PelastakaaLapsetRy
Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.
Lapset kohtaavat verkossa runsaasti heidän oikeuksiaan, hyvinvointiaan ja kehitystään uhkaavia ilmiöitä, kuten kiusaamista, groomingia, haitallisia sisältöjä ja harhaanjohtavaa tietoa.
Pelastakaa Lapset toimii lasten ja nuorten tukena verkossa sekä tarjoaa vanhemmille, ammattilaisille ja kumppaneille tietoa lasten oikeuksista, hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja osallisuudesta digimaailmassa.
Lue lisää: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/digitaalinen-lapsuus/
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 139 kommenttia
- Hei,
Kiitos hyvästä näkökulmasta aiheeseen. On totta, että kasvatuksessa, niin myös mediakasvatuksessa, vastuu ja avainasema on lapsen lähiaikuisilla, usein vanhemmilla. Niin vanhemmat, ammattikasvattajat kuin muutkin lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarvitsevat ehdottomasti koko ajan lisää tietoa ja taitoa näistä asioista, jotta myös lapset ja nuoret saavat entistä parempaa mediakasvatusta aiheista. On tärkeää, että aikuiset osoittavat kiinnostusta lapsen ja nuoren asioihin ja elämään, myös “nettielämään”. Osoittamalla jatkuvaa kiinnostusta siihen, mitä lapsi netissä touhuaa ja kenen kanssa, lisää itsessään aikuisten käsitystä ja tietämystä asioista ja mahdollistaa avointa ja luontevaa keskustelua myös netin haittailmiöistä ja mahdollisista lasta koskevista vaaroista tai uhkista.
Hankkeessamme vanhemmat/huoltajat sekä muut lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset ovat yksi kohderyhmistämme ja pyri lisäämään heidän tietotaitojansa aiheesta mm. viestinnän, erilaisten materiaalien ja koulutuksen avulla esimerkiksi verkkosivuilla, keskustelupalstoilla ja tapahtumissa. Mediaan ja nettiin liittyvää tietoa ja osaamista tulee lisätä myös kaikille perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille mm. neuvoloihin, kouluihin ja lastensuojeluun ja tähän pyrimme myös osaltamme vaikuttamaan. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja palautetta siihen, miten voisimme parantaa työtämme myös jatkossa. - Kiitos kysymyksestäsi!
Nettikiusaamisen tai digitaalisen kiusaamisen alaisuuteen kuuluu kaikki kiusatun hyvinvointia heikentävä toiminta, kuten loukkaava, syrjivä, vahingoittava ja häiritsevä toiminta, jota harjoitetaan digitaalisten välineiden avulla tai digitaalisilla alustoilla. Näitä alustoja voivat olla esimerkiksi sosiaalinen media, pikaviestimet, nettipelit tai keskustelufoorumit.
Nettikiusaamisella on useita erilaisia muotoja. Kiusaamista ovat esimerkiksi ilkeät viestit, jotka sisältävät haukkumista, uhkailua sekä tietojen tai kuvien levittämistä ilman lupaa. Nettikiusaaminen voi olla myös eristämistä, jolloin kiusattu suljetaan ulkopuolelle sosiaalisen median ryhmistä, joissa esimerkiksi luokan tai harrastusporukan muut oppilaat ovat.
Digitaalisilla alustoilla on mahdollista myös kiusata rikollisin tavoin. Rikoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa voi esimerkiksi olla toisena henkilönä esiintyminen, tilin kaappaaminen, toisen kuvien tai tietojen levittäminen, laiton uhkaus tai pakottaminen. Tällöin kiusaamisesta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille. Tämän lisäksi monissa sovelluksissa kiusaamisesta ja asiattomasta sisällöstä on mahdollista ilmoittaa ylläpidolle. Mahdollisen rikostutkinnan myötä ylläpidon on joissakin tapauksissa mahdollista luovuttaa poliisille myös tietoja anonyymissa palvelussa lähetettyjen häiritsevien viestien kirjoittajasta.
Nettikiusaaminen on uhrille vähintään yhtä vahingollista kuin digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella tapahtuva kiusaaminen. Nuoret raportoivat kiusatuksi tulemisen kokemusten aiheuttavan sekä psyykkisiä oireita kuten ahdistusta ja häpeää että fyysisiä tuntemuksia kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja univaikeuksia.
Nettikiusaaminen voi tuntua nuoresta pahemmalta kuin netin ulkopuolella tapahtuva kiusaaminen, sillä siihen liittyy monia erityispiirteitä. Näitä ovat esimerkiksi se, että nettikiusaamista tapahtuu paikasta ja ajankohdasta riippumatta, somessa yleisö voi olla huomattavasti suurempi kuin esim. koululuokassa ja se, että sosiaalisessa mediassa olevaa materiaalia on helppo levittää nopeasti. Materiaalia ei myöskään välttämättä saa poistettua netistä kokonaan. Nettikiusaaminen voi vaikuttaa uhriin myös pitkään sen päättymisen jälkeen ja aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä oireilua.
