Vapaa kuvaus

Paljon nähnyt, kokenut ja tuntuu joskus siltä, että on vielä 'pantu paljon vartijaksikin'. Mutta kun on saanut leveät hartiat, niin jaksaa kantaakin enemmän kuin muut. Yksi asia on minua aina askarruttanut, että mitä 'paremman', katseenkestävämmän, pidemmän tai kauniimman näköinen ihminen on, sitä itseriittoisempi hän myös saattaa olla. Se ihmisen todellinen, sisäinen kauneus, joka meissä harvoissa asustaa, on todellakin ikävän harvinaista. Vai onko tämä hektinen elämä tappanut sen meistä. Eli kuten sanottu, usein on näin ikävästi että kauneus ja hyvyys ei ole pakattu samaan pakettiin, ajatelkaapa tätä ja huomaatte että meissä jokaisessa on todella paljon kasvamisen varaa. C' est la vie. Elämä on laiffii sanoi entinenkin mäkikotka. Sekin kotka voi nousta vielä liihottelemaan. Ja se toteutui:) Koska on vielä tukkaakin päässä ja sanontahan kuuluu, että tukka ja järki eivät pysy samassa päässä, niin päättelehän siitä sitten, minkälainen saattaisin olla ;) Olen saanut viisi lasta ja hiukan elämänkokemusta, mutta silti vasta korkeintaan puolimatkassa siitä opittavasta, jota toivottavasti vielä on edessä. Tervetuloa vaan sitten 'Metusaalemin'-päivilleni ;) hyviä ystäviä ei ole koskaan liikaa. Olen ollut tämänkin palstan käyttäjänä jo niin kauan ja aina pyrkinyt avoimuuteen sekä rehellisyyteen ja siksi aina vaan ihmettelenkin meidän suomalaisten kyvyttömyyttä tälläkin palstalla ns. avoimiin/julkisiin profiileihin. Meikäläiselle tietysti antaa tämä fyysinen kokokin pienen edun sen suhteen, sillä aivan 'pikkupojat' kun joutuvat suorastaan hypähtelemään päästäkseen tänne melkein kahteen metriin ;) jos joskus uskaltaisivat yrittää tulla nokittelemaan. Siitä huolimatta pieni on kaunista ja vaatimattomuuskin kaunistaa vielä lisää. Ikävä kyllä, minä en osaa olla aina niin vaatimaton kuin pitäisi olla. Suokaa anteeksi puutteellisuuteni. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

24

Kommenttia

243

  1. Nyt kun luin lisää tekstiä, jota tämä anonymi "Siellähän se vikaKirjoittanut: piilee. / Tänään / klo 11:54" kirjoittelee tosiaankin asiosta mitään tietämättömänä syyttäen juuri toisia siitä subjektiivisuudesta, johon hän itse syyllistyy mitä suurimmassa määrin. Uskallan haastaa kenet tahansa teistä vastaväittäjistä keskustelemaan näistä asioista silmäkkäinkin ja uskallan sanoa, että silloin teilläkin saattaisi olla jotain opittavaa elämällenne.

    Tässä turhaa ja aiheetonta väittelyä:
    "Huuhaata ja naurettavaa valhetta. Psykologit käyttävät työkalunaan pitkää, laajaa ja monitahoista koulutusta, sinä taas subjektiivista mutuasi. Omasta mielestäsi olet suuri ihmistuntija, todellisuudessa olet päättänyt sokeasti ihan itse, millaisia ihmiset ovat."
    Äskeiset väittämät ovat taas vain hataria olettamuksia, eivätkä mitään kokemusperäistä tietoa, jolla et voi tosiaankaan päästä ylvästelemään. Vielä en ole tavannut yhtään psykologia (vaikka heitä tunnenkin), jolla olisi jo 50 vuoden koulutus ja yleensä jaksamista tälle vaativalle alalle. Itse olen vuosien varrella saanut ilokseni huomata olevani nuorten psykologianopiskelijoiden "opettaja" ja kokemuspankki. Ei minun ole tarvinnut päättää, millaisia ihmiset ovat, he ovat itse juuri sitä mitä ovat, minä olen ollut vuosikymmenet vain havainnoitsija, kuuntelija ja muistiinpanija. Ja olenpa siinä sivussa onnistunut pelastamaan muutaman itsetuhostakin, se kuule vasta antaakin voimaa lisää.

    Ja vielä toistamiseen. Ettei vaan olisi nytkin juuri niin, että itse olet tuo kokematon, itseäsi täynnä oleva kolmekymppinen, joka tosiaankin tutustumatta asioiden todellisiin ja moninaisiin osatekijöihin, muodostaa näin lyhyen ja helpostikin väärinymmärrettävän tekstittelyn jälkeen juuri sen oman väärinkäsityksensä.

    Minulle saa kyllä kirjoittaa, jos vaan kantti kestää;
    [email protected]
  2. Liikaa intoa, perinteistä näyttämisen halua ja pohjalaista ylpeyttä, muttei hitustakaan älyä. Ettei vaan olisi nyt mennyt tähän saakka keskustelu vähän väärille linjoille pienelle naiselle liian ison ensipyörän suosittelussa. Jäitä hattuun.

    Ottakaa nyt hyvät ihmiset huomioon tämä myyjän vastuu. Ei ole mukavaa kuulla sitten myöhemmin sitä, että myit minulle liian suuren pyörän ja koko innostus kuoli siihen yhteen vahinkoon. Nääs kun 'pikkuneiti' ei yksin ajelemassa ollessaan vähän kaaduttuaan jaksanut nostaa pyöräänsä edes ylöskään. Siinä sitten avuttomana ja märkänä sekä kännykänkin vielä rikkoneena odottelemaan tuntikausia apua. Kyllä siinä tahtoi tulla hienoltakin naiselta pari valittua sanaa harmituksesta, että olisipa vähän pienempi pyörä niin jaksaisin nostaa sen ylöskin ja olisin voinut jatkaa matkaa, mutta kun nyt sitten EN pystykään. Perhanan myyntitykki kun ei se ajatellutkaan muuta kuin omaa provikkaansa.

    Eli ÄLKÄÄ nyt ihmeessä vaan suositelko 'pikku naisille' isoa pyörää. Kyllä jollekin satakiloiselle kokeneelle 'amatsoonille' sellaista voi jo suositella. Tai oikeammin hehän osaavat sitä jo itsekin vaatia.

    Vielä on hyvää pyöräkesää jäljellä ;) Ja kuivia kilometrejä kaikille;)