Vaalit.fi
Keväällä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit. Viime vuosien aikana ulkomailla järjestettyjen vaalien yhteydessä on havaittu epäasiallista vaalivaikuttamista. Keinoja tässä vaalihäirinnässä ovat olleet esimerkiksi valeuutisten levittäminen, valeprofiilit ja -vaalimainokset, trollaus, tietomurrot ja bottiverkostojen hyödyntäminen keskustelujen ohjaamiseksi.
Tavoitteena vaalihäirinnässä voi olla pyrkimys vaikuttaa vaalien tulokseen tai mielikuvaan niiden luotettavuudesta. Millaisia keinoja vaalihäirinnässä on tunnistettu? Miten viranomaiset varautuvat ja vastaavat vaalihäirintään? Miten tunnistan vaalihäirinnän?
Ketjussa vastaavat erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta ja johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta. Antti ja Jussi työskentelevät valtionhallinnossa informaatiovaikuttamisen asiantuntijoina ja ovat kouluttaneet mm. vaaliviranomaisia ja puolueita vaalihäirintään varautumisesta ja vastaamisesta.
Oikeusministeriön vaalisivuilta https://vaalit.fi/ löytyy laajasti yleistietoa vaaleista, äänestämisestä ja puolueista.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 33 kommenttia
- Meillä Suomessa median monipuolisuus ja luotettavuus ovat kansainvälisesti vertailtuna huippua.
Jussi - Varautuminen on normaalia virkaan liittyvää työskentelyä, jota tehdään suomalaisista lähtökohdista ja Suomen eduksi.
Antti - Emme puutu palveluissa julkaistuihin sisältöihin. Some-yhtiöt tekevät sisältöjä koskevat päätöksensä itse omien käyttöehtojensa mukaisesti. Jokaisella yhtiöllä omat käyttöehtonsa ja yhteisösäännöt, joihin kannattaa epäselvissä tilanteissa tutustua. Linkit ehtoihin löytävät myös tästä ketjusta.
Jussi - Varautuminen on normaalia virkaan liittyvää työskentelyä, jota tehdään suomalaisista lähtökohdista ja Suomen eduksi.
Antti - Meidän virkamiesten lisäksi julkisuudessa on esiintynyt aiheen tiimoilta useita tutkijoita ja toimittajia. Kullakin on omat näkökulmansa vaalihäirinnän tärkeään aiheeseen. Häirintä voi kohdistua yksittäiseen ehdokkaaseen tai puolueeseen, mutta hankalemmin hahmotettavaa on, jos koko järjestelmäämme järkytetään.
Antti - Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat demokratiamme peruskiviä. Media tekee omat journalistiset valintansa.
Antti - Totuuteen tulisi meidän kaikkien pyrkiä, eikä yhtä totuuden kertojaa ole. Ristiriitaisuutta voidaan osittain hallita arvioimalla, kuinka uskottavasti kertoja perustelee näkemyksensä.
Lähteiden luotettavuuden arviointi on tärkeää. Se, että joku asia on internetissä ei tarkoita, että se on totta. Monipuolinen ja kriittinen tiedonhankinta on myös hyvä asia, uskaltaudu oman kuplasi ulkopuolelle.
Antti - Lokakampanjoiden tehokkuus on vaikeasti mitattava asia. Äänestyspäätökseen vaikuttaa moni asia kuten ehdokkaan maine. Yhdysvalloissa lokaa heitettiin ja äänestäjäkunnan erimielisyyksiä kärjistettiin myös ulkopuolisten toimesta. Tässä tapauksessa ainakin vaalihäiritsijät uskoivat, että heidän toimillaan olisi vaikutusta.
Tieteellistä tutkimusta aiheesta on rajoitetusti, mutta sitäkin löytyy. Näyttää siltä, että yksittäiset henkilöt voivat olla ohjattavissa, mutta onneksemme suuret joukot liikkuvat huhujen perässä hitaasti.
Antti - Erittäin hyvä muistutus demokratiasta. Se ei ole täydellinen, mutta tällä tavalla "voimme halutessamme vaikuttaa, ketkä meidän asioitamme ja kaunista maata edustavat".
Antti - Edellisten eduskuntavaalien aikaan ei Suomessa oltu ajateltu tällaista mahdollisuutta, eikä mitään huomioita asiasta tehty.
Antti - Viranomaiset eivät puutu mielipiteenvaihtoon, eivätkä pyydä sosiaalisen median yrityksiä poistamaan tekstiä. Rikostapauksissa esimerkiksi jos joku levittäisi lapsipornoa, voidaan vaatia aineiston poistamista. Yritysten omissa käyttäjäehdoissa kielletään lisäksi asioita, joita laki sallisi. Kannattaa siis tuntea myös käyttöehdot. Verkossa pätevät niin lait, ohjeet kuin hyvät käytöstavat!
Antti - Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on normaalia virkatyötä. Aloimme pohtimaan keinoja vaalihäirintään varautumiseen nähtyämme, mitä maailmalla tapahtui. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa viranomaiset ovat vakuuttuneita, että pahoja ongelmia oli. Virkakoneisto- kuten myös puolueet - haluavat välttää vaalihäirinnän toistumista Suomessa.
Antti - Laki suojelee kaikkia, puolueen koolla ei ole väliä. Jos epäilet rikosta, ota yhteys poliisiin. Jos epäilet poliisin syyllistyvän laittomuuksiin, niin voit tehdä hallintokantelun asiasta ylemmälle poliisiviranomaiselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Antti - Vaaleihin ja demokratiaan kuuluvat kampanjointi, keskustelu sekä omien mielipiteiden kärjekäskin esille tuominen. Markkinointi kuuluu hyväksyttäviin toimintatapoihin. Epäasialliseksi toiminta muuttuu, jos tällä toiminnalla pyritään huijaamaan, hajottamaan tai tukahduttamaan, esimerkiksi levittämällä perättömiä väitteitä, suoranaisella valehtelulla tai häirinnällä. Botit ovat huijausta. Ne antavat vaikutelman aidosta kansalaiskeskustelusta, mutta oikeasti voivat vääristää sitä pahemman kera.
Jussi - Viimeisin lause on tärkeä asia, kun pohditaan varautumista. Uhkien ennakointi on vaikeaa, ja tarkka ennustaminen on mahdotonta.
Antti - Jos huomaa vaalihäirintää esimerkiksi jossain some-palvelussa, tulee siitä raportoida suoraan palvelulle. Nämä tutkivat heille raportoidut asiat omien käyttöehtojensa mukaisesti. Rikosasioissa (esim. kunnianloukkaus, vainoaminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan) ilmoitus myös poliisille. Trollien ja häiritsijöiden viesteihin harvemmin kannattaa lähteä vastaamaan, blokkaus ja raportointi some-palvelulle. Yhteys poliisiin tarvittaessa.
Jussi - Vaaleihin valmistautuminen on sujunut rauhallisesti. Neuvostoliitto vaikutti muun muassa Suomen presidentinvaaleihin 1950. Vuoden 1956 presidentinvaalit olivat ehkä törkyisimmät Suomen vaalihistoriassa, kun skandaalijutut seurasivat toisiaan.
Emme tässä vaiheessa paljoa pohdi, mistä osoitteesta mahdollinen häirintä tulee kun keskitymme ankarasti oman toiminnan parantamiseen. Vaalihäiritsijöillä voi olla useita syitä väärälle toiminnalleen. Ehkäpä yksi yhteinen motiivi heillä on, että häiritsijät pelkäävät Suomen pysyvän toimivana yhteiskuntana. Demokratiaan uskovilla ei ole syytä sotkea kansalaisten vapaata mielipiteenmuodostusta.
Antti - Väitteet yksipuolisesta journalismista ovat tärkeä huomio. Mahdollinen huono journalismi on kuitenkin eri asia kuin vaalihäirintä. Esimerkit maailmalta ovat osoittaneet, että vaaleihin on pyritty vaikuttamaan epäasiallisesti. Keinoja ovat olleet muun muassa vääristely, henkilöön käyvät lokakampanjat ja häirintä sekä valheiden levittäminen kyberhäirintää unohtamatta. Varaudumme ongelmiin mistä tahansa ne tulevat.
Jussi - Vaaleihin kuuluu, että puolueet pyrkivät vaikuttamaan äänestäjiin. Tämä kuuluu demokratiaan. Keskustelu ja mielipiteiden vaihto voi olla kärjekästäkin kampanjoinnin tiimellyksessä. Vaalihäirinnässä äänestäjiin pyritään sen sijaan vaikuttamaan epäasiallisin keinoin, esimerkiksi levittämällä valheita, puolitotuuksia, painostamalla tai uhkailemalla. Vaalihäirinnän tunnistamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota viestinnän sisältöihin. Pyrkiikö esimerkiksi joku postaus huijaamaan, panettelemaan, uhkailemaan, harhauttamaan tai tukahduttamaan. Jos on epävarma tiedon oikeellisuudesta, kannattaa tieto tarkistaa luotettavista tai virallisista läheistä. Jos postauksen tekijää ei tunnista, voi tiedot pyrkiä tarkistamaan profiilin kuvauksesta. Pyri hakemaan tietoa monipuolisesti eri lähteistä ja kanavista.
Jussi - Vaalihäirintä voi olla rikos. Esimerkiksi lokakampanjassa voidaan kertoa kohteen yksityisasioista, vaikkapa sairauksista. Tietynlaista häirintää on myös se, että ennakkoon äänestänyt yrittää äänestää vielä vaalipäivänä. Tällaisen yrittäminenkin on kielletty. Väärintekijä voi myös omia aiheita ajaessaan yllyttää toista rikokseen, kuten väkivaltaan. Mahdollisuuksia on paljon, mutta tässä vaiheessa meillä Suomessa tilanne näyttää onneksi rauhalliselta. Jos rikosepäilyjä syntyisi, niin niitä tutkisi poliisi.
Antti