PelastakaaLapsetRy

Vapaa kuvaus

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.

Lapset kohtaavat verkossa runsaasti heidän oikeuksiaan, hyvinvointiaan ja kehitystään uhkaavia ilmiöitä, kuten kiusaamista, groomingia, haitallisia sisältöjä ja harhaanjohtavaa tietoa.

Pelastakaa Lapset toimii lasten ja nuorten tukena verkossa sekä tarjoaa vanhemmille, ammattilaisille ja kumppaneille tietoa lasten oikeuksista, hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja osallisuudesta digimaailmassa.

Lue lisää: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/digitaalinen-lapsuus/

Aloituksia

1

Kommenttia

139

  1. Näinpä olikin, kiitos täsmennyksestä. :) Olitkin kirjoittanut selkeästi ensimmäisessä viestissä, että kyse on lähipiiristäsi. Pahoittelut - luin vahingossa, että kyse on omista kokemuksistasi.

    Hienoa, että lähipiirissäsi on löydetty koko perheelle toimivia tapoja digiarjen pyörittämiseen. Tärkeäähän on, että käytännöistä keskustellaan yhdessä ja otetaan lapset mukaan keskusteluihin, toki heidän ikä- ja kehitystasonsa huomioiden.

    Hienoa, että mietit jo etukäteen lastesi digiturvallisuuden edistämistä! Kaikkea hyvää teidän perheenne digiarkeen. :)

    /Marjaana
  2. Meihin voi olla yhteydessä kyllä. Meille voi myös laittaa vihjeen matalalla kynnyksellä www.nettivihje.fi kautta, jos epäilee, että on törmännyt johonkin laittomaan toimintaa. -Maarit
  3. Hyvä kysymys! Monikin asia luo toivoa. Esimerkiksi se, että digiturvallisuuteen liittyvistä teemoista puhutaan aktiivisesti julkisuudessa ja ratkaisuja mietitään. On ilahduttavaa, että moni vanhempi ja kasvattaja on aidosti erittäin kiinnostunut teemoista, kuten vaikkapa tässä keskustelussa. Kansainvälisellä tasolla on myös useita erilaisia aloitteita, jotka pyrkivät yhdistämään voimiaan lasten paremman digimaailman puolesta.

    -Lauri
  4. EU:n lapsistrategia on päivitetty vuonna 2020 ja lasten suojelu verkossa on noussut laajaan EU-tasoiseen keskusteluun. Tällä hetkellä EU:ssa valmistellaan niin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaan liittyvää direktiivin uudistusta sekä uutta seksuaaliväkivalta- asetusta.

    Direktiivin pyrkimyksenä on yhdenmukaistamaan lasten suojelua seksuaaliväkivallalta EU maissa ja ottaa paremmin huomioon verkon haasteet. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa verkossa ehkäisevä asetus pyrkii vastuuttamaan verkkoalustoja toimimaan lasten oikeuksia edistävillä tavoilla ja puuttumaan tehokkaasti alustoillaan ilmenevään väkivaltaan.

    EU-tason työn lisäksi vihjepalveluverkostot tekevät tiivistä yhteistyötä poistaen verkossa ilmenevää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia. Tässä yhteistyössä on myös mukana Interpol. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta verkossa on rajoja ylittävää rikollisuutta ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä sen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. / Emma
  5. Tärkeää nostaa lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikokseen liittyvä stigma esille. Tästä syystä olisi tärkeää myös tarjota lapsille ja nuorille oikeuskasvatusta, sillä valitettavasti lapsikin voi syyllistyä tällaiseen rikokseen ilman että edes ymmärtää, kuinka vakavasta rikoksesta on kyse.

    Paljon tähän asiaan koitetaan jo puuttua onneksi. Me Nettivihjeessä esimerkiksi teemme yhteistyötä eri poliisiviranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, sekä sen eteen että lapsia pystyttäisiin suojelemaan, mutta myös että vanhemmat saisivat tietoja ja keinoja käsitellä näitä asioita. -Maarit
  6. Yksi keino suojella lapsia netissä EU-tasolla on Digitaalipalvelulaki (Digital Services Act - DSA). Kyseessä on EU-laki, joka tuli voimaan vuonna 2022. Digitaalipalvelulailla halutaan varmistaa, että digipalveluissa ja nettialustoilla kunnioitetaan niiden käyttäjille kuuluvia oikeuksia, kuten lapsen oikeuksia.

    Laki velvoittaa verkkoalustoja ja verkkohakukoneita miettimään riskejä, joita niiden palvelut voivat aiheuttaa nuorille käyttäjille. Tällaisia riskejä ovat lapselle haitallinen sisältö, riippuvuuden aiheutuminen ja haitat, jotka liittyvät siihen, että lapsen on vaikea ymmärtää palvelun toimintalogiikkaa.

    Digitaalipalvelulaki velvoittaa alustoja suojelemaan lapsia muun muassa suodattamalla pois haitallista sisältöä, mahdollistamalla käyttäjän iän todentamisen ja tarjoamalla yhteydenottokanavia, joiden avulla nuoret voivat ilmoittaa rikkomuksista ja saada tukea.

    Lisää tietoa DSA:sta löydät esimerkiksi täältä: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/f3556a65-88ea-11ee-99ba-01aa75ed71a1/language-fi
  7. Hei, on hyvä että nostat esiin sen, ettei seksuaaliväkivallan tekijä ole aina stereotyyppinen "lapsia houkutteleva vanha mies". Ja kiitos että jaoit omat kokemuksesi.
    On totta, ettei seksuaaliväkivallan tekijää voi tunnistaa mistään ulkoisista merkeistä. Tekijä voi olla mitä sukupuolta vaan ja minkä ikäinen tahansa, myös esim. hyvin toimeentuleva ja arvostettu, tai auktoriteettiasemassa oleva.

    Lapsen kanssa tulisi keskustella siitä, millaista on epäilyttävä tai häiritsevä käyttäytyminen, mikä on sallittua ja laillista ja mikä ei, ja mitä silloin kannattaa tehdä. On hyvä myös pohtia sitä, millainen on turvallinen aikuinen. Omien tunteiden ja oikeuksien tunteminen auttaa lasta suojelemaan itseään. -Maarit
  8. Hyvä ja tärkeä kysymys. On tärkeää, että vanhemmat saavat tukea tähän tärkeään suojelutyöhön. Esimerkiksi ikärajat toimivat hyvänä tukena vanhemmille sopivan sisällön löytämisessä.

    Ikärajat perustavat kuvaohjelmalakiin, joka on lastensuojelulaki​. Ikärajojen tarkoitus on varoittaa lapsen kehitykselle vaarallisesta sisällöstä. Ikärajat pohjautuvat tutkimustietoon sekä kuvaohjelmien vaikutuksista että lapsen kehityksestä. Vaikutustutkimuksiin tukeutuen väkivaltaisten, seksuaalisten ja ahdistusta aiheuttavien sekä näihin rinnastettavien mediasisältöjen katselu voi olla haitallista lapsen kehitykselle​.

    Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) ylläpitää ja kehittää kuvaohjelmien luokittelussa käytettäviä ikärajakriteereitä, kouluttaa kuvaohjelmaluokittelijoita ja valvoo heidän toimintaansa, sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista kuvaohjelmalain (710/2011) nojalla.

    Lisää tietoa ikärajoista täällä: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/?gad_source=1&gclid=Cj0KCQjw_qexBhCoARIsAFgBleuBHpZ9EH23B8T3IkKeEgylj377kO4WMXRHIn2uC8hjQDASSaxbyW4aAsaJEALw_wcB

    /Marjaana
  9. Joka viides lapsi Euroopassa joutuu seksuaalirikoksen uhriksi. Vuoden 2023 vihjepalvelutilastoiden valossa, yleisimmin lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivaltaa toistavassa materiaalissa on alle 13-vuotias tyttö. Pojat puolestaan kohtaavat eniten alastonkuvilla kiristämistä. Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Miten olette ottaneet seksuaaliväkivallan puheeksi lastenne kanssa? /Emma
  10. Hei, hyvä että toit tämän näkökulman esiin. EU-tasolla näitä asioita edistetään nyt paljon ja Suomi on mukana keskusteluissa näiden lakien valmisteluissa. Seksuaalirikoslaki päivittyi viime vuonna ja siten saatiin vähän kattavampi lainsäädäntö myös lapsiin kohdistuviin rikoksiin liittyen. Toivottavasti työ kuitenkin vielä jatkuu lasten oikeuksien edistämiseksi. -Maarit
  11. Lapsen pääsyä eri sivustoille, sovelluksiin ja palveluihin voi säädellä ja rajoitella erilaisilla työkaluilla. Näitä ovat muun muassa turvallisuustyökalut, kuten Android ja Chromebook: Familylink tai Android ja iOS:illa Screen time.

