Kokkausmokat

Kertokaa tänne ruuanlaitto/leipomismokianne! :)
Itse olen mokannut niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin puuron keitossa. Laitoin liian vähän hiutaleita ja puurosta tuli vetistä litkua. Puuro on myös palanut kattilan pohjaan.
Ilmianna
Jaa

12 Vastausta


ikinä epäonnistunut ruoanlaitossani.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Melkoinen mestari, edellyttäen että olet yleensä ikinä tehnyt ruokaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
tullut mokia äitemuorille vuosia sitten.
Älä ikinä lisää maustetta suoraan purkista, ota vaikka kämmenelle tai lusikkaan se tarvittava määrä tai hiukan vähemmän.

Joskus kävi näin, että maustepurkin reikäkansi irtosi ja tuli yliannostusta reippaasti.
Hyvä ruoka meni pilalle.
Mausteet on siitä lähtien ollu lasipurkeissa ja niihin sitten ostan useinkin irtomausteita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jos liikaa maustetta livahtaa ruokaan suoraan purkista kaadettaessa niin älä sekoita sitä ruokaan vaan ota se klöntti lusikalla pois ennen sen liukenemista - oikeastaan vain suola sulaa melkein heti nesteeseen ja sen kanssa saakin olla varovainen - muut mausteet yleensä jäävät klöntiksi nesteen/öljyn päälle ja liiat voi poistaa helposti.

Maustamisessa kannattaa olla varovainen - aina voi lisätä, mutta on vaikeampi poistaa - ja ruokaa tulee maistaa aina koko valmistuksen ajan paitsi ei tietenkään raakaa sian- tai kananlihaa salmonellan ja muiden haitakkeiden takia.

Parempi on ottaa maustetta ensin kämmenelle ja ripotella sitä siitä tarvittava määrä ruokaan kuin kaataa suoraan purkista ruokaan - näin välttyy vahingoilta maustamisen suhteen aivan kuten joku jo edellä mainitsi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vieläkin joskus sattuu vaikka muutaman vuosikymmenen harjoittelun tulos yleensä takaa kiitettävän lopputuloksen.
Yhdessä vaiheessa en saanut pullataikinaa nousemaan, en sitten millään.
Useamman kerran tuli kivipullia enkä oikein syytä saanut selville.
Ainut mahdollisuus oli että neste oli liian kuumaa ja poltti hiivan. Siitä asti olen leiponutkin kuivahiivalla.
Maustemokia joskus sattuu.
Aikoinaan tein niin "hyvän" keiton että sitä ei saatu syötyä loppuun koskaan.
Syynä oli pippurimausteseoksen liika-annostus.
Kerran halusin varioidan vähän erilaisen muhennoksen.
Paistoin jauhelihan ja laitoin Lidlistä ostamaani taco-maustetta siihen. Lisäsin papuja ym.
Siitä tuli niin pahaa että oli pakko heittää se pois ja käydä kaupasta hakemassa uudet ruokatarpeet.
Nuorena miniänä entisen , nyt jo edesmenneen anoppini luona maustoin jauhelihapihvit vähän reilulla kädellä. Harjoittelin silloin cayennepippurin käyttöä.
Kaikilta valui hiki naamasta syödessä mutta kukaan ei kehdannut valittaa :/
Kerran meille oli tulossa ammattileipuri kylään ja päätin leipoa raparperipiirakkaa kahvileiväksi.
Se kuori ei maistunut miltään, ei edes ranskanleivältä. Vähän hävetti.
Surkuhupaisin kuulemani ruokajuttu sattui siskoni perheessä joskus kultaisella 70-luvulla.
Hän oli silloisen ukkonsa kanssa ollut ongella ja olivat saaneet paljon pikkukaloja. Kotiin tultuaan hän oli värkännyt niistä kalakukon uuniin.
Ilta oli lipsahtanut viihteen puolelle ja jatkunut baarissa yöhön asti.
Aamulla hän heräsi hirveään paukkeeseen ja kömpi keittiöön katsomaan kuka on alkanut remontoida heti aamulla.
Kahdeksan vanha poikansa siellä yritti saada aamupalaa itselleen.
Kukko oli ollut koko yön uunissa ja paistunut niin kovaksi että lapsi yritti saada vasaralla sitä rikki mutta ei onnistunut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
vai vasaralla. =:)

Onhan noita sattunut, kaikkia ei edes muista. Kerran laitoin makaronilaatikon uuniin ilman munamaitoa. Puolisen tuntia kai se ehti paistua ennekuin muistin että jotain hyvin oleellista puuttuu.

Oli tulossa vieraita, ja olin ajatellut tehdä voitaikinasta sellaisia jauhelihatäytteisiä hyrriä. Töistä tullessa totesin että olin unohtanut ottaa taikinan sulamaan. Siihen aikaan ei tainnut vielä olla olemassa niitä ohkasia levyjä jotka sulavat muutamassa minuutissa, tai sitten niitä ei sillä kertaa ollut kaupassa saatavilla.

Neuvookaana tyttönä lykkäsin taikinan mikroon sulamaan. Olihan se aika näky sellainen korpuksi kuivahtanut klöntti kauheassa rasvalammikossa.

Ensimmäinen Boston-kakku syntyi sillä tavalla että pyöreä vuoka tungettiin niin täyteen taikinaa kun vain mahtuu. Aika näky sekin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei nyt ihan mulle, mutta perhepiirissä sattui. Pikkuveljeni sai kouluikäisenä työtä lähileipomossa. Oli innostunut. Kotona äidin ylpeydeksi teki valtavan pullataikinan, jonka letitti ja paistoi. Ole meillä nyt pullaa. Jere oli vain unohtanut innoissaan hiivan taikinasta. Äiti kuitenkin kehui ja kaikki me tietysti söimme, ettei pojalle olisi tullut paha mieli.

Pari yötä sitten näin unta, että tämä samainen pullanleipojapoika letitti pitkon, joka oli täydellinen kerrassaan. Pohdimme siinä kanssaan, että pitäisi perustaa oma leipomo.

Tämä uneen ilmaantunut entinen leipojapoika on kuollut jo jokunen vuosi sitten. Leiponeeko nykyisessä olinpaikassaan? Pitko oli niin herkullisen näköinen!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mä kerran poltin nakkikastikkeen pohjaan tai jotain. Siis lisäsin jauhot aivan liian aikaisin ennen muita aineksia ja siitä tulikin hitonmoinen käry. Onneks se kastike oli kuitenkin ihan hyvää 😋
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Perinteinen suomalainen ruskeakastike tehdäänkin ruskistamalla jauhot rasvassa (50/50) lähes palaneiksi eli hyvin tumman ruskeiksi (tumman suklaan väri) ja kun väri on saavutettu niin raikasta vettä (kylmää tai kiehuvaa) päälle samalla voimakkaasti sekoittaen tasaiseksi, sopivan paksuiseksi nesteeksi - maustaminen tapahtuu kastikkeen valmistuttua sopivaksi.

Toinen tapa on ruskistaa liha/makkara jne ensin, lisätä jauhot antaen niiden kypsyä rasvassa jonkin aikaa, lisätä vesi ja antaa muhia tunnin kaksi (lisää vettä tarvittaessa) aina välillä sekoittaen - näinkin kastikkeesta tulee muhiessaan tummempaa pikkuhiljaa vaikka väri alussa näyttäisikin hailakan harmaalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nakki/makkarakastikkeen kanssa saa olla suolan kanssa varovainen, sillä makkarat sisältävät hyvin paljon suolaa (noin 2 %).

Tämän huomaa hyvin, jos antaa kastikkeen muhia pitkään makkaroineen - oikestaan suolaa ei tarvitse lisätä ollenkaan, sillä sitä liukenee makkaroista välillä liikaakin kastikkeeseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ruoka tai leipomus ym. epäonnistuu varmimmin silloin, kun niin ei missään nimessä saisi käydä. Teet vaikka miten hyvää ruokaa muulloin, niin silloin kun tulee vieraita, tapahtuu jotain.

Leivoin sämpylöitä (ja tietenkin vieraita varten). Taikina ei noussut tippaakaan. Ihmettelin, mutta ajattelin tehneeni jotain väärin. Taikina roskiin ja uusi tekeille. Sekään ei noussut. Sitten vasta tarkistin hiivan, kuivahiivapaketti oli mennyt vanhaksi jo vuosi sitten. Olin kyllä ostanut ihan tuoreen, mutta käsiini osui kaapista se vanha, jota luulin äsken ostamakseni. Kolmas taikina sitten nousi, mutta koska oli jo kiire, unohdin laittaa taikinaan suolaa ja jo valmiiksi pusertamani valkosipulinkynnet. Vieraat saivat kuohkeita, mutta täysin mauttomia sämpylöitä.

Olen oikea kääretorttumestari, ne onnistuvat minulta aina hienosti. Paitsi tietenkin sen yhden kerran, kun odottelin kaukaisia ulkomaisia vieraitani ja leivoin vieraaksi tulevan perheen tyttären syntymäpäivän kunniaksi kääretortun. Se näytti ihan hienolta, kun sen valmistin, mutta vasta kun otin sen sitten esille pöytään vietäväksi, se oli kummallisen matala ja lässähtänyt. Pohja oli kuin olikin jäänyt raa'aksi. Maistuikin siltä, kukaan ei ottanut kahta kertaa.

Olen tarjonnut vieraille myös sisältä raaoiksi jääneitä munkkeja. Sitäkään ei ole koskaan tapahtunut ihan vaan oman perheen kesken.

Juhannusvieraille olen onnistunut tarjoilemaan ihan kauhean makuista boolia. Jokin vaan meni vikaan kun oli mennäkseen.
Ilmianna
Jaa
Hämmensin perunoiden keitinvettä väärään suuntaan ja se muuttui vihreäksi!
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kokkausmokat

Kertokaa tänne ruuanlaitto/leipomismokianne! :)
Itse olen mokannut niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin puuron keitossa. Laitoin liian vähän hiutaleita ja puurosta tuli vetistä litkua. Puuro on myös palanut kattilan pohjaan.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta