varpu.halonen
Olen eläkkeellä oleva, tällä hetkellä sinkku ja asun omakotitalossa.
Toimin aktiivisesti vapaaehtois työssä.
On joskus kiireistäkin, meinaa jäädä omat työt tekemättä.
Vapaa-aikanani: kesällä aika kuluu puutarhan hoidossa ja vapaa ehtoisten töissä
Katson tv:stä mieluiten: kotimaisia sarjoja ja perajantai illan elokuvia
Kotieläimet: ei tällä hetkellä mitään
En pidä: hyttyset tekee allergian takia kiusaa
Parhaat matkakohteet: kotimaassa lappi ja kylpylät
Ruoka & juoma: kaikenlainen ruoka, paitsi ei äyriäiset
Koulutus: Peruskoulu
Koulut: Kotitalous koulu
Ammatti: Eläkeläinen
Työskentelen: Martoissa
Siviilisääty: Sinkku
Email: [email protected]
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 3 kommenttia
- Olen kokenut lapsuudessani kaiken tuon ja vielä yli 60- kymppisenä koen olevani se huononpi osapuoli äidin silmissä.
Sillä meitä on 8 sisarusta ja olen keskimäinen, vanhempi tytöistä, ja jouduin jo 12 vuotiaan tekemään navetta työt yksin ja samalla pesemään pyykit , niin siitä huolimatta minusta vanhempi velipoika sai kiitokset ja on äidin lellikki ollut koko ikänsä, kun hän seurusteli äidin kanssa tuvassa silloin kun minä tein töitä navetassa.Eikä äiti edes muista minun tekemisiäni.
Isä käski minut kotoa pois, kun olin sellaisessa kunnossa, että lääkä'ri kielsi minulta raskaat työt.
isä kuoli vuonna 92 ,että se kastijako on ollut iät ja ajat
Nyt olen ottanut äitiin etäisyyttä, sillä hänelle on vaikea tehdä mitään mieliksi, on sen verran hyvässä kunnossa henkisesti ja fyysisesti, että pystyy arvostelemaan kaikkien tekemisiä ja puhuu jokaisesta takanapäin.
Ja uskon vahvasti, että meillä äiti on se joka on meidän sisarusten väliä sotkenut, ei koskaan ole meitä pitänyt samassa arvossa.
Mutta voimia taistelussa sisarten väliseen taisteluun, sitä kyllä tarvitaan. - olen jousimies nainen ja elätin 7 vuotta kaksos miestä Hän eli kaksinaamaista elämää.
Oli eronnut , mutta ei oikein osannut tehdä päätöstä kumman kanssa haluaa olla.
Makuu huoneessa oli kyllä kuumaa, mutta siihenpä se jäikin, koska mihinkään tavallisiin menoihin hän ei ottanut osaa, koska asunto mihin hän tuli, oli minun.Ruoka, asunto, vaatteiden huoltoa hän piti aivan selvänä asiana, että ne kuuluu talon ylös pitoon.Joskus saattoi viskata kuin koiralle 500 mk kuukaudessa. Mutta se tapahtui harvoin. Sitten tuli hätä, kun laitoin kulkemaan, ero tapahtui parin tunnin sisälle.Keräsi kamppeensa ja lähti. Kävi kerran ruusu kimpun kanssa pyytämässä takaisin, mutta en enää lämmennyt.Että silleen.Sellaista elämä on. - Olen harrastanut avantouintia 7 vuotta, tuntuu siltä että tarve vain kasvaa.Vähintään 5 kertaa viikossa on päästävä avantoon.Flunssaa ei ole tarvinnut sairastaa, samoin verenkierto häiriöt jaloissa ovat pysyneet kurissa. Joten ei kun avantoon , kun siltä tuntuu, ei joka kerta ole sama fiilis.Hyvää Vuoden jatkoa ja terveyttä avantouinnin merkeissä