    -Lauri
  12. Kiitos kysymyksestä. Ymmärrettävästi vanhemmalle voi herätä ajoittain huolta lapsen turvallisuudesta. Hyvä, että olette keskustelleet esiteinin kanssa turvallisuudesta.

    Ensimmäisenä minulle nousi mieleen, onko sinulla joku erityinen huoli, mistä syystä koet tarvetta tarkistaan lapsen viestit ajoittain? Voisiko lapsen viestien läpikäymisen sijaan lapsen kanssa käydä keskustelua siitä, keiden kanssa ja millä alustoilla hän on keskustellut?

    Digilaitteet sekä teknologia mahdollistavat sen, että lapsen tekemisten ja paikkatietojen seuraaminen on entistä helpompaa. Yksityisyyteen liittyen huoltajat pohtivat esimerkiksi siitä, miten huoltaja saa seurata lapsen laitteiden käyttöä tai saako lapsen viestejä lukea. Tähän kysymykseen linkittyvät lapsen oikeudet, erityisesti oikeus suojeluun ja yksityisyyteen.

    Tilanteen voisi kiteyttää seuraavanlaisesti: valvominen on perusteltua, jos se on lapsen edun mukaista eli sillä toteutetaan lapsen oikeutta suojeluun. Mitä nuorempi lapsi, sitä matalammalla kynnyksellä huoli voi herätä ja suojelunäkökulma nousta yksityisyyden kunnioittamisen edelle. Lapsen viestien tai muiden yksityisyyden pariin kuuluvien tietojen tarkistaminen ei saa olla kuitenkaan mielivaltaista ja perustua uteliaisuuteen ja kiinnostukseen. Lapsella onkin oikeus tietää, jos hänen viestejään luetaan.

    Huoltajalla onkin vastuu tehdä päätös siitä, milloin lapsen valvominen on perusteltua, mutta muistaa omat vastuunsa ja velvollisuutensa liittyen lapsen yksityisyyden kunnioittamiseen.

    /Marjaana
  13. Tosi ikävä kuulla. Jos lapsi ei suostu puhumaan, on hyvä sanoa että aiheesta voi puhua kun on valmis tai lapsen voi ohjata esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle tai vaikkapa Sekasin-chattiin tai muihin keskustelupalveluihin. Pornossa saattaa tulla vastaan paljon pelottavia ja hämmentäviä asioita, toivottavasti niistä saadaan keskusteltua, sillä tieto todennäköisesti helpottaa lapsen oloa. -Maarit
  14. Todella tärkeää, että olet ilmoittanut siitä suoraan alustan ylläpidolle. Jos epäilet kuvan olevan laiton suosittelemme sen ilmoittamista myös Nettivihje palveluun, ( www.nettivihje.fi ). Nettivihjeen asiantuntijat arvioivat saapuneen ilmoituksen ja tiedottavat laittomasta sisällöstä keskusrikospoliisia, joka edistää kuvan poistumista verkosta. Vaihtoehtoisesti voit tehdä ilmoituksen myös suoraan poliisille esimerkiksi Nettivinkki- palvelun kautta. Kun ilmoitat useammalle taholle kuvasta, on todennäköisempää, että sisältöön puututaan. /Emma
  15. Tällä hetkellä uusi akuutti huoli on lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali, joka on tehty tekoälyn avulla. Tämä vaikeuttaa todellisten uhrien tunnistamista ja auttamista.
    Lisäksi viime vuonna yleistyi ilmiö, jossa erityisesti nuoria poikia kiristetään seksuaalisella materiaalilla. Heidät ensin houkutellaan laittamaan itseltään kuva, jonka jälkeen heiltä aletaan vaatimaan rahaa.
    Kolmas yleistyvä ilmiö on se, että lapset houkutellaan, painostetaan tai pakotetaan ottamaan itsestään seksuaalisia kuvia, joita sitten levitetään netissä.
    Yleisesti groomingin määrä on räjähtänyt viimeisen parin vuoden aikana.
    -Maarit
  16. On todella tärkeää, että viestit ilmoitetaan sivuston ylläpitäjälle. Tämä on erityisen tärkeää, jos kirjoittaja vaikuttaa olevan kaikissa kommenteissa sama. Esimerkiksi Suomi24 ei alustana hyväksy lainkaan sellaisia kommentteja, joissa lapsi on rikoksen kohteena.

    Jos epäilet, että lapseen on kohdistunut rikos tai lapsi on vaarassa joutua rikoksen uhriksi on ehdottoman tärkeää ilmoittaa siitä poliisille esimerkiksi heidän Nettivinkki-palvelun kautta. Tämän voi tehdä täysin anonyymisti. / Emma
  17. Hei, kiitos viestistäsi!

    Suomessa on monenlaisia perheitä ja yleisesti ottaen, meidän kuvastossamme on kaikenlaisia lapsia ja perheitä. Tahdomme, että kuka tahansa lapsi tai perhe voi kokea meidän tietomme ja tukemme puhuttelevaksi.

    Vihasisällöllä tai verkkovihalla viitataan usein netissä jaettuun vihamieliseen ja halventavaan materiaaliin, jolla hyökätään yksilöitä tai ihmisryhmiä vastaan. Tämän negatiivisia vaikutuksia tarkastelee erittäin kattavasti esimerkiksi kansainvälinen, vertaisarvioituja julkaisuja sisältävä Online Hate and Harmful Content : Cross-National Perspectives tutkimushanke. Lisää tietoa hankkeesta löydät muun muassa täältä: https://helda.helsinki.fi/items/4be75c79-b4c9-4970-be61-3d98abb1b6b9

    Terveisin,

    -Lauri
  18. Suosittelen tutustumaan tuottamaamme Parempaa digiarkea koko perheelle -oppaaseen.

    Opas käsittelee yleisimpiä digilaitteiden käyttöön ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Oppaasta saa tietoa sekä tukea mm. lapsen digitaalisen yksityisyyden ja turvallisuuden teemoista.

    Oppaaseen pääset täältä: https://www.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2024/03/parempaa-digiarkea-koko-perheelle_opas-vanhemmille_2024.pdf

    /Marjaana
  19. Kyllä on! Aikuisille on mm. Turvaa ja tue-opas https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2022/03/04141652/turvaa-ja-tue-2021-fi.pdf ja vastaavasti lapselle https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/mun-keho-mun-rajat-opas-nuorille/.

    Täältä myös netissä lapsen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä videoita: https://www.youtube.com/playlist?list=PL8byT84yW39xjoLrCzlhRIvcvpYQsaRcp

    Täältä löytyy kaikki Nettivihjeen materiaali: https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/mun-keho-mun-rajat-opas-nuorille/
    -Maarit
  20. Todella hyvä kysymys! Lapsilla ja nuorilla on itsellään paljon ajatuksia ja mielipiteitä digiturvallisuuteen liittyen. Onkin tärkeää kuulla lasten omaa ääntä.

    Kysyimme viime vuonna yli 350 lapselta, miten netistä saisi tehtyä paremman paikan. Lapset nimesivät kiusaamisen suurimmaksi haasteeksi netissä. Lapset toivoivat, että aikuiset puuttuisivat herkemmin netissä tapahtuvaan kiusaamiseen ja tarjoaisivat voimakkaammin tukensa kiusaamisen uhreille.

    Monesti lapset toivovat myös enemmän rajoja vanhemmilta netinkäyttöön liittyen. Tämä onkin tärkeää tietoa meille aikuisille ja ammattilaisille, kun mietimme parempia keinoja tukea lasten digiturvallisuutta.

    Lisää tietoa lasten toiveista löytää täältä: https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/jos-laitettaisiin-systeemi-etta-ei-pysty-kirjoittaa-mitaan-rumaa/

    /Marjaana
    21. 3 / 7
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt