jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. 1_x:

    >> Siis vaihtoehto EU:hun kuulumiselle on EU:sta eroaminen. Ja sen seuraukset ovat..
  2. Rahoitussopimus ei koske Suomea, koska Suomen EU:n illuusiojäsenyyden premissit (lähtökohdat) eivät ole oikeudellisesti pätevät.


    Nimimerkki 1_x:
    >> Tieto lisää tuskaa ja EU lisää vitutusta!
  3. Ei tarvitse erota, koska emme ole koskaan olleet kuin EU:n illuusiojäsen.


    Tätä on ryöpytettävä nettikirjoittelussa ja kahvipöydissä niin kauan, että perustuslakivaluiokunta joutuu vielä kerran (kolmannen) antamaan lausunnon siitä, mitä se tuli aikaisimmassa lausunnoissaan tarkoittaneeksi.

    Näin perustuslakivaliokunta huomaa aikaisemmin tulkinneensa omia lausuntojaan väärin.
    Sen jälkeen eduskunta toteaa yksinkertaisella enenmmistöllä, ettei Suomi olekaan koskaan ollut EY:n eikä EU:n jäsen.

    Mitään ei edes menetetä.
    Päin vastoin.
    Suomi saa Norjan tavoin ETA-jäsenenä itsenäisenä valtiona nyppiä rusinat Euroopan talousalueen pullasta.

    No menettää "suomi" jotakin. Suomen EU-eliitin matkat Brysseliin ja Stassburgiin vähenevät. Eivät voi enää olla Euroopan ytimessä...


    bolivia:
    >> Ja ammutaan kaikki maanpetturit lyijy on halpaa.
  4. Eipä tuo mitään, että EU-hihhuliksi minua luulit.
    Positiivisuuttakin voisi ajatella: Saimme sentään keskustelua aikaan...


    Olemme Kokemäellä ilmestyvän SataSeutu-lehden kotisivulle kirjoittaneiden Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan kanssa monasti koolla ollessamme todenneet, että meillä ei ole mitään syytä arvostella EU:ta.
    Miksi arvostelisimme EU:ta, koska eihän itse EU ole meille mitään pahaa tehnyt?

    Syyllinen on Suomen valtiollinen johto.
    Se on valtamedian suosiollisella avustuksella vienyt kansaa kuin pässiä narussa.

    Tekstiä "komission oli ylläpidettävä illuusiota" Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta lainatakseni sanon, että EU-jäsenyys on Suomen valtiollisen johdon kehittämä illuusio.

    Taustaa em. illuusiotekstistä:
    Ko. illuusio koskee 141-artiklan tulkinnallisuutta, johon komissio antoi oman julistuksensa, joka vesitti suomalaisten tulkinnan, ... mutta komission piti ylläpitää myös illuusiota suomalaisten tulkinnasta...


    KARVINISTI KIRJOITTI:

    >> Julkisuus olisikin ainoa puolustuskeino laittomuutta vastaan nykysuomessa, mutta se on EU-hihhuleiden hallussa. Miten luulette saavanne asianne julkisuuteen? > Minulla on hyvä selitys nimimerkillä kirjoittamiseen, mutta kelläpä ei olisi.
  5. Professori Jyrängin kirja - Valta ja vapaus - on parasta sitten Ståhlbergin 1919 Hallitusmuodon.


    Jyränki on koonnut kirjansa Turun yliopiston oikeustieteellisessä pitämistään luennoista.
    Kaksi ensimmäistä painosta ovat samanlaiset ja kolmas uudistettu ja lisätty painos pohtii valtiosääntöä perustuslaki 2000:n valossa.


    Jyränki hämmästelee, miten perustustuslakivaliokunta tekee lausuntoja, tulkitsee perustuslainvastaisuutta lailliseksi ilman, että itse perustuslakia muutetaan.

    EU-mukautetut lait saavat "laillisuuden" tavallisen lain tasolla ilman, että perustuslain teksti muuttuu.
    Näin perustuslaki jää kuolleeksi kirjaimeksi.


    Jyrängin kirjasta mitään tietämättä ns. Satakunnan miehet Pertti Peltola ja Seppo Sivonen ovat tehneet omia tutkimuksiaan perustuslakivaliokunnan tekemistä tulkinnoista ja aikaisempien tulkintojen selittämisistä.

    Tässä yksi esimerkki Peltolan ja Sivosen löydöksestä, sitaatti nettikirjasta

    "Suomalainen perustuslakinäytelmä ja EU-jäsenyys":


    "Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausunnon HE 135:stä (lausunto n:o 14/1994 vp, 7.10.1994):

    ”Sopimusmääräykset poikkeavat eri kohdissa voimassa olevista perustuslaeistamme, ennen muuta hallitusmuodosta. Poikkeusten yleisin syy on se, että sopimusmääräykset oikeudellisesti katsoen rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta”.

    ”Edellä esitetyn johdosta valiokunta katsoo useiden sopimusmääräysten olevan ristiriidassa Suomen täysivaltaisuutta koskevien hallitusmuodon 1 ja 2 pykälän säännösten kanssa”.

    Samassa lausunnossa valiokunta käsittelee hallituksen omaa kantaa hallitusmuotokysymyksessä:

    ”Esityksen säätämisjärjestyskannanotosta ilmenee, ettei hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttamiseksi tarvita hallitusmuodon muutosta.

    Hallitusmuodon muuttamista voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan pitää oikeudellisesti välttämättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan valiokunnan arvion mukaan aiheudu liittymissopimuksesta miltään osin”."


    Peltola ja Sivonen kirjoittavat:

    "Perustuslakivaliokunnan lausunto on ristiriidassa lausunnon itsensä tekstin suhteen.

    Lisäristiriita hallituksen lakiesityksestä 135/1994, sivulla 666:

    ”Säätämisjärjestys.

    Toimielinten (yhteisöjen) säädösvallan on siksi katsottava poikkeavan täysivaltaisuutta koskevista hallitusmuodon 1 ja 2 pykälän säännöksistä”.

    Kuitenkaan, kuten perustuslakivaliokunta on todennut, hallitus ei esityksessään koe tarpeellisena tehdä hallitusmuotoon muutosta."


    Ks nettikirja osoitteesta
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=peruslakinaytelma
  6. Suomen itsenäisyyden palauttaminen ei tapahdu EU-kriittisillä kirjoituksilla,

    ... vaan Suomen julkisen hallinnon laittomuuksien sanktioinnilla, joka tapahtuu julkisessa keskustelussa.

    Ks. lisää:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000008851915
  7. Mitä pitäisi miettiä uudelleen?

    Jätä nyt ihmeessä EU pois krittinen-sanan edestä.


    Ovatko kotisuomalaiset huijaten tehdyt sopimukset oikeudellisesti päteviä?

    Onko Suomi edes EU:n jäsen?


    Suomalaisen julkisen hallinnon tekemät huijaukset ja sotkut pitää julkisessa keskustelussa vaatia selvitettäväksi.

    Huijauksien selvittäminen ei kuulu EU:lle vaan Suomen kansalle.



    Poliittisten puolueiden pesät on siivottava.
  8. Antti Kuosmasen tuhottu EU-kirja on paljon puhuva.

    Kuosmanen oli joutunut
    Brysselissä näkemään jonkin verran vaivaa Suomen parlamentaarisen tuloksen ja sen merkityksen selittämiseksi...

    Eli mitenkä oppositiossa ollet demarit ja vasemmistoliitto saadaan äänestämään hallitukselle luottamus. Oppositionhan pitäisi äänestää hallitusta vastaa.

    Julkisen hallinnon dokumenttien mukaan Suomen eduskunta JOUTUU 18.3.1992 pidetyssää äänestyskäyttäytymisnäytelmässään todella kiusalliseen valoon:

    Vain 32 tyhjää äänestänyttä kansanedustajaa omaavat puhtaat paperit!

    Tästä alkoi Suomen Parlamentaarinen Konsensus kuten Venäjällä sanotaan: ohjattu demoktratia.

    Tätä on Suomen EDUSTUKSELLISATA demokratiaA, joka on AIVAN ERI asia kuin todellinen DEMOKRATIA, jossa kansanedustaja saa tehdä itsenäisiä päätöksiä kansan antamalla valtakirjalla.


    Antti Kuosmanen kertoo (TALLENNA):

    "Eduskunta äänesti 18.3.1992 selvin numeroin jäsenyyshakemuksen esittämisen puolesta: 108 puolesta, 55 vastaan, 32 tyhjää, 4 poissa.

    Kun viimeisessä äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen kanta, jossa jäsenyyttä kannatettiin ja oppositiossa olleiden sosiaalidemokraattien kanta, jossa sitä niinikään kannatettiin, oli Brysselissä nähtävä jonkin verran vaivaa tuloksen ja sen merkityksen selittämiseksi.

    Jäsenyyden todellista kannatustahan ei niinkään mitannut tuo viimeinen äänestys, jossa oli kyse hallituksen luottamuksesta, vaan sitä ennen suoritettu äänestys SDP:n ja Vasemmistoliiton ponsien välillä, jossa tulos oli 133 puolesta, 60 vastaan. Koska siinä oli vastakkain kaksi opposition esitystä, olivat hallituspuolueet antaneet edustajilleen vapaat kädet valita niiden välillä. Itse asian kannalta ratkaisevaa oli tietenkin, että jäsenyyden hakeminen hyväksyttiin."

    --

    Ns. Satakunnan miehet tutkivat uosmasen antaman vinkin oikeellisuuden Suomen julkisen hallinnon asiakirjoista ja totesivat: Totta.
    Kaiken kukkuraksi huomattiin, että Vasemmistoliitonkin kanta puolsi sitä, että jäsenyyden hakeminen hyväksyttiin.

    Näin siis vain niillä 32 kansanedustajalla, jotka äänestivät tyhjää, on puhtaat jauhot pussissa...
  9. Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto on julistautunut EU-kriittiseksi puolueeksi.

    --

    Suomen valtioikeudellisten laittomuuksien tutkiminen ei ole EU-kriittisyyttä.


    Oikea osoite kritisointiin on Suomen valtiollisen johto, joka on sivuuttanut valtiosäännön ja halveksinut kansaa.


    Suomen itsenäisyys ei palaudu EU-kriittisellä toiminnalla.
    Meillä ei ole mitään syytä kritisoida EU:ta eikä EU-perustuslakia.

    Premissit (lähtökohdat) Suomen EU-jäsenyydelle ja siitä seuraavalle EU-perustuslaille ovat väärät.
  10. *** Ensiksi:

    * Anteeksi, että kirjoitin kalvinisti. Nimimerkki olikin KARVINISTI.

