Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

248

Kommenttia

7361

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Minäkin olen ollut pitkään mukana paitsi se että etsin täältä lähtökohtaisesti samanikäistä, omakielistä juttuseuraa, tämä palsta on toiminut minulle kielen päivittäjänä ja ikkunana synnyinmaani elämään ja yhteiskuntaan reaaliajassa. "Mistä Suomi puhuu", mitkä asiat askartuttavat ikäpolveni suomalaisten mieliä jne. Palsta on palvellut hyvin tarkoitustaan siinä mielessä.

    Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa, pahaa aavistamatta ja takki auki, taisin sinisilmäisesti kertoa aivan liian paljon itsestäni ja minut otettiin vastaan kuin maalaisisäntä yöllä navetan nurkissa hiippailijaa: virtuaalinen sontatalikko kädessä. Janten(junttien laki) kuin Raamattu toisessa kädessä. Kuka siinä luulet oikein olevasi, mitä luulet voivasi meille opettaa, luuletko olevasi parempi meitä jne; asenne josta jotkut eivät koskaan ole päässeet eroon. Onnekseni löysin myös juttukavereita joiden kanssa oli yhteisiä intressejä, jotka eivät het'siltään tyrmänneet, nettituttavuuksia solmiutui, samoinajattelevia löytyi roppakaupalla.

    Kun kerron Suomessa tutuille ja ystäville että kirjoittelen Suomi 24;ssä niin he kauhistuvat. Saitti on pahamaineinen ja tänne näyttää pesiytyneen anonyymiteetin varjossa koko joukko henkilöitä jotka purkavat pahaa oloaan syyttömien kirjoittajien niskaan.

    En osaa kuitenkaan yhdistää palstan hyvin erikoista ja ajoittain painostavan vihamielistä keskustelukulttuuria sodan traumoihin suoraan kuitenkaan. Ehkä tämä on se mikä seuraa kun sisäänpäinkääntynyt ja sisäänpäinlämpiävä, sovinnainen tiukka sosiaalikontrolli pettää, kun pystyy ja saa on luvallista purkaa katkeruutensa, vihansa ja turhautuneisuutensa anonyymiteetin suojamuurin sisällä, joutumatta vastuuseen sanoistaan, heittää kiviä ja piiloittaa kätensä, loukata ja ivata toista aikuista välittämättä seurauksista`.
  2. Noinhan se on yleisesti käsitetty ja ei kukaan ole varmaan pitänyt minään muuna.
    Minä toteutan luovuuttani kirjoittamalla, ruuanlaitossa ja sisustuksessa. Joku kertoi entisöivänsä vanhoja huonekaluja, sekin on upea harrastus, jolla voi ilmaista luovuuttaan käden taidoilla, yhdistäen ne estetiikkaan ja käytännön tarpeeseen.
    Jokaisella ihmisellä on tietty kapasiteetti luovuuteen, mutta joillakin se on kehittynyt pitemmälle.

    Puhuttiin tuossa ylempänä käsitöistä:
    Niissä voi toki toteuttaa luovuuttaan, mutta ei välttämättä. Äitini oli ahkera ja taitava käsityöihminen, kutoi, maalasi porsliinia jne. Erittäin taitava käsistään ja värisilmääkin hänellä oli, mutta luovuuttaan hän toteutti käsitöillään vain harvoin. Ihanat ruusukupit, jotka sain häöneltä, käsinmaalatut ja joita arvostan yli kaiken eivät ole varsinaisesti hänen luovuunsa tuotetta, koska ne on tehty mallien ja sablunien mukaan, ohjaajan suosittelimilla väreillä ja aiheilla.

    Innovatiivinen ajattelu synnyttää tekoja ja käsitteitä jotka ovat osa ihmisen kaikkein arvokkaimpia ominaisuuksia. Ja niitä voi kehittää poikkeamalla jo kuljetuilta poluilta,, soveltamalla ja kehittämällä edelleen perinteisiä malleja ja väriyhdistelmiä, käsitöissä, yhdistelemällä eri ruoka-aineita keittotaidossa , säveltämällä musiikkia, jossa yhdistellään sointuja jollakin uudella, ei-sovinnaisella tavalla.

    Perinteet kunniaan, mutta uutta voi luoda vain käyttäen omaa luovuuttaan.
  3. Eipä siitä minulle kerrottu mitään. Otin yhteyttä ylläpitoon ja sain tietää että IP:ni oli estetty, eivät sanoneet miksi. Esto otettiin pois.
    Mitään sääntöjen vastaista en ollut kirjoittanut. Ainoastaan kertonut tekeväni valituksen maalittamisesta. En ehtinyt edes tekemään sitä, kun olin jo estetty.
    Uskon että jos riittävän moni ilmiantaa jonkun viestin vaikka ei olisi mitään aihetta, niin automaattisesti tulee esto.
  4. Tai sitten sitä omaa "luovuuttaan" voi käyttää siten kuin esim. ylläoleva ano, joka jahtaa, arvostelee, mitätöi, lyttää, maalittaa, mollaa ja jyrää todella luovasti niitä jotka uskaltavat avata elämäänsä, kertoa vahvuuksiistaan ja heikkouksistaan.
    On ok. kertoa kaikille mikä mättää kenessäkin muussa, mikä harmittaa, veetuilla vapaasti ja kritikoida.
    Mutta jos kertoo että kaikesta huolimatta onkaikki kunnossa, mitä nyt pieniä kremppoja, mutta kirjamessut on tulossa, jotkut haksahtaneet jopa VIIDETTÄ kertaa ostamaan "tekeleitäni" tuntematta edes minua, allakassa on puoleksi vuodeksi merkintöjä kirjaesittelyistä ja kulttuuritapahtumista, niin se on PAHA ja omakehu haisee. Mikä ihmeen omakehu?
    Jos korppis kertoo menevänsä keramiikkakurssille tai minä kirjamessuille, niin missä kohtaa ihan kertominen muuttuu jonkun korvien välissä "omakehuksi"?
    Jos Hil-la kertoo leipovansa mantelipullia, Eliaana raivaavansa mökin takapihaa syyskuntoon tai Ramoona syysretkestään saaristoon niinmiksi heitä ei syytetä kehuskelusta ja hyvän elämänsä mainostamisesta?

    Olisikohan kuitenkin vika omassa tulkinnassasi. Kun minä en kuollakseni löydä ivaa. kehumista tai kerskailua omista kirjoituksistani (Enkä korppiksenkaan, vaikka hän ilmaisee itseään napakammin kuin minä). Vain toteamista, ilman vertailua. (Vertailun sinä teet itse, omien korviesi välissä)

    Tämä on tarkoitettu yhteiseksi vastaukseksi sille (tai niille) anoille jotka ovat hyökkäilleet ja maailttaneet minua tässä aloituksessani.