Vaikka nettikiusaaminen sisältää omat ominaispiirteensä, kytkeytyy se nuorten elämässä usein kasvokkain tapahtuvaan kiusaamiseen, kuten koulukiusaamiseen. “Perinteinen kiusaaminen” seuraa nykyään kiusaamisen kohteita usein myös sosiaaliseen mediaan, minkä vuoksi kiusaamista somessa ja sen ulkopuolella ei voi täysin erottaa toisistaan. Netti ja sosiaalinen media ei myöskään ole mikään oma maailmansa, vaan siellä vietetty aika on yhtä lailla oikeaa arkielämää sekä merkityksellistä nuorille. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset pyrkivät ymmärtämään, mistä netissä tapahtuvassa kiusaamisessa on kyse. Ensimmäinen askel tähän on se, että osoitetaan kiinnostusta ja halua oppia nuorten netin käytöstä. - Hei,
Kiitos kysymyksestä. Tämä onkin asia, jota tapahtuu harmittavan paljon lasten välillä ja on selkeää kiusaamista.
Kuten kirjoititkin, ylläpidolle kannattaa aina ilmiantaa tällaiset feikkiprofiilit välittömästi, kun ne löydetään. Tilien poistamisessa kuitenkin voi toisinaan kestää, mikä on tietty todella harmi, koska asia on juuri noin; vahinko ehtii usein tapahtua ja ikätoverit asian huomata.
Tällaisessa tilanteessa on aina mahdollista alkaa selvittää asiaa yhdessä lapsen kanssa. On hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, onko hänellä epäilystä tai tietoa siitä, kuka on mahdollisesti laittanut tilin alulle ja jos on, olla yhteydessä lapsen vanhempiin sekä lapseen ja aloittaa asian käsittely yhteisesti. Jos tilanteeseen liittyy koulussa tai harrastusporukassa tapahtuvaa kiusaamista, on hyvä olla yhteydessä myös henkilökuntaan, valmentajiin jne. ja pyytää heiltä apua ja tukea asian käsittelyyn.
Koska kiusaaminen vaikuttaa usein lapsen henkiseen ja fyysiseenkin vointiin, on tärkeää, että kiusatuksi tullut lapsi saa apua ja tukea ajoissa ja oikea-aikaisesti. Lapselle on tärkeää tarjota mahdollisuus asiasta keskusteluun ja sen käsittelyyn rauhassa ja ajan kanssa. Jos oireilu on voimakasta ja/tai pitkäkestoista on hyvä kääntyä myös ammattilaisten kuten kuraattorin tai koulupsykologin puoleen. Lapselle on tärkeää tuoda ilmi, että kiusaaminen ei ole hänen syynsä, sillä moni lapsi kokee kiusatuksi tulemisesta syvää häpeää ja syyllisyyttä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella netin ja someen käyttöön liittyvistä asioista jatkoa ajatellen; millaisia kuvia tai muuta tietoa jakaa itsestään ja missä kanavissa. Omat tilit kannattaa esimerkiksi aina asettaa yksityisiksi, jotta voi vaikuttaa siihen, kuka omia kuvia näkee ja näin vähentää mahdollisuutta esim. Kuvien kopioimiseen, kuvakaappauksiin ja eteenpäin lähettämiseen. - Hei,
Kiitos kysymyksestäsi ja mielenkiinnosta hankettamme kohtaan. 😊
Reconnect-hanke on käynnistynyt alkuvuodesta 2019 ja on siinä mielessä vielä aika tuore hanke. Hankkeemme jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.
Pelastakaa Lapsilla on tehty pitkäjänteisesti työtä lasten ja nuorten parissa ja hyväksi myös digi- ja nettiasioiden osalta. Hankkeellamme pyrimme vastaamaan entistä paremmin mediakasvatuksen sekä auttavien palveluiden tarpeisiin kehittämällä jo olemassa olevia sekä uusia palveluita ja toimintamalleja.
Hankkeemme on lähtenyt käyntiin mukavasti uusia asioita kokeillen ja erilaisia mahdollisuuksia kartoittaen. Olemme aloittamassa yhteistyöpilotteja myös koulujen kanssa ja koulut ovatkin erinomainen yhteistyökumppani, sillä koulujen kautta tavoitamme paljon lapsia ja nuoria juuri siellä, missä he arkeaan viettävät. Toivomme, että kouluyhteistyöt tiivistyvät hankkeen aikana entisestään. - Heippa, kiitos tärkeästä kysymyksestä.
Valitettavasti yksi selkeä kiusaamiseen ja lasten ja nuorten sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ilmiö on ulkopuolelle jättäminen. Se mitä on ennen tapahtunut vain fyysisesti, esim. Koulun pihapiirissä tapahtuu nykyään yhä useammin somessa ja kännyköiden välityksellä kuten esimerkiksi mainitsemissasi WhatsApp-ryhmissä.
Puuttuminen kyseiseen ilmiöön ja lasten ja nuorten toimintaan ei aina ole ihan yksinkertaista. Tärkeänä näkökulmana toisin aiheeseen lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen ja edistämisen aivan pienestä pitäen. Myös kiusaaminen on tärkeä ottaa puheeksi jo ennen kuin se mahdollisesti koskettaa lasta. Mitä paremmin näitä taitoja opetetaan ja vahvistetaan, sitä paremmin ennaltaehkäistään kiusaamistapauksia. Tärkeää on myös tehdä lapselle selväksi se, että samat käytöstavat ja säännöt pätevät ihmis- ja kaverisuhteissa, ylläpidetään niitä sitten netissä tai kasvotusten. Kuvaamasi “molemminpuolinen nahistelu” on normaalia lasten välistä toimintaa kaverisuhteissa silloin tällöin ja opettaa näitä taitoja lapsille itsessään ja joskus voi olla, että lapset eivät halua tai tarvitse aikuisen puuttumista tilanteeseen. Silloin, jos lapsen käytös tai olemus muuttuu selkeästi aiemmasta, on hyvä ottaa esille, onko lapsi mahdollisesti kokenut jotain ikävää kavereiden tai muiden lasten kanssa. Myös, jos lapsi itse aktiivisesti ottaa asian esille, on tärkeää, että aikuinen suhtautuu asiaan aina kiinnostuneesti ja vakavasti.
Mainitsemaasi ulkopuolelle jättämistä ja kiusaamista esim. Ääniviestein tapahtuu valitettavan paljon. Some ja applikaatiot mahdollistavat myös viestien poistamisen ja niiden katoamisen yhtä nopeasti, kun ne on lähetettykin ja se tekee tilanteisiin puuttumisesta haastavaa. Toisaalta myöskään kasvotusten tapahtuvaa haukkumista tai muuta kiusaamista on hankala osoittaa tapahtuneeksi, jos sillä ei ole todistajia kuten aikuisia kuulemassa. Lähtisinkin näitä tilanteita selvittämään kuten “perinteisiäkin” kiusaamistilanteita, kaikkia osapuolia jututtaen ja kuullen. Aikuisen rauhallisuus ja neutraalina tilanteissa pysyminen rauhoittaa myös lasta ja rohkaisee asioista puhumiseen rehellisesti. Netissä tapahtuva kiusaaminen harvoin jää vain nettiin vaan voi liittyä esim. Koulun arjessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Kannattaa siis pyrkiä myös selvittämään, onko kiusaamista tapahtunut koulussa ja jos on, ottaa myös opettaja tai oppilashuolto mukaan asiaa selvittämään vanhempien/huoltajien lisäksi.
Hyvä ohjeistus lapselle on se, että jos hän kohtaa kiusaamista tai muuta epämiellyttävää netissä, on hänen hyvä aina ottaa se puheeksi jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Tätä keskustelua voi käydä lapsen kanssa säännöllisesti muistutellen samalla, kun juttelee muista lapsen netin käyttöä ja kaverisuhteita koskevista asioista arjessa. Lapselle on tärkeää kertoa, että jos hän saa ikäviä viestejä, ei niihin kannata lähteä reagoimaan. Jos viestit ovat kuva- tai tekstimuodossa kannattaa niistä heti saatuaan ottaa kuvakaappaukset talteen ja todistusaineistoksi. Kannattaa myös käydä lapsen kanssa läpi, miten eri sovelluksissa ja käyttäjäprofiileissa voi estää henkilöitä, joilta ei halua yhteydenottoja. Jos toiminta on sovelluksen tai sivuston sääntöjen vastaista, voi siitä tehdä ilmoituksen sivuston ylläpidolle. Jos toiminnan arvioi tai tietää olevan laitonta, on aina mahdollisuus ilmoittaa tapahtuneesta poliisille. - Hei, kiitos kysymyksestä. Meidän toiminnassamme emme ole kohdanneet tilanteita, joissa nuoret olisivat kertoneet, että heitä olisi kiusattu edellä mainituilla tavoilla. Se ei tietenkään tarkoita, että kyseisiä kiusaamisen muotoja ei mahdollisesti olisi olemassa.
Yleisempiä lasten ja nuorten nettikiusaamiseen liittyviä tilanteita ja ilmiöitä ovat esimerkiksi erilaisista yhteisöistä ja ryhmistä ulossulkeminen, esim. WhatsAppissa, ikävien kommenttien ja viestien lähettäminen, kuvien ja juorujen levittäminen, feikkiprofiilien tekeminen toisista nuorista sekä esim. Snapchatissa, Instagramissa tai WhatsAppissa estäminen. Nämä ovat nettikiusaamisen muotoja, joita erinäisissä selvityksissä on tullut ilmi ja joihin törmäämme myös nuorille tarkoitetuissa verkkopalveluissamme Pelastakaa Lapsilla. - Kiitos kysymyksestäsi! Kyllä tapaamme. Nuoret voivat jutella kiusaamisesta kanssamme esimerkiksi Netarin WA-WhatsApp–palvelussa tai Netarin anonyymissa kahdenvälisessä chatissa. Molemmat palvelut löytyvät osoitteesta www.netari.fi.
Kiusaamista kokeneilla nuorilla on monta erilaista tarinaa. Useita nuoria yhdistäviä tekijöitä ovat, että netissä tapahtuva kiusaaminen voi aiheuttaa vähintään yhtä pahoja oireita kiusaamisen kohteelle kuin kasvokkainenkin kiusaaminen. Näitä oireita ovat muun muassa häpeä ja syyllisyys, yksinäisyyden kokemus, epätoivo sekä fyysiset tuntemukset kuten päänsärky, vatsakivut ja univaikeudet. Tämän lisäksi nettikiusaaminen yhdistyy usein, muttei aina, kasvokkaiseen kiusaamiseen, joka tapahtuu esimerkiksi koulussa.
Nuori voi usein kokea häpeää ja syyllisyyttä sen vuoksi, että on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Tämä voi johtaa siihen, että nuori jää tilanteensa ja pahan olonsa kanssa yksin. Asiasta kertomista voi vaikeuttaa myös se, jos nuori kokee, että hänen lähellänsä olevat aikuiset eivät ymmärtäisi mistä nettikiusaamisessa tai ylipäätänsä heidän käyttämissään some-alustoissa on kyse. Lapsi voi myös usein ajatella, että kiusaaminen on hänen oma vikansa tai että se siitä kertominen aiheuttaisi huoltajalle liikaa huolta. Monen kohdalla kiusaaminen on jatkunut pitkään.
Nuori voi tulla juttelemaan palveluumme ja kertoa aluksi, että tällä on pitkään jatkuneita univaikeuksia. Keskustelun edetessä saattaa tulla ilmi, että kiusaamiseen liittyvät ahdistavat ajatukset pyörivät mielessä niin paljon, että nukahtaminen on vaikeaa.
Se, että nuori on joskus joutunut kiusaamisen kohteeksi voi aiheuttaa erinäistä oireilua vielä pitkään kiusaamisen päättymisen jälkeen. Tämä näkyy palveluissamme esimerkiksi tilanteissa, joissa kiusaamista aiemmin edellisessä koulussa kohdannut nuori kokee ahdistusta nähdessään, kun uuden koulun oppilaat ottavat toisistaan kuvia kännykällä. Tällöin mieleen voi nousta pelko, että nuoresta otetaan taas kuvia ilman lupaa, levitetään niitä sosiaalisessa mediassa ja kommentoidaan ilkeästi. Luottamuksen kasvattaminen muihin ihmisiin sekä voi olla pitkä prosessi.
Nuoren lähellä olevien aikuisten olisi tärkeää keskustella säännöllisesti tämän kanssa netin käytöstä, osoittaa kiinnostusta ja tehdä selväksi, että tämä voi tulla kertomaan, mikäli kohtaa jotain itseään järkyttävää tai mietityttävää. Kun lapsi tai nuori kokee, että aikuiset ovat kiinnostuneita tämän netin käytöstä ja pyrkivät ymmärtämään tuomitsematta, on todennäköisempää, että tämä uskaltaa kertoa myös kiusaamisesta tai muusta ahdistusta aiheuttavista kokemuksista. - Hei, kiitos todella hyvästä kysymyksestä! Aiheeseen on haastavaa antaa yksinkertaista vastausta, mutta käsittelen seuraavassa mainitsemiasi hyviä pohdintoja.
Kiusaaminen ja netissä tapahtuva kiusaaminen voi johtua useasta eri syystä. Kiusaamista voivat selittää jotkin kiusaajan aiemmat elämänkokemukset, luonteenpiirteet, empatiakyky tai -kyvyttömyys, muilta opitut mallit sekä muut yksilölliset ominaisuudet. Lisäksi ympäröivällä yhteisöllä ja vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus. Mitään yksiselitteistä kiusaamisen kaavaa ei kuitenkaan ole olemassa.
Tutkimuksissa on havaittu, että kiusaajille on yleistä halu saada valtaa sekä huomiota. Kiusaajilla voi olla taustallaan omia kiusatuksi tulemisen kokemuksia sekä perhe-elämän vaikeuksia. Tästä huolimatta kiusaajan asiat voivat ulkoisesti tarkasteltuna olla aivan hyvin tai normaalisti, eikä kiusaaminen täten ole oman pahan olon oireilua vaan edellä mainittua huomionhakua tai ajattelematonta toimintaa. Kiusaamisen uhreja yhdistää usein se, että näillä on heikko itsetunto, melko vähän tai ei lainkaan kavereita ja alhainen asema ryhmässä.
Kiusaaminen on entistä todennäköisempää silloin, kun käytössä on anonyymiyden mahdollistava sovellus (Tellonym, Kik messenger). Tämä voi laskea kynnystä kiusaamiseen, koska tekijällä on vähemmän syytä pelätä, että häneen kohdistuu negatiivisia seurauksia. Kiusaamista varten voidaan myös luoda erillisiä trollitilejä, joilla kommentoidaan ilkeästi muita. Usein nuori kuitenkin kiusaa ja toimii asiattomasti toista kohtaan omalla nimellään ja kuvallaan.
Sosiaalisen median ympäristöissä kiusaamiselle on helpompi saada laajempaa yleisöä verrattuna esimerkiksi pelkästään koulutiloissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Samalla huhujen, tietojen ja muiden yksityisyyttä tai kunniaa loukkaavien materiaalien levittäminen on helpompaa. Tämä voi tehdä sosiaalisesta mediasta otollisen ympäristön ihmisille, joilla on alun alkaenkin pyrkimyksenä kiusata. Samalla se voi saada aikaan sen, että ajattelemattomuutta kirjoitetut asiattomat viestit leviävät ennakoimattomasti suuren yleisön nähtäviksi.
Netti voi itsessään asettaa, ympäristöstä riippuen, haasteita empatialle. Tällaisia haasteita ovat edellä mainittu anonymiteetti, kehonkielen eleiden puute tai vähäisyys sekä tekstillä kirjoittamisesta johtuvat väärinymmärrykset. Asiattoman julkaisun tai viestin lähettäjä ei näe uhrin reaktioita. Tämä voi heikentää ymmärrystä toiminnan vahingoittavista seurauksista. Voimakkaat tunteet ja reaktiot voivat myös madaltaa kynnystä siihen, että toimitaan asiattomasti.
Kun digitaalisesti kiusatuksi joutuneita ja kiusaavia lapsia ja nuoria on tutkittu, on vedetty joitakin johtopäätöksiä ja hypoteeseja siitä, että kiusaajien tuntema empatia ja kyky empatiaan olisi alhaisempi kuin verrokkien. Empatian ja digitaalisen kiusaamisen yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.
Netin alustojen ominaisuudet ja normit vaikuttavat siihen, missä määrin niillä tapahtuu kiusaamista. Sosiaalisen median sivustojen ominaisuudet, joiden avulla kenen tahansa on mahdollista ilmoittaa näkemänsä sisältö asiattomaksi tai kiusaamista sisältäväksi, voivat nostaa kynnystä kiusaamiseen sekä helpottaa siihen puuttumista.
Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen nettikiusaamisesta on äärimmäisen tärkeää sen ennalta ehkäisemisen sekä siihen puuttumisen kannalta. Tällainen tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen digitaalisesta kiusaamisesta auttaa tunnistamaan, että itseä, läheistä, oppilasta tai omaa lasta kiusataan somessa. Parhaimmillaan se auttaa myös kiusaajaa tunnistamaan oman toimintansa vääräksi. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvittaisiin lisää nimenomaan rakenteellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.
Nuorten saamaa mediakasvatusta ja monilukutaitoa tulisi lisätä entisestään sekä kouluissa että kotona. Myös aikuiset tarvitsevat näitä taitoja. Aikuisilla on oltava ymmärrystä digitaalisilla alustoilla toimimisesta, vihapuheesta ja asiallisesta digikäyttäytymisestä. Vain siten lapsen ja nuoren on mahdollista oppia digitaitoja ja digiturvataitoja kotona. - Hei, kiitos kysymyksestäsi.
Kyllä, tällaisia appeja ja palveluita on nykyään olemassa. Me Pelastakaa Lapsilla ylläpidämme Netari-nimistä nettinuorisotaloa lapsille ja nuorille, jonka alla meillä on myös auttavia palveluita kuten Netari-chat ja WhatsAppissa toimiva palvelu Netari WA (www.netari.fi). Lisäksi monet muut organisaatiot ylläpitävät saman tyylisiä puhelin- ja verkkopalveluita, joissa lapset ja nuoret voivat jutella mieltä painavista asioista kuten kiusaamisesta ja saada tilanteeseensa apua, tukea ja neuvoja.
Kokemuksemme ja tietomme on, että lapset ja nuoret käyttävät tällaisia palveluita. Lapset ja nuoret kysyvät sekä konkreettisia neuvoja tilanteen selvittämiseksi, mutta vähintään yhtä paljon keskustelemme lasten ja nuorten kanssa kiusaamisen herättämistä ajatuksista, tunteista ja oireista kuten häpeästä, syyllisyydestä ja ahdistuksesta sekä itsetunnon pulmista. Joskus keskustelut saattavat alkaa esimerkiksi univaikeuksista tai pahoinvoinnista keskustelulla ja asiaa hetken kartoitettuamme saattaakin selvitä, että nuoren elämässä on läsnä kiusaamista, joka puolestaan mahdollisesti aiheuttaa myös fyysisiä oireita nuorelle.
Sen lisäksi, että monet lapsille ja nuorille suunnatut appit ja verkkopalvelut tarjoavat lapsille ja nuorille apua ja tukea kiusaamiseen, on tärkeää, että he ovat tietoisia myös siitä, että omassa arjessa läsnäolevilta aikuisilta voi ja kannattaa hakea apua ja tukea silloin, jos tulee kiusatuksi tai näkee kiusaamista, oli se sitten netissä, koulussa tai missä vain ympäristössä, jossa lapsi arkeaan elää. Monesti lapsille netissä apua ja tukea tarjoavat palvelut ovat hyvä ensiapu tilanteiden selvittämiseksi ja tuen saamiseksi, mutta suurimmissa osissa tapauksia lapsi tarvitsee myös kasvokkaista apua esimerkiksi huoltajilta, opettajalta tai oppilashuollosta, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan ja lapsi saa tarvitsemaansa psykososiaalista tukea kokemustensa käsittelyyn. Onkin tärkeää, että vanhemmat/huoltajat pitävät yllä avointa kiinnostusta ja keskustelua nettiin liittyvistä aiheista lapsen elämässä. Kun keskustelu netin ja somen tapahtumista on osa arkea, madaltaa se lapsen kynnystä puhua aikuiselle myös silloin, jos netissä tapahtuukin jotain ikävää. - Hei, kiitos isosta ja tärkeästä kysymyksestäsi.
Jotta maailma olisi täydellinen ja kiusaaminen loppuisi, tulisi monen asian muuttua merkittävästi. Toistaiseksi asiaan ei ole löytynyt veden pitävää ratkaisua, mutta keinoja kiusaamisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi onneksi on olemassa.
Tärkeää on, että lapset saavat tukea ja opetusta vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymiseen jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tässä tärkeässä roolissa ovat vanhempien ja huoltajien lisäksi myös varhaiskasvatus ja koulut, joiden opetussuunnitelmiin on lähivuosina sisällytetty näiden taitojen tukemista aiempaa enemmän. Kiusaamisesta, tunteista ja oman käytöksen ja toiminnan vaikutuksista itseen ja toisiin tulee keskustella lasten kanssa jo ennen kuin he mahdollisesti kohtaavat kiusaamista omassa elämässään. Myös kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aikuisten aktiivista tukea etenkin pienten lasten kohdalla.
Netti ja some ovat tuoneet vuorovaikutukseemme ja kiusaamiseen aivan uusia ulottuvuuksia ja siksi onkin tärkeää, että lapsia ja nuoria ohjeistetaan siitä, miten täysin samat säännöt ja käytöstavat toisia kohtaan pätevät netissä kuin sen ulkopuolellakin. Mediakasvatuksella on osaltaan roolinsa myös tässä asiassa ja pyrimme esimeriksi. Reconnect-hankkeessamme lisäämään lasten ja nuorten tietotaitoja nettiturvallisuuteen ja netin pelisääntöihin liittyen. Tarjoamme myös tukea kiusaamista kohdanneille esim. Netarin chatissa ja WhatsAppissa toimivassa Netari WA-palvelussa.
Olet oikeassa siinä, että jossain määrin opettajien keinot puuttua kiusaamistilanteisiin ovat mahdollisesti kaventuneet ja netti ja some on tuonut myös niihin omat haasteensa. Kouluissa pyritään kuitenkin puuttumaan kiusaamiseen ja uusia keinoja kehitetään jatkuvasti. Lain puitteissa tämä on myös koulun velvollisuus, sillä jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin niin henkisesti kuin fyysisestikin. On myös tärkeää, että koulun henkilökunta tehdään tietoiseksi koulussa tapahtuvasta, oppilaiden välisestä kiusaamisesta. Vanhempien/huoltajien kannattaa siis olla yhteydessä kouluun, vaikka lasten väliset kiusaamistilanteet saataisi selvitettyä myös vanhempien/huoltajien kesken koulun ulkopuolella. - Hei! Kiitos paljon sinulle hyvän kysymyksen esittämisestä.
Kiusaamista voi tapahtua periaatteessa lähes kaikissa nuorten käyttämissä kanavissa ja sosiaalisen median sovelluksissa. Aiheesta on olemassa jonkin verran tutkimuksia & selvityksiä, joskin näiden tarkastelemiseen luo haasteita se, että nettimaailmaa käsittelevissä tutkimuksissa ei ole yleisesti vakiintuneita kysymyspatteristoja. Nyrkkisääntönä on tärkeää muistaa, että kiusaamista voi tapahtua periaatteessa lähes millä tahansa alustalla tai sovelluksessa. Lasten ja nuorten netissä käyttämän sovellukset ja palvelut vaihtuvat melko nopeasti, minkä lisäksi uusia sovelluksia tulee myös jatkuvasti lisää. Tämän vuoksi yksittäisten somealustojen leimaaminen ”kiusaamisalustoiksi” ei ole välttämättä hedelmällisin lähestymistapa.
Pelastakaa Lasten vuonna 2018 teettämässä selvityksessä “Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa” 12-17-vuotiaat nuoret (N = 3210) vastasivat Snapchatin ja Instagramin olevan suosituimpia ja käytetyimpiä sovelluksia heidän elämässänsä. Karkeasti voidaan todeta, että usein kiusaamista tapahtuu eniten niillä alustoilla, joita nuoret eniten käyttävät.
Pelastakaa Lasten vuonna 2019 teettämässä pienimuotoisessa nettikiusaamista koskevassa kyselyssä eniten kiusaamista ilmoitettiin tapahtuvan TikTok sovelluksessa. Vähiten digitaalista kiusaamista ilmoitettiin tapahtuvan Kik Messengerissä ja Discordissa. - Tätä ei voida estää, sillä lapsella on myös oikeus osallistua, ilmaista itseään ja tavata kavereita - myös verkossa. Sometilejä voi perustaa yhdessä ja sopia säännöistä, joita siellä sovelletaan. Kieltäminen ei tosiaan oikein toimi, jos lapsi on päättänyt, että haluaa tavata kavereitaan sometileillä.
Vanhempien on hyvin vaikeaa valvoa lasten tekemisiä verkossa, aivan kuten valvominen on vaikeaa, kun lapsi alkaa liikkua itsenäisesti. Olisikin hyvä ymmärtää kasvatustehtävä "valvomista" laajemmin: kun aikuisella on hyvä ja luottamuksellinen suhde lapseen, hänen ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa valvomiseen, vaan asioista voidaan yhdessä keskustella ja saada turvallisuutta luotua sitä kautta.
Kuvien lataamista ja lähettämistä ei oikein voi kieltää tai estää. Lapsen kanssa täytyy keskustella siitä, että kuvat säilyvät netissä ikuisesti ja millaisia kuvia haluaa, että itsestä jää maailmaan. On hyvä vahvistaa alusta asti lapsen itsetuntoa, jotta hänen ei tarvitse hakea vahvistusta tai kommentteja itsestään netistä. Lisäksi on syytä opettaa lapselle, millaiset kuvat ovat suotavia ja millaisia kuvia ei ole viisasta lähettää.
- Lapsiasiavaltuutettu - Verkossa on tarjolla erilaisia ohjelmia, joilla vanhemmat voivat valvoa ja kontrolloida lasten netin käyttöä. Joihinkin tarjolla oleviin ohjelmiin saattaa liittyä merkittäviä tietoturvauhkia ja sen vuoksi niitä ei pitäisi käyttää. Usein tällaiset ohjelmat ovat käyttäjälleen ilmaisia. Selaimissa, reitittimissä, tietokoneissa ja mobiililaitteissa on asetuksia, joilla voidaan estää lasten päätyminen osalle heille vahingollisilta sivuilta. Tällaisten ohjelmien ja asetusten käyttäminen ei kuitenkaan takaa sitä, ettei lapsi päätyisi johonkin netin haitalliseen osaan. Lapselle kannattaa kertoa, miksi jotain tiettyä palvelua ei saa käyttää (esim. palvelun omat ikärajat) tai mitä haittaa palvelun käyttämisestä on lapselle itselleen.
- Poliisihallitus - Poliisi on saanut tämän vuoden aikana hieman lisää resursseja ns. nettipoliisitoimintaan ja lapsiin kohdistuviin rikoksiin koulutetaan lisää rikostutkijoita. Rangaistukset riippuvat tehdyistä rikoksista ja eri tapauksia ei voi välttämättä verrata keskenään.
- Poliisihallitus - Lapsiin kohdistuvia netissä tapahtuvia rikoksia tapahtuu erilaisia mm. seksuaalinen hyväksikäyttö, identiteettivarkaus, petokset, ym. Poliisi sai kuluvana vuonna hieman lisää resursseja ns. nettipoliisitoimintaan.
- Poliisihallitus - Lapsiin kohdistuvia netissä tapahtuvia rikoksia tapahtuu erilaisia mm. seksuaalinen hyväksikäyttö, identiteettivarkaus, petokset, ym. Poliisi sai kuluvana vuonna hieman lisää resursseja ns. nettipoliisitoimintaan.
- Poliisihallitus - Tähän tulikin edellä jo vastaus, eli yhdessä on hyvä sopia yhteisistä säännöistä, joita myös perheen aikuiset noudattavat. Jos vanhempi on jatkuvasti puhelimella tai pädillä, ei lapsiltakaan pidä odottaa ihmeitä. Perheessä voidaan sopia myös "laiteparkista" eli paikasta johon puhelimet, pädit ja koneet viedään välillä lepäämään.
Konkreettisesti erilaisten laitteiden käyttöä voi rajata parhaiten keksimällä muutakin ohjelmaa: kun lähtee yhdessä metsään, puistoon, kirjastoon tai vaikka vaan ajelulle, ei välttämättä tee mieli istua nenä kiinni ruudussa, vaan on mukavampi jutella ja vaihtaa ajatuksia. Yhdessä tekeminen on myös hyvää vastapainoa netin ja sovellusten käytölle.
-Lapsiasiavaltuutettu - Rajojen ja sääntöjen luominen onnistuu aina helpommin, kun niitä pohditaan ja laaditaan yhdessä. Hyvä keino on kokoontua yhdessä pöydän ääreen ennalta sovittuun aikaan, varata hyvää syötävää ja leppoisa tunnelma sekä laatia tapaamisesta muistio (kirjoitettu tai piirretty), josta voi ottaa kuvat kaikille ja kiinnittää vaikka seinälle. Tarvittaessa ohjeet käydään uudestaan läpi ja niitä voidaan päivittää. Hyvä on sopia ennalta myös seurauksista, joita koituu, jos sääntöjä ei noudata ja antaa varoitus ennen kuin seurauksia määrätään. Parhaimmillaan tällaisia "rankkuja" ei tarvitse ikinä käyttää - ihan oikeasti!
Sen sijaan ei pidä määrätä rangaistuksia ennalta arvaamatta ja kohtuuttomasti. Ei esimerkiksi ole reilua huutaa, raivota ja ottaa lapselta esimerkiksi puhelinta takavarikkoon tai verkkoyhteyttä irti. Tämä herättää lapsessa vain uhmaa. Sen sijaan, jos on ennalta sovittu, että tietystä rikkomuksesta tulee yhdessä sovittu (!!) seuraamus, voi sitä käyttää. Kohtuus on kuitenkin säilytettävä.
On totta, että aina löytyy vanhempia, jotka eivät välitä lapsensa tekemisistä. Tällöin voi omalla esimerkillään opastaa myös lasten kavereita ja yrittää rohkaista heidän vanhempia huolehtimaan kasvatustehtävästään. Usein lapset viihtyvät niiden kavereiden luona, joissa on reilu ja mukava meininki. Tällaisessa ilmapiirissä myös vieraat lapset voivat oppia taitoja ja saada turvaa, jota eivät omassa kodissaan saa.
-Lapsiasiavaltuutettu - Voidaan sanoa, että niillä alustoilla missä lapsia on, on mahdollisia tekijöitäkin. Myös pelien kautta lapsiin kohdistuu seksuaalista häirintää, houkuttelua ja muuta epäasiallista viestintää.
- Pelastakaa Lapset ry - Grooming ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole uusi ongelma ja viranomaiset sekä kansalaisjärjestöt ovat torjuneet tätä rikollisuutta jo kymmeniä vuosia. Asia on noussut Suomessa keskusteluun viimeaikoina julkisuudessa olleiden rikostutkintojen ja tuomioiden vuoksi. Toisaalta mm. Pelastakaa lapset on aktiivisesti tiedottanut asiasta ja pyrkinyt yhdessä viranomaisten kanssa ennalta estämään rikoksia ja auttamaan rikoksen uhreja. Asiaa ei siis kierrellä "kuin kissa kuumaa puuroa" vaan ilmitulleet rikokset tutkitaan ja rikoksia ennalta estetään.
- Poliisihallitus