    Karvinisti:

    >> Myönnät siis kusetuksen?
    ↓↓↓↓
    *** Kommentti:
    * Kusetus on käynnissä. Kusetusta on se, että on väitetty, että Suomi on EU:n jäsen.
    * "EU" on luotu marraskuun alusta 1993 alkaen suomalaisten mielikuvaksi siksi, ettei mikään mukamas muuttuisi, kun Euroopan yhteisöjen sopimukset muutetaan EU:n perustuslaiksi...
    ↑↑↑↑
    Ja meinaat kusetta lisää?
    ↓↓↓↓
    *** Kommentti:
    * Nyt tapahtuu todellinen muutos.
    * EU saa perustuslain myötä ensimmäistä kertaa oikeushenkilön aseman eli oikeustoimikelpoisuuden.
    ↑↑↑↑
    Mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Oletko muuten kiinalainen?

    *** MISTÄ NOIN PÄÄTTELET?

    **** Olen ns. EU-kriittisiin vähemmistöryhmiin kuulumaton henkilö, jonka tutkimusten konteksti on Antti Kuosmasen tuhottu kirja "Suomen tie EU:n jäsenksi", Ultima Thule, Oulu 1999, Oulun Liikekirjapaino.


    Kuosmanen antaa vinkin moneen asiaan.
    Vinkkien perusteella EU-kansanäänestys oli vaalipetos...

    Joistakin asioista Kuosmenen kertoo pidättäytyneensä kirjoittamasta. Mutta onpa noitakin asioita tullut vastaan...


    Omalla nimelläni
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  11. Nimimerkki "tulkinta":
    Tämä on aika hyvä

    "mutta onko se juridisestikin näin? Saako tähän vastausta käymättä asiasta oikeutta? Se pitäisi todella tehdä, koska on mahdotonta jatkaa ilman selkeää tilaa. Kyllä ovat sotkun saaneet aikaan"


    *** Kommentit:

    * Se mitä kirjoitin, on EU-juridisesti näin.

    * Huomautan kuitenkin, ettei kyseeessä ole ole minun TULKINTANI.

    Nimimerkki "tulkinta" kysyi:

    "Saako tähän vastausta käymättä asiasta oikeutta?"

    *** Vastaus:

    ***** SAA *****

    ***** JULKISELLA KESKUSTELULLA *****


    ***** Valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyränki kirjoittaa (ja ihmettelee) valtiosääntöoikeudellisellisti ihmeellistä suomalaista EU-päätöksentekoa kirjassaan Valta ja vapaus.

    Jyränki kirjoittaa, että valtiosääntöoikeudellinen päätöksenteko sanktioituu julkisessa keskustelussa.


    Sitaatti (TALLENNA!), sivu 4:

    "Suomen järjestelmässä eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta ja vireillä olevan lainsäädäntötoimen oikeudellisia toteuttamisedellytyksiä. On pitkälti ehdon vallan asia, miten tätä järjestelmää kuvaamme.

    Järjestelmä voidaan ymmärtää siten, että siinä perustuslakivaliokunta tosiasiassa koko eduskunnan puolesta toimien toteuttaa eduskunnan itsevalvontaa. Voimme vaihtoehtoisesti katsoa, että eduskunnan ratkaisu toimintaan kohdistuva valvonta on tosiasiassa ulkoistettu ja siirretty valiokunnalle, joka asiantuntija-instituutioineen on kannanotoissaan eduskunnan täysistunnon, eduskunnan elinten sekä eduskuntaryhmien mielipiteestä riippumaton.

    Valtiosääntöoikeuden oikeuslähdeoppi eroaa muiden oikeudenalojen vastaavista opeista erityisesti siinä, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnot saavat siinä sen paikan, joka muilla oikeudenaloilla kuuluu ylimmän asteen lainkäyttöelinten ratkaisuille.

    Suomalaisessa oikeuskulttuurissa riittää monissa tapauksissa perustuslain noudattamisen tehosteeksi julkisen arvostelun uhka. Riski joutua julkisen moitteen kohteeksi ehkäisee perustuslain sivuuttamista.

    Kansalaisten oikeus poliittisen vallan käyttäjien julkiseen arvosteluun on tullut vallanalaisten vastarintaoikeuden tilalle - myös valtiojärjestyksen noudattamisen takeena. Siinä mielessä julkisella keskustelulla ja arvostelulla on valtiosääntöoikeudellisten normien toiminnassa olennaisen tärkeä merkitys. Julkisen valtiosääntökeskustelun ei tarvitse rajoittua siihen kysymykseen, onko jokin valtiosääntönormi suoranaisesti sivuutettu. Poliittinen valtiosääntö on jatkuvassa liikkeessä, mikä taas voi aikaa myöten johtaa oikeudellisenkin valtiosäännön vähittäiseen muuntumiseen. Siksi tällaisestakin liikkeestä tulee - ainakin jos siinä havaitaan jotain poikkeuksellista - tuoreeltaan julkisesti keskustella. Asioitten sivuuttaminen vaieten merkitsee niiden hyväksymistä. Julkisten vastaväitteiden puuttumisella on oikeudellistakin merkitystä."

    --

    *** Kommentit:


    Teen Jyrängin kirjoituksen sitaatin kahdesta viimeisestä virkkeestä kysymykset.

    Sitaatti 1:
    "Asioitten sivuuttaminen vaieten merkitsee niiden hyväksymistä."

    => Hyväksytkö vaikenemalla perustuslain sivuuttamisen?

    Sitaatti 2:
    "Julkisten vastaväitteiden puuttumisella on oikeudellistakin merkitystä."

    => Merkitseekö vastaväitteiden puuttuminen sitä, että legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys) menee legaalisuuden (laillisuuden) yläpuolelle?

    --

    Kuten Jyränki kirjoittaa, julkinen keskustelu Suomen "valtiosäännön liikkeistä" on puuttunut.

    Julkista ei ole päässyt syntymään, koska keskustelun aloittajat on leimattu vähemmistössä oleviksi hörhöiksi. Tämä on taannut sen, että "valtiosäännön liikettä" on voitu tehdä törkeästi - ilman pelkoa sanktioista.


    Nettikeskutelu on mainio foorumi sanktiointiin johtavaan keskusteluun.


    Omalla nimelläni, keskustelun käynnistäjänä

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  12. Kalvinisti:

    "Vanhasen mukaan mikään ei muutu EU:n perustuslain myötä, joten kansanäänestystä ei tarvita, mutta miten lienee? yritän selventää asiaa oman vähäisen järkeni mukaan.

    Suomi on EU:n jäsen, mutta niin kuin artiklasta I.1.1 ilmenee, nyt perustetaan EU.
    Koska EU perustetaan EU:n perustuslailla, niin siinä ei ole vielä yhtään jäsentä."


    *** Kommentti:

    * EU:ta ei vielä todellakaan ole olemassa, vaan Euroopan yhteisöjen sopimukset.
    Maastrichtin sopimus vain täydentää yhteisösopimuksia (EY).

    * Maastrichtin sopimuksen päämääriä on toteutettu vuosia:

    - Yhteinen raha (on jo)

    - Yhteinen puolustus (ulko-ja turvallisuuspolitiikka) ja oikeusasiat (perustustuslaki) kirjoitetaan EU-perustuslakikokonaisuudessa yksiin kansiin.


    Kalvinisti:

    "Nyt me olemme EU:n jäseniä."

    *** Kommentti:

    * Emme ole.


    Kalvinisti:

    "Niin kuin huomaatte Vanhanen on oikeassa, mikään ei muutu, meitä kusetetaan edelleen."


    *** Kommentti:

    * Kusetus on käynnissä. Kusetusta on se, että on väitetty, että Suomi on EU:n jäsen.

    * "EU" on luotu marraskuun alusta 1993 alkaen suomalaisten mielikuvaksi siksi, ettei mikään mukamas muuttuisi, kun Euroopan yhteisöjen sopimukset muutetaan EU:n perustuslaiksi...


    Kalvinisti:

    "EU:N PERUSTUSLAKI
    KANSANVALLAN NÄKÖKULMASTA

    Artiklassa I.1.1. todetaan:
    ” Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.” "


    *** Kommentti:

    * Nyt tapahtuu todellinen muutos.

    * EU saa perustuslain myötä ensimmäistä kertaa oikeushenkilön aseman eli oikeustoimikelpoisuuden.
  13. Voisitteko, hyvät lukijani, kommentoida?
  14. Edelleen luettavaa demreille...


    Kysymykseni, joita esitin, piti liittyä allaolevaan kirjoitukseen.


    Toki "Luettavaa demareille" kirjoitustakin pitäisi kommentoida.



    En ole viljelijä. Olen avarakatseisesti maailmaankatselva kuluttuja.

    Kysyn ennenkuin jatkatte lukemista;

    - Onko kuluttajaa petetty EU-lupauksella:
    Ruuan hinta laskee!


    Kirjoitin allaolevan Veropörssiin loppuvuonna 2002.

    Seuraavien henkilöiden asemat ovat muuttuneet:

    - Kalevi Hemilä kahdesti.

    - Sauli Niinistö ei ole enää valtiovarainministeri

    - Paavo Lipponen ei ole enää pääministeri.
    Mutta eipä elintarvikkeiden ALVin alentamista ollut Jäätteenmäen eikä Vanhasenkaan hallitusohjelmissa.

    - Eero Heinähuoma on varteenotettavin SDP:n puheenjohtajaehdokas.


    Lukekaa, - varsinkin demarit ja Halosmieliset-punaporvarit teksti oikein tarkasti.

    Tekijänoikeudet ovat allekirjoittaneella, mutta kun tämän kotisivun osoite mainitaan, on teksti vapaasti kaikkien käytettävissä.

    Suosittelen tekstin tallentamista.



    Tässä:

    Elintarvikkeiden verotus ei kevene

    Kuten muistamme, meille luvattiin ennen EU-jäsenyyttä, että ruoan hinta tulisi huomattavasti laskemaan jäsenyyden ansiosta. Ilman poppaskonsteja elintarvikkeiden hinnat eivät olisi laskeneet edes niin paljon kuin ne laskivat. Hallituksella oli nimittäin jäsenyysneuvottelujen aikaan kaksi EU-jäsenyyden aiheuttamaa ongelmaa:

    - Miten jo valmiiksi valtion tuella myytävä ruoka saadaan edelleen laskemaan.
    - Mistä tehdään rahat elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdykseen.

    Olen ollut tietoinen yritystoiminnan pelisäännöistä, mm. ennen ALV:tä olleesta LVV:stä ja sen kanssa käsikädessä kulkeneesta alkutuotevähennysjärjestelmästä. Syksyllä 1994 olin yrittäjäkurssilla, jossa kerrottiin EU:n tuomasta kahden verokannan järjestelmästä. Tiesin, että jo 1.6.1994 siirryttiin alv-järjestelmään, ja että EU-jäsenyydestä seuraa myös alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen, koska se ei ollut EU:ssa mahdollista "vapaan kilpailun hintojen vääristäjänä".

    Ensiksi pitää oikaista sellainen mediassa yleisesti ollut tieto, että elintarvikkeiden ALV olisi EU-jäsenyyden vuoksi noussut 12 %:sta 17 %:iin. Muun muassa ex-ministeri Kalevi Hemilä on nykyisessä toimessaan antanut tällaista tietoa medialle, kun hän vei valtiovarainministeri Niinistölle esityksen ruoan arvonlisäveron alentamisesta.

    Tosiasia on, että kaupat ja elintarviketeollisuus tilittivät elintarvikkeiden ALV:a 22 %:n verokannan mukaan ennen EU-jäsenyyttä.

    ”EU:n ansiosta” ko. ALV alennettiin 17 %:iin. Ahon hallitus teki periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden jälkeen elintarvikkeiden ALV lasketaan 12 %:iin.

    Toiseksi pitää oikaista mielikuva, että alkutuotevähennysjärjestelmä olisi ollut maataloustuki. Kyseessä oli elintarviketeollisuudelle annettu liikevaihtoverohyvitys, jolla ruoan hinta saatiin kaupassa halvemmaksi.

    Elintarvikkeiden hintojen muodostumiseen ja arvonlisäveroon liittyy niin paljon epäselvyyksiä, väärää tietoa ja jopa päättäjien tietämättömyyttä, että on aika kerrata historiaa. Kaiken kaikkiaan ruoan hintakehitykseen vaikuttaneet asiat eivät ole helppoja selitettäviä.

    Ensiksi pitää selvittää ennen jäsenyyttä käytössä ollut alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV), joka liittyi oleellisesti silloiseen liikevaihtoverojärjestelmään (LVV).


    Alkutuotevähennysjärjestelmä

    Alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV) kehitettiin Suomessa 1950-luvulla ruoan hintojen laskemiseksi. Se tehtiin köyhän ja monilapsisen perheen sosiaaliturvaksi. Alkutuotevähennysjärjestelmä oli valtion subventio, tuki, jolla elintarvikkeiden hintaa kaupassa alennettiin. Sama systeemi oli Ruotsissakin. Moni muistaa vielä Tornion - Haaparannan voi-rallin! Ruotsissa valtio tuki Suomen valtiotakin enemmän ruoan hintojen alentamista. Suomalaiskuluttajat valittivat, että voi maksaa Suomessa liikaa, Ruotsissa voi on halvempaa. Kuluttajan mielestä maataloustuottaja oli syyllinen kalliiseen ruokaan.

    Siitä, miten alkutuotevähennysjärjestelmä ja LVV keskenään toimivat, ei kerrottu. Kuluttajalle unohdettiin kertoa, että alkutuotevähennysjärjestelmä oli tehty juuri ruoan hinnan alentamiseksi. Lisäksi unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja joutui maksamaan liikevaihtoveroa ostamistaan tuotantopanoksista, koneista, rehuista, lannoitteista jne. Sekin unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja ei saanut vähentää tuotantopanoksiensa liikevaihtoveroa. Siitä kyllä muistettiin kertoa, miten paljon maatalous sai tukia ja että ruoka maksaa liikaa.

    Maanviljelijät eivät kuuluneet liikevaihtoveron piiriin ja juuri siksi kuluttajahintoja laskenut alkutuotevähennysjärjestelmä olikin olemassa. Tämä järjestelmä oli siis tehty ruoan hinnan alentamiseksi menetelmällä, josta ei suuremmin tiedetty. Kyse oli vain tiedon puutteesta. Niinpä monet yrittäjätkin olivatkin aiheetta kateellisia sitä, että maataloustuottajat olivat LVV-velvollisuuden ulkopuolella.


    Tuomisen työryhmä

    Mennäänpä historiassa 1990-luvulle, aikaan ennen jäsenyyttä. Vuonna 1990 Talouselämä-lehdessä (10/2000) oli artikkeli: ”Alkutuotevähennys lähestyy loppuaan”.

    Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavat siteeratut tekstit:

    ”Hallitus aikoo uudistaa elintarvikkeiden liikevaihtoverotuksen. Suomi siirtyy länsieurooppalaiseen kahden verokannan järjestelmään. Siinä elintarvikkeiden liikevaihtovero on muiden hyödykkeiden veroastetta alhaisempi.”

    ”Alkutuotevähennyksen kannattajat ovat käyneet vähiin. Elintarvikkeiden liikevaihtoveron alentamista selvittää laajapohjainen toimikunta. Sitä johtaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen, sosiaalidemokraatti keskustalaisten ministeriössä. Toimikunnassa on vahva ammattiyhdistysliikkeen edustus”.

    ”Suomen Kuluttajaliitto kannattaa alkutuotevähennysjärjestelmän purkamista. Liiton mielestä vähennys vääristää tuotteiden hintasuhteita. Maatalouspoliittiset syyt ovat liian usein jyränneet kuluttajien edun.”


    Tuomisen toimikunnan pohtiessa LVV-uudistusta elintarvikkeiden liikevaihtoveroprosentti oli 17 %. Toimikunnan mukaan alkutuotevähennys on yksi maataloustuen muoto. Tehtävänä oli suunnitella kahden verokannan järjestelmää, jossa yleinen LVV-prosentti olisi 22 ja elintarvikkeiden LVV 17. Toimikunnan määräaika päättyi artikkelin mukaan maaliskuussa 1991, joten Holkerin hallituksen ei ollut pakko käsitellä asiaa vaalien alla.

    Selvityksen perusteella hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991.
    Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat.

    Seuraava Tuomisen työryhmän uudistus tuli voimaan 1.6.1994, jolloin Suomi siirtyi liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään. Arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä alkutuotevähennysjärjestelmä säilyi kuten liikevaihtoverojärjestelmässäkin. Maataloustuottajilla ei siis ollut arvonlisäverovelvollisuutta. Samaten heillä ei ollut oikeutta saada maatalouteen liittyvistä ostoksista, koneista, lannoitteista ym. ALV-vähennystä. Potti, jonka valtio sai maataloustuottajilta liikevaihtoverona oli noin 2 mrd. mk. Sen maataloustuottajat tietenkin joutuivat sisällyttämään tuottamiensa tuotteiden arvoon maatalouden saaman ”palkan” lisäksi. Kun alkutuote eli maataloustuote meni teollisuudelle, ei teollisuus tietenkään voinut tehdä ostamastaan raaka-aineesta ALV-vähennystä, koska maataloudella ei ollut ALV:n vähennysoikeutta eikä maksuvelvollisuuttakaan. Kun teollisuus jalosti saamansa raaka-aineen kaupassa myytäväksi tuotteeksi, olisi teollisuudelle tietenkin ollut väärin, että se olisi joutunut maksamaan valtiolle ALV:n myös maatalouden osalta. Koska teollisuus ei saanut tehdä alkutuotteesta ALV-vähennystä, korvasi valtio teollisuudelle tuon summan alkutuotevähennyksenä, jonka teollisuus sai vähentää lopullisesta 22 %:n ALV-tilityksestään.


    Alkutuotevähennyksen suuruus riippui maataloudessa tehdystä jalostusasteesta eli työstä. Viljan jalostusaste oli vähäisempi kuin lihan ja maidon. Alkutuotevähennyskerroin olikin maidon osalta korkea. Korotetulla kertoimella (1,6) teollisuudelle maksetulla alkutuotevähennyksellä laskettiin maidon, juuston ja voin hintaa kaupassa. Lihan kertoimena oli 1,5. Siis, jos maataloustuottajat olisivat olleet ALV-velvollisia ja alkutuotevähennysjärjestelmää ei olisi ollut, olisivat elintarvikkeet olleet kaupassa kalliimpia.


    EU laskee elintarvikkeiden hintoja!

    Ruoan hintojen laskeminen oli varsinkin ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen markkinoima EU-jäsenyyden mukanaan tuoma etu.

    Ihmettelin, miten hinnat kaupassa voivat laskea, jos alkutuotevähennysjärjestelmästä luovutaan. Sama oli huomattu päättävissä piireissä jo aikaisemmin. Jotain epäilyksiä oli kantautunut myös ammattiyhdistysväelle ja oppositiolle (SDP).

    Mutta tiesivätkö edes Tuomisen työryhmässä vaikuttaneet ammattiyhdistyksen edustajat, mitä alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen toisi tullessaan?

    SAK:ssa silloin vaikuttanut SDP:n nykyinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma on kertonut, että elintarvikkeiden ALV:n korotus oli ulkoministeri Heikki Haaviston idea. Heillä SAK:ssa ei tietenkään tullut kysymykseenkään, että elintarvikkeiden hinnat EU:n takia nousisivat. Heinäluoma ei ollut tietoinen idean isästä, siitä, mitä demariveli Arto Tuominen oli työryhmineen jo vuonna 1990 suunnitellut. Vuoden 1994 vappupuheissa vaadittiin, että hallituksen pitää antaa pitävä lupaus siitä, että ruoka EU-aikana halpenee.

    Ruoan halpenemista toitottaneet päättäjät eivät ilmeisesti olleet perillä ongelmasta, jonka alkutuotevähennysjärjestelmästä luopuminen toisi tullessaan. Miten ruoan hinta voi laskea, jos kuluttajalle suunnattu tuki poistetaan?

    Ratkaisuksi huomattiin ruoan ALV:n laskeminen 22 %:sta 17 %:iin.
    Ongelmaa lisäsi marraskuun 1991 devalvaatio, jonka seurauksena vahvasta markasta johtuneet korkeat elintarvikkeiden hinnat eurooppalaisiin hintoihin verrattuna sulivat.

    Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen toivoikin kesällä 1993 EU-ministeriryhmän kokouksessa ruoan ALV:KSI 12 %:n verokantaa. Jos Salolaisen toivomus olisi toteutunut jo EU-jäsenyyden alkaessa 1.1.1995, olisi ruoka kaupassa "romahtanut" enemmänkin EU:n "ansiosta". Sitaateissa sanottuna EU:n ansiosta!

    Ahon hallitus tekikin periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden kuluttua ALV-kanta lasketaan 12 %:iin. Nyt on jo Lipposen toisen hallituksen loppuaika meneillään, eikä Ahon hallituksen antamaa lupausta ole pystytty toteuttamaan. Kyseisellä ALV:n laskemisellahan ruoan hinta kaupassa laskisi entisestään.


    Miksi Lipposen hallitus ei toteuta periaatepäätöstä?

    Valtiovarainministeriön työryhmämuistiossa (8.4.1994) on kerrottuna, mitä ruoan ALV:n laskeminen merkitsee valtion verotulojen vähenemiseen. Muistion laskelmat perustuivat vuoden 1992 tietoihin, joissa yhden prosentin laskeminen merkitsisi 425 miljoonaa markkaa menetystä valtion tuloihin. Viiden ALV-prosentin laskeminen merkitsi laskelman mukaan siis yli 2000 miljoonan markan lovea valtion budjettiin.

    Tämän päivän laskemien mukaan ALV:n laskeminen merkinnee yhden prosentin mukaan noin puolta miljoonaa markkaa, ehkä jopa 600 miljoonaa markkaa. Ruoan ALV:n laskeminen viisi prosenttia merkinnee nykyisin suunnilleen 2,5 miljardin markan aukkoa valtion budjettiin. Eli jos Lipposen hallitus päättäisi laskea ALV:a tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti, pitää miettiä, mitä verotetaan enemmän, jotta syntyvä budjettiaukko umpeutuu.

    Elintarvikkeiden ALV:n laskeminen ei ollut EU:n ansio. Kysymyksessä on verotustekninen asia, josta päätetään arvonlisäverolakien ja -asetuksien puitteissa eduskunnassa siltä pohjalta, miltä tilanne Valtiovarainministeriössä näyttää. Ei hallituksen ole mukava tehdä päätöstä ALV:n laskemiseksi 12 %:iin. Hallituksen kannalta on parempi, että asiasta vaietaan.

    Eipä ihme, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö neuvoi kansanedustajia antamasta eduskuntavaalien alla katteettomia lupauksia.


    Arvelan työryhmämuistio

    Valtiovarainministeriössä pohdittiin EU:n mukanaan tuomaa ongelmaa ja laadittiin seuraava muistio:

    ”Valtiovarainministeriö
    Maatalouden EU-sopeutus
    Verotus- ja Budjettikysymykset
    Työtyhmämuistio
    Helsinki 8.4.1994”

    Työryhmään kuuluivat neljän hengen ydinporukka: Puheenjohtajana ylijohtaja Lasse Arvela Valtiovarainministeriöstä, josta oli mukana lisäksi apulaisosastopäällikkö Erkki Virtanen. Maa- ja metsätalousministeriöstä oli mukana kansliapäällikkö Reino Uronen, jolla varamiehenään oli maatalousneuvos Heimo Hanhilahti. Ryhmän neljäntenä jäsenenä oli EU-neuvottelujen aikainen pääministeri Esko Ahon erityisavustaja ja keskeinen maatalousneuvottelija Esa Härmälä, joka tuolloin oli Ulkoministeriön palveluksessa ja on nyt MTK:n puheenjohtaja.

    Ryhmän tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikkiin esille nouseviin kysymyksiin valmistellaan hallinnon piirissä ehdotukset, jotka esitellään EU-ministeriryhmälle.

    Asioita oli valmisteltu jo aikaisemmin. Suomihan sopeutti arvonlisäverodirektiivin jo etukäteen, 1.6.1994 alkaen. Eduskunta oli siis jo etukäteen hyväksynyt arvonlisäverolain, eihän se muuten 1. kesäkuuta, siis 7 kuukautta ennen jäsenyyttä olisi voinut voimaan tullakaan.
    Hämmästyttävää, mistä neljän hengen ryhmä pystyi tekemään tuollaisen selvityksen? Tarkistussoitto valtiovarainministeriöön Tommi Parkkolalle tuotti tulosta. Parkkola kertoi, että hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991 Tuomisen työryhmän selvityksen perusteella: Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat. Arvelan työryhmän selvitys perustuikin Tuomisen työryhmän tekemään selvitykseen!

    Alkutuotevähennysjärjestelmän poistumisen oli EU:n määräys. Valtio ei saanut vapaassa kilpailussa tukea eli laskea kuluttajahintoja. Suomalaiset virkamiehet valmistelivat siis jo vuonna 1990 EY-jäsenyyttä, vaikka puhuttiin vain ETA-jäsenyysestä. ETA-jäsenyys ei olisi merkinnyt muutosta Suomen elintarviketalouteen.

    1.6.1994 tapahtuneessa liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään siirtymisessä laajennettiin ALV-veronkeräyskenttää. Sekin oli EU-määräys, koska se on jäsenmaksun keräämisperuste. Sopeuttamislaki tehtiin ennen jäsenyyttä. Siis myös palvelut joutuivat ALV:n piiriin. Muistiossa lukee: Arvonlisäverotukseen siirtymisen myötä verovelvollisten määrä tulee 1.6.1994 alkaen kasvamaan noin 110 000:stä arviolta 400 000:een.

    Tämä järjestelmämuutos mahdollisti sen, että valtio alkoi etukäteen kerätä rahaa kuluttajan kukkarosta vuoden vaihteessa tapahtuvan elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdyksen korvaamiseen. Romahdukseen käytettiin noin 9 miljardia markkaa. Rysähdyksessä ei korvattu ainoastaan maatalouden varastojen, vaan myös teollisuuden ja kaupan varastorysähdys.

