jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  1. Koska linkit eivät aikaisemmin lähettämissäni kirjoituksissa toimi, uusin koko sanoman.

    Luhyesti:
    Tuet siirtyvät pellon omistajalta vuokramiehelle.


    Esa Härmälän Suomen EY-/EU-maatalousneuvotteluissa sopimat huijaukset eivät koskaan selviä, ellei kyseisistä asioista nosteta kunnon keskustelua.


    Uusittu kirjoitus:

    Tämä on Suomen kansallisen päätösvallan yläpuolella:

    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003
    Euroopan unionin virallinen lehti 21.10.2003

    osoite:

    http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf

    ”NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003,
    annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,
    yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä
    viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten ...
    ... muuttamisesta”

    Asetus on ollut on annettu jo 29.9.2003 ja EY:n virallisessa lehdessä 21.10.2003.


    Opiskelkaapa ko. asetuksesta, erityisestí osasto III artikla 33 ja siitä eteenpäin!

    Niin paljonkos tuossa jääkään sitä kansallista pelivaraa?


    Onko kyseessä MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden tiedottamattomuus?


    Korkeaoja antoi ko. asiasta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle 16.6.2004.
    EN-asetuksen ydin selkisi Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuorosta ja Korkeaojan jatkopuheenvuorosta…

    Lue osoitteesta:

    Korkeaojan Pääministerin ilmoitus PI 2/2004 vp


    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_76_2004_ke_p_1.htm



    Onko kohderyhmäni – suomalainen viljelijä – väärä kohderyhmä?



    Tiedotusluontoisesti,
    viljelijän ja maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  2. Hiljaisuus johtuu siitä, että omat ovat pettäneet.

    Keskustapuolue ei kuitenkaan ole sama kuin Esko Aho ja Mikko Pesälä.


    Maataloutta lyöneet demaritkaan eivät voi keskustelussa puolustaa pettureita, koska todisteet petoksesta - jopa vaalipetoksesta - ovat kovat.



    ASIAN RATKAISU: JULKINEN KESKUSTELU


    Tämä EU-maataloushuijaus ei selviä ilman nettikeskusteua, koska ylimmät käskyttäjät ovat demaripresidentit Koivisto ja Ahtisaari.
    Tässä on syy, ettei valtamedia puutu kyseiseen sotkuun.
    Niin, ja samasta syystä media ei puutu maataloushuijauksen taustat paljastavaan tuhottuun Antti Kuosmasen EU-kirjaan.

    Lääkkeet rytinän jälkihoitoon on jo mietittynä.

    Sotkun selvittämisen puoluepoliittisia seurauksia;
    Sotkuun ovat osallistuneet myös Ahon hallituksen aikaan oppositiossa olleet demarit.

    Eikä muitakaan seurauksia ei tarvitse pelätä;

    Viljelijän tulot korjataan korjataan verotuksillisilla toimilla, ilman tukia, vieläpä niin etteibväty elintarvikkeiden hinnat kaupassa nouse.

    Sitä ennen:
    Eduskunta on hajotettava.
    Puolueiden pöydät on putsattava ja tuoleilla istujat vaihdettava.
    Yksikään nykyisessä eduskunnassa oleva ei saa olla ehdolla kansanedustajaksi.


    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  3. Suurlaman anatomia osoitteessa:

    http://www.promerit.net/suurlaman_anatomia.phtml


    SataSeudun uutinen

    "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja"

    osoitteessa

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236
  4. Veijo kirjoitti (> -merkillä olevat tekstit):

    >Tuntuu että jaakkola "ampuu kaikkea mikä
    >liikku"

    ** En ammu. Kerron/tiedotan viljelijöille vain niistä epäoikeudenmukaisista asioista, jotka ovat sattuneet tulemaan vastaan.

    >eli mikään ei ole hyvin maataloudessa,
    >niin mitenkähän sitten pitäisi suomessa
    >menetellä?

    Ensiksi:
    En ole viljelijä. Sattuneista syistä olen saanut käsiini aineistoa, josta käy esille ne taustat, joista maatalouden tämän päivän ahdinko johtuu.

    >Itse ituniskat ovat edustajansa valinneet kuten
    >me muutkin ihan normaaleja parlamentaarisia
    >keinoja käyttäen.

    ** Äänestämisessä demokratia toimii, aivan kuten Veijo kertoo. Mutta EN:n asetus menee yli eduskunnan eli kansallisen päätöksenteon.

    ** MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli Suomen maatalouden alasajon arkkitehtinä Ahon hallituksen aikaan.
    Esa Härmälällä ja MTK:lla ei ole uskottavuutta.

    ** Kiitos Antti Kuosmasen tuhotun EU-kirjan 141-tukien taustahuijaus selvisi.


    >Vieläpä maalaiset käyttävät ahkerammin ääniooikeuttaan kuin köyhyydessä elävät vuokralla asuvat työntekijät, jotka apaattisina jättävät äänestämättä.

    *** Kyllä usko demokratiaan on hälvennyt kaikkialla.

    ** Nyt menee maataloustukien ulkopuolelle, mutta kerron myös tosiasioita työläisen heikennyksistä:

    * Surkuhupaisaa on, että SAK:n pamput kuuluivat Euroopan yhdentymisen sidosryhmään jo Holkerin hallituksen aikaan.
    * SAK:n pamput olivat jo tuolloin sopimassa työelämää koskevista joustoista eli sisäisestä devalvatiosta:

    - Nollalinjasta
    - Työttömyyssuojan heikennyksistä
    - Pätkätöistä

    * Lama ei ollut luonnonkatastrofi. Se tehtiin tarkoituksella. Asiasta on mustaa valkoisella, kiitos Suomen Pankin pääjohtajan Rolf Kulbergin. Peräti kaksi eri todistetta.

    *** Mauno Koivisto halusi Suomeen laman.

    * Vahvan markan politiikkaa elettiin tarkoituksella ja sanottiin "devalvaatiota ei enää koskaan tule".
    Kuinka ollakaan; se tuli kahdesti tuhoisin seurauksin.

    * Valuuttalainaa ottaneiden velkapääoma lisääntyi devalvaation verran. Lainojen vakuudet eivät riittäneet.

    * Mauno Koivisto halusi, että pankit voittavat yrittäjän oikeudessa.

    * Mauno Koivisto järjesti Presidentin Linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän meni Korkeimman oikeuden (KKO) yläpuolelle, kun KKO oli Koiviston mielestä tehnyt väärän päätöksen: Pankkeja on tuettava. Yritykset joutavat konkursseihin...

    Mauno Koivisto ei ajatellut, mitä konkursseista seuraa...

    Koiviston oikeuspoliittisen konklaavin seuraukset ovat todella mittavat:

    - konkurssit
    - työttömyys
    - pankkituki
    - valtionvelka
    - valtion ja kuntien verotulojen aleneminen
    - julkisen sektorin leikkaukset

    Todiste konklaavin asiakirjojen salaamisesta on osoitteessa:

    Halosen ja Mannisen salaamisasiakirja:
    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

    Konklaavissa mukana olleet:
    http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka_linnassa.phtml

    Taustaa (tilaisuuden luonne) ja seurauksia:

    http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka.html


    **** Vain yksi tiedotusväline on kertonut kyseisestä tilaisuudesta: Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu.

    ** Kun Tarja Halonen antoi salaamispäätöksensä torstaina, seuraavana maanantaina järjestettiin valtamedian päätoimittajille Kultarannan kutsut...


    Suomalaisen kansalaisen oikeuksia tasapuolisesti puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  5. Korkeaojan "pääministerinilmoitus" ja sen jälkeen tapahtunut eduskuntakeskustelu löytyy osoitteesta:

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/puh_76_2004_vp_2_1_1_p.htm


    LUKEKAAPA!


    HUOMASIN:

    Pekka Vilkuna (kesk) oli painanut mieleensä kansanäänestyslain kysymystekstin yksityiskohdan:

    - NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI...
  6. Niin luulisi, että Suomessa oli vapaa omistusoikeus...

    Ja kaikilla samanlainen oikeus yrittämiseen...
  7. Lue

    Alempaa tämän alustuksen jakokirjoituksesta:

    Sylttytehtaan mies -kirjoitukseni...

    siellä mainittu EU-asetus 1782/2003
    on sellainen, ettei se salli minkäänlaista kansallista päätöksentekoa.
    EU-neuvoston päätös sitoo sellaisenaan Suomea!!!!


    Maatalousministeri Juha Korkeaoja antoi viime kesäkuussa asiasta pääministerinilmoituksen.


    - Kyseessä on todellakin EN:n asetus nro 1782 jo vuodelta 2003!


    Korkeaoja ei varsinaisti kertonut kyseistä asetusta eduskunnassa. Asia nousi esille ilmoituksen jälkeisessä eduskuntakeskustelussa...

    Asiaa täsmentääkseen Korkeaoja kertoi eduskunnalle, että Eurooppaneuvosto päätti asiasta määräenemmistöpäätöksellä...

    Ihmeellisiä tietolähteitä nuo eduskunnan viralliset asiakirjat - eduskunnan pöytäkirjat...

    Maseudun Tulevaisuus on tainnut vaieta kyseisestä asiasta!?


    Tuon EY:n virallisen lehden nettiosoite on:


    http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l _27020031021fi00010069.pdf


    NEUVOSTON ASETUS (EY) N 1782/2003,
    annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N 2019/93, ...

    Asetuksen mukaan vuokraviljejä on vuokratun pellon aktiiviviljelijä, jolle kyseisten vuokrapeltojen tuet sosialisoidaan.


    Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut kyseisen asetuksen sisällöstä.


    Maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]


    JK:

    Wejjo 27.12.2004, 15:51 (EET)


    "Neuvoston asetus"
    http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!cele xapi!prod!CELEXnumdoc&lg=FI&numdoc=32003R1782&model=gui chett

    Opiskelkaas siitä, erityisestí osasto III artikla 33 ja siitä eteenpäin

    Niin paljonkos tuossa nyt jääkään sitä kansallista pelivaraa?

    --

    Keskustelua asiasta oli osoitteessa

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8762.h tml
  8. Sylttytehtaan mies on Suomen maatalouden alasajon arkkitehti (vuosina 1991-1994) Esa Härmälä.


    "Suomi" nimittäin halusi aivan välttämättä mukaan ja tosiasiassa "neuvotteli" ainoastaan EY-sopeuttamisehdoista.


    Media jaksoi kertoa, että jäsenyyden reunaehtona ja kynnyskysymyksenä on maatalous.
    Kuosmanenkin ihmettelee ja kertoo:

    "Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää. Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."


    Antti Kuosmasen kirjan sisällysluettelossa lukee:

    5. Mistä neuvoteltiin - ja miten 30
    5.1. Hakijan pitää hyväksyä klubin säännöt 30
    5.2. Hallitusten välinen konferenssi 31
    5.3. Neuvotteluorganisaatiot 33


    Mitä kirjan tekstistä löytyy?

    "5.1. Hakijan pitää hyväksyä klubin säännöt

    EU-jäsenyysneuvottelujen perusasetelma on hyvin erilainen. EU:n jäsenmaiden näkökulmasta jäsenyysneuvotteluissamme kuten laajentumisissa yleensäkin oli kyse "klubin" jäseneksi ottamisesta. Tämä tarkoitti yhtäältä, että hakijan oli hyväksyttävä klubi sellaisenaan kuin se oli. Sääntöjä ei sen takia lähtökohtaisesti muutettaisi. Toisaalta hakijan oli – vaikka se säännöt hyväksyisikin – kelvattava klubille. Kyse ei ollut vaatimusten ja vastavaatimusten sekä tarjousten ja vastatarjousten tekoon perustuvasta kaupanhieronnasta. Tämä perusasetelma oli neuvottelujen luonteen kannalta ratkaisevan tärkeä, vaikka todellisuus ei ollutkaan aivan näin puhdaspiirteinen. Suomalaista jäsenyyskeskustelua seuratessa tuli usein tunne, että tätä asiaintilaa oli hyvin vaikea sisäistää.
    Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää. Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."


    **** Vaatimukset oli mitoitettava.

    Kuosmanen kirjoitti (edellä):

    "Suomalaista jäsenyyskeskustelua seuratessa tuli usein tunne, että tätä asiaintilaa oli hyvin vaikea sisäistää."

    Median tehtävä siis oli kertoa kansalle, että neuvotteluja reunaehdoista käydään tosissaan.

    Kuosmanen kirjoitti (edellä):

    "Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää."

    "Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."

    *** Median tehtävä oli tietynlaisten mielikuvien luominen, että maatalousneuvottelut ovat tärkeitä ja että Suomella on tavoitteet ja reunaehdot.

    Ilman riittävän hyvää neuvottelutulosta ja ehtoja jäsenyys ei toteutuisi...

    Se, millaisia vaatimuksia ja reunaehtoja "Suomi" maatalouteen halusi, käy ilmi Esa Härmälän Maatalouden EY-sopeutusmuistiosta jo 30.12. 1992. Muistio merkittiin salaiseksi.


    EU-asetus 1782/2003 on Suomen kansallisen päätösvallan yläpuolella.
    Mahtaakohan se hyväksyä MTK:n kehittämää
    maanomistajan ja vuokralaisen sopimusta vuokrapeltojen tukioikeuksia vuoden 2006 jälkeen.

    Juha Korkeaoja piti kyseisestä asetuksesta pääministerinilmoituksen kesäkuussa 2004.

    Kuinkas moni media on kertonut kyseisestä ilmoituksesta ja siihen liittyvästä eduskuntakeskustelusta.

    Eduskunnan pöytäkirja on mielenlkiintoista luettavaa:

    Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Sirkka-Liisa Anttila, joka ilmaisi tyytyväisyytensä, että tukioikeudet menevät aktiiviviljelijälle eli vuokramiehelle.

    Mahtaako EU-asetuksessa todellakin olla kyse siitä, että vuokrapeltojen tukioikeudet sosialisoidaan/ryöstetään maanomistajalta vuokramiehelle!?


    Jäsenyyden aikaisista sotkuista ja tämän päivän epäoikeudenmukaisuuksien taustoista vastaa ensisijassa nykyinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä.



    Lue myös osoitteesta:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9109.html#53
  9. Miksi kirjoittelu täytyy viedä sivuraiteelle alkuperäisestä alustuksesta ja siihen liittyvästä tiedosta?


    Vai onko näin:
    Kun ei ole varsinaiseen asiaan kommentoitavaa, riittää toisilla kateutta vaikka oletettaviin perintöihin.


    Eikö viljelijän ammatillista ja perustusdlaillista oikeusturvaa koskeviin fakta-dokumentteihin ole mitään kommentoitavaa?
  10. "Läpihuutolaki ?"

    Tässä olisi ministeri Korkeaojalle kysyttävää...
    - Miten eduskunta äänestys-käyttäytyi ko lakia hyväksyesssään syksyllä 1994?

    - Minkälaista keskustelu kyseinen laki eduskunnassa herätti?


    TÄMÄ LAKI EI OLE EU-SOPIMUKSEN VOIMAANSAATTAMISLAKIESITYS (HE 134-1994) VAAN AIVAN ERILLINEN SUOMEN EU-MAATALOUSSOPEUTUSLAKIESITYS HE 148-1994


    TÄMÄN LAIN HYVÄKSYMISEEN EI KANSANÄÄNESTYKSELLÄ KYSYTTY KANSAN MIELIPIDETTÄ SYKSYLLÄ 1994!


    Kuitenkin EDUSKUNTA on mielestään saanut valtuudet HYVÄKSYÄ PERUSTUSLAIN KANSSA RISTIRIIDASSA OLEVAN LAKIESITYKSEN:

    "HE 148 Valtiopäivät 1994

    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

    ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista. Esityksessä tarkoitettujen kansallisten tukien myöntäminen perustuu Suomen
    liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen.
    Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää Suomen maa- ja puutarhatalouden täysimääräistä yhdentymistä Euroopan yhteisön yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä turvata maa- ja puutarhatalouden ylläpitäminen Suomessa. Tavoitteisiin pyritään myöntämällä maa- ja puutarhataloudelle valtion varoista siirtymäkauden tukia, pohjoista tukea sekä muuta kansallista erityistukea. Tukimuodoista päättäisi valtioneuvosto."

    --

    Kyse on siis Suomen maatalouden TÄYSIMÄÄRÄISESTÄ YHDENTYMISESTÄ Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan.

    Missään ei sanota, että 142-artikla olisi pysyvä tukimuoto.

    Komissiolla on 142-tukeenkin ylin päätösvalta, koska ko tukimuoto on poikkeus CAPista.

    Esa Härmälä oli Suomen maatalouden alasajon arkkitehti (v 1991-1994) ja maatalousartiklojen kirjoittaja 27.3.-12.4.1994.
    Ko asiakirjat maksavat UM:ssä 100 euroa. En aio tuota summaa viljelijöiden puolesta maksaa!

    Artiklojen kirjoittamisen jälkeen Esa valittiin korvaamattomaksi MTK:n puheenjohtajaksi...

    --

    Vielä em. siteeratusta laista:

    "6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

    Esitys liittyy Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamiseen ja vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi talousarvioesityksen yhteydessä.

    Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamista koskeva hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) on annettu eduskunnalle 25 päivänä elokuuta 1994. Esitys sisältää muun muassa tarkemman selostuksen EY:n markkinajärjestelmistä sekä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa sovituista siirtymäajoista ja muista EY:n järjestelmien käyttöönottoa ja soveltamista koskevista erityisjärjestelyistä."

    ja:

    "6 §. Pohjoinen tuki.

    Ehdotetun 6 §:n mukaan voitaisiin myöntää pitkäaikaista tukea. Tuen avulla on tarkoitus ylläpitää maa- ja puutarhataloutta 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevilla maatalousalueilla sekä eräillä kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevilla lähialueilla. Tuet voitaisiin eriyttää aluekohtaisesti. Tuen myöntäminen perustuisi liittymissopimuksen 142 artiklaan.
    Komissio määrittää ne alueet, joilla pohjoista tukea voidaan myöntää ottaen erityisesti huomioon alhaisen väestötiheyden, maatalousmaan osuuden kokonaispinta-alasta sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn varatun maatalousmaan osuuden käytetystä viljelypinta-alasta. Tuki voidaan liittää fyysisiin tuotannontekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin tai eläinten lukumääriin. Tukien myöntämisessä otettaisiin kuitenkin huomioon EY:n markkina-asetusten rajoitukset ja kunkin tilan perinteiset tuotantotavat. Tukien myöntäminen ei tulisi olemaan yhteydessä tulevaan tuotantoon tai ne eivät saisi johtaa tuotannon kasvuun..."

    --
    Em. koskee myös pellonraivausta...
    --

    Vielä merkittävin kohta laista siteerattuna:

    " 3. Säätämisjärjestys

    Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä.
    Ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista sisältää Euroopan yhteisöjen komission toimeenpanovaltaan kuuluvia toimenpiteitä. Kun ehdotuksella laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä toimivallan siirrot EY:n toimielimille tehdään mahdolliseksi valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa säätämisjärjestyksessä, ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä."

    --

    Korostan edellä olevan asian ydintä isoilla kirjamilla:

    "... ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi SITOUTUISI Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat RISTIRIIDASSA PERUSTUSLAKIEN eräiden säännösten kanssa."


    Huolimatta PERUSTUSLAILLISESTA RISTIRIIDASTA ja siitä, että Suomen maataloutta koskeva YLIN PÄÄTÖSVALTA annettiin yksinomaan KOMISSIOLLE (siis ei EU:lle), tämä lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa ns. supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä - 5/6 kiireellisyysenemmistön sijasta!


    Mitä edellä oleva merkitsee?

    Tätä:
    Viljelijät on Suomessa vähemmistö, jonka perustuslainmukaisia oikeuksia saa tarkoituksella loukata!
    Eduskunnan pöytäkirjasta kannattaa katsoa, ketkä kansanedustajista hyväksyivät ko. lain.


    ************ HUOMATKAA! **********


    Tämä laki EI SIIS OLE se EU-liittymislaki, jolle kansanäänestyksen tuloksen kerrottiin antaneen eduskunnalle valtuudet äänestää puolesta...


    Suomen kaikkien viljelijöiden perustuslaillisten oikeuksien puolesta


    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]

    jk:

    PYYDÄN YSTÄVÄLLISESTI TALLENTAMAAN!
  11. Korkeaojan "pääministerinilmoitus" ja sen jälkeen tapahtunut eduskuntakeskustelu löytyy osoitteesta:

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_76_2004_ke_p_1.htm


    LUKEKAAPA!


    HUOMASIN:

    Pekka Vilkuna (kesk) oli painanut mieleensä kansanäänestyslain kysymystekstin yksityiskohdan:

    - NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI...
  12. Euroopan neuvoston asetus virallisessa lehdessä!

    EU-asetus on sellainen, ettei se salli minkäänlaista kansallista päätöksentekoa.
    EU-neuvoston päätös sitoo sellaisenaan Suomea!!!!


    Maatalousministeri Juha Korkeaoja antoi viime kesäkuussa asiasta pääministerinilmoituksen.


    - Kyseessä on EN:n asetus nro 1782 jo vuodelta 2003!

    Korkeaoja ei kertonut kyseistä asetusta eduskunnassa. Asia nousi esille ilmoituksen jälkeisessä eduskuntakeskustelussa...

    Asiaa täsmentääkseen Korkeaoja kertoi eduskunnalle, että Eurooppaneuvosto päätti asiasta määräenemmistöpäätöksellä...

    Ihmeellisiä tietolähteitä nuo eduskunnan viralliset asiakirjat - eduskunnan pöytäkirjat...


    Tuon EY:n virallisen lehden nettiosoite on:


    http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf


    NEUVOSTON ASETUS (EY) N 1782/2003,
    annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N 2019/93, ...

    Asetuksen mukaan vuokraviljejä on vuokratun pellon aktiiviviljelijä, jolle kyseisten vuokrapeltojen tuet sosialisoidaan.


    Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut kyseisen asetuksen sisällöstä.


    Maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]


    JK:

    Wejjo 27.12.2004, 15:51 (EET)


    "Neuvoston asetus"
    http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!CELEXnumdoc&lg=FI&numdoc=32003R1782&model=guichett

    Opiskelkaas siitä, erityisestí osasto III artikla 33 ja siitä eteenpäin

    Niin paljonkos tuossa nyt jääkään sitä kansallista pelivaraa?

    --

    Keskustelua asiasta oli osoitteessa

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8762.html
  13. Kas vain!


    Olen perehtynyt kyseisiin asioihin, mutta tuolta kotisivulta tuli minullekin uutta tietoa.


    Vai on Keijo K Kulhakin kertonut maratonistunnon tuoksinnasta...

    Toivo T Pohjalan en ole tiennyt noin lausuneen...

    Myös Heikki Haaviston Brysselin haastatelu oli uutta.

    Minipaketti salaisine pöytäkirjoineen on omien tutkimukseni mukaan kevuttää kamaa maraton istunnon rinnalla.

    Esa Härmälä on 141-artiklan kirjoittaja. Nyt hän on MTK:ssa pukkina Suomen viljelijöiden kaalimaalla.


    Totean, että kyse ei ole vain maataloustuottajien huijaamisesta. Kotisivun kertomassa jutussa huijattiin koko kansaa.

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  14. Pupputekstiin riittää keskustelua...
    Siihen nimittäin on jokaisella oma mielipiteensä.


    Asiatekstiä on vaikea kommentoida.


    Se minua hämmästyttää, että viljelijät antavat joka päivä kaataa ruokakuppinsa.
  15. Kas vain. Joku on huomannut kirjoitukseni.


    Pystyykö kukaan kommentoimaan?


    Eikös huijaukset pitäisi selvittää?
  16. Suomen Kuvalehti 51-52 17.12.2004, sivut 56-59:


    "Dream Team joka vei Suomen EU:hun

    Suomi on nyt ollut kymmenen vuotta EU:n jäsen. Missä ovat virkamiehet, jotka neuvottelivat sopimuksen?


    Siinä he ovat: yhdeksän huoliteltua herraa valmistautumassa elämänsä siihen asti suurimpaan haasteeseen. Vakavina, mutta samaan aikaan terveen itsevarmoina, hyvin tietoisina historiallisesta tehtävästään.

    Suomen EY-neuvottelijoiden sihteerinä toiminut Kare Halonen muistaa tilanteen hyvin. Neuvottelukunta oli juuri asetettu tammikuussa 1993, kun Suomen Kuvalehti keräsi siihen nimitetyt virkamiehet yhteispotrettiin. Sen kuvatekstissä heitä kutsuttiin vielä vaatimattomasti ministerien työrukkasiksi.

    Todellisuudessa he olivat kuitenkin jäsenyysneuvottelujen tärkeimmät suomalaiset. Neuvotteluissa esillä olleet asiat olivat niin monimutkaisia, että poliitikot eivät olisi millään kyenneet hallitsemaan niitä kaikkia."


    --

    Niin, ne nimet, sitaattina:

    "Antti Satuli, Veli Sundbäck ja Bo Göran Eriksson, takana vasemmalta Kare Halonen, Lasse Aarnio, Esa Härmälä, Niilo Jääskinen, Eikka Kosonen Ja Esko Hamllo. Kuvasta puuttuvat Erkki Liikanen ja Marita Eerikäinen. Antti Kuosmanen tuli mukaan myöhemmin."

    --

    Kommentteja aiheeseen:

    Antti Kuosmanen oli pitkänlinjan EY-huippudiplomaatti, jo vuodesta 1984.
    Vuodesta 1 9 8 4.

    Kuosmanen kirjoitti jäsenyysneuvotteluista kirjan, joka jouduttiin hätäisesti tuhoamaan.
    pari-kolmekymmentä kirjaa meni niin, ettei saat takaisin.

    Luetelluista neuvottelijoista Esa Härmälällä on oma tuhoamaton kirjansa, niitä oli Simonkadulla (MTK:ssa) jaossa 10 kpl.
    Maaseudun Tulevaisuuden pt Lauri Kontrola on oma myös kirjansa...


    Ketkä suomalaista viljelijää pettivät?

    - Omat.
  17. Eduskunnan hyväksymä laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimeenpanemisesta Suomessa:

    Sitaatti:

    "HE 149/1994 Valtiopäivät 1994

    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi täytäntöönpanosta


    ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

    Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta. Euroopan yhteisön (EY)yhteinen maatalouspolitiikka kattaa muun muassa
    markkinajärjestelmiin kuuluvat tuotteet,..."


    Toinen sitaatti samasta laista:

    "5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

    Esitys liittyy Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa (EU).
    Asiaa koskeva hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) on annettu eduskunnalle 25 päivänä elokuuta 1994.
    Esitys sisältää muun muassa tarkemman selostuksen EY:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja EY:n markkinajärjestelmistä sekä selostuksen Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa sovituista siirtymäajoista ja muista EY:n järjestelmien käyttöönottoa ja soveltamista koskevista erityisjärjestelyistä."


    Kolmas sitaatti samasta laista pisteeksi Iin päälle:

    "3. Säätämisjärjestys

    Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä."


    Toistan olennaisen:

    "... ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi
    sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla
    sellaisiin alkuperäisten
    sopimusten määräyksiin, jotka ovat
    ristiriidassa perustuslakien
    eräiden säännösten kanssa."


    Lopuksi kysymys:

    Minkähän perustuslain kohdan mukaan komission päätösvalta on ristiriidassa Suomen maatalouden itsenäisen päätösvallan kanssa?
  18. Kaksi sitaattia eduskunnan hyväksymästä laista, HE 135/1994 NIDE I 1/21:


    "HE 135/1994 Valtiopäivät 1994

    Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä


    ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

    Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Suomen, Itävallan, Norjan ja Ruotsin sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden,..."



    "4.3. Lainsäädäntövalta

    Jäsenyyteen EU:ssa liittyisi norminantovallan siirtoa Suomen kansallisilta lainsäädäntöelimiltä EU:n toimielimille. Lähinnä yhteisen maatalouspolitiikan, tulliliiton ja kauppapolitiikan osalta lainsäädäntövallan siirto olisi kattavaa. Muilla aloilla kyse olisi lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittäviin ongelmiin sekä kilpailuolojen vääristymättömyyden turvaamiseen liittyvän sääntelyn toteuttamisesta unionin tasolla. Lainsäädäntövallan siirtäminen sisältäisi sen, ettei Suomessa jälkikäteen hyväksyttäisi, voimaansaatettaisi tai julkaistaisi säädöskokoelmassa EY:ssä hyväksyttyjä säädöksiä. Kansallisesti säädettäisiin EY:n direktiivien edellyttämät täytäntöönpanosäädökset ja muut tarvittavat hallinto- ja seuraamusnormit. EY:n säädökset julkaistaisiin EY:n virallisessa lehdessä suomeksi ja ruotsiksi."
  19. Suomen EY-/EU-maatalousneuvottelujen hämäristä taustoista.
    Osoite:

    http://www.agronet.fi/cgi-bin/dcforum/Agronet_keskustelukanava.cgi?az=show_thread&om=8637&forum=DCForumID1&omm=0



    Asiat paljastavasta Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta on tietoa osoitteessa:

    http://www.agronet.fi/cgi-bin/dcforum/Agronet_keskustelukanava.cgi?az=show_thread&om=8641&forum=DCForumID1&omm=0


    Viekää viestiä eteenpäin!

    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  20. Kyseinen Suomen kansallisen päätösvallan (eduskunnan) ylittävä laki on Eurooppaneuvoston asetus 1782 vuodelta 2003.


    Mitähän Kontron ja Härmälän Pravda eli Maaseudun Tulevaisuus on kertonut asiasta?
    21. 17 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt