Vapaa kuvaus

Luontoa lähelle tahtova,

omia polkujaan kulkeva.



Linkit: http://www.youtube.com/profile?user=MrrKAT



Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Aloituksia

396

Kommenttia

951

  1. Hoylelainen steady-state-vaihtoehto ei ennustanut valtavaa matalalämpöistä (3K) kohinaa, ei selittänyt heliumin suurta määrää jne. EIVÄTKÄ ennustaneet dark energyä, dark matteria. Eräät uskovaiset kristityt ja marx-ateistit eivät vain tahdo sulattaa BigBangia omista usk.filosofisista syistään, havainnot eivät siihen pakota