Vapaa kuvaus

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Tulikärpästen polku-julkistamistilaisuus 7/05, klo 12:00 Kulttuurikulmassa, Liisankatu 19, Helsinki. Tervetuloa!

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

196

Kommenttia

5900

  1. Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

    Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

    Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

    Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.
  2. Tulkintakysymys; nuoruudessani puhuttiin siirtolaisuudesta ja siirtolaisista, ei maahnamuutosta tai maahanmuuttajista. Käsitteet voinevat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Ilman poliittista agendaa tai ideologiaa tai sitten esim. etnonationalistien (lue:perussuomalaisten) omana tulkintana . Luovutetusta Karjalasta evakuoitu väestö voidaan rinnastaa maansisäiseen pakolaisuuteen, paitsi että se oli emämään organisoima järjestäytynyt väestönsiirto ja periaatteessa hyvin onnistunut.

    Ulkosuomalaiset ovat muuttaneet maasta hyvinkin eri syistä, yleisin lienee työnhaku ja vihreämmän ruohon tavoittelu, mutta myös ideologista syistä, kuten jo tuli esille. On lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

    Vimme vuosisadan alussa muutti paljon väkeä Lähi-Idästä Etelä-Amerikkaan: libanonilaisia, syyrialisia, , palestiinalaisia,, turkkilaisia; kaikilla oli turkkilainen passi ja kansan suussa heeovat vieläkin kaikki turkkilaisia. Tämä oli Ottomaanien valtakunna aikaa... vasta viimeisten 50 vuoden aikana he ovat itse ottaneet takaisin kansalliset identiteettinsä, poliittisen identiteetin sijasta. (esim. Shakira Mubarak, tunnettu kolumbialainen poptähti, on libanonilaisen isän ja espanjalaissukuisen äidin tytär....mutta turkkilaiseksi ei hän itseään näe...)

    Suomalaiset siirtolaiset olivat mastamuuttajia ja maahanmuuttajia, emograntteja ja immigrantteja, suomalaisia, oli heillä passissaan sitten Ruptsin kolmen kruunun tai ryssän vaakunat.
  3. Korjataan tämä väärinkäsitys nyt sitten ihan virallisesti: olen pahoillani huonoa sananvalintaani. Tarkoitin että haluan keskustelua aiheesta koska olen suunnittelemassa uutta romaania, joka kertoo lähtemisen ja jäämisen dynamiikasta. En kerää "materiaalia" (väärä sana), vaan ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä, asenteita, muistoja, tunteita, laajentaakseni omaa perspektiiviäni.

    Materiaali minulla on jo koossa ja se tulee kaikki omasta elämästä ja omasta suvusta.