UomoUniversale

»En voi vastenmielisyyttä tuntematta katsoa, kuinka kananpojalta katkaistaan kaula, ja tuntuu kiduttavalta kuulla jäniksen parkuvan koirien hampaissa. Koskaan en ole voinut inhoa tuntematta katsoa turvattomien eläinten myyntiä ja teurastusta, luontokappaleiden, jotka eivät ole ikinä tehneet meille mitään pahaa. Päästän melkein aina satimista ja pyydyksistä tapaamani riistan. Pythagoras osti eläimiä kalastajilta ja linnustajilta tehden samalla tavoin.»
— Michel de Montaigne (1533–1592)
❦ ❦ ❦ ❦ ❦
»Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.»
Tuo ylläoleva katkelma on Sananlaskujen kirjasta, 30:8-9. Sitä voisi mukailla laittamalla köyhyyden tilalle tyhmyyden ja rikkauden tilalle säkenöivän älykkyyden, sitten kylläisyyden tilalle omahyväisen ylpeilyn ja köyhyyden tilalle typerän viisastelun. Kokonaisena tuo muunneltu tekstinkohta voisi kuulua vaikka näin,
»Älä tee minusta typerää, älä liian tietäväistä; anna minun hiljakseen saavuttaa määräosani viisautta, etten tietäväisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi "Missä on Herra?" ja etten typeryyksissäni viisastelisi Jumalani nimeä vastaan.»
❦ ❦ ❦ ❦ ❦
Πάντα ῥεῖ.
»Kaikki virtaa», sanoi Herakleitos. Kaikki on muutoksen alaista, mikään ei pysy iänkaiken samana. Luonto kokee evoluution, itse kosmos muuttuu ja kehittyy, Jumala niinikään. Jumala muuttuu luomakunnasta saamiensa kokemusten myötä, joita luodut kokoavat. Taivasta ja helvettiä ei ole, paratiisia ja kadotusta ei ole. On vain suuri koulunpenkki, jonne luomakunta ihmisineen, eläimineen, kasveineen, kivineen, kaikkineen … on matkalla. Kaikella ja kaikessa on sielu, aivan kaikella ja kaikessa. Tuonne koulunpenkille sielut matkaavat lämpimän valon opastamina. Eikä se koulunpenkki ole paha paikka ollenkaan. Ketään tai mitään ei heitetä suureen viemäriin pois toisten jaloista; kaikki pääsevät osallisiksi maailmankaikkeuden lopullisesta tarkoituksesta. Jok'ainoa.
On aivan samantekevää mitä uskontoa tai uskonsuuntausta ihminen – tai muut olennot – maanpäällisen elämänsä varrella noudattavat. Juutalaisuus, kristinusko, Islam, buddhalaisuus, hindulaisuus, jainalaisuus, taolaisuus, zarathustralaisuus, … kaikki ne ovat ikuisuuden rinnalla yhdentekeviä. Tuonpuoleisessa ei ole enää katolilaista, luterilaista, mennoniittaa, presbyteeriä, helluntailaista, lestadiolaista, jehovantodistajaa, mormonia, wiccalaista, gnostilaista, pakanaa, … on vain sieluja koulunpenkillä oppimassa ikuisuudessa tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Ääretöntä aikaa on vaikea kuvitella. Uskon, että vähitellen ikuisuudessa viettämämme ajan myötä ymmärryksemme lisääntyy, ja vähitellen oivallamme miltä tuntuu olla minkäkinlainen olento – ihminen, eläin, kasvi, solu, molekyyli, atomi, ... Pääsemme sisälle erilaisiin minuuksiin. Lopulta ymmärrämme miltä tuntuu olla Jumala. Tähän tarvitaan äärettömän pitkä aika. Sulaudumme jumaluuteen sillä tavalla, että jäljelle jää vain uus-platonilaisten Yksi. Äärettömän ajan tuolla puolen kaikki on siinä mistä kaikki alkoi.
❦ ❦ ❦ ❦ ❦
https://www.suomi24.fi/profiili/Jooses
https://www.suomi24.fi/profiili/BonhommeRichard
Ei vielä aloituksia.