Miksi yhteiskuntatiede on vasemmistolaista?

Lueppa hieman lisää niitä yhteiskuntatieteellisiä aineita ja tule sitten kysymään.

Ymmärtääkseni sosiologia osaltaan syntyi vastapainoksi kansantaloustieteelle, kritisoimaan sitä. Kansishan kuitenkin kytkeytyy oikeistolaisuuteen jossain määrin.

Karkeasti sanoisin, että vasemmistolaisuus ilmenee tieteissä järjestelmäkritiikkinä, järjestelmien (teoreettisena) hajottamisena ja mahdollisesti uusien luomisena (esim. Marx, Wallerstein, suuri osa feminististä teoriaa jne.). Näissä pyritään ensin löytämään (keksimään) hallitsevat rakenteet, osoittamaan ne sitten sortaviksi ja lopulta hajottamaan ne.

Oikeistolaisuuteen taas liittyy järjestelmän pönkittäminen, sen perusteiden etsiminen (luominen). Kansiksestakin osa on periaatteessa liberalismin perustelua. Yhteiskuntafilosofiassa tämä ilmenee esimeriksi Nozickin periaatteissa (omistusoikeus keskiössä).

Yhteiskuntatieteet (erityisesti ne) ovat poliittisia, oikeastaan väistämättä. Jos pyyhkii poliittisen niistä pois, niin mitä jää jäljelle? Itsekin veikkaisin, että kansiksesta jää enemmän jäljelle kuin useimmista aineista. Kansiksessa on kuitenkin matemaattinen runko, ja analyysistä suuri osa on kvantitatiivista (neutraalia).

Johtopäätökset ovat tietysti aina arvolatautuneita, ja ne pitää tehdä myös kvantitatiivsesta aineistosta. Kansiksen tutkimuskohteet ovat kuitenkin myös jossain mielessä aidompia kuin monien yhteiskuntatieteiden hämärät instituutiot.

Siinä mielessä "oikeistolaisuus" ja "vasemmistolaisuus" ovat yhtä hyviä tai pahoja, että kummatkin ovat poliittisia aatteita, joilla edistetään joidenkin intressejä ja heikennetään (tai ignoroidaan) toisten.

PS. Oikeisto on aina oikeassa. (Määritelmän perusteella ;)

Tuossa oli aika paljon asiaa, vaikka veditkin mutkat suoriksi. Kommentoin tätä asiaa nyt pääosin suomalaisen yliopiston kannalta. Tiettyjen yliopistojen tietyissä oppiaineissa on hyvin vaikea opiskella ilman vasemmistolaista maailmankatsomusta. On muutamia oppiaineita, joiden objektiivisuus sopii kyseenalaistaa (sosiaalipolitiikka, naistutkimus). Esimerkiksi Tampereen yliopisto, jossa alkujaan opetettiin pääasiassa yhteiskuntatieteellisiä aineita, aloitti aikoinaan vasemmistolaisena "kansalaiskorkeakouluna" ja sen johtohenkilöistä löytyy runsaasti vasemmistolaisia vielä tähän päivään saakka.

Ymmärrän, mitä ajat takaa, mutta en tekisi noin suurta eroa sosiologialle ja taloustieteelle kuin sinä. Oman kokemukseni mukaan henkilöllä tai henkilöillä on hyvin paljon vaikutusta. Yliopistojen sisällä tämä näkyy selvästi: yksi tarpeeksi vaikutusvaltainen aatteellinen proffa karkoittaa "toisinajattelijat", samanhenkiset verkostoituvat ja valtaavat koko laitoksen ja tutkimuskentän.

Helsingin yliopistossa toimii sosiaalipolitiikan professorina jyrkästi vasemmistolainen professori JP Roos. Hän ei varmastikaan ole ainoa aatteen mies ja tiedän, että tällaiset henkilöt ovat joillekin liikaa. Tunnen jopa pari opiskelijaa , jotka ovat vuosien varrella vaihtaneet alaa, koska eivät ole viihtyneet aatteellisessa ympäristössä.

En halua sen kummemmin syyllistää Roosia, mutta käytän häntä nyt esimerkkinä, koska seuraava keskustelu vahvistaa ainakin omaa käsitystäni oikeistolaisista ja vasemmistolaisista opettajista: http://jproos.blogit.uusisuomi.fi/2008/10/21/bogo-ja-muut-kokoomuksen-vanhat-pikkupojat/

Kokoomuslainen Mari Huusko kommentoi asiallisesti JP Roosin kirjoitusta (viesti 69):
"Voiko poliittisesti aktiivinen ihminen opettaa sosiaalipolitiikkaa? Olen paininut itse tämän kysymyksen kanssa tänä(kin) syksynä pitäessäni sosiaalipolitiikan kursseja eräässä toisen asteen oppilaitoksessa - kokoomuslaisena kunnallisvaaliehdokkaana. Ellei ensimmäinen piirimme lehtimainos olisi ilmestynyt ennen kurssin päättymistä, opiskelijat eivät olisi tienneet puoluekantaani, ja itse pyrin niin suureen objektiivisuuteen kuin mahdollista. Tavoitteeni oli kertoa faktat: näin sosiaaliturva Suomessa toimii, ja opiskelijat saivat pohtia mitä tietyt asiat tarkoittivat heidän tulevan ammattinsa näkökulmasta. Yliopistotasolla se ei enää olisi mahdollista, tällaisen lyhytkurssin puitteissa onnistuin mielestäni hyvin."

JP Roos vastaa Huuskolle muun muassa: "Niin kuin Huuskon viestistä käy ilmi, niin sosiaalipolitiikka on oikeasti vaikea asia kokoomukselle. Vasemmistolaisena on helpompi opettaa juuri sosiaalipolitiikkaa."

Itse en erityisesti samaistu oikeistolaisuuteen, mutta jos vertaan kaikkia vasemmistolaisia ja oikeistolaisia opettajiani, niin mieluiten valitsisin oikeistolaisen ihan vain sen takia, että jostain syystä vasemmistolaiset uhraavat herkemmin objektiivisuuden ajaessaan "hyvää asiaansa".

Väitän siis, että tiettyjen tieteenalojen objektiivisuus johtuu enemmän henkilöistä kuin itse tieteenalasta. Monet yhteiskuntatieteelliset alat (sosiologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö tai vaikka ääriesimerkkinä naistutkimus) ovat verrattain nuoria aloja ja ne ovat syntyneet jonkin aatteen (esim. vasemmistolaisuus, feminismi) hengessä tai vetäneet puoleensa tietyllä tavalla ajattelevia.