Paloma.se01

Paloma.se01 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Liittynyt 7v sitten
250 aloitusta · 7412 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kirjaa ei valitettavasti löytynyt e-kirjana, käyn katsomassa kirjastossa, jonne se ehkä voidaan tilata.
”Noitia on, koska heitä on” sanoo kolumbialainen nuori keskiluokan äiti ja vie sylivauvansa jonnekin laitakaupungin kansanparantajalle, koska pediatri ei kirjoittanut antibioottia vihreään nuhaan. Samalla voi pyytää noitaa tekemään joku amuletti tai lääke miehen uskottomuutta vastaan. Kaikki mahdolliset keinot hoitaa asiat ja parantaa tilannetta on otettava huomioon ja olisi tyhmää ja yksinkertaista laittaa kaikki munat samaan koriin ja uskoa vain tiedettä ja lääkäreitä kun muitakin vaihtoehtoja on.
Maaseutu ja kaupunki ovat kaksi eri maailmaa ja urbaani kaupunkikulttuuri joka amerikkalaistuu päivä päivältä ja jossa vanhat iberialaiset perinteet ovat saaneet väistyä pohjoisesta tulleen massakulttuurin tieltä luovat molemmat omat legendansa ja myyttinsä.
Mieheni on aivan noruudesta saakka tottunut syömään leikkeleitä voileipänsä päällä ja koska hän on meistä molemmista se tervein niin en aio kieltää häneltä elämän pieniä nautintoja, kuten metwurstisiivua leivän päällä, nyt pitkällä eläkeiässä. Ei ole asiani olla mikään kotityranni ja hän on itse tietoinen leikkeleihin liittyvistä varoituksista. Nalkuttamaan en lähde.
Ehdotan että teemme joukolla ilmiannon ylläpitoon kun huomaamme tällaista tapahtuvan.
Ei se ole oikein että joidenkin nimimerkkien kimppuun hyökätään. Jos kukaan ei tee asian puolesta mitään, niin mitään edistystä ei tapahdu, mutta yksi satunnainen ilmianto ei tuota tulosta.
Vihersalaatti, tomaattia ja avokadoa pöydässä lähes päivittäin, höyrytettyjä vihanneksia lisäksi: vihreitä papuja, ruusukaalia, herneitä, parsakaalia, parsaa, maissia....wokkivihanneksia myös.
Vaikka syön itse reseptivitamiineja , niin haluan pitää huolta että ruuassa on riittävästi kuitua, mineraaleja ja hivenaineita, niin että muutkin porukassa voivat hyvin, vatsat toimii ja peruskunto pysyy hyvänä.
Härkäviikot alkaneet täällä alajuoksulla suurella aamupuurosatsauksella:
leikkelevadin ja tuoreiden hedelmien seuraksi keitän nyt aamupuuroa vuorotellen kauraa. ohraa, ryynisekoitusta, tattaria ja grahampuuroa.

Laitan iltaruuan vain joka toinen päivä; miehen aikamiespoika tekee välipäivinä ja juhlapyhien runsaat pitopöydät ovat nyt taas palanneet arjen käytäntöön: keittoja pari kertaa viikossa, kalaruokaa pari kertaa viikossa, välissä kanaa, jauhelihaa, possua, harvemmin naudanlihaa. Kakkuja, pullaa, kahvileipää en leivo lainkaan ja jälkiruuaksi riittää tuore hedelmä tai ehkä sunnuntaita juhlistamassa hedelmäsalaatti.

Minähän tulisin toimeen loppuelämäni rukiisella sillivoileivällä ja lasillisella kevytmaitoa, mutta perheen on syötävä vaikka minulle ei kelpaakaan. Toisaalta haluan myös hemmotella hyvällä ruualla kotiväkeä, jopa härkäviikoilla.
Salaliittoteoriat näyttävät olevan suosittuja tietyissä piireissä. Sisäpiireistä eliittiin, totuuskomissioista PKP-yhteistyöhön, no huvinsa kullakin.

Aiheeseen palatakseni,
nyt menossa saamelaisista kertova romaani Puolikas, kirjoittaja Inga Magga.
Lauantaipäivää täältä jäiseltä ja lumiselta alajuoksulta!
Tuulee niin lujaa, että kun heittää lumikolalla lunta alas parvekkeelta, niin se lentää takaisin kasvoille, sanoi mies joka tuuli juuri parveketta kolaamasta. Ajattelin lähteä pienelle kävelylle testaamaan uusia, teddyvuorattuja ulkoiluhousujani, mutta avattuani oven totesin että ei tarvinnutkaan mennä. Mies sanoi että olisit ehkä kävellyt portille saakka ja tullut takaisin. Elikkä otin sitten vain tavanomaisen aamujumppasession aamu-tvn edessä.

Nuutinpäivä tulossa ja sitten lähtevät tontut ullakolle ja seppeleet ja loput joulujutut komeroihin ja kaappeihin. Kyntteliköt saavat jäädä valaisemaan pimeimmän ajan ohi ja samoin ulkovalot. "Härkäviikot ja ruisleipää" kirjoitettiin tuolla toisaalla; ihan arkipäivää meillä nuo härkäviikot, elämänrytmi ei paljon poikkea normaalista oli sitten arki tai pyhä. Ja ruisleipä on hyvää!

Katselin juuri FB:ista kuvaa muistoista ja tämä oli todella kaukaa: ensimmäinen kuva tulevasta miehestäni (edesmenneestä ensimmäisestä) ja minusta Ortez-sillalla, Calin keskustassa, vuonna 1972. Paljon on vettä virrannut siinäkin joessa sen jälkeen kun katuvalokuvaaja meidät ikuisti siinä sillalla, nuoria olimme ja tulevaisuudenusko ja toivo paremmasta maailmasta näkyi ilmeistämme . Nostalgiseksihan minä tulin heti ja jäin miettimään minne ihmeessä kaikki ne vuodet katosivat.
Jos ne anonyymit jotka jahtaavat minua ja korppista ketjusta toiseen ilkeillä ja loukkaavilla kommenteillaan pysyisivät poissa niin tätä konfliktia ei olisi koskaan syntynyt.
Kuinka monta kertaa minun tarvitsee vakuuttaa, että "naakkoihin" vertaamani anot ovat vain muutamat, mutta pilaavat kaikkien maineen ja vaikeuttavat sopuisien, anojen osallistumista suosikkialoituksiinsa?
Miksi syy vieritetään minun niskoilleni, kunminä vain vastaan (tosin vähän liian herkästi) provoihin?
Minulla on täysi oikeus puolustautua, kun anot tulevat päälle kuin "vildvittrat" Ronja Ryövärintyttäressä.
Tarkoituksena on kai että lopettaisin tänne kirjoittamisen; kemiat ei kohtaa ja "yäk-paloma" yritetään häätää omasta kodistaan, jossa hän on asustellut jo pitkään, todennäköisesti kauemmin kuin monet vainoajansa.

Hil-lalle ja kaikille muillekin joiden kanssa olen vaihtanut mielipiteita jo pitkälti toistakymmentä vuotta sulassa sovuss lupaan miettiä tarkemmin sanavalintaani ja yrittää olla tarttumatta joka täkyyn joka tielleni kylvetään.
Suosittelen Valkohaikaraa, Demeter1.
Viimeisin kirjani on ammattimaisesti oikoluettu ja otettu vastaan todella positiivisesti esim. lukupiireissä,.
Sitten siinä on vain 170 sivua.....
Ihan vain noin arviolta, luulen että olet itse vähemmän toivottu kaikilla ikäpalstoilla kuin esim. korppis tai kuka muu tahansa joka avaa omia kokemuksiaan ja elämäänsä täällä.
Täällä ei ole ketään joka edustaisi jotain suurempaa ryhmää, joten älä puhu muiden puolesta: oma mielipiteesi on paras esittää käyttäen minä-muotoa.
Minulla on kirjoja joka huoneessa, paitsi vessassa, siellä taitaa olla kuitenkin miehen sudokut.
Keittiössä on hyllynpätkä keittokirjoille, vaikka poiminkin ruokaohjeet nykyisin netistä Maija keittää koulussa hyllyn päässä.
Ruokailuhuoneessa on seinänmittainen hylly, jos osa lasiovien takana, tyyppi kuusikymmentäluvulta, retroa. Siinä on kovakantisia kaunoa, tietokirjoja, sanakirjoja, jne.ja sitten muuta kamaa, makkarissa on kirjahylly ja pino yöpöydällä, mediahuoneessa on parikin pienempää hyllyä, joissa on etupäässä kirjoja ja sitten pari laatikollista omia kirjoja....
ja sivurakennuksen "kesähuoneessa" on nuorison ja nuorten aikuisten lukunurkka, hyllykaupalla lähinnä sci fita ja fantasiaa pokkarimuodossa..

Kai ne menevät kaikki joko keräykseen tai saunanuuniin kun minusta aika jättää ja siirryn tuonilmaisiin lukupiireihin ja uusiin haasteisiin.
J.R.R. Tolkien protestoi jo Taru sormusten herran esipuheessa, siitä miten kriitikot ja arvostelijat eivät kunnioita kirjailijan alkuperäistä tarkoitusta määritellessään mikä on tarkoitettu allegoriaksi ja missä mielessä. Hänen mielestään jokaine elossa oleva kirjailija saa itse päättää onko hän kirjoittanut allegorian ja mihin sen voi yhdistää.

Ei silleen että vertaisin itseäni mihinkään tunnettuihin kirjailijoihin, vaan ja ainoastaan, että tämä on ongelma joka tiedostetaan , eikä ainoastaan kirjailijapiireissä.

Jokainen joka julkaisee jonkinlaista tekstiä joutuu aina (jos voimat riittää) puolustautumaan niiltä, jotka ymmärtävät hänen tekstiään paremmin kuin hän itse.

Koskee myös palstakirjoittajia, rekattuja ja anaonyymejä, mutta anonyymit piiloutuvat paremmin. Rekattuina olemme näkyvillä.
Sananvalintani ovat ehkä epäonnistuneita tässä yhteydessä, mutta käytän mielelläni vertauskuvia ja koska raamiviitteeni poikkeavat ehkä jossain määrin tavanomaisesta käytännöstä pitkän ulkomailla asumiseni johdosta (keskustelukulttuuri muualla saattaa olla kielenkäytöltään terävämpää ) niin tekstejäni tulkitaan tavalla, jota en ole itse tarkoittanut.

Tai sitten se minkä olen tarkoittanut kevyeksi huuleksi tai läpäksi koetaan verisena loukkauksena, en ole aina aivan varma onko mukana tarkoitushakoisuutta, elikkä tulkitaanko tahallaan väärin, koska halutaa lisää riitaa ja uhriutumista.

Jännityksellä seurataan täälläkin mitä tulee tapahtumaan kun Trump neuvonantajineen ja avustajineen nousee valtaan ja alkaa syytää uusia lakejaan , presidettilakeja, joihin ei tarvitse kongressin tai senaatin hyväksyntää, koska jopa hänen omapuolueensa on jakautumassa klikkeihin. Tanskassa ollaan paniikissa, jTrumpin puheiden takia, Panamassa ei ole edes armeijaa joka puolustaisi kanavaa,.

Kuulostelin väjhän mitä amerikansukulaiseni ajattelevat Trumpin puheista, ja veljentytär oli sitä mieltä että pelkkää uhoamista ja että Trump haluaa valmistella mahdollisimman vahvat neuvotteluasemat että USA pääsee määräämään joka asiassa ennen kuin astuu virallisesti valtaan.

Varailin tässä paikkoja toukokuiselle Ruotsinsuomalaisen eläkeläisliiton kulttuuriristeilylle Helsinkiin toukokuussa. Vähäiseksi tämä meidänkin matkustelu on jäänyt, mutta tässä on bussikuljetuskin mukana, melkein kotiovelta, niin vaikea kieltäytyä.

Lunta pyryttää oikein olan takaa; mies on ulkona kolaamassa autoa esille, kunhaluaa päästä lentopalloa pelaamaan illalla.

Hyvää viikonloppua ja kiitos kun olet ymmärtänyt ajatuksiani.
Höpsistä.
Olen aina sanonut että eturivin penkki eiollut minun vaan siellä keskivälissä, ikkunan vierestä. Itsehän minä päätän missä istun, ei sitä muuta voi minulle valita.
Minä olen sitten ihan sinun vieressäsi, Eliaana, mutta ikkunanvieressä :) tykkään katsella ulos ja välillä unohdun tarkkailemaan pihan tapahtumia.
Mutta keskirivin kerttu, kreetta tai katri.
Perustelin vain vertaustani omien havaintojeni pohjalta. Tarkkailen naakkojen käyttäytymistä pihallani, etenkin aikaisin aamulla.
Anojen pöllähteleminen paikalle aina kun kirjoitan jotain johonkin muistuttaa naakkaparven toimia pihallani.
Ei tämä ole yleistämistä, sanonhan jo että valtaosa anoja eivät käyttäydy kuin naakat.
Small talkia meidän tapaan.
Ei mitään syvällistä. Vähän vain nälvitään ja piikitellään. Heitetään kivi ja piilotetaan käsi. Leikkiä kaikki, läppää. Ymmärsit taaskin väärin senkin einstein!
En voi mistään tietää oletko juuru sinä naakka.

Suuri valtaosa anonyymeistä palstakirjoittajista ovat vain anonyymejä palstakirjoittajia.
Ainoastaan se pieni ryhmä (arviolta 2-3) jotka lentävät aloitusten välillä ja seuraavat joitakin tiettyjä nimimerkkejä vihamielisillä kommenteillaan ja kurittaakseen heitä, koska eivät pidä heistä, ovat verrattavissa naakkoihin.

Et sinä voi puhua valtaosan anoja puolesta, vain ja ainoastaan omasta puolestasi.

Ja vielä kerran, jos kenkä sopii, käytä sitä ylpeydellä.
ei mennyt
102 / 371
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt