Vapaa kuvaus

Kaveri toi nätin kukan. Toivottavasti kestää kaua nmaljakossa.

Aloituksia

47

Kommenttia

3044

  1. Täällä maaseudun rauhassa olen vieläkin kissoineni.
    Nyt vasta näyttää lunta tulevan vähän enemmän, pakkasta on ollut jo pidempään.
    Veljeni soitti äsken, naurettiin sitä kuinka vaivojen valittamiseksi tahtoo puhelut mennä.
    Hän on minua 10-vuotta nuorempi, on hyvin terve vielä, mutta jalat tahtoo olla riesana.
    Minulla elämä sujuu niin, kun jokin vaiva helpottaa niin aina jotain uutta tulee tilalle.
    Sanoinkin veljelleni että olen kuitenkin elossa ja elämänhaluakin on vielä vaikka kuinka.
    Aloitin virkkaamisen silloin kun koronakin alkoi.
    Silloin ostin kullalta kimaltavaa lankaa, virkkasin siitä takkia, kyllästyin ja on ollut lähes pari vuotta odottamassa jatkoa .
    Tänään sain siihen hihatkin, epäilin että on aika pramean näköinen, Mutta ihan nätti siitä tuleekin, vaikka en usko pitäväni sitä kun kokeillessani.
    En meinaa itsekään uskoa sitä virkkausten määrää mitä olen jupertanut. Siinä sivussa on tullut paljon villasukkia kutomalla ym...
    Aikoinaan kun sain netin vietin siinä paljon aikaa. Nykyisin avaan läppärin aika harvoin. En tykkää kirjoittaa kun läppärin näppäimistöllä pidempiä mielipiteitä.
    Kännykän näppäimet on niin pienet, kirjoittelen silläkin muutaman lauseen viestejä. On oltava tarkkana kun muuten viliseen kirj, virheitä.
    Aamukahvia en osaisi juoda ilman tablettia. Katselen siitä uutiset ja muut asiat mitkä kiinnostaa, harvoin sillä kirjoitan.
    Ikkunasta on kaunis valkoinen näkymä, sitä jään ihailemaan.
  2. Ei kukaan ole aina positiivinen. Kun joku lyttäsi autotallini oven niin olin hyvin vihainen. En saa autoa talliin kylillä, enkä myöskään lämmitykseen.

    Täysillä elämistä minäkin ihmettelen itsekseni. On ihan huono omatunto kun välillä menee päiviä että en tee mitään kummoista. Saatan virkata ja kuunnella äänikirjaa, katsella lintuja kun vieläkin olen mökillä.
    Välillä alan pitkäkseni samalla äänikirjaa kuunnellen. Tämä on minulle tarpeeksi, ihan "täysillä".
    En ole sosiaalinen, kuten olen usein kertonut. Nuorempana olin enemmän ihmisten kanssa tekemisissä.
    Mitähän keksisin että tuntisin eläväni täysillä. Jos vaikka alkaisi käydä uimahallissa, suunnitelmissa on ollut pari vuotta.
    Eläkeläisten tansseihin en mene, pelottaisi että en osaa enää tanssia jos joku erehtyisi hakemaan.
    Jos menisin baariin niin mitä siellä tekisin, kaikki ovat lapsenlapseni ikäisiä jopa nuorempia. Onneksi ei muutenkaan houkuttele.
    Matkustelu vähän ehkä kiinnostaisi, mutta mihin panisin kissan, se on niin kiintynyt minuun että saisi traumoja eron aikana.
    Matkustelin aika paljon nuorempana. Lentäminen on vastenmielistä, jalat turpoaa ja kipeytyy lentosukista huolimatta.
    Yksi asia on minulle tärkeää, pyöräily, ostin uuden sähköpyöränkin. Mutta kelit ei salli sitäkään.
    Kuluuko elämä hukkaan jos ei osaa elää "täysillä"?
    Iän myötä ainakin minä arvostan vapauttani, rauhallista elämääni.
    Ei noita tuumailujani kannata ottaa vakavasti. Kunhan mietin.
  3. Minä olen A-studion katsoja. Myös uutiset katson aina.
    Ihan viime aikoina on tullut ähkyä sodista ja muusta pahoista asioista.
    Olen jättänyt uutiset väliin, mutta vain hetkeksi.
    Eduskunnan kyselytunnin katson myös. Kuinka suomen etu voi olla niin vastakkainen?
    Kaikki mielestään haluavat suomen ja kansalaisten parasta. Silti rähistään ja nokitellaan koko ajan.
    En tiedä kuka on oikeassa, vai onko kenelläkään muu mielessä kuin oma etu ja pärjääminen. Kai se on jokaisella ensimmäisenä, mutta jos alkaa hoitamaan kansalaisten etua niin siihenkin on hyvä paneutua ilman turhia ennakkoluuloja.