Miten se vanha opistomerkonomitutkinto vertautuu amk-tradenomin tutkintoon? Sinne "vanhan ajan" kauppaopistoonhan pääsi suoraan peruskoulusta, mutta merkonomi oli silti opistotasoinen tutkinto. Tradenomiksi sen sijaan voi opiskella vain jos on toinen aste käyty. Eli minkäarvoinen on se vanha merkonomin tutkinto suhteessa nykyajan tradenomitutkintoon?
Ja sit vielä: onko "vanhan ajan" opistoinsinööritutkinto saman arvoinen kuin amk-insinööritutkinto?
Vanha opistomerkonomi vs. tradenomi
.,.,.,.,.,.,.????
41
8640
Vastaukset
- kuin amk
Ammattikorkeakoulu on korkea-asteen tutkinto, merkonomi ja opistoinsinööri opistoasteen tutkintoja. Nykyiset kolmen vuoden perustutkinnot (toinen aste) vastaavat entistä opistoastetta. Useimmat opistoasteen tutkinnot ovat säilyttäneet nimensä, osa muuttunut (lähihoitaja vs. sairaanhoitaja). Tradenomi oli yksi muuttuneista, sillä AMK-koulutusjärjestelmän alkuvuosina se oli merkonomi (AMK), kunnes Ruotsista tuli tradenomin tutkintonimike Suomen puolelle.
- Tuli?+++
"kunnes Ruotsista tuli tradenomin tutkintonimike Suomen puolelle. "
Vuosikymmeniä Ruotsissa asuneena en koskaan ole nähnyt enkä kuullut moiseta Tradenomin oppiarvosta
täällä Ruotsissa??
Perustele! - you see...
Huom. se on alemman korkeakouluasteen tutkinto (vrt. kandi). Nykyisin AMK:ssa voi suorittaa käsittääkseni myös ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon alemman jälkeen.
Ulkomailla AMK-tutkinto verrastetaan suoranaisesti alempaan korkeakoulututkintoon, eikä ammattikorkeakoulun ja yliopiston eroja oikein ymmärretä. Suomessa kaikki eivät pidä amk-tutkintoa alempana korkeakoulututkintona vaan nimenomaan alempana ammattikorkeakoulututkintona. En minäkään suoranaisesti niputtaisi AMK:a samaan kastiin yliopiston kanssa. 3. asteen tutkinto jokatapauksessa.
Opistotason tutkinnoilla ei kauheasti ole nykypäivänä muodollisesti arvoa, jos siis ei työllisty alalle ja hanki ammattitaitoa valmistumisen jälkeen. Erijuttu on se, osaako tutkintoa käyttää hyväkseen ja mitkä taidot ovat. Kaikki on sitten lopulta itsestä kiinni, olipa taskussa AMK paperit tai ei. - opistomerkonomi 4.50
you see... kirjoitti:
Huom. se on alemman korkeakouluasteen tutkinto (vrt. kandi). Nykyisin AMK:ssa voi suorittaa käsittääkseni myös ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon alemman jälkeen.
Ulkomailla AMK-tutkinto verrastetaan suoranaisesti alempaan korkeakoulututkintoon, eikä ammattikorkeakoulun ja yliopiston eroja oikein ymmärretä. Suomessa kaikki eivät pidä amk-tutkintoa alempana korkeakoulututkintona vaan nimenomaan alempana ammattikorkeakoulututkintona. En minäkään suoranaisesti niputtaisi AMK:a samaan kastiin yliopiston kanssa. 3. asteen tutkinto jokatapauksessa.
Opistotason tutkinnoilla ei kauheasti ole nykypäivänä muodollisesti arvoa, jos siis ei työllisty alalle ja hanki ammattitaitoa valmistumisen jälkeen. Erijuttu on se, osaako tutkintoa käyttää hyväkseen ja mitkä taidot ovat. Kaikki on sitten lopulta itsestä kiinni, olipa taskussa AMK paperit tai ei.AMK ja entisen opistoasteen tutkintojen ero ei ole muuta, kuin työharjoittelusta johtuva pitempi opiskeluaika ja esim. insinööreillä virkamiesruotsi. Koko AMK järjestelmä on keinotekoinen ja vastaa käytännössä vanhaa opistoastetta. Työnantajat pistävät käytännössä ne samalle viivalle.
Ruotsissa ei ole tradenomeja, tradenomi -nimike keksittiin AMK uudistuksen yhteydessä.
AMK -tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaikka sitä nimitystä erheellisesti käytetäänkin.
Alempi korkeakoultutkinto on yliopistoasteen kanditutkinto, vaikka voissa paistaisi. - Ni Mi
opistomerkonomi 4.50 kirjoitti:
AMK ja entisen opistoasteen tutkintojen ero ei ole muuta, kuin työharjoittelusta johtuva pitempi opiskeluaika ja esim. insinööreillä virkamiesruotsi. Koko AMK järjestelmä on keinotekoinen ja vastaa käytännössä vanhaa opistoastetta. Työnantajat pistävät käytännössä ne samalle viivalle.
Ruotsissa ei ole tradenomeja, tradenomi -nimike keksittiin AMK uudistuksen yhteydessä.
AMK -tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaikka sitä nimitystä erheellisesti käytetäänkin.
Alempi korkeakoultutkinto on yliopistoasteen kanditutkinto, vaikka voissa paistaisi.Itse olen vanhan ajan opistomerkonomi ja käynyt myös tradenomiksi, nuorison seassa, eli samat opinnot kuin nuorillakin. Eroa on se, että raportteja ja portfolioita tehdään enemmän, valinnaisaineita on enemmän ja tehdään opinnäytetyö. Tunteja on teoriassa enemmän, mutta käytännössä ei. Nykyään on osa opintopisteistä itsenäistä opiskelua, ennen ne olivat läksyjä koulupäivän päälle. Opistoaikaan oli intensiivistä opetusta syksystä kevääseen ja läsnäolopakko. Laskentatoimen opetusta oli jonkun verran enemmän ja mentiin syvemmälle, tässä on suurin ero (olen siis ottanut taloushallinnon opintosuunnan).
Insinööreistä työnantajat sanovat, että vanhan ajan opistoinsinööreillä oli ennen koulusta tullessa enemmän perusosaamista, uusimpia kuulemma pitää kädestä pitäen opettaa muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Myös jotkut opettajat ovat sanoneet, että ammattiaineita on pitänyt helpottaa, kun nykyään porukka ei enää pääse niistä läpi.
Suurin ero voisi olla siinäkin, että ennen oli ylioppilaspohjaiset opistolinjat erikseen. Insinööriksi/teknikoksi piti olla amis pohjalla, kauppikseen pääsi suoraan peruskoulusta. Vanhan ajan amisinsinöörit ovat kaiken osaavinta väkeä. Itse olen yrittänyt vanhan ajan tekua, ei tullut mitään, piti keskeyttää. - op.merko.4800,-/kk
Ni Mi kirjoitti:
Itse olen vanhan ajan opistomerkonomi ja käynyt myös tradenomiksi, nuorison seassa, eli samat opinnot kuin nuorillakin. Eroa on se, että raportteja ja portfolioita tehdään enemmän, valinnaisaineita on enemmän ja tehdään opinnäytetyö. Tunteja on teoriassa enemmän, mutta käytännössä ei. Nykyään on osa opintopisteistä itsenäistä opiskelua, ennen ne olivat läksyjä koulupäivän päälle. Opistoaikaan oli intensiivistä opetusta syksystä kevääseen ja läsnäolopakko. Laskentatoimen opetusta oli jonkun verran enemmän ja mentiin syvemmälle, tässä on suurin ero (olen siis ottanut taloushallinnon opintosuunnan).
Insinööreistä työnantajat sanovat, että vanhan ajan opistoinsinööreillä oli ennen koulusta tullessa enemmän perusosaamista, uusimpia kuulemma pitää kädestä pitäen opettaa muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Myös jotkut opettajat ovat sanoneet, että ammattiaineita on pitänyt helpottaa, kun nykyään porukka ei enää pääse niistä läpi.
Suurin ero voisi olla siinäkin, että ennen oli ylioppilaspohjaiset opistolinjat erikseen. Insinööriksi/teknikoksi piti olla amis pohjalla, kauppikseen pääsi suoraan peruskoulusta. Vanhan ajan amisinsinöörit ovat kaiken osaavinta väkeä. Itse olen yrittänyt vanhan ajan tekua, ei tullut mitään, piti keskeyttää.http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2007/531.html
Kuten yllä olevasta luokituksesta ilmeenee:
Kaupan ja hallinnon perustutkinto
merkantti, merkonomi = keskiaste
Opistomerkonomi = alin korkea-aste
Tradenomi, KK = alempi korkeakouluaste
AMK jatkotutkinto, yliopistotutk. = ylempi korkeakouluaste
Korkeakouluasteessa erotettan toisistaan ammattikorkeakoulutus ja esim. kauppatieteellinen
koulutus (=yliopisto). - plus++
Ni Mi kirjoitti:
Itse olen vanhan ajan opistomerkonomi ja käynyt myös tradenomiksi, nuorison seassa, eli samat opinnot kuin nuorillakin. Eroa on se, että raportteja ja portfolioita tehdään enemmän, valinnaisaineita on enemmän ja tehdään opinnäytetyö. Tunteja on teoriassa enemmän, mutta käytännössä ei. Nykyään on osa opintopisteistä itsenäistä opiskelua, ennen ne olivat läksyjä koulupäivän päälle. Opistoaikaan oli intensiivistä opetusta syksystä kevääseen ja läsnäolopakko. Laskentatoimen opetusta oli jonkun verran enemmän ja mentiin syvemmälle, tässä on suurin ero (olen siis ottanut taloushallinnon opintosuunnan).
Insinööreistä työnantajat sanovat, että vanhan ajan opistoinsinööreillä oli ennen koulusta tullessa enemmän perusosaamista, uusimpia kuulemma pitää kädestä pitäen opettaa muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Myös jotkut opettajat ovat sanoneet, että ammattiaineita on pitänyt helpottaa, kun nykyään porukka ei enää pääse niistä läpi.
Suurin ero voisi olla siinäkin, että ennen oli ylioppilaspohjaiset opistolinjat erikseen. Insinööriksi/teknikoksi piti olla amis pohjalla, kauppikseen pääsi suoraan peruskoulusta. Vanhan ajan amisinsinöörit ovat kaiken osaavinta väkeä. Itse olen yrittänyt vanhan ajan tekua, ei tullut mitään, piti keskeyttää.Tekniikan opiskelu oli kuulemma ennen rankempaa kuin nykyään. On nykyisessä löysäilyopiskelussa tietty se etu verrattuna vanhaan, että töissä ehtii iltaisin melko hyvin käymään. Ennen Tekussa piti kuulemma tehdä suht paljon tehtäviä itsenäisesti ja kokeisiin lukea. Esim matematiikassa mentiin huomattavasti syvemmälle, mutta olisiko se tarpeenkaan tietokoneaikana. Itse en ainakaan konepuolella ole mitenkään kauheasti koulusta näinä neljänä vuotena kuormittunut vaikka lukiopohjalta olenkin.
Olen kuitenkin sitä mieltä että nykysysteemi on parempi, kukaan ei tyrkytä sinulle tietoa vaan joudut sen etsimään itse, kuten töissäkin. Toki vaatimustasoa voisi hieman nostaa, mutta jokainen on vastuussa itse oppimastaan. Huonona puolena tietty se että insinöörien arvostus laskee kokoajan, kun koneinssintutkinnon vetää helposti läpi vaikka lähihoitajapohjalta. - merkonomi 92
Ni Mi kirjoitti:
Itse olen vanhan ajan opistomerkonomi ja käynyt myös tradenomiksi, nuorison seassa, eli samat opinnot kuin nuorillakin. Eroa on se, että raportteja ja portfolioita tehdään enemmän, valinnaisaineita on enemmän ja tehdään opinnäytetyö. Tunteja on teoriassa enemmän, mutta käytännössä ei. Nykyään on osa opintopisteistä itsenäistä opiskelua, ennen ne olivat läksyjä koulupäivän päälle. Opistoaikaan oli intensiivistä opetusta syksystä kevääseen ja läsnäolopakko. Laskentatoimen opetusta oli jonkun verran enemmän ja mentiin syvemmälle, tässä on suurin ero (olen siis ottanut taloushallinnon opintosuunnan).
Insinööreistä työnantajat sanovat, että vanhan ajan opistoinsinööreillä oli ennen koulusta tullessa enemmän perusosaamista, uusimpia kuulemma pitää kädestä pitäen opettaa muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Myös jotkut opettajat ovat sanoneet, että ammattiaineita on pitänyt helpottaa, kun nykyään porukka ei enää pääse niistä läpi.
Suurin ero voisi olla siinäkin, että ennen oli ylioppilaspohjaiset opistolinjat erikseen. Insinööriksi/teknikoksi piti olla amis pohjalla, kauppikseen pääsi suoraan peruskoulusta. Vanhan ajan amisinsinöörit ovat kaiken osaavinta väkeä. Itse olen yrittänyt vanhan ajan tekua, ei tullut mitään, piti keskeyttää.Kyllä vanhat opistomerkonomitkin tekivät opinnäytetyön!
- ääliötär
merkonomi 92 kirjoitti:
Kyllä vanhat opistomerkonomitkin tekivät opinnäytetyön!
Varmaan koulukohtaista. Meillä ei tehty ainakaan mitään isompaa, mitään sellaista mistä olisi mitään kovin kummoista kirjallista dokumenttia jäänyt. PAkollinen se ei ollut. Teknikkotöitäkin on tehty toisissa kouluissa ja toisissa ei, puolisoni on tehnyt, nykyinen kurssikaverini (käyn työttömyyskurssia) Nykyään ammattikouluun opinnäytetyö. Itse olen merkonomi vm. 1991.
(Tänne eksyin katselemaan, kun tuo teknikkopuolisoni on hakemassa päivittämään tutkintoaan, että onnistuuko se. ) - ääliötär
ääliötär kirjoitti:
Varmaan koulukohtaista. Meillä ei tehty ainakaan mitään isompaa, mitään sellaista mistä olisi mitään kovin kummoista kirjallista dokumenttia jäänyt. PAkollinen se ei ollut. Teknikkotöitäkin on tehty toisissa kouluissa ja toisissa ei, puolisoni on tehnyt, nykyinen kurssikaverini (käyn työttömyyskurssia) Nykyään ammattikouluun opinnäytetyö. Itse olen merkonomi vm. 1991.
(Tänne eksyin katselemaan, kun tuo teknikkopuolisoni on hakemassa päivittämään tutkintoaan, että onnistuuko se. )jonkin katoaa taas osa sanoista, jää vissiin matkalle. Siis kurssikaveri teknikko ei ole tehnyt ja ammattikouluun tehdään nykyään aina opinnäyte.
- Anonyymi
Ei ole täysin näin yksioikoista. Ammatillisen koulutuksen laki ja tutkintorakenne muuttuivat portaittain. Esim. ennen 1997 valmistunut opistotason merkonomin tutkinto vastaa nykyistä alemman ammattikorkeakoulun tutkintoa.
- Anonyymi
Nykyinen Amk tasoltaan ei vastaa vanha 80luvun Merkonomin tutkintoa lähellekkään, silloin opiskeltiiin, ei enään.
- hiuksenhienoero
Opistomerkonomi = alin korkea-aste
Tradenomi, KK = alempi korkeakouluaste
Tässäpä se suurin ero eli kumpaa mielummin kuuntelee alin/alempi - olipaennen
Voin kertoa, että ennen merkonomin tutkinto oli arvotutkinto. Sillä pääsi parhaimmillaan pankinjohtajaksi. Työttömiä merkonomeja ei juurikaan ollut, vain joku harva juoppo luuseri.
Merkonomin tutkinnon sai kauppaopistosta kolmen vuoden tiiviiden opintojen jälkeen, ylioppilas kahden vuoden opintojen jälkeen. Minun aikanani ei peruskoulua ollut, kauppaopistoon vaadittiin vähintään keskikoulu tai merkantin tutkinto kauppakoulusta, ylioppilasluokille tietysti ylioppilastutkinto. Kauppakouluun pääsi kansakoulusta, jota nykyään vastaa peruskoulu.
Nykyinen merkonomin tutkinto vastaa vanhaa merkantin tutkintoa, tradenomi vastaa korkeintaan entisajan merkonomia. - Poffarbacco
Osittain kopioituna tilastokeskuksen sivuilta, koulutusasteita ovat:
Perusaste = kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot (kansa- ja keskikoulu nyk. poistuneet)
Keskiaste eli toinen aste = kestää keskimäärin 3 vuotta peruskoulun jälkeen, esim. ylioppilastutkinnot (lukio), 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot ("amis")
Alin korkea-aste eli opistoaste = kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen, esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja (opistoaste saattaa olla poistunut kokonaan?)
Alempi korkeakouluaste = kestää useampia vuosia keskiasteen jälkeen, esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot eli kandidaatin tutkinnot
Ylempi korkeakouluaste = kestää muutamia vuosia alemman korkeakoulututkinnon jälkeen, esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot
Tutkijakoulutusaste = tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä, tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja
------------------------------------------
Eli jos puhutaan kaupallisista tutkinnoista, niin järjestys menee suurin piirtein näin:
Merkantti = vanha kouluasteen tutkinto, vastaa nyk. toisen asteen eli keskiasteen tutkintoa (tutkintoon kouluttaminen päättynyt)
Merkonomi, nykymallinen peruskoulu- tai ylioppilaspohjainen koulutus = toisen asteen eli keskiasteen kaupan ja hallinnon alan perustutkinto
Merkonomi, vanhanmallinen opistoaste, peruskoulu- tai yo-pohjainen = alin korkea-aste (tutkintoon kouluttaminen luultavasti päättynyt?)
Tradenomi (AMK) = alempi korkeakoulututkinto
Kauppatieteen kandidaatti (yliopisto) = alempi korkeakoulututkinto
Kauppatieteen maisteri (yliopisto) = ylempi korkeakoulututkinto
Kauppatieteen lisensiaatti (yliopisto) = tieteellinen jatkotutkinto
Kauppatieteen tohtori (yliopisto) = tieteellinen jatkotutkinto, korkein yliopistollinen tutkinto
------------------------------------------
Tieteellisistä jatkotutkinnoista kun puhutaan, niin moni tekee niitä jäädessään yliopistolle töihin tai tehdessään esim. tohtorin väitöskirjan leipätyöhönsä liittyvästä tutkimusaiheesta. Lisensiaatin yli tuntuu moni hyppäävän joissakin tiedekunnissa; moni jatko-opiskelija väittelee suoraan tohtoriksi.
Nykyään toisen asteen eli keskiasteen ammatillisia, kaupallisia ym. perustutkintoja voi opiskella paitsi ylioppilaspohjaisena koulutuksena niin myös aikuiskoulutuksena, jossa opinnot usein suoritetaan näyttötutkintona omassa työ(harjoittelu)paikassa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta hyödyntäen. Oppisopimuskoulutus on toinen aikuisten tapa suorittaa näitä tutkintoja. Yo-pohjaisella linjalla toisen asteen tutkinnot suoritetaan usein lyhyemmässä ajassa. - Aikuisopiskelua
Täällä taas asiantuntijat äänessä, joista suurin osa ei ole jalallaankaan astunut ammattikorkeakouluun. Amk-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaan ammattikorkeakoulututkinto (alempaa ammattikorkeakoulututkintoa ei ole olemassakaan). Tämän voivat epäilijät tarkistaa lainsäädännöstä. Alempi korkeakoulututkinto tarkoittaa yliopistollisia, yleensä kandidaatin nimellä kulkevia tutkintoja. Ylempi korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä ylempiä yliopistotutkintoja (yleensä maisteri-nimikkeellä) sekä ylempiä amk-tutkintoja. Opistotutkintoja ei ole voinut suorittaa enää vuosiin.
Käykääpä muuten ihan käytännössä vertaamassa yliopisto- ja amk-pedagogiikkaa nykypäivänä, yliopistoista on sen verran säästetty eikä muutoshalukkuutta tunnu löytyvän, ettei pedagogiikasta voi monessa paikassa enää edes puhua. Kirjatentti kun ei hirveästi pedagogisia taitoja vaadi, toisin kuin esim. ammattikorkeakouluissa harrastettu työelämäprojektien ohjaaminen ja jo jalansijaa saava yhteisopettajuus. Toki oppilaitoksissa on eroja, mutta tämä siis omista aikuisopiskelijan kokemuksistani.- Anonyymi
Sori, mutta amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ihan siinä missä yliopiston kandikin niin kuin tuolla ylempänä joku jo oikein sanoikin.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2007/531.html
Entinen merkantti ja nykyinen merkonomi = keskiaste
Opistomerkonomi, valmistunut ennen uudistusta = alin korkea-aste
Tradenomi, kandi = alempi korkeakouluaste
Ylempi AMK, maisteri = ylempi korkeakouluaste - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sori, mutta amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ihan siinä missä yliopiston kandikin niin kuin tuolla ylempänä joku jo oikein sanoikin.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2007/531.html
Entinen merkantti ja nykyinen merkonomi = keskiaste
Opistomerkonomi, valmistunut ennen uudistusta = alin korkea-aste
Tradenomi, kandi = alempi korkeakouluaste
Ylempi AMK, maisteri = ylempi korkeakouluasteVanha opisto merkonomin tutkinto vastaa nykyään Yamk tutkintoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanha opisto merkonomin tutkinto vastaa nykyään Yamk tutkintoa.
Kiitos tiedosta, niin en hae turhaan tradenomin koulutukseen.
Terveisin
opistoasteen merkonomi
- Ilkka-Jaakko
Vanha kauppaopisto oli kovaa lukemista kolme votta ilman yhtään lepoa loppuun saakka. Jos kuukautta ennen loppua heitti laakereilleen jäi varmasti valmistumatta.
Kaiken matkaa opisto oli kauppakoulun käyneille tai muuten keskikoulun käyneille tarkoitettu. VAsta ihan loppuvaiheessa se oli kymmenisen vuotta peruskoulupohjainen. Mutta sitäkin siten että ensin käytiin yleisjakso, minkä aikana mm. käytiin koko lukion englannin ja ruotsin oppimäärä sekä yhteiskuntaopin lukion oppimäärät. Opintomenestyksen perusteella valkoitui opiskelijat joko yksivuotiselle kauppakoulun linjalle tai kaksi vuuotiselle opiston linjalle. Jos kävi ensin kauppakoulun ja sitten sieltä meni suoraan opistoon minne näin pääsi suuoraan toiselle. Eli yleisjaksoa ei tarvinnut käydä kahteen kertaan. Oli nelivuotiseksi venähtänyt merkonomi koulutus totta.
Merkonomin papereita ei saanut todellakaan helpolla eikä tutkintoa ole mitään syytä haukkua. Tukinnoille ennen opinto uudistuksen viimeisintä vekslausta on määritelty vertailukelpoinen luokittelu.
Lähihoitajat, merkantit, asentajat kansimiehet, jne on toisenasteen tutkintoja eli vanhan koulutasoisen toisen asteen tutkintoja.
Insinöörit, perämiehet, merkonomit, teknikot, rakennusmestarit ja muut entisen opistoasteen tutkinnot ovat alimman korkea-asteen tutkintoja.
AMK tutkinnot ja ylipisto-kandi tutkinnot ovat alemmankorkea-asteen tutkintoja
yliopisto-Maisteri Ylempi AMK tutkinto ovat ylemmän korkea-asteen tutkintoja.
Tutkija asteen tutkinnot Lisensiaati ja Tohtori ovat vain Yliopistoissa saatavia tutkintoja. - kasari_disko
On hyödytöntä vertailla eri aikakauden tutkintoja keskenänsä. Nykyinen ylioppilastutkinto on aivan jotain muuta kuin yo-tutkinto 50 luvulla. Sen kuitenkin voi sanoa, että nykyiset merkonomiopiskelijat ovat 3-5 vuotta nuorempia kuin vaikkapa 80 luvun alun merkonomiopiskelijat. Se kertoo jotain tutkinnosta ja sen vaativuudesta. Itse olen yo-merkonomi vm 81. Kävin ensin armeijan, tein töitä ja 23 vuotiaana menin kauppaopistoon. Sen ikäisiä oli monta. Suhtautuminen opiskeluun oli aikuismaista. Monet pääsivät hyviin hommiin heti kiinni valmistuttuansa.
- Anonyymi
Vielä 80-luvulla merkonomin tutkinto oli vähintään yhtä arvostettu kuin tänään tradenomin tutkinto. Tradenomeja ei ollut.
Arvoasteikko meni näin: merkantti, merkonomi, ekonomi.
Nyt on merkonomi, tradenomi, ekonomi. Ts merkonomi on pudonnut pohjalle, tradenomi tullut merkonomin paikalle.
Oikeastihan tradenomikoulutus sijoitettiin kauppaopistoihin, joita alettiin nimittää ammattikorkeakouluiksi.
Nykymerkonomi korvaa siis entisajan merkantin, tradenomi korvaa entisajan merkonomin.
Toisaalta koko koulujärjestelmä on muuttunut niin täysin, että uusien ja vanhojen tutkintojen vertailu on kyseenalaista. Sen kuitenkin sanon, että entisajan (ennen 90-lukua) merkonomi oli käynyt niin vaativan koulun, ettei siihen tämän ajan peruskoulun juuri päättänyt nuori pystyisi. Niinpä ennen merkonomit yleensä pääsivätkin suoraan opistosta vaativiin tehtäviin ja ylenivät nopeasti esimiesasemaan ja johtajiksikin.- Anonyymi
Minunkin mielestä entisen opistoasteen tutkinnot (itse merkonomi) olivat vaativampia kuin nykyiset korkea-asteen tutkinnot, vaikka koulutusjärjestelmässä nykyiset AMK:t ovat korkeammalla. Kuten ylempänä on useaan kertaan mainittu, silloinen kognitiivis-konstruktiivinen opetus oli huomattavasti tiukempaa kuin nykypäivän korkea-aste, joten samalla voidaan verrata silloisia (-1991) ja nykyisiä korkea-asteen koulutuksia.
- Anonyymi
Juuri näin. Vanha Merkonomi vastaa nykyään YAMK tutkintoa lopputöineen ja opiskelu 8-16 arkisin, opettajien opetuksessa rankka.
- Anonyymi
aika kuluu nopeasti . Ei ole menetelmää arvioida opistomerkonomi-tutlkinnon vaativuutta suhteessa AMK tradenomitutkintoon. Sen voisi tehdä 80 v opettaja joka on opettanut siirtymävuosina sekä opistomerkonomi-linjalla että AMK tradenomi-linjalla. Harva nykyajan työnantaja siihen pystyy. Ovat vanhojen mutu-kuulopuheiden varassa. HR osasto ei tunnista vanhaa opistotason merkonomitutkintoa.. Heille merkonomi on se nykyinen ammattikoulututkinto. Nykystandardi on AMK tradenomi. Sen mukaan eletään. Itsekin valmistuin 80 luvun alussa yo-linjalta merkonomiksi pääaineena markkinointi. Tarkoittaa sitä että merkonomiopiskelun pääsyvaatimuksena oli yo-tutkinto. Ei nykyjärjestelmä sitä tunnista. Jos sanot että olet yo-merkonomi niin helposti sekoitetaan nykyiseen merkonomi-ylioppilas kaksoistutkintoon. Ovat kuitenkin ihan eri asioita ja varsin eri aikakaudelta.
- Anonyymi
Eivät nuo vanhat merkonomitutkinnon suorittaneet enää 70-luvulla mihinkään pankinjohtajiksi nousseet. Moni varsinkin naispuolisista jäi jonnekin kuntiin tai valtiolle konttoristeiksi, pankkiin perustoimihenkilöiksi jne. Kun pankeista potkittiin puolet väestä pois 90-luvun alussa, niin työttöminä oli todella moni. Osa kouluttautui vaikka hoitoalalle, osa pääsi nousukaudella vielä firmojen konttoreihin.
- Anonyymi
80- luvulla pankinjohtajat merkonomeja, aluejohtajat ekonomeja. Nimierkki Pankinjohtaja Säästöpankissa
- Anonyymi
Merkonomin tutkinto on liiketalouden perustutkinto. Tradenomi on ammattikorkeakoulututkinto, eivätkä ole sinällään lainkaan verrattavissa keskenään.
Merkonomin tutkinto on hyvin perustasoinen ja suht vaatimaton tutkinto; sillä työllistyy lähinnä myyjäksi tai toimistoapulaiseksi. Tradenomin tutkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta ja taustalla pitää olla joko lukio tai ammatillinen perustutkinto.- Anonyymi
Molemmat, merkonomi ja tradenomi, ovat kaupan alan tutkintoja. Kyllä näitä voidaan hyvin vertailla.
Valtavaa eroa ei noiden välillä ole, isompi ero tulee sitten tradenomin ja KTM:n välille.
Eli arvojärjestys olisi seuraava: merkonomi, tradenomi, kauppatieteiden maisteri.
Ammattikorkeakoulut vastaavat entisiä opistoja, tai ei kunnolla sitäkään. Opetusta ammattikorkeakouluissa on vähemmän. Joku voi silti saada kulumaan neljäkin vuotta ammattikorkean opintoihinsa, mikä kertoo opiskelija-aineksen tasosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat, merkonomi ja tradenomi, ovat kaupan alan tutkintoja. Kyllä näitä voidaan hyvin vertailla.
Valtavaa eroa ei noiden välillä ole, isompi ero tulee sitten tradenomin ja KTM:n välille.
Eli arvojärjestys olisi seuraava: merkonomi, tradenomi, kauppatieteiden maisteri.
Ammattikorkeakoulut vastaavat entisiä opistoja, tai ei kunnolla sitäkään. Opetusta ammattikorkeakouluissa on vähemmän. Joku voi silti saada kulumaan neljäkin vuotta ammattikorkean opintoihinsa, mikä kertoo opiskelija-aineksen tasosta.1. Vanha Merkonomin tutkinto
2. Nykyinen Amk tutkinto
3. Merkantti/nyk Merkonomin tutkinto
- Anonyymi
Kauppakoulu ja Kauppaopisto 80-luvulla, opiskelu alkoi kello 08.00 ja loppui n klo 16.00, Ma - Pe, opettajien opetuksessa.
Nykymiset Amk tutkinnot tehdään pumpuliopintoina etänä, nippa nappa vastaa Merkantin tutkintoa.. - Anonyymi
Vanhan liiton Merkonomin tutkinto on arvostetumpi ja kovempi kuin nykyinen lössöAMK tutkinto, työelämässäkin arvostetumpi.
- Anonyymi
Vanhalla Merkonomin tutkinolla pääsi kauppakorkeaan ja esim juristiksi opiskelemaan ns jonon ohi. Nyk Amk tutkinnolla ei mennä.
- Anonyymi
Vanhan ajan merkonomi oli aivan eri asia kuin tämän ajan merkonomitutkinto.
Nyt merkonomin tutkintoa pääsee opiskelemaan kuka vain peruskoulun käynyt.
Ennen ei peruskoulua ollut olemassa, vaan oli kansakoulu. Kauppaopistoon merkonomiksi opiskelemaan tarvittiin joko kansakoulu + kauppakoulu tai kansakoulua + keskikoulu tai ylioppilastutkinto.
Vanha merkonomin tutkinto oli vähintään nykyajan tradenomin arvoinen, sanoisin jopa vaativampi ja arvostetumpi. Tämä vanha merkonomin tutkinto muutettiin tradenomin tutkinnoksi. Merkonomin tutkinto sai arvon alennuksen, sillä se kehitettiin merkantin tutkinnosta, joka ennen opiskeltiin kansakoulun jälkeen kauppakoulussa. Näin merkonomista tuli alin kaupan alan tutkinto.
Eli merkantista tuli merkonomi ja merkonomista tuli tradenomi. Merkantti jäi pois. Koulutuksen ja opiskelijoiden taso ei ole noista ajoista ainakaan parantunut.- Anonyymi
Juuri näin, arvioisin että vanha merkonomin tutkinto vastaa nykyään yamk tutkintoa, vanhaaan merkonomin tutkintoon piti opiskella joka päivä.
- Anonyymi
Kun tutkintojen nimiä muuteltiin herättämään mielikuvia entistä vaativammista opinnoista, samalla vaatimustasoa laskettiin.
Tämä on nykyaikaa. Onhan suomalaisen työnkin laatu laskenut, joten mitäpä väliä. Nykyisin pärjää tuottamalla puhetta ja ajattelemalla positiivisesti. - Anonyymi
Vanha merkonoomin tutkinto ei ole minkään arvoinen. Ennen oli merkantteja, merkonomeja ja yo-merkonomeja; mikään näistä ei vastaa tradenomin tutkintoa, lähinnä tietenkin on tuo yo-merkonomi.
- Anonyymi
Amk vastaa ehkä vanhan kauppaopiston 1. lukuvuotta. Vanhassa kauppaopistossa opiskeltiin, Amk:ssa ei opiskella. Vanhalla Merkonomim tutkinolla mentiin kauppakorkeaan, Amk:lla ei mennä.
- Anonyymi
Nykynen Amk vastaa vanhan kauppaopiston 1. lukuvuotta, niin onettomia spedejä Amksta valmistuu, opiskelisivat edes. Amk = päiväkoti, sekin etänä.
- Anonyymi
Tässä lehdestä poimittua nykyisistä Amk tutkinnoista:
Amk-kursseja voi suorittaa lukematta edes tenttikysymyksiä – Nyt rehtorineuvosto panee stopin liian helpoille opinnoille.
Tekniikka&Talous lehti nosti esille, että osan ammattikorkeakoulujen insinööriopinnoista ja muista opinnoista voi suorittaa naurettavan helposti. Esimerkiksi 135 tunnin opiskelua vastaavan kurssin on päässyt läpi 10 minuutissa klikkaamalla vastauksen ”tosi” jokaiseen tentin kysymykseen kahdesta vaihtoehdosta – edes tenttikysymyksiä ei ole tarvinnut lukea.
😂🙈...hyvin menee Amk tutkinnon tehneillä...- Anonyymi
Nykyisillä Amk ja Yamk tutkinnoilla voi pyyhkiä sitä itseään, ei juuri minkään arvoisia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391681Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61351- 91309
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421307Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11305Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71284Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01254Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11230Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21190Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21163