai kuten joku kuvasi (2.ketjussa), muurahaispesä jaloissa

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Tervehdys Lumimies!
Niin.., tuolla joskus aikaisemmin kerroin, että minulla oli alussa paljonkin tuon tyyppisiä oireita, kuin alla olevan linkin takana olevan ketjun ihmisillä, ja edelleen niitä on aina välillä, etenkin kun olen rasittanut itseäni fyysisesti liikaa ja/tai sortunut nopeisiin hiilihydraatteihin- molempien "hairahdusten" yhdistelmä aiheuttaa pahimmat oireet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000329&posting=22000000010741816

Tämä (alla oleva) ketju kannattaa lukea; yksi kuvaa oiretta rottien vaelluksena ja toinen kalojen uiskenteluna ihon alla- sinä kuvaat sitä eliöiden möyrintänä. Vaikeahan se on sanoa onko kyseessä rotta, kala, vaiko jokin muu eläinmaailman edustaja, kun ihon alle ei näe... ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000469&posting=22000000010922420

Omaa oirettani kuvaa ehkä parhaiten tuo värinä sisältäpäin, johon liittyy heikkous (etenkin jalkojen), tai kuten joku kuvasi (2.ketjussa), muurahaispesä jaloissa

Lue lisää

Olen nähnyt tämän viestiketjun, mutta hukannut ja etsinytkin sitä. Osaat löytää olennaista muidenkin hyödyksi.
Omat vaivani ovat parhaillaan lieventyneet.Olen saanut paljon aikaan raskaallakin fyysisellä työllä. Kuitenkin olen kokenut tuon nykimis-, vipeltämis- ym sarjan melko äskettäin. Etenkin vasen jalka kramppaantuu ajatellessani vaikeita, tuskallisia aiheita.Jokin yhteys henkisiin seikkoihin siis.
Kokonaisuutena joskus tuntuu kuin kimpussani olisi paholainen, joka on hyvin luova keksimään aina uusia oireita kun entisestä jotenkin pääsee eroon.Joa jaksaisi kirjata kaikki, luettava näyttäisi aika omituiselta.
Yritin lähettää tämän, mutta tuli ilmoitus, että joku on ottanut nimimerkkini Lumimiehen. En ole rekisteröinyt sitä, joten alkuperäisen Lm:n nimissä viestit päättyvät tähän. Koetan miettiä uuden nimen.

Ent. Lumimies kirjoitti:

Olen nähnyt tämän viestiketjun, mutta hukannut ja etsinytkin sitä. Osaat löytää olennaista muidenkin hyödyksi.
Omat vaivani ovat parhaillaan lieventyneet.Olen saanut paljon aikaan raskaallakin fyysisellä työllä. Kuitenkin olen kokenut tuon nykimis-, vipeltämis- ym sarjan melko äskettäin. Etenkin vasen jalka kramppaantuu ajatellessani vaikeita, tuskallisia aiheita.Jokin yhteys henkisiin seikkoihin siis.
Kokonaisuutena joskus tuntuu kuin kimpussani olisi paholainen, joka on hyvin luova keksimään aina uusia oireita kun entisestä jotenkin pääsee eroon.Joa jaksaisi kirjata kaikki, luettava näyttäisi aika omituiselta.
Yritin lähettää tämän, mutta tuli ilmoitus, että joku on ottanut nimimerkkini Lumimiehen. En ole rekisteröinyt sitä, joten alkuperäisen Lm:n nimissä viestit päättyvät tähän. Koetan miettiä uuden nimen.

Lue lisää

nimimerkkisi on viety. Uusi nimimerkkisi voisi olla Lumimies1., kun sinähän se ensimmäinen ja alkuperäinen Lumimies olet, tai onnistuisikohan käyttää Lumimies*-nimimerkkiä

että olet ottanut asian puheeksi noiden alan ihmisten kanssa ja toivoisin, että mahdollisimman moni tekisi samoin!!!

Olen itse tehnyt tätä "tutkimustani" tässä jatkuvasti ja olen tulostanut (netistä) ja kopioinut (kirjasta) paksun pinon asiaan liittyvää materiaalia, sekä kirjoittanut asiasta usean sivun verran tekstiä ja tarkoitukseni on tässä pikapuoliin pistää asia eteenpäin, lääkärien tutkittavaksi- pitäkää peukkuja, ettei pian lähettämäni kansio joudu jonnekin hyllyn perälle pölyttymään..!

Olkaa aktiivisia ja ohjatkaa teitä hoitavia ihmisiä tämän keskustelun pariin ja kirjoittakaa tänne kokemusistanne ja huomioistanne!

Jotakin on pakko todellakin tehdä ja mitä enemmän "todistusaineistoa" saamme kokoon ja mitä aktiivisempia olemme, sitä suuremmalla todennäköisyydellä asia alkaa lääkäreitämme ja muita ammatti-ihmisiä kiinnostamaan!

KIITOS itsellesi Monivaivainen Jim Lazy :D, että olet jo ryhtynyt toimeen ja hyvä tietää, että tästä ketjusta on ollut apua ja että kohtalotovereita löytyy, vaikkakin tämä vaiva on sellainen riesa ja elämää invalidisoiva tekijä, että siinä mielessä tätä ei kenellekään toivoisi...

Ehkä joskus kun tämä vaiva "tunnustetaan sairaudeksi", saamme esim. kohtauspaikan tapaisen oman vertaistukisivuston, jonne ihmiset ohjautuvat muutenkin kuin sattumalta..;)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

että olet ottanut asian puheeksi noiden alan ihmisten kanssa ja toivoisin, että mahdollisimman moni tekisi samoin!!!

Olen itse tehnyt tätä "tutkimustani" tässä jatkuvasti ja olen tulostanut (netistä) ja kopioinut (kirjasta) paksun pinon asiaan liittyvää materiaalia, sekä kirjoittanut asiasta usean sivun verran tekstiä ja tarkoitukseni on tässä pikapuoliin pistää asia eteenpäin, lääkärien tutkittavaksi- pitäkää peukkuja, ettei pian lähettämäni kansio joudu jonnekin hyllyn perälle pölyttymään..!

Olkaa aktiivisia ja ohjatkaa teitä hoitavia ihmisiä tämän keskustelun pariin ja kirjoittakaa tänne kokemusistanne ja huomioistanne!

Jotakin on pakko todellakin tehdä ja mitä enemmän "todistusaineistoa" saamme kokoon ja mitä aktiivisempia olemme, sitä suuremmalla todennäköisyydellä asia alkaa lääkäreitämme ja muita ammatti-ihmisiä kiinnostamaan!

KIITOS itsellesi Monivaivainen Jim Lazy :D, että olet jo ryhtynyt toimeen ja hyvä tietää, että tästä ketjusta on ollut apua ja että kohtalotovereita löytyy, vaikkakin tämä vaiva on sellainen riesa ja elämää invalidisoiva tekijä, että siinä mielessä tätä ei kenellekään toivoisi...

Ehkä joskus kun tämä vaiva "tunnustetaan sairaudeksi", saamme esim. kohtauspaikan tapaisen oman vertaistukisivuston, jonne ihmiset ohjautuvat muutenkin kuin sattumalta..;)

Lue lisää

Todella hienoa löytää keskustelupalstalta selkeäsänainen ja määrätietoinen ihminen. Itsekin olen pyrkinyt aina byrokratian omilla keinoilla - kyynärpäitä käyttäen - saamaan muutosta aikaan.

Olisi mielenkiintoista päästä suoraan yhteyteen kanssasi. Pyydänkin muita palstan lukijoita pidättäytymään kirjoittamasta sähköpostiin, jonka sinulle tässä annan: ratkaisuhoito(at)elisanet.fi

Ota rohkeasti yhteyttä, jos mahd. myös puhelin-nro, minulla on kokemusta Ministeri- ja Lääkelaitosjohtotason neuvotteluista ja olen oppinut, että byrokraattisia asioita saa parhaiten muuttumaan laittamalla ylimmän byrokraatin vastamaan asiasta ja sen jälkeen huolehtia asian etenemisestä. Jos se ei etene, jokaisella byrokraatillakin on esimies....

Tukisivujen sijasta voisime ajatella jonkinlaista tukiyhdistystä. Tästä tarkemmin, jos saamme suoran kontaktin Sinun ja Jim Lazyn eli Jussi Laiskan välille. Rohkeasti eteenpäin, kyllä se pressakin joutuu vessassa käymään!

Jos opettelis otsikoinninkin jalon taidon, kun nickiä olen jo oppinut käyttämään :).

Kyllähän hypokin on periaatteessa sokeriaineenvaihdunnan häiriö siinä missä hyperkin. Ja tällöin voidaan puhua diabeteksesta, joka siis tarkoittaa tuota häiriötä. Siinä mielessä siis siitä on ihan oikein puhua diabeteksen yhteydessä, eli tieto ei välttämättä ole kadonnut mihinkään. Toisaalta hypoo voi ilmetä ilman että löytyy viitteitä mistään nykytieteen valossa tunnetusta d-tyypistä ja moni muukin sairaus voi aiheuttaa häikkää sokeriaineenvaihdunnassa. Edelleen kuitenkin on kyse sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä, hypoja ei terveillä ole. Tätä on nyt kauheen vaikeeta selittää, mutta terveillä sokrut pysyy tasasesti siä matalissa lukemissa, esim. poikakaverilla näyttää pysyvän aina alle viiden vaikka söis pitsaa jne. eikä hänellä laske kuitenkaan hypolukemiin (eikä tule edes oireita), vaikka ei söis, vaan sokerit pysyy tasasesti hyvänä, eli elimistö osaa säädellä sitä tasapainoa.

En tiedä mitä kokeita sulta on otettu, mutta mielestäni tuota haiman kiukuttelua pitäisi tutkia lisää sinullakin. Mä haluisin sulkee omalta osaltanikin pois kaikki vaivat, jotka sokeriaineenvaihdunnan häiriöö voi aiheuttaa, mutta mun pitää puhua siitä sitten lääkärille ens kerralla. Vaikka siis D mulla on ja tuloksien mukaan tyyppiä 1 (lada) eikä sitä modya mitä itse oisin veikannut. Mutta joka tapauksessa joku muukin asia voi vielä mun sokereita heitellä, koska ne eivät käyttäydy ihan tyypillisesti ykköstyypillekään.

t: petal

meikäläisten sokeriaineenvaihdunta tuntuu olevan! Tympäisee syödä pakosta välipaloja, vaikka ei ole nälkä, ja kun kaiken lisäksi vielä ei voi syödä sitä mikä parhaiten maistuisi, vaan täytyy syödä sellaista, joka pitää verensokerin tasaisena ja oireet kurissa- täytyy kuitenkin olla onnellinen, että on olemassa sopiviakin ruokia.., eli huonomminkin voisi olla. Kahvi on todellakin myrkkyä tästä vaivasta kärsiville! Itse olin kova juomaan kahvia, kunnes tajusin, että se aiheutti pahoja oireita.

Itse olen jotenkin niin herkkä hiilihydraateille, että etenkään aamuisin en niitä pysty syömään, ja myöhemminkin päivällä niiden osuus syömästäni ruoasta on paljon normaalia pienempi, koska vain siten oireeni pysyvät jokseenkin kurissa. Toinen määräävä tekijä on fyysinen rasitus ja liikunta. Jos liikun/rasitan itseäni liikaa, ei ruokavaliostakaan ole paljoa apua, eli VAIN ruokavalio ja liiallisen liikunnan/rasittumisen välttäminen YHDESSÄ toimivat ja pitävät oireet kurissa.

Äkkiä ajateltuna ja kertomasi mukaan, sokeriaineenvaihduntamme näyttäisivät poikkeavan siten, että sinulla on kahden tunnin arvo vielä nousussa, mutta minulla verensokeri on usein jo 1-1½ tunnin kuluttua syömisestä alle paastotason, useita yksikköjä (mmol/l) pudonneena.

Hypoglykemian (tilan) muotoja kerrotaan olevan useita, joista lisää esim. tämän linkin takana:
http://www.hypoglycemia.asn.au/index.html

"Type 1, Relative Hypoglycemia. Following ingestion of glucose the blood sugar level rises unusually high (due to insulin resistance) and then suddenly drops. The rate of descent should be over 2.6mm/L (45 mg/100mL) in any hour, or over 1.6mm/l (30mg/100mL) in any 1/2 hour.

Type 2, Absolute Hypoglycemia. This is any blood glucose recorded below the lower limit of 3.4mm/L (60mg/100mL).

Type 3, Combined Hypoglycemia. This is also known as ‘Reactive Hypoglycemia’. Here the blood sugar level not only drops suddenly, but goes below the lower limit.

Type 4, Flat Curve Response. Where no blood glucose value is more than 1.3 mm/L (24mg/100mL) above the fasting level. This may be due not so much to a reaction to sugar, but a low metabolic rate. People with a Flat Curve Response should have their thyroid tested, for possible hypothyroidism. It is often indicated by low body temperature in the morning. If you measure your temperature before getting out of bed and you get a reading below 36.2 C. or 97.6 F. one should discuss this with your doctor. Vitamin B1 plays a role in the production of thyroxin, as does phenylalanine and tyrosine (the latter is the immediate forerunner of thyroxin). Thyroxin is also needed in the conversion of beta-carotene to vitamin A.

Type 5, Fasting Hypoglycemia where the fasting blood sugar level is below 3.4 mm/L (60 mg/ 100ml)

Type 6, Cellular Level Hypoglycemia This is energy starvation at the level of brain cells. The person may have a normal GTT but presents the same hypoglycemic symptoms. This may be caused by a dysfunction in enzymes involved with glucose metabolism, usually as a result of an abnormal zinc/copper ratio. Zinc is a coenzyme in the break down of glucose to simpler biochemical substances, before being used as energy inside brain cells. High copper levels depress zinc levels and vice versa.
Other coenzymes and vitamins are also involved in glucose metabolism inside the mitochondria."

Minulla nuo verensokerien vaihtelut sopivat tuohon relative hypoglycemiaan, mutta sinulla ehkä paremminkin toiseen (Type 4, Flat Curve Response) muotoon (?)

Ketjun aloittaja kirjoitti:

meikäläisten sokeriaineenvaihdunta tuntuu olevan! Tympäisee syödä pakosta välipaloja, vaikka ei ole nälkä, ja kun kaiken lisäksi vielä ei voi syödä sitä mikä parhaiten maistuisi, vaan täytyy syödä sellaista, joka pitää verensokerin tasaisena ja oireet kurissa- täytyy kuitenkin olla onnellinen, että on olemassa sopiviakin ruokia.., eli huonomminkin voisi olla. Kahvi on todellakin myrkkyä tästä vaivasta kärsiville! Itse olin kova juomaan kahvia, kunnes tajusin, että se aiheutti pahoja oireita.

Itse olen jotenkin niin herkkä hiilihydraateille, että etenkään aamuisin en niitä pysty syömään, ja myöhemminkin päivällä niiden osuus syömästäni ruoasta on paljon normaalia pienempi, koska vain siten oireeni pysyvät jokseenkin kurissa. Toinen määräävä tekijä on fyysinen rasitus ja liikunta. Jos liikun/rasitan itseäni liikaa, ei ruokavaliostakaan ole paljoa apua, eli VAIN ruokavalio ja liiallisen liikunnan/rasittumisen välttäminen YHDESSÄ toimivat ja pitävät oireet kurissa.

Äkkiä ajateltuna ja kertomasi mukaan, sokeriaineenvaihduntamme näyttäisivät poikkeavan siten, että sinulla on kahden tunnin arvo vielä nousussa, mutta minulla verensokeri on usein jo 1-1½ tunnin kuluttua syömisestä alle paastotason, useita yksikköjä (mmol/l) pudonneena.

Hypoglykemian (tilan) muotoja kerrotaan olevan useita, joista lisää esim. tämän linkin takana:
http://www.hypoglycemia.asn.au/index.html

"Type 1, Relative Hypoglycemia. Following ingestion of glucose the blood sugar level rises unusually high (due to insulin resistance) and then suddenly drops. The rate of descent should be over 2.6mm/L (45 mg/100mL) in any hour, or over 1.6mm/l (30mg/100mL) in any 1/2 hour.

Type 2, Absolute Hypoglycemia. This is any blood glucose recorded below the lower limit of 3.4mm/L (60mg/100mL).

Type 3, Combined Hypoglycemia. This is also known as ‘Reactive Hypoglycemia’. Here the blood sugar level not only drops suddenly, but goes below the lower limit.

Type 4, Flat Curve Response. Where no blood glucose value is more than 1.3 mm/L (24mg/100mL) above the fasting level. This may be due not so much to a reaction to sugar, but a low metabolic rate. People with a Flat Curve Response should have their thyroid tested, for possible hypothyroidism. It is often indicated by low body temperature in the morning. If you measure your temperature before getting out of bed and you get a reading below 36.2 C. or 97.6 F. one should discuss this with your doctor. Vitamin B1 plays a role in the production of thyroxin, as does phenylalanine and tyrosine (the latter is the immediate forerunner of thyroxin). Thyroxin is also needed in the conversion of beta-carotene to vitamin A.

Type 5, Fasting Hypoglycemia where the fasting blood sugar level is below 3.4 mm/L (60 mg/ 100ml)

Type 6, Cellular Level Hypoglycemia This is energy starvation at the level of brain cells. The person may have a normal GTT but presents the same hypoglycemic symptoms. This may be caused by a dysfunction in enzymes involved with glucose metabolism, usually as a result of an abnormal zinc/copper ratio. Zinc is a coenzyme in the break down of glucose to simpler biochemical substances, before being used as energy inside brain cells. High copper levels depress zinc levels and vice versa.
Other coenzymes and vitamins are also involved in glucose metabolism inside the mitochondria."

Minulla nuo verensokerien vaihtelut sopivat tuohon relative hypoglycemiaan, mutta sinulla ehkä paremminkin toiseen (Type 4, Flat Curve Response) muotoon (?)

Lue lisää

Hei!
Ei johdu kilpirauhasen vajaatoimminnasta. Aikoinaan otettu testit.

Auttaa, vain säännöllinen syöminen välipaloineen.
Mahdollisimman vähän kahvia. Pahus kun siitäkin tulee riippuvaiseksi. Berex-vitamiini on hyvä,
varsinkin, kun siinä on suuri määrä B3-vitamiinia.
Kofeiinissa on jokin aine mikä stimuloi beetasoluja haimassa. Adrenaliinia erittyy myös liian herkästi, koska se tekee verensokerin laskun ohella ne hypo-oireet. Todella stressihormoonien tasapaino järkkyy liian helposti. Koska verensokerin lasku lisää adrenaliinin tuotantoa.

sokeriaineenvaihdunta kirjoitti:

Hei!
Ei johdu kilpirauhasen vajaatoimminnasta. Aikoinaan otettu testit.

Auttaa, vain säännöllinen syöminen välipaloineen.
Mahdollisimman vähän kahvia. Pahus kun siitäkin tulee riippuvaiseksi. Berex-vitamiini on hyvä,
varsinkin, kun siinä on suuri määrä B3-vitamiinia.
Kofeiinissa on jokin aine mikä stimuloi beetasoluja haimassa. Adrenaliinia erittyy myös liian herkästi, koska se tekee verensokerin laskun ohella ne hypo-oireet. Todella stressihormoonien tasapaino järkkyy liian helposti. Koska verensokerin lasku lisää adrenaliinin tuotantoa.

Lue lisää

luin tuolla että kromi tasoittaa verensokeria ja lisää insuliiniherkkyyttä mutta mitenpäin se hypoglykemiassa menee? ollaanko me liian herkkiä vai päinvastoin? että mitenkähän se kromi sitten vaikuttaa meille?

Sydänkin pumppasi aika vauhdilla ja oli kylmä

Eli tosiaan samoja oireita itselläni ollut tässä lähiaikoina, ensimmäiset oireet alkoivat kun olin ottanut viinaa kolme päivää ja krapula iski.. noh tämän pistin krapulan piikkiin. 2 Viikkoa olin koskematta viinaan, tupakkaan jne, olo oli hyvä.

Nyt kun olin taas mökillä ystävieni kanssa tuli nautittua alkoholia pari päivää. Sama olo on tullut, mutta kestäny jo viikon päivät. Melkein koko päivän kärsii huimauksesta, väsymyksestä ja yleenssä myös sydämmen tykytys on voimakasta, minulla on lääkkeitä rytmihäiriöihin, mutta niistä ei näytä olevan apua tähän.

Eli onko kukaan löytänyt minkäänlaista hoitoa tähän vaivaan, olisi kiva tietää?

anatron kirjoitti:

Eli tosiaan samoja oireita itselläni ollut tässä lähiaikoina, ensimmäiset oireet alkoivat kun olin ottanut viinaa kolme päivää ja krapula iski.. noh tämän pistin krapulan piikkiin. 2 Viikkoa olin koskematta viinaan, tupakkaan jne, olo oli hyvä.

Nyt kun olin taas mökillä ystävieni kanssa tuli nautittua alkoholia pari päivää. Sama olo on tullut, mutta kestäny jo viikon päivät. Melkein koko päivän kärsii huimauksesta, väsymyksestä ja yleenssä myös sydämmen tykytys on voimakasta, minulla on lääkkeitä rytmihäiriöihin, mutta niistä ei näytä olevan apua tähän.

Eli onko kukaan löytänyt minkäänlaista hoitoa tähän vaivaan, olisi kiva tietää?

Lue lisää

Itselläni juurikin vastaavia oireita. Oireet ei ole jokapäiväisiä mutta silloin tällöin. Ja juurikin samat. Syön mietoa verenpainelääkettä ja myös betasalpaajaa on laskemaan sydämen sykettä/rytmihäiriöitä.


Ja lisätäkseni vielä, itselläni ei tuo väsymys ole sellaista univäsymystä vaan muuten vaan heikkoa oloa.

Lisään nyt tähän vielä noita yöllisiä oireita.
Puutuminen, heikotus, oksentelu, janon tunne, lisääntynyt virtsaamisen tarve, vapina, hiki, vatsakivut. Kilpirauhasarvot on otettu. Ne oli ok.

Näistä päivisin esiintyy lähinnä heikotusta, janon tunnetta, vessan käyntejä sekä vatsakipuja.. joskus huimausta ja oksentelua.

jeppejoonas kirjoitti:

Lisään nyt tähän vielä noita yöllisiä oireita.
Puutuminen, heikotus, oksentelu, janon tunne, lisääntynyt virtsaamisen tarve, vapina, hiki, vatsakivut. Kilpirauhasarvot on otettu. Ne oli ok.

Näistä päivisin esiintyy lähinnä heikotusta, janon tunnetta, vessan käyntejä sekä vatsakipuja.. joskus huimausta ja oksentelua.

Lue lisää

satuin lukemaan Sydneyssa on yhtistys.noin 300 jasenta,tapaamiset kerran kuukautessa. laakari on erikoistunut,hoitanut tapauksia ,noin parikymmeta vuotta....ehka loma reissu

Hypoglykemian oireet todella ovat mm käsien vapina, sydämen tykytys ja vähän outo olo, itsellä ollut kakkostyypin diabetes monta vuotta ja mittailen sokerin kun oireita tulee. Yleensä 4 tai alle jo aiheuttaa oireet, yritän heti korjata tilanteen syömällä jotain. Uusi ilmiö, miksi tulin nyt tänne on se, että nuo alhaisen sokerin oireet tulivat ja mittaustulos oli 8,2 kaksi kertaa mitattuna, joten ei olisi pitänyt mitään tuntua. Olen tablulääkityksellä, metforem ja toinen tapletti yhdessä 3 x päivässä. Tämä kohtaus meni ohi pikkulasilla konjakkia, vaikka ei kai ole ihan oikein. Tavoitearvoni on

Hypoglykemia on pirullinen tila. Mulla sokeri saattoilaskea jo tunnin kuluttua ateriasta 8 johonkin 4-4,5 ja silloin tulee tosi ontto olo eli heikottaa, huimaa ja on sekava olo ja joskus menen ihan sekaisin. Aloin välttää jopa autolla ajamista ihan ton takia. Yksi vanhempi diabeteshoitaja sitte neuvoi ruokavalion suhteen ja tärkeää on siis nauttia sopivin määrin säännöllisesti kuitupitoista ruokaa jossa hitaat sokerit eli täysjyväruisleipä on mielestäni ehdottomasti parasta tähän. Edelleen välillä kun epäsäännöllinen elämä ja työ ei anna toteuttaa hyväksi havaittua ruokavaliota niin hypo iskee ja välillä tosi rajusti. Lääkärin neuvosta olen pitänyt siripiriä aina mukana mutta ei sitäkään aina muista ja sitten ne murenee laukunpohjalle tai sulaa auton ovilokeroon. Olen sairalaassa töissä ja näin että meillä annetaan ensiavussa hypo potilaille glukoosia geelinä ja jollain saitilla joku kertoikin, että sellaista on saatavilla apteekista mutta ei kyllä ainakaan Jumbon apteekissa ollut. Onko jollain kokemuksia?

MinzkuG kirjoitti:

Hypoglykemia on pirullinen tila. Mulla sokeri saattoilaskea jo tunnin kuluttua ateriasta 8 johonkin 4-4,5 ja silloin tulee tosi ontto olo eli heikottaa, huimaa ja on sekava olo ja joskus menen ihan sekaisin. Aloin välttää jopa autolla ajamista ihan ton takia. Yksi vanhempi diabeteshoitaja sitte neuvoi ruokavalion suhteen ja tärkeää on siis nauttia sopivin määrin säännöllisesti kuitupitoista ruokaa jossa hitaat sokerit eli täysjyväruisleipä on mielestäni ehdottomasti parasta tähän. Edelleen välillä kun epäsäännöllinen elämä ja työ ei anna toteuttaa hyväksi havaittua ruokavaliota niin hypo iskee ja välillä tosi rajusti. Lääkärin neuvosta olen pitänyt siripiriä aina mukana mutta ei sitäkään aina muista ja sitten ne murenee laukunpohjalle tai sulaa auton ovilokeroon. Olen sairalaassa töissä ja näin että meillä annetaan ensiavussa hypo potilaille glukoosia geelinä ja jollain saitilla joku kertoikin, että sellaista on saatavilla apteekista mutta ei kyllä ainakaan Jumbon apteekissa ollut. Onko jollain kokemuksia?

Lue lisää

Tuo on tuttua juttua. Itselläni oli samanmoiset epätasapainot/heittelyt. Ajan työkseni autoa ja toisella palstalla oli keskustelua juuri akuutista hyposta ja sen hoidosta. Tuo geeli on osassa apteekeista jo hyllytavarana. KTS. diabetes ja hypoglykemia keskustelu.

Pahimmat hypot on tullut yöllä ja aika usein juhlimisen jälkeen. Pahimmillaan olo on karmea muutenkin kun laatta lentää ja arvot painuu niin alas, että taju meinaa lähteä. Vaimo on muutaman kerran pelastanut hieromalla hunajaa ikeniin...siripiriin olisin varmaan tukehtunut. Parasta olisi varmaan jatkaa tipatonta forever.

Rapula-kettu kirjoitti:

Pahimmat hypot on tullut yöllä ja aika usein juhlimisen jälkeen. Pahimmillaan olo on karmea muutenkin kun laatta lentää ja arvot painuu niin alas, että taju meinaa lähteä. Vaimo on muutaman kerran pelastanut hieromalla hunajaa ikeniin...siripiriin olisin varmaan tukehtunut. Parasta olisi varmaan jatkaa tipatonta forever.

Lue lisää

Syökää ihmiset täysjyväruisleipää niin ei hypo yllätä.

Vanhanen kirjoitti:

Syökää ihmiset täysjyväruisleipää niin ei hypo yllätä.

Minulla on pelastaja omaan hypooni eli uutuustuote Glukoboosteri. Aivan ihana tuote - ei enää siripirin murusia taskunpohjalta tai urheilugeelejä. Tää on kuningastuote - en lähde mihinkään ilman tuubia. On mukana jopa uimahallissa.
Soiti valmistajalle eli comed nimiseen yritykseen kysyäkseni tuotteen säilyvyydestä pakkasessa etc ja he kertoivat että tulossa on usieta uusia tuotteita diabetikoille. YES! ..ja kiitos vielä glukoboosterista - se on pelastanut urheilevan nuoren tytön elämän.

Vanhanen kirjoitti:

Syökää ihmiset täysjyväruisleipää niin ei hypo yllätä.

Myös perunaa ja maitoa.

Ei naurattanut...löysin vahingossa tämän ketjun. Itku tuli, kun koin ensi kertaa elämässäni , että teitä on muitakin!
Samassa suossa ollaan. En kertoile sen kummemmin, koska mulla ei ole antaa nyrkkisääntöjä ja parantumisohjeita kellekään. Pervitin-pillereitä etin tai netistä niistä tietoa...sillähän ne sotajohtajatkin jaksoivat painaa.

Kunpa jostain tulisi keksijä, joka parantaisi meidät.
P.S. 2-db on hoidossa ja kuulemma "hienosti ohjeislukemissa"

joskus valot päässä kirjoitti:

Ei naurattanut...löysin vahingossa tämän ketjun. Itku tuli, kun koin ensi kertaa elämässäni , että teitä on muitakin!
Samassa suossa ollaan. En kertoile sen kummemmin, koska mulla ei ole antaa nyrkkisääntöjä ja parantumisohjeita kellekään. Pervitin-pillereitä etin tai netistä niistä tietoa...sillähän ne sotajohtajatkin jaksoivat painaa.

Kunpa jostain tulisi keksijä, joka parantaisi meidät.
P.S. 2-db on hoidossa ja kuulemma "hienosti ohjeislukemissa"

Lue lisää

Onko kukaan kokeillut näihin oireisiin berberiiniä?
Luontaistuotekaupasta suosittelivat ja ostinkin kokeeksi paketin

"Tänä aamuna päätin mitata sokerit muutaman kerran peräjälkeen, koska arvot olivat oloon nähden korkeat: 4.6, josta tippui samantien 4.3, josta edelleen 4.2:een. Enempää en jaksanut liuskoja kuluttaa, mutta kuulostaako kenenkään korvaan tutulta?"

Tututlta tuntuu, mutta noin pienet muutokset peräkkäisissä mittauksissa johtunee mittarista ja liuskoista. Melko varmasti verensokerisi oli koko ajan sama mutta eri mittaukset antoivat eri arvot. Olen joskus testannut ja saanut kyseisen ilmiön esiin varmuudella. Parin-kolmen eri mittauksen arvo SAMASTA veripisarasta on antanut jopa hiukan suuremman hajonnan mittausten kesken. Kotimittareille sallitaan 20% tarkkuus, joten lukemat eivät ole välttämättä aivan todellisen verensokerin mukaisia.

Nuo verenpainearvosi ei ole mitenkään huimia muutoksia. Minulla verenpainearvot vaihtelee samoissa lukemissa (lääkittynä) ja lääkäri tuumasi että paineet on hyvät. Verenpaineet vaihtelee reilusti ihan senkin vuoksi mitä on tehnyt ennen mittausta.

Jos epäilet että verensokerisi vaihtelee rajusti vuorokauden mittaan, se voidaan tutkia monitoroimalla, eli kuljetat 3-5 vuorokautta mukanasi tiedonkeräintä joka kirjaa automaattisesti koko ajan verensokeriarvoa vastaavaa mittaustulosta kudoksista (yleensä vatsanpeitteistä). Tuolla seurannalla nähdään miten verensokeri käyttäytyy vuorokauden mittaan ja miten se suhtautuu aterioihin.

Minulla tuollaiset kylmähikiyöt on tuttuja, mutta ne on liittynyt vaihdevuosioireisiin ja on nyt poissa hormonikorvaushoidolla.

Mielenkiintoinen ketju. Itselläni 90-luvulla sain noita äkkinäisiä verensokerin laskuja, pääsin nopeasti jyvälle mistä oli kyse kun olin hoitajana siihen aikaan ja vs-mittari käsillä.
Verensokeri saattoi laskea 20 minuuttia tukevan aterian jälkeen arvoon 2,4 ja Lo eli alle 2,2.
Sokerirasitustestissä arvot olivat normaalit ja lääkrini vaivaani paniikkihäiriönä lääkityksellä Alprox 1mg aamulla ja illalla. Lääkehoitoa kesti puoli vuotta ja sitten kuljin vuoden päivät muutama Alprox ja kourallinen sokeripaloja mukanani.
Omalla kohdallani kyse oli paniikkihäiriöstä.

Mittari on halpa ja kannattaa hankkia sellainen. Halvimmillaan sen saa kympillä terveystuotekaupoista ja postimyynnissäkin hinta on sama 10 € johon tulee muutama euro postimaksua. Mittarin mukana tulee kymmenen mittausliuskaa joten jo tuolla alle kahdenkympin kustannuksella pystyt tekemään muutamia mittauksia. Mittaustulokset ovat tukena myös lääkärille jos ja kun menet vastaanotolle.

Oletko mitannut verensokerit kun tulee noita tuntemuksia. Putoaako verensokerit todellakin hypoille? Muutenkin kannattaa seurata paastosokeriarvoja jos suvussa on diabetestä.

En kanssa lukenut koko ketjua. Ihan uteliaisuuttani katselen.

Alle neljän kun alkaa meneen sen kyllä huomaa. Pikkasen kädet alkaa täriseen ja heikottaa. Itselläni alin mitattu 2.9. Voi sanoa että olo oli kurja.
Yleensä sokerit heittelee päivän mittaan 5 - 8 välillä.

Taitaa aamupalasi olla aikamoinen hiilihydraattipommi kun verensokerit nousee noin korkeiksi, vaikka 1-1,5h arvo onkin huippuarvo (vertailukelpoinen lukema on 2h ateriasta).