Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. Mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.

    Kansanäänestyslaissa tapahtui vaalipetos, kolme sanaa lakiin kirjoitetussa kysymyksessä tekee vaalipetoksen.

    Kysymys kuului:
    Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

    Mikä oli neuvoteltu sopimus?

    Tiesikö kansa ja tiesivätkö edes kansanedustajat;

    1. Antti Kuosmanen kertoi tuhotussa EU-kirjassaan (vasta 1999) huijauksesta, joka maratonistunnon päätteeksi 1.3.1994 tehtiin sidesanaparilla "ja/tai".

    - samaan aikaan komissio teki julistuksen, jolla se vesitti suomalaistulkinnan.
    Onneksi julistus ei koskaan joutunut julkisuuteen..., kertoo Kuosmanen.

    Kenen onneksi?

    Vähemmän tunnettua on myös se, että neuvottelut jouduttiin käymään toiseen kertaan, kun kyyseinen tulkintahuijaus kirjoitettiin artiklan 141 tekstiksi.

    141:n kirjoittajana 12.4.1994 oli silloinen Suomen EY-neuvottelija Esa Härmälä, joka nyt on pukkina kaalimaalla puolustamassa viljelijöitä sopimuksista, joilla hän itse sopi päätösvallan luovuttamista Euroopan komissiolle!


    Huijaten tehdyt sopimukset eivät milloinkaan ole olleet oikeudellisesti päteviä...


    Maanvuokraaja:
    "Tuulimyllyt vastassa"

    - Niin on mutta
    Valheella on lyhyet jäljet!

    Salaisuudet ja koklaavipäätökset paljastuvat...

    Maanvuokraaja:
    > Mitä tavallinen ihminen voi tehdä?

    *** Kertoa asiasta eteenpäin.

    Toimin omalla nimelläni lisätäkseni uskottavuutta.

    Maanvuokraaja:
    > Ei käytännössä mitään, jos ei ala osoittaa mieltään ryhmässä.

    Kyllä voi tehdä;
    - Viemällä asiaa eteenpäin kahvipöytäkeskusteluihin.

    Tätä asiaa ei pilata mielenosoituksilla.
    Homma on hoidettava julkisella keskustelulla, sivistyneellä tavalla.

    Minä vastaan tekstistä, jota kirjoitan.


    Maanomistajien ja viljelijöiden perustuslaillisia oikeuksia puolustaen - tiedotusluontoisesti

    Jorma Jaakkola
    [email protected]

    JK:

    Mainos tukien ulkopuolelle;

    Lue myös:
    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9172.html
  2. Tallenna ja viestitä eteenpäin!

    Kirjoitan omalla nimelläni ja vastaan tekstistä.


    141-artiklan taustalla on huijaus, jota mm. Suomen EY-/EU-maatalousneuvottelija ja Suomen maatalouden alasajon arkkitehti Esa Härmälä oli laatimassa.


    > Tärkeä on sanamuoto "vakavia vaikeuksia".

    > Suomen maanviljelijöille kerrottiin
    > jäsenyysneuvotteluissa sovitun, että myös tämä
    > tuki on pysyvää. Niin olikin sovittu, mutta
    > komissio lähti tulkitsemaan sopimusta niin,
    > ettei voi olla pysyviä vakavia vaikeuksia, ja
    > siksi tämän tuen on oltava tilapäistä ja sillä > pitää olla laskeva suunta.

    --

    EY-/EU-neuvottelijoihin kuulunut Antti Kuosmanen ( juvalaisen MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika) kertoo tuhotussa kirjassaan "Suomen tie EU:n jäseneksi" EU:n neuvottelutroikan ja Suomen välillä saavutetusta poliittisesta maratonistuntosopimuksesta (1.3.1994).

    Kyseinen sopimus tehtiin sanoista ja niiden merkityksistä taistellen. Kuosmanen tuli kirjassaan kertoneeksi kaikki yksityiskohdat joista taisteltiin...

    EU-troikkaan kuuluivat Kreikan (puheenjohtajamaa) ja Belgian ulkoministerit sekä komission pääsihteeri David Williamson.

    Kun Suomen kanssa ei saatu aikaan sopimusta, tuli Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel (troikan varajäsenenä) peräti kahdesti apuun Saksan liittokansleri Helmut Kohlin lähettämänä.

    - Toisen kerran kohta sen jälkeen, kun Martti Ahtisaari oli vannonut presidentinvalansa.

    Saksan suurlähettiläs onkin kertonut, että Kohl antoi Kinkelille tehtäväksi saattaa Suomen neuvottelut loppuun, ja että Kinkelillä on jotakin takataskussaan...

    Kuosmanen kertoo suoraan, että
    141-artiklan tulkinnan taustalla on 'kieliopillisestikin kyseenalainen' sidesanapari "ja/tai", josta Etelä-Suomen tuki jäi riippumaan.

    Kuosmanen kertoo myös, että komissio teki samaan aikaan julistuksen, jolla se vesitti poliittisen sopimuksen suomalaistulkinnan.

    Kuosmanen kertoo myös:
    Hälyttävä viesti komission julistuksesta tuli suomalaisten tietoon pari päivää sopimuksen tekemisen jälkeen. Asiasta hermostuivat neuvottelijat pääministeri Ahoa myöten, mutta onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen.


    Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä.

    Kuosmanen kertoi minulle joulukuussa 2003, että pari-kolmekymmentä kirjaa meni niin, ettei saatu takaisin.

    Tiedän mistä löytyy 14 kirjaa - niistä 10 on ollut jaossa MTK:ssa.


    Seppänen kirjoitti:
    "MTK ei tiedä miten päin olla."

    Niinpä. Esa Härmälällä on motiivi Kuosmasen kirja hävittämiseen.

    Esa Härmälä oli em. troikan kanssa suljettujen ovien takana tekemässä sopimukseen tulkinnan aiheuttamaa "ja/tai" kikkailua.

    Samaten Esa Härmälä joutui hiki otsalla kirjoittamaan komission vaietun julistuksen pohjalta 141-artiklan tulkinnanvaraisen tekstin.

    Kuosmanen kertoo, että

    EU-suurlähettiläs Erkki Liikasen ideoimana vakavien vaikeuksien tulkintaan palattaisiin vasta vuonna 1996. Näin ongelma tulkinnasta siirrettiin tulevaisuuteen, kuten EU:ssa on yleensä tapana.

    Kuosmanen kirjoitti kirjaansa oikein oman kappaleensa

    "Vakamien vaikeuksien tuesta sovitaan"


    Kuosmanen kertoo myös:
    Maatalouslakitekstejä (artikloita) laatimaan perustettiin vaikeuksien johdosta erillinen alatyöryhmä.

    Sain UM:stä kuulla, että ko. alatyöryhmä kokoontui 27.3.-8.4.1994 välisenä aikana.


    Kuosmanen kertoo:
    Suomi valitsi 12.4.1994 jäsenyyden. Silloin 141-artikla oli EU:n hyväksyttävissä ja Antti Satuli piti silloin kitkeränsävyisen puheen.

    --

    Minulla on kopiot Kuosmasen kirjan jokaiselta sivulta.
    Paljon puhuva Alkukirjoitus on MTK:ssa jaetusta kirjasta.

    Onpa Tampereen kaupunginkirjaston luettelokorttikin netissä nähtävänä, mutta kirjaa Tampereen kirjastossa ei ole.

    Linkki toimii!

    Kokeile:
    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136


    Eikä lainmukaisia vapaakappaleita ole toimitettu Helsingin yliopiston kirjastoon.



    Julkisen hallinnon toimien avoimuutta peräten ja suomalaisen viljelijän perustuslaillisia oikeuksia - omalla nimelläni - puolustaen


    Jorma Jaakkola, Kokemäki

    [email protected]
  3. Kiitos linkistä!


    Lukaisin, mitä ko. kotisivulta löytyy...

    Toteamus:

    Kauko Parkkinen ei ole jälkiviisas, hän on kirjoittanut kirjansa reaaliaikaisesti!

    --

    Kyllä maatalous kuuluu aivan samaan kuvioon, ovathan asialla Mauno Koivisto ja muut demarit.

    Arvatkaa seuraavien Koiviston kirjoituksien sitaattien kirjoitusvuosi!



    "TAVOITTEET JA MAHDOLLISUDET

    Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.

    Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä.
    Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.

    Valtion taloudelle ei nopeasti voida tehdä mitään, mutta käänne parempaan päin on saatava aikaan. Tulojen kasvu on saatava menojen kasvua nopeammaksi.

    Tulotasoa ei voida alentaa eikä työllisyyttä jättää hoitamatta.

    Rahamarkkinain enempi kiristyminen olisi estettävä ja korkopolitiikka aktivoitava.

    Tätä taustaa vastaan katsottuna on ulkomaankaupan osalta nähtävissä kaksi vaihtoehtoista linjaa eli
    »avoimemman talouden linja» ja
    »suljetumman talouden linja»


    »Avoimemman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:

    - tuonti jatkuisi vapaana ja sen kasvua hillitsisi vain kotimaisen kysynnän heikentyminen, mikä aiheutuisi rahamarkkinain kiristymisestä, kasvun heikkenemisestä, heikkenevästä työllisyydestä

    - kotimaisessa teollisuudessa tapahtuisi rakennerationalisaatiota, elin- ja kilpailukykyiset yritykset menestyisivät

    - kasvun putoaminen minimiin eli 2 %:iin johtaisi valtion verotulojen supistumiseen ja työllisyysmenojen kasvuun sekä heikkotuottoisiin työllisyysinvestointeihin


    »Suljetumman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:

    - tuonnin supistaminen aiheuttaisi painetta kotimaista hintatasoa vastaan"

    -

    Arvatkaa;

    - Mikä oli vuosi?

    --

    Toinen Mauno Koiviston kirjoitus:

    "Mitä menojen vähentämiseen tulee, on syytä todeta, että menoja on pyritty suurin mitoin lykkäämään tulevaisuuteen, ja varsinaista säästämistä voidaan ajatella vain maatalousmenojen kohdalla, joihin nähden ei ole noudatettu samaa ankaruutta kuin muihin menoihin. Maatalousmenoista voitaneen kuitenkin ottaa pois vuositasolla enintään 10 % eli n. 90 milj. markkaa Viidan hahmoittelemalla tavalla.

    Jos enemmän otetaan ja erittäinkin jos karsitaan hinnanalennuskorvauksia, jotka ovat todella merkittävä summa, nousevat elintarvikkeiden kuluttajahinnat, ellei tuottajahintoja vastaavasti alenneta."

    --

    Arvatkaa;

    - Mikä oli vuosi?
  4. Koska linkit eivät aikaisemmin lähettämissäni kirjoituksissa toimi, uusin koko sanoman.

    Luhyesti:
    Tuet siirtyvät pellon omistajalta vuokramiehelle.


    Esa Härmälän Suomen EY-/EU-maatalousneuvotteluissa sopimat huijaukset eivät koskaan selviä, ellei kyseisistä asioista nosteta kunnon keskustelua.


    Uusittu kirjoitus:

    Tämä on Suomen kansallisen päätösvallan yläpuolella:

    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003
    Euroopan unionin virallinen lehti 21.10.2003

    osoite:

    http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf

    ”NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003,
    annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,
    yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä
    viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten ...
    ... muuttamisesta”

    Asetus on ollut on annettu jo 29.9.2003 ja EY:n virallisessa lehdessä 21.10.2003.


    Opiskelkaapa ko. asetuksesta, erityisestí osasto III artikla 33 ja siitä eteenpäin!

    Niin paljonkos tuossa jääkään sitä kansallista pelivaraa?


    Onko kyseessä MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden tiedottamattomuus?


    Korkeaoja antoi ko. asiasta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle 16.6.2004.
    EN-asetuksen ydin selkisi Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuorosta ja Korkeaojan jatkopuheenvuorosta…

    Lue osoitteesta:

    Korkeaojan Pääministerin ilmoitus PI 2/2004 vp


    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_76_2004_ke_p_1.htm



    Onko kohderyhmäni – suomalainen viljelijä – väärä kohderyhmä?



    Tiedotusluontoisesti,
    viljelijän ja maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  5. Veijo kirjoitti (> -merkillä olevat tekstit):

    >Tuntuu että jaakkola "ampuu kaikkea mikä
    >liikku"

    ** En ammu. Kerron/tiedotan viljelijöille vain niistä epäoikeudenmukaisista asioista, jotka ovat sattuneet tulemaan vastaan.

    >eli mikään ei ole hyvin maataloudessa,
    >niin mitenkähän sitten pitäisi suomessa
    >menetellä?

    Ensiksi:
    En ole viljelijä. Sattuneista syistä olen saanut käsiini aineistoa, josta käy esille ne taustat, joista maatalouden tämän päivän ahdinko johtuu.

    >Itse ituniskat ovat edustajansa valinneet kuten
    >me muutkin ihan normaaleja parlamentaarisia
    >keinoja käyttäen.

    ** Äänestämisessä demokratia toimii, aivan kuten Veijo kertoo. Mutta EN:n asetus menee yli eduskunnan eli kansallisen päätöksenteon.

    ** MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli Suomen maatalouden alasajon arkkitehtinä Ahon hallituksen aikaan.
    Esa Härmälällä ja MTK:lla ei ole uskottavuutta.

    ** Kiitos Antti Kuosmasen tuhotun EU-kirjan 141-tukien taustahuijaus selvisi.


    >Vieläpä maalaiset käyttävät ahkerammin ääniooikeuttaan kuin köyhyydessä elävät vuokralla asuvat työntekijät, jotka apaattisina jättävät äänestämättä.

    *** Kyllä usko demokratiaan on hälvennyt kaikkialla.

    ** Nyt menee maataloustukien ulkopuolelle, mutta kerron myös tosiasioita työläisen heikennyksistä:

    * Surkuhupaisaa on, että SAK:n pamput kuuluivat Euroopan yhdentymisen sidosryhmään jo Holkerin hallituksen aikaan.
    * SAK:n pamput olivat jo tuolloin sopimassa työelämää koskevista joustoista eli sisäisestä devalvatiosta:

    - Nollalinjasta
    - Työttömyyssuojan heikennyksistä
    - Pätkätöistä

    * Lama ei ollut luonnonkatastrofi. Se tehtiin tarkoituksella. Asiasta on mustaa valkoisella, kiitos Suomen Pankin pääjohtajan Rolf Kulbergin. Peräti kaksi eri todistetta.

    *** Mauno Koivisto halusi Suomeen laman.

    * Vahvan markan politiikkaa elettiin tarkoituksella ja sanottiin "devalvaatiota ei enää koskaan tule".
    Kuinka ollakaan; se tuli kahdesti tuhoisin seurauksin.

    * Valuuttalainaa ottaneiden velkapääoma lisääntyi devalvaation verran. Lainojen vakuudet eivät riittäneet.

    * Mauno Koivisto halusi, että pankit voittavat yrittäjän oikeudessa.

    * Mauno Koivisto järjesti Presidentin Linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän meni Korkeimman oikeuden (KKO) yläpuolelle, kun KKO oli Koiviston mielestä tehnyt väärän päätöksen: Pankkeja on tuettava. Yritykset joutavat konkursseihin...

    Mauno Koivisto ei ajatellut, mitä konkursseista seuraa...

    Koiviston oikeuspoliittisen konklaavin seuraukset ovat todella mittavat:

    - konkurssit
    - työttömyys
    - pankkituki
    - valtionvelka
    - valtion ja kuntien verotulojen aleneminen
    - julkisen sektorin leikkaukset

    Todiste konklaavin asiakirjojen salaamisesta on osoitteessa:

    Halosen ja Mannisen salaamisasiakirja:
    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

    Konklaavissa mukana olleet:
    http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka_linnassa.phtml

    Taustaa (tilaisuuden luonne) ja seurauksia:

    http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka.html


    **** Vain yksi tiedotusväline on kertonut kyseisestä tilaisuudesta: Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu.

    ** Kun Tarja Halonen antoi salaamispäätöksensä torstaina, seuraavana maanantaina järjestettiin valtamedian päätoimittajille Kultarannan kutsut...


    Suomalaisen kansalaisen oikeuksia tasapuolisesti puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  6. Lue

    Alempaa tämän alustuksen jakokirjoituksesta:

    Sylttytehtaan mies -kirjoitukseni...

    siellä mainittu EU-asetus 1782/2003
    on sellainen, ettei se salli minkäänlaista kansallista päätöksentekoa.
    EU-neuvoston päätös sitoo sellaisenaan Suomea!!!!


    Maatalousministeri Juha Korkeaoja antoi viime kesäkuussa asiasta pääministerinilmoituksen.


    - Kyseessä on todellakin EN:n asetus nro 1782 jo vuodelta 2003!


    Korkeaoja ei varsinaisti kertonut kyseistä asetusta eduskunnassa. Asia nousi esille ilmoituksen jälkeisessä eduskuntakeskustelussa...

    Asiaa täsmentääkseen Korkeaoja kertoi eduskunnalle, että Eurooppaneuvosto päätti asiasta määräenemmistöpäätöksellä...

    Ihmeellisiä tietolähteitä nuo eduskunnan viralliset asiakirjat - eduskunnan pöytäkirjat...

    Maseudun Tulevaisuus on tainnut vaieta kyseisestä asiasta!?


    Tuon EY:n virallisen lehden nettiosoite on:


    http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l _27020031021fi00010069.pdf


    NEUVOSTON ASETUS (EY) N 1782/2003,
    annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N 2019/93, ...

    Asetuksen mukaan vuokraviljejä on vuokratun pellon aktiiviviljelijä, jolle kyseisten vuokrapeltojen tuet sosialisoidaan.


    Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut kyseisen asetuksen sisällöstä.


    Maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]


    JK:

    Wejjo 27.12.2004, 15:51 (EET)


    "Neuvoston asetus"
    http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!cele xapi!prod!CELEXnumdoc&lg=FI&numdoc=32003R1782&model=gui chett

    Opiskelkaas siitä, erityisestí osasto III artikla 33 ja siitä eteenpäin

    Niin paljonkos tuossa nyt jääkään sitä kansallista pelivaraa?

    --

    Keskustelua asiasta oli osoitteessa

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8762.h tml
  7. Sylttytehtaan mies on Suomen maatalouden alasajon arkkitehti (vuosina 1991-1994) Esa Härmälä.


    "Suomi" nimittäin halusi aivan välttämättä mukaan ja tosiasiassa "neuvotteli" ainoastaan EY-sopeuttamisehdoista.


    Media jaksoi kertoa, että jäsenyyden reunaehtona ja kynnyskysymyksenä on maatalous.
    Kuosmanenkin ihmettelee ja kertoo:

    "Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää. Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."


    Antti Kuosmasen kirjan sisällysluettelossa lukee:

    5. Mistä neuvoteltiin - ja miten 30
    5.1. Hakijan pitää hyväksyä klubin säännöt 30
    5.2. Hallitusten välinen konferenssi 31
    5.3. Neuvotteluorganisaatiot 33


    Mitä kirjan tekstistä löytyy?

    "5.1. Hakijan pitää hyväksyä klubin säännöt

    EU-jäsenyysneuvottelujen perusasetelma on hyvin erilainen. EU:n jäsenmaiden näkökulmasta jäsenyysneuvotteluissamme kuten laajentumisissa yleensäkin oli kyse "klubin" jäseneksi ottamisesta. Tämä tarkoitti yhtäältä, että hakijan oli hyväksyttävä klubi sellaisenaan kuin se oli. Sääntöjä ei sen takia lähtökohtaisesti muutettaisi. Toisaalta hakijan oli – vaikka se säännöt hyväksyisikin – kelvattava klubille. Kyse ei ollut vaatimusten ja vastavaatimusten sekä tarjousten ja vastatarjousten tekoon perustuvasta kaupanhieronnasta. Tämä perusasetelma oli neuvottelujen luonteen kannalta ratkaisevan tärkeä, vaikka todellisuus ei ollutkaan aivan näin puhdaspiirteinen. Suomalaista jäsenyyskeskustelua seuratessa tuli usein tunne, että tätä asiaintilaa oli hyvin vaikea sisäistää.
    Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää. Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."


    **** Vaatimukset oli mitoitettava.

    Kuosmanen kirjoitti (edellä):

    "Suomalaista jäsenyyskeskustelua seuratessa tuli usein tunne, että tätä asiaintilaa oli hyvin vaikea sisäistää."

    Median tehtävä siis oli kertoa kansalle, että neuvotteluja reunaehdoista käydään tosissaan.

    Kuosmanen kirjoitti (edellä):

    "Suomen ja muiden hakijamaiden näkökulmasta oli perustavoiteeksi asetettava jäseneksi pääseminen. Vaatimukset oli mitoitettava sen mukaan. Myös sitä näytti olevan vaikea sisäistää."

    "Ainoa legitiimi "reunaehto" oli saada tasapuolinen kohtelu jäsenmaana."

    *** Median tehtävä oli tietynlaisten mielikuvien luominen, että maatalousneuvottelut ovat tärkeitä ja että Suomella on tavoitteet ja reunaehdot.

    Ilman riittävän hyvää neuvottelutulosta ja ehtoja jäsenyys ei toteutuisi...

    Se, millaisia vaatimuksia ja reunaehtoja "Suomi" maatalouteen halusi, käy ilmi Esa Härmälän Maatalouden EY-sopeutusmuistiosta jo 30.12. 1992. Muistio merkittiin salaiseksi.


    EU-asetus 1782/2003 on Suomen kansallisen päätösvallan yläpuolella.
    Mahtaakohan se hyväksyä MTK:n kehittämää
    maanomistajan ja vuokralaisen sopimusta vuokrapeltojen tukioikeuksia vuoden 2006 jälkeen.

    Juha Korkeaoja piti kyseisestä asetuksesta pääministerinilmoituksen kesäkuussa 2004.

    Kuinkas moni media on kertonut kyseisestä ilmoituksesta ja siihen liittyvästä eduskuntakeskustelusta.

    Eduskunnan pöytäkirja on mielenlkiintoista luettavaa:

    Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Sirkka-Liisa Anttila, joka ilmaisi tyytyväisyytensä, että tukioikeudet menevät aktiiviviljelijälle eli vuokramiehelle.

    Mahtaako EU-asetuksessa todellakin olla kyse siitä, että vuokrapeltojen tukioikeudet sosialisoidaan/ryöstetään maanomistajalta vuokramiehelle!?


    Jäsenyyden aikaisista sotkuista ja tämän päivän epäoikeudenmukaisuuksien taustoista vastaa ensisijassa nykyinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä.



    Lue myös osoitteesta:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9109.html#53