    Ihmisläheisemmin asiaa voisi kuvata laskemalla summa Suomen asukasluvulla, siis työssäkäyvillä, eläkeläisillä, lapsilla ja imeväisillä. Kerätty hintaromahdus merkitsi siis Suomen asukasluvun mukaan keskimääräisesti laskettuna 1800 mk jokaista asukasta kohden. Viisihenkiselle perheelle tämä merkitsi 9000 markan menoerää EU:n "ansiosta". Kyllä tuolle 9 miljardin summalle olisi valtiolla varmaan muutakin käyttöä ollut!


    Laskennallinen 13,8 %:n verokanta

    Työryhmämuistiossa kerrottiin, että ennen jäsenyyttä keskimääräinen ruoan LVV oli ollut 13.8 %. Mihin tämä laskelma perustuu?

    Tämä 13,8 prosentin alv-kanta oli pelkästään laskennallinen. Ajatellaanpa asiaa näin: Jos maataloustuottaja olisi ollut liikevaihtoverovelvollinen ja teollisuuden saamaa alkutuotevähennystä ei olisi ollut, olisi valtio saanut ruoan LVV:nä verotuloja 22 %:n mukaan. Mutta alkutuotevähennysjärjestelmä, joka edellä jo selvitettiin, alensi ruoan keskimääräisen LVV-kannan 13,8 prosenttiin.

    Arto Tuomisen työryhmä ratkaisi ongelman, jolla ruoan hinta kaupoissa "EU-jäsenyyden ansiosta" saatiin laskemaan; käytössä ollut ALV-kanta laskettiin 1.1.1995 alkaen 22 %:sta 17 %:iin. Tarkoitus oli laskea elintarvikkeiden ALV 12 %:n verokantaan.

    Lisäksi täytyy muistaa, että tilapäiseksi tehty elintarvikkeiden 17 %:n verokanta on hyvä tulonlähde valtiolle. Joissakin maissa arvonlisäveroa ei ruoasta kerätä ollenkaan. Karkeasti laskettuna valtio kerää ruoan mukana ALV:a suunnilleen 8 miljardia markkaa. Siis keskimääräisesti laskettuna viisihenkinen perhe maksaa ruoan ALV:na valtiolle 8000 mk per vuosi.



    Jorma Jaakkola
    [email protected]

    Lähteet:

    Talouselämä 10/2000, Martti Ristamäki

    EY-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 11/93 25.8.1993

    Valtiovarainministeriö, Maatalouden EU-sopeutus, Verotus- ja Budjettikysymykset Työtyhmämuistio Helsinki 8.4.1994

    Puhelinhaastattelu: Tommi Parkkola, Valtiovarainministeriö
  15. Joko luit keskusteluketjussa olevan kirjoitukseni:

    "Lukemista demareille"


    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007796767
  16. Missä kommentit viipyvät?

    Tosiasia on, että demarit ovat sahanneet äänestäjiään linssiin turhilla lupauksilla.


    Antti Kalliomäki ei luovu duunarin rahan keräämisestä valtion kassaan.

    Suomen kalliin ruoan hinnasta 17 % on arvonlisäveroa.

    Joissakin EU-maissa ALV on 7 % ja joissakin peräti nolla.



    Siis:

    Paljonko on ALV:n osuus (rahana) kaupassa myytävän yhden euron (1 euro) leivästä, jonka paino on 330 grammaa?

    Vastaus:
    17 centtiä (= n. 1 markka)

    Kyseinen asia johtaa siihen, että kolmesta leivästä (, joiden leipomisessa painoa nostaa vesi) kertyy painoa 990 grammaa.
    Jos kolmen leivän raaka-aine maksaisi enemmän kuin leipiin sisältyvä ALV, pitäisi viljelijän saada kilosta viljaa 51 centtiä eli kolme markkaa...


    Vielä kaksi kysymystä:


    Paljonko on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus rahana kaupassa myytävän leivän hinnasta?


    Montako prosenttia on viljelijän tuottaman raaka-aineen osuus kaupassa myytävän leivän hinnasta?
  17. Tuet eivät tule minkään päälle.

    Tuetkin ovat viljelijän tuloja. Vieläpä verotetavia tuloja.
  18. Todiste siitä, että viljelijän tulot ovat ansiotuloja. Ei siis pääomatuloja.


    > Lainaus tämän päivän MT:sta 11.4.2005
    > "Päätoimisten
    > tilojen ansiotulojen eli maa-, metsä-, ja muut yrittäjätulojen sekä
    > palkkatulojen ennakoidaan tänä vuonna alle 60 prosenttiin
    > TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄN palkkatuloon verrattuna".

    Poimin edellä olevan keskusteluosoitteesta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007795037


    PS:
    Ylläoleva (60 %) ei ole pidätysprosentti vaan osus palkkatyöläisen tulosta.
  19. Esimerkiksi luottamushenkilön sivutulon (kokouspalkkion) pidätysprosentti on 60 prosenttia, jos unohtaa toimittaa sivutulojen verokortin.

    Onneksi siitäkin saa palautuksena pienen joululahjan.
  20. MITÄ SÄÄKIN TIEDÄT
    VOI VOE 12.4.2005 klo 16.37 :

    > Mitä sääkin kuvittelet tietäväs,isot on numerot,mut
    > mittää ei oikeesti tiedetä.Itelläs on varmaan aika köyhää ku tarttee
    > toisten asioihin puuttuu.Rikkaat o hissuksee ja pitää vähä ääntä
    > ittestää.Kovat o sullaki jutut.

    =================

    Anteeksi, jos jotenkin olen loukannut Sinua!
    21. 14 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt