jorma.jaakkola
Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.
Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/
Hyvät lukijat!
Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia30 aloitusta · 454 kommenttia
- Kiitos kiittämisestä nimimerkki "environment"!
Annan lisäinformaatiota asiakirjojen "julkisuus"-asiasta, josta lehdet eivät juurikaan ole kirjoittaneet;
Suomen EU-liittymissopimuksen EU-avoimuusjulistus
Suomen uuden julkisuuslain tausta liittyy EU-päätöksenteon ”avoimuuteen”...
Seuraavat EU-päätöksenteon avoimuutta koskevat sitaatit ovat Suomen EU-liittymissopimuksesta Korfu);
>>ASIAKIRJAT
Itävallan tasavallan
Suomen tasavallan
ja Ruotsin kuningaskunnan
liittymisestä Euroopan unioniin> I. Suomen tasavallan julistukset
45. Suomen tasavallan julistus avoimuudesta
Suomen tasavalta suhtautuu myönteisesti unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.
Suomessa avoin hallinto, johon kuuluu virallisten asiakirjojen julkisuus, on oikeudellisesti ja poliittisesti ensisijainen periaate. Suomen tasavalta jatkaa tämän periaatteen soveltamista Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksiensa ja velvoitteidensa mukaisesti.> J. Ruotsin kuningaskunnan julistukset
47. Ruotsin kuningaskunnan julistus avoimesta hallinnosta ja unionin vastauksena antama julistus
1. Ruotsin julistus
Ruotsi vahvistaa 1 päivänä helmikuuta 1993 antamansa avausjulistuksen (CONF-S 3/93).
Ruotsi suhtautuu myönteisesti Euroopan unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.
Avoin hallinto ja erityisesti virallisten asiakirjojen julkisuus sekä perustuslain tarjoama suoja niille, jotka antavat tietoja tiedotusvälineille, ovat nyt ja vastaisuudessa niitä keskeisiä periaatteita, jotka ovat osa Ruotsin perustuslaillista, poliittista ja kulttuuriperintöä.
2. Nykyisten jäsenvaltioiden vastauksena antama julistus
Euroopan unionin nykyiset jäsenvaltiot ottavat huomioon Ruotsin yksipuolisen julistuksen julkisuudesta ja avoimuudesta.
Ne pitävät itsestään selvänä sitä, että Euroopan unionin jäsenenä Ruotsi noudattaa tässä suhteessa täysin yhteisön oikeutta. - Koiviston "konklaavissa" oli kyse Korkeimman oikeuden kyykyttämisestä Presidentin Linnassa - Suomen korkeimpien oikeusoppineiden edessä.
KKO oli nimittäin tehnyt preisdentti Koiviston mielestä väärän ratkaisun oikeudenkäynnissä, joka koski Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolista koronnostoa.
Löysin Mauno Koiviston Kaksi kautta -kirjasta kohdan, jossa Koivisto sai sattumalta Sirkka Hämäläiseltä kuulla, että hovioikeus oli kysynyt Suomen Pankilta lausuntoa Tampereen Alue-Säästöpankkia koskevassa kiistassa.
Jo tuossa vaiheessa Koivisto totesi Sirkka Hämäläiselle, että oikeuslaitos on ottanut kuluttajaa suojaavan aseman.
- Mutta sehän oikeuslaitoksen tehtävä pitää ollakin!
Koivisto kertoi Hämäläiselle käsityksensä, että lainsäädännön ja valvonnan tärkein tarkoitus on pitää huoli siitä, ettei pankkien asema vaarannu.
Nousee väkisinkin mieleen:
Jos Koivisto olisi etukäteen tiennyt Hovioikeuden pyytämästä lausunnosta, olisi tämä varmaankin määrännyt Markku Puntilan ja Esko Ollilan kirjoittamaan toisenlaisen lausunnon Suomen Pankin suosituksista. - environment (27.12.2005 klo 19.48):
>> Saattaisin kuvitella, että Halosen poliittiset neuvonantajat antoivat hänen - ehkä aiheellisesti - ymmärtää, että Koiviston konklaavin silloinen julkistaminen olisi saattanut olla uhka yhteiskuntarauhalle. En koe, että hänellä olisi ollut omaa lehmää sen kummemmin ojassa. - Presidentti-instituution pitkät varjot Tarja Halosen kannalta katsottuna.
Löysin arkistostani lisää salailua, johon Tarja Halonen on - tavalla tai toisella - sotkeutunut:
Presidentti Halosen oikeusvaltio- ja julkisuuskäsitteet ovat kiinnostavia
Presidentti Halonen päästeli Lauantaiseurassa 14.9.2002 suustaan sanoja - julkisuuteen ja oikeusvaltion avoimuuteen liittyen.
Mielestäni avoimuudesta puhuminen on farisealaista puhetta, jossa sanat ja teot eivät kohtaa. Jos valtaa pitävät olisivat toimineet oikein, avoimesti ja viisaasti, ei kyseisiä salassapitopäätöksiä olisi tarvinnut tehdä.
Lauantaiseurassa puhuneen Presidentti Tarja Halosen oikeusvaltio-käsite on sitä, että asioiden julkisuus määräytyy julkisuussäännösten mukaisesti.
Poimintoja Presidentti Halosen puheesta:
"Ainoa, mikä on niin kuin voimassaoleva periaate, on tietysti sit se, että kuinka paljon julkisuutta, ja se annetaan tietysti aina, aina silloin, jos vähääkään minulta kysytään, ja sitähän ei usein kysytä, silloin pitää päättää asia etukäteen, ei jälkikäteen..."
Tuo puhehan on kuin apukoululaisen suusta tullutta ajatusta! On siinä tietenkin asiasisältö, mutta onko Halosen kansliapäätös 30.7.2002 sekoittanut presidenttimme ajatukset niin, että asia on sanottava noin vaikeasti?
Lisää lainausta puheesta:
"... minun mielipiteeni, mielipide muiden joukossa, on se, että tämä päivä on sillä tavoin avoimuuden aikaa, että on parempi, että kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa, mitä tulee..."
"... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."
Haastattelussa tuli esille myös pitkä varjo Alpo Rusista presidentin neuvonantajana. Halonen oli sitä mieltä, että historiaa katsotaan taaksepäin viisaasti:
"Toivoa vain, että ihmiset olisivat silloin eläneet viisaasti".
Kuinka viisaasti Suomen valtaa pitävät ovatkaan toimineet lähihistorian aikana, sillä:
1. Kuinka pitkä varjo on Ulkoministeriön salassapitopäätöksellä HELT 001-4 26.01.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?
Ks salaamispäätös SataSeutu-lehden kotisivulta:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2
Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli ulkoministerinä!
Kysyivätkö ulkoministeriön virkamiehet ennen salaamispäätöksentekoa mitään valtaapitäviltä ulkoministeri Haloselta, pääministeri Lipposelta tai presidentti Ahtisaarelta?
Ks SataSeudun pääkirjoitus 11.10.2000:
http://www.sataseutu.com/paa11102000.html
2. Kuinka pitkä varjo on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 279/1/00 17.10.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
KHO puuttui salatun asiakirjan substanssiin ja muutti salassaptioa ankarammaksi kuinmitä UM oli määrännyt!
Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli Tasavallan Presidenttinä.
Ks SataSeudun pääkirjoitus "Salainen pöytäkirja":
http://www.sataseutu.com/salainen.html
ja
http://www.sataseutu.com/paa952001.html
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus
SataSeudun lisäksi vain Satakunnan Kansa (peräti kahdesti - kiitos päätoimittaja Erkki Teikarin) on kertonut asiasta.
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14
Katso kaikki asiaan liittyvät asiakirjat osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=poytakirjat
3. Kuinka pitkä varjo on Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksellä 30.7.2002 koskien Linnassa 6.5.1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja?
Tämän päätöksen Tarja Halonen allekirjoitti - presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä - Tasavallan Presidenttinä. - MOT teki Koiviston konklaavista melko perustellisen jutun.
Vain kaksi kuvausta/haastattelua oli tekemättä:
Korkeimman oikeuden ratkaisua (Koiviston mielestä väärä!) 6.5.1992 konklaavissa puolustaneet kaksi professoria kieltäytyivät tulemasta kameran eteen.
Niinpä hyvä juttu kuivui kokoon. - environment (27.12.2005 klo 17.59):
>>Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä. - Koivisto ja Sailas keskustelivat:
Mauno Koivisto: Kaksi kautta, sivu 383:
RS: ”Päivää ja hetkeä emme voi ennustaa. Kassakriisi voi tulla milloin tahansa. Olemme kirjoittamassa virkamiesvalmistelun pohjalta pääministerille, mitä tehdään jos näin käy. Valtiovarainministeriöllä ja hallituksella on 70-luvun lopulla hankittuja valtuuksia, jotka yltävät harkinnanvaraisten menojen maksatuksen lykkäämiseen, mutta jos todellinen kriisi tulee, niin sillähän ei pitkälle selviä.
Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."
MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."
RS: " Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."
MK: " Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"
RS: "Käsittääkseni ei ole."
MK: "Semmoisten valtuuksien saaminen on aina teoriassa mahdollista ?"
RS: "Kyllä."
MK: "Mutta se vaatisi erittäin korkean määräenemmistön eduskunnassa, jolloin hallitus valtuutettaisiin harkintansa mukaan hoitamaan valtiontaloutta."
RS: "Eiköhän se johda välttämättä 5/6:aan, jos se erittäin nopeasti viedään lävitse."
MK: "Entäs jos sitä ei saada?"
RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille."
--
Koiviston "konklaavi-käskytyksen" sijasta olisi pitänyt toimia "Ruotsin" mallin mukaan:
Pelastaa pankit - auttamalla valuuttalainaa ottaneita yrityksiä, jolloin ...
yrityksiä ei olisi tarvinnut ajaa konkursseihin, massatyöttömyytta ei olisi tullut.
Valtio ei olisi velkaantunut niin paljon. Verotulotkaan eivät olisi vähentyneet.
Pankkitukea ei olisi tarvittu... - Halosen/Kalelan salaamispäätöksen valitusmahdollisuuden epääminenkään ei päde.
Päätöksessä nimittäin lukee:
>>Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, koska tasavallan presidentti ei ole perustuslain 21 §:n 2 momentissa tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §1:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen. - Halonen argumentoi Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisen tarvetta seuraavasti:
>> Presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi mainitut asiakirjat ovat salassa pidettäviä. - TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
A/8546/2005
Helsinki 21.2.2005
Esko Kärkäs
Vallinkosken rantatie 1
55100 Imatra
ASIA: Päätös Esko Kärkkään asiakirjapyyntöön 16.1.2005
Olen keskustellut presidentti Mauno Koiviston kanssa hänen 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvien aiakirjojen julkisuudesta. Presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi mainitut asiakirjat ovat salassa pidettäviä.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, koska tasavallan presidentti ei ole perustuslain 21 §:n 2 momentissa tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §1:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.
Laki tasavallan presidentin kansliasta 4 §:n 2 mom. ja 60 § sekä asetus tasavallan presidentin arkistosta 4 §.
TARJA HALONEN
Tasavallan presidentti
JAAKKO KALELA
Kansliapäällikkö
--
Ks:
http://eok.fi/forum/index.php?board=1;action=display;threadid=56 - http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461
- Lahden SataSeutu-jutun linkki ei toiminut.
Kokeilen uudelleen
www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463 - Presidenttiehdokas Arto Lahti vaatii SataSeudun artikkelissa 21. joulukuuta:
"Arto Lahti vaatii valtiojohdolta salailun lopettamista!"
Osoite:
www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463 - Täsmennys kirjoitukseeni:
>>SataSeudun juttu ei ollutkaan eilen, vaan jo 14.12.2005. - Malliksi käy myös Ylen Radio Ykkösen Talousarvio -ohjelma
Tässä on osoite ohjlemaan, jossa tutkija Kalevi Kannus oli Halosen/Koiviston salaamisista toimittaja Seppo Konttisen haastateltavana:
http://www.yle.fi/radio/radiosoitin/yleradio1.shtml?yleradio1/pe_1003.rm
Huom!
Alussa on runsaat viisi minuttia muuta asiaa ennen "konklaavia". - SataSeudun juttu ei ollutkaan eilen, vaan jo 14.12.2005.
- Mistä A-piste kertoi?
- pitää olla:
[email protected] - Koville ottaa tosiasioiden tunnustaminen demareiden mielivallasta,
salaamisesta
ja Korkeimman oikeuden päätöksen kyykyttämisestä, Koiviston mielestä väärästä ratkaisusta.
Kyllä tosiasiat kiinnostavat lukijoita.
Varsinkin, kun voi olemassa olevien dokumenttien nojalla kirjoittaa omalla nimellään ja yhteystiedoillaan
Lienet se häirikkö, joka käytti alustukseni kommentoinneissa minun nimeäni?
Avoimuus- ja totuusterveisin
Jorma Jaakkola
[email protected] - Kekkosen aikaan Suomessa ei ollut diktatuuria. Sen jälkeen kyllä.
Halosen/Koiviston diktatuurin ja mielivallan aikaan ei - toivottavasti - ole paluuta.
Lue SataSeutu-lehden artikkeli
"Presidentti Tarja Halonen peittelee valtiojohdon virheitä"
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=442