Asumme vanhassa hirsitalossa, jossa on lähes 80 vuotta vanha hyvin jyrkkälappeinen konesaumattu peltikatto. Katto on 0,7 mm paksua peltiä ja varsin hyväkuntoinen.
Viime keväänä yläkerran makuuhuoneeseen alkoi tippua katosta pisaroita. Kun asiaa ryhdyttiin tarkastamaan vintillä, syyksi epäiltiin peltikaton sisäpintaan tiivistyvää kondenssivettä.
Ruodelaudoissa ja joissakin kattopalkeissa havaittiin myös lieviä kosteusvaurioita.
Vintti on varsin tilava ja korkea. Tilaa tuulettumiselle siinä pitäisi hyvinkin olla.
Asiaa yritettiin korjata laittamalla kesällä vintille päätyihin 6 kpl n. 15 X 20 cm tuuletusritilöitä.
Kävin juuri äsken katselemassa vintillä. Varjon puoleisela lappeella peltikatto oli lähes kokonaan kuuran peitossa. Auringon lämmittämänä siitä jo putoili pisaroita eristevillojen päälle, eli ehkä eivät tuuletusaukot auttaneet.
Haluaisin nyt tiedustella neuvoa mitä tehdä? Onko ilmiö normaali ja mistä se johtuu? Pitäisikö minun vielä laittaa muutama tuuletustötterö harjalle - vai johtuuko kosteuden kertyminen huonosta eristyksestä ja puuttuvasta höyrynsulusta?
Itseasiassa en ole varma onko talossa ollenkaan höyrynsulkua. Vaatii ehkä sisäkaton rakenteiden purkua, jotta asian voi tarkastaa.
Vanhan purueristeen päälle on ehkä joskus energiakriisin eristysvimmassa laitettu lasivillaa, jota on työnnetty vesikattoon kiinni saakka, estäen näin tuuletuksen vintin alareunoilla. Liiat eristeet tulee tietysti poistaa, mutta kannattaisiko koko eriste vaihtaa esim selluvillaan, sillä olen esim Panu Kailan perusteella päätynyt siihen, että lasivilla on vähän kyseenalainen materiaali vanhaan taloon?
kondenssiongelma konesaumakatossa
21
7646
Vastaukset
- aluslaudoitus
aiheuttaa tippuongelmat eli vaikea kojata. Ehkä bituliittia tms voi virittää pellin alle.
- JOS
Aluslaudoitus tai ruoteet ovat harvat ja aluskatetta ei tietenkään ole. Keskeinen ongelma tässä on nähdäkseni kuitenkin kosteuden kertyminen vintille ja sen pois saaminen.
- toinen kysyjä
Kuinka tiheään aluslaudoitus pitäisi laittaa konesaumakattoa tehtäessä? Meille on tarkoitus laittaa vanhaan taloon ensi kesänä. Katto on melko jyrkkä. Vanha päre jätetään alle eikä muuta aluskatetta aiottu laittaa.
- olla vain
toinen kysyjä kirjoitti:
Kuinka tiheään aluslaudoitus pitäisi laittaa konesaumakattoa tehtäessä? Meille on tarkoitus laittaa vanhaan taloon ensi kesänä. Katto on melko jyrkkä. Vanha päre jätetään alle eikä muuta aluskatetta aiottu laittaa.
2 - 3 senttiä muistaakseni.
- JJT
olla vain kirjoitti:
2 - 3 senttiä muistaakseni.
RT-ohjekortin mukaan rako saa olla 20-60 mm.
Rako kasvaa loivemmasta jyrkempään mentäessä. - sinulta
JJT kirjoitti:
RT-ohjekortin mukaan rako saa olla 20-60 mm.
Rako kasvaa loivemmasta jyrkempään mentäessä.eikö rako saa olla 0mm?
- saa olla!!!!
sinulta kirjoitti:
eikö rako saa olla 0mm?
vaikka 0 mm:ä
- Muuan2
Tuuletus on hyvä ja huono juttu. Hyvä se on siinä mielessä, että osa lämpimästä (ja kosteasta) huoneilmasta kulkeutuu ulos. Osa tiivistyy auttamatta kylmään peltikattoon.
Huono se tuuletus on siinä mielessä, että jos vaikka katolla on lunta, niin leudolla säällä tuuletusaukoista tulee ullakolle kosteaa ilmaa, joka tiivistyy peltikattoon.
Onhan aluskatteettoman peltikaton ongelmaa puitu useasti näilläkin palstoilla. Lääkettä vain ei ole löydetty. - melko varmasti näin.
Ensin poistat liiat villat ulkoseinien luota. Ilman täytyy päästä kiertämään räystään alta vintille ja päätyventtileistä ulos.
Päädyn venttiilit ovat riittän isot ja niitä on riittävästi.
Höyrynsuluttomuus vaikuttaa asiaan, mutta pelkästään tuuletuskin voi auttaa. Höyrynsulullisessa yläpohjassa ko. ongelmia ei melko varmasti olisi.
Mineraalivillalla ei ole mitään tekemistä oireiden kanssa. Vaihto selluvillaan on turha.
Liian usein täällä mainitaan nimi Panu Kaila. Hän on erinomainen rakennusalan asiantuntija ja kirjoittanut hienoja opuksia.
Mutta... näinä päivinä hänen neuvonsa mm. lehtien palstoilla edustavat usein vastoin hyvää rakennustapaa olevia vanhan ajan muisteloita.
Jotain täytyy yrittää, että pysyy nimi muistissa. Joillekin toisillekin gurukommentaattorille on aikojen saatossa käynyt samalla tavalla. Siis tyyliin "vesisuonet, maasäteily, sähköjohtojen magneettikentät...". - minun asiani
tekisin kyllä seuraavasti:Kun talo on kestänyt noin kauan,niin kosteus(kondenssio)ongelmaa ei ole voinut olla ennen lasivillan lisäystä!lasivillahan(karhuntalja)on eristeenä aine,joka saatuaan vettä ei "kuivu ikinä."Virhe myös eristää kattopeltiin saakka.Koska ilman vapaa kiertäminen estyy!Höyrysulkua ei tietenkään ole "tunnettu"silloin kun talo on rakennettu.(rakennusmuovi0,20mm)Ainoastaan ns,oksapahvi,joka on hengittävä materiaali.Korkeuden takia(ullakko)ilmatilaa on riittävästi,joka tasaa mahdolliset "lämpövuodot."
Joten mitä minä tekisin on seuraavaa:Vaihtaisin lasivillan puukuitueristeeseen ja jättäisin vapaata ilmatilaa vähintään 100mm vintin alalaidoille vapaan ilmankierron mahdollistamiseksi.Konesaumakaton ruodelaudoituksen vapaavälinä käytetään noin 70mm:n rakoa.mutta todennäköisesti sinun tapauksessa laudoituksen laudat ovat leveydeltään epämääräisiä johtuen rakennuksen ajankohdasta.Mutta tällä ei ole mitään merkitystä,koska kyseiset tavat ja systeemit kuuluivat ko.aikaan.- JOS
Aluslaudoituksen välit ovat tosiaan epämääräiset. Jotakuinkin kuvaamaasi ratkaisua (eli liian villan poistoa ja mahdollista eristemateriaalin vaihtoa hengittävään puukuituvillaan) olen itsekin miettinyt. Selvää on tietysti se, että joskus joudumme rakennuttamaan uuden katon, mutta haluaisimme ensin säästää sitä ja montaa muuta remonttia varten rahaa. Jos nyt pienillä muutoksilla saisi tilanteen pidettyä kohtuuden rajoissa, niin ettei katto sentään romahda aluslautojen pehmenemisen vuoksi.
Tilanne on nyt reilun viikon aikana kehittynyt siten, että peltikaton alapinnan kuura on sulanut ja kondenssivesi on enimmäkseen tippunut villojen päälle tai haihtunut tuuletusaukoista.
Viime kesänä laitetut tuuletusaukot ovat ilmeisesti auttaneet ainakin siinä, ettei vettä ole tullut enää sisätiloihin, kuten vuosi sitten. Aukot on sijoitettu päätyihin siten, että yhdet aukot ovat harjalla ja toiset villojen tasalla. Vintti on enimmillään yli 3 metriä korkea.
Olen myös ottanut parista raosta selville, että yläkerran sisäkattopaneloinnin päällä on ruskea paperi. Se varmaan ei toimi ainakaan höyrynsulkuna, vaan estää puruja tippumasta. -näin luulisin. - paperi olla
JOS kirjoitti:
Aluslaudoituksen välit ovat tosiaan epämääräiset. Jotakuinkin kuvaamaasi ratkaisua (eli liian villan poistoa ja mahdollista eristemateriaalin vaihtoa hengittävään puukuituvillaan) olen itsekin miettinyt. Selvää on tietysti se, että joskus joudumme rakennuttamaan uuden katon, mutta haluaisimme ensin säästää sitä ja montaa muuta remonttia varten rahaa. Jos nyt pienillä muutoksilla saisi tilanteen pidettyä kohtuuden rajoissa, niin ettei katto sentään romahda aluslautojen pehmenemisen vuoksi.
Tilanne on nyt reilun viikon aikana kehittynyt siten, että peltikaton alapinnan kuura on sulanut ja kondenssivesi on enimmäkseen tippunut villojen päälle tai haihtunut tuuletusaukoista.
Viime kesänä laitetut tuuletusaukot ovat ilmeisesti auttaneet ainakin siinä, ettei vettä ole tullut enää sisätiloihin, kuten vuosi sitten. Aukot on sijoitettu päätyihin siten, että yhdet aukot ovat harjalla ja toiset villojen tasalla. Vintti on enimmillään yli 3 metriä korkea.
Olen myös ottanut parista raosta selville, että yläkerran sisäkattopaneloinnin päällä on ruskea paperi. Se varmaan ei toimi ainakaan höyrynsulkuna, vaan estää puruja tippumasta. -näin luulisin.muovitettua höyrysulkupaperia, sitä liikkui ja on vieläkin markkinoilla.
- minun asiani
paperi olla kirjoitti:
muovitettua höyrysulkupaperia, sitä liikkui ja on vieläkin markkinoilla.
rakentamisen ajankohdan huomioiden,niin kyseistä kuvaamaasi paperi/muovi "yhdistelmää"ei ole vielä ollut keksitty.Uskoisin näin?
- minun asiani
JOS kirjoitti:
Aluslaudoituksen välit ovat tosiaan epämääräiset. Jotakuinkin kuvaamaasi ratkaisua (eli liian villan poistoa ja mahdollista eristemateriaalin vaihtoa hengittävään puukuituvillaan) olen itsekin miettinyt. Selvää on tietysti se, että joskus joudumme rakennuttamaan uuden katon, mutta haluaisimme ensin säästää sitä ja montaa muuta remonttia varten rahaa. Jos nyt pienillä muutoksilla saisi tilanteen pidettyä kohtuuden rajoissa, niin ettei katto sentään romahda aluslautojen pehmenemisen vuoksi.
Tilanne on nyt reilun viikon aikana kehittynyt siten, että peltikaton alapinnan kuura on sulanut ja kondenssivesi on enimmäkseen tippunut villojen päälle tai haihtunut tuuletusaukoista.
Viime kesänä laitetut tuuletusaukot ovat ilmeisesti auttaneet ainakin siinä, ettei vettä ole tullut enää sisätiloihin, kuten vuosi sitten. Aukot on sijoitettu päätyihin siten, että yhdet aukot ovat harjalla ja toiset villojen tasalla. Vintti on enimmillään yli 3 metriä korkea.
Olen myös ottanut parista raosta selville, että yläkerran sisäkattopaneloinnin päällä on ruskea paperi. Se varmaan ei toimi ainakaan höyrynsulkuna, vaan estää puruja tippumasta. -näin luulisin.kondessiovesi on todennäköisesti imeytynyt eristevillaan.Mahdolliseen katon romahtamiseen en oikein usko.Mutta kyllä aluslaudoituksen(ruodelaudoitus)kuntoisuudesta saa
selvyyden,kun kokeilee fyysisestimm,kuinka "pehmeältä"aluslaudoitus tuntuu.Puulla on kyllä sellainen ominaisuus,että jatkuvan kosteuden loputtua,se ikäänkuin "tervehtyy"jossain määrin.Ts,saa lujuuttaan takaisin.Toteutettujen ilmanvaihtoaukkojen paras sijainti on katonharjan alla mahdollisimman korkealla,että ovat suojassa sateen kastelemisesta.Alaosaan tehdyillä aukoilla ei mielestäni ole mitään merkitystä.Koska tuuletus toimii(on toimittava)katonlappeen tuuletusra'oista.Paperi hoitaa mainitsemaasi virkaa.Mutta ei ole höyrysulku.(ja ei tarvitsekaan olla hirsirakennuksessa,vielä suuremmalla syyllä purueristeessä.(sillä muuten katoaa hengittävyys.) - JOS
minun asiani kirjoitti:
kondessiovesi on todennäköisesti imeytynyt eristevillaan.Mahdolliseen katon romahtamiseen en oikein usko.Mutta kyllä aluslaudoituksen(ruodelaudoitus)kuntoisuudesta saa
selvyyden,kun kokeilee fyysisestimm,kuinka "pehmeältä"aluslaudoitus tuntuu.Puulla on kyllä sellainen ominaisuus,että jatkuvan kosteuden loputtua,se ikäänkuin "tervehtyy"jossain määrin.Ts,saa lujuuttaan takaisin.Toteutettujen ilmanvaihtoaukkojen paras sijainti on katonharjan alla mahdollisimman korkealla,että ovat suojassa sateen kastelemisesta.Alaosaan tehdyillä aukoilla ei mielestäni ole mitään merkitystä.Koska tuuletus toimii(on toimittava)katonlappeen tuuletusra'oista.Paperi hoitaa mainitsemaasi virkaa.Mutta ei ole höyrysulku.(ja ei tarvitsekaan olla hirsirakennuksessa,vielä suuremmalla syyllä purueristeessä.(sillä muuten katoaa hengittävyys.)Tässä on jälleen esimerkki siitä mitä lisäeristysvimma voi saada aikaan.
Talomme on kahdeksankymmenvuotias ja säilynyt terveenä ainakin 1980-luvulle saakka, jolloin edelliset asukkaat ovat parantaneet sen energiatehokkuutta vanhaan rakenteeseen sopimattomalla tavalla. Seurauksena kosteusvaurio vintillä, joka ei kuitenkaan onneksi ole asuttu tila.
Nyt keskustellaan päivittäin kasvihuoneilmiöstä ja siitä kuinka "hataraa rakennuskantaamme" pitäisi jälleen tiivistää eristeillä energiatehokkuuden nimissä. Viime viikolla luin Helsingin sanomista "asiantuntijan" haastattelun siitä miten eristämismääräyksiä pitäisi rutkasti jälleen tiukentaa.
Aina siis tehdään samat virheet uudelleen. Kun halutaan estää lämmön karkaaminen, estetään samalla helposti kosteuden poistuminen, mikä taas johtaa laho- ja homevaurioihin, mikä taas johtaa allergiaan ja sairauksiin jne.
Itse en aio lisäeristää vanhaa hirsitaloamme enää yhtään. Kyllä tässä on riittävän ekologista asua, kun meillä on kuusi varaavaa tulisijaa puun polttamista varten. Niiden ohessa talossa on kyllä ympäristöväen paheksuma suora sähkölämmityskin. - mutta sähköä ei meillä paljon kulu. - minun asiani
JOS kirjoitti:
Tässä on jälleen esimerkki siitä mitä lisäeristysvimma voi saada aikaan.
Talomme on kahdeksankymmenvuotias ja säilynyt terveenä ainakin 1980-luvulle saakka, jolloin edelliset asukkaat ovat parantaneet sen energiatehokkuutta vanhaan rakenteeseen sopimattomalla tavalla. Seurauksena kosteusvaurio vintillä, joka ei kuitenkaan onneksi ole asuttu tila.
Nyt keskustellaan päivittäin kasvihuoneilmiöstä ja siitä kuinka "hataraa rakennuskantaamme" pitäisi jälleen tiivistää eristeillä energiatehokkuuden nimissä. Viime viikolla luin Helsingin sanomista "asiantuntijan" haastattelun siitä miten eristämismääräyksiä pitäisi rutkasti jälleen tiukentaa.
Aina siis tehdään samat virheet uudelleen. Kun halutaan estää lämmön karkaaminen, estetään samalla helposti kosteuden poistuminen, mikä taas johtaa laho- ja homevaurioihin, mikä taas johtaa allergiaan ja sairauksiin jne.
Itse en aio lisäeristää vanhaa hirsitaloamme enää yhtään. Kyllä tässä on riittävän ekologista asua, kun meillä on kuusi varaavaa tulisijaa puun polttamista varten. Niiden ohessa talossa on kyllä ympäristöväen paheksuma suora sähkölämmityskin. - mutta sähköä ei meillä paljon kulu."älytön"liika lämmöneristäminen aiheuttaa juuri kyseisiä ongelmia.Mm,jos seinät "ylitopataan"liialla eristämisellä.Olisi mielenkiintoista saada tutkimustulos luettavaksi,jossa tutkimus olisi tehty 100mm paksuisesta lämpöeristeseinästä.Väitän,että kyseinen rakenne ei ole homeessa puhumattakaan muista kosteusongelmista.Nykyisenkin asuintalon täytyy "hengittää,"kuten ns,rintamiestalojen,joissa
käytetään/käytettiin sahanpurua eristeenä.Samoin aidon hirsitalon(ei liimattuja lamellihirsiä tai vastaavaa)jonka sisä/ulkopinnat on käsitelty "hengittävällä"puunsuoja-aineella.(ei muovia sisältäviä maaleja)Surkuhupaisaa,että nykyiset talot rakennetaan ilmatiiviiksi ja sitten sisäilmaa kierrätetään koneellisesti.70-luvulla remontoin vanhan rintamamiestalon,jonka oli rakentanut puuseppä itse aikoinaan.Remontointi tehtiin hänen ohjeidensa mukaan.Hän vain totesi seuraavaa:Kuulkaahan pojat.Juttu on niin,että tällainen purutäytteinen talo on erittäin hyvä asua ja voi asua terveenä ja terveellisesti,koska tämä toimii siten,että rakenteet pysyvät kuivina hengittävyytensä takia hyvinä.Kyseinen puuseppä on jo jättänyt maallisen vaelluksen,mutta talo on edelleen hyväkuntoinen.
- remppatyttö
vaikka ei ole laitettukkan mitään villoja lisäeristykseksi. Talomme on vm. -39. Kuvailemasi tilanne voisi olla itseni kirjottama, lukuun ottamatta lisävilloja. Eli, se villojen poistaminen ei tule tilannetta muuttamaan. Oman talomme kunto ullakolla on kaikesta huolimatta tosi hyvä. Mitään home- tai lahoamisongelmaa ei ole, vaikka tilannetta on kestänyt kymmeniä vuosia. Ruodelaudatkin siis ovat hyväkuntoisia. Meilläkin ongelma ilmenee lähinnä talon pohjoispuolella, jossa lumi makaa katollakin pidempään. Valitettavasti en ratkaisua en osaa sulle kertoa. Mekin lisättiin vielä entisestään tuuletusta mm. avattiin ummessa olleet räystään aluset sekä lisättiin myös tuuletusritilöitä. Itse viritin vielä ongelmakohtiin vähän solumuovia, mutta kuitenkin siten, että sen alla olevat purut pääsevät kyllä tuulettumaan, mutta kondessi tiputtelee pohjoispuolen ongelmakohdissa muovin päälle ja kuivuu siinä nopeasti. Tämä on ollut jo pari vuotta, eikä siitä ole ollut mitään haittaa. Muovia nimittäin on vain löysästi seinän vierustalla. Olen seurannut tilannetta tarkasti. Vettä ei kuitenkaan ole katon läpi enää tullut. Järkeviä neuvoja otetaan tääläkin vastaan.
- minun asiani
tilanne.Joka ilmenee muutaman kerran syksyisin/keväisin.Kuten totesit,ei syytä huoleen.
Minulla myös sama tilanne,vaikka rakennusvuosi 1978.
Pääasia,että tuuletus toimii,sillä se vähäinen muodostunut kosteus poistuu luonnollisesti.(Luonto pitää siitä huolen.)
- Anonyymi
Ota kaikki villat pois ja jätä puupurutei haittaa vaikka vähä kastuukoska ne kuivuu sit kun aurinko alkaa lämmittää!
- Anonyymi
Ilmankosteus tiivistyy aina ilmaa kylmempiin pintoihin. Välipohjan lisäeristäminen ei kokonaan ongelmaa poista. Ilmankosteus sinällään ei ratkaise. Kosteusprosentti voi olla sama niin sisä- kuin ulkoilmassa. Silti kosteutta tiivistyy. Kaikki tietää wc n vesisäiliön tai kylmävesiputkien tiputtavan kondenssivettä lattialle kovalla helteellä. Ullakon ilma voi olla päivällä lämmennyt kun aurinko lämmittää peltikaton suorastaan polttavan kuumaksi. Illalla kun ulkoilma jäähtyy niin jäähtyy peltikin varsinkin sateella. Tällöin ullakon lämpimässä ilmassa oleva kosteus tiivistyy jäähtyneeseen kylmään peltiin. Osa vanhojen talojen ullakkotiloista tehtiin liian tiiviiksi jolloin tuuletusta ei synny. Esim räystään aluset umpilaudoitettiin. Välipohjan läpi asuintiloista tuleva lämpövuoto ullakolle aiheuttaa myös kattomateriaalin sisäpuolista kondensoitumista.
Vinttitilan korjaaminen kunnolla tuulettuvaksi josta tuuli oikeasti puhaltaa läpi, korjaa ongelman. Peltikatto ei välttämättä varsinaista aluskatetta tarvitse mutta suurta pitkäaikaista ulkoilman ja vintin ilman lämpötilaeroa ei saa syntyä.- Anonyymi
Kun peltikatolla on lunta & jäätä, niin suojasäällä se pelti voi olla ilmaa kylmempi -> kondessia.
Kun pelti pilvettömänä yönä jäähtyy ulossäteilyn vaikutuksesta (sama ilmiö, mikä vetää tuulilasit jäähän)...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402042Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p451577Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291461- 191447
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11405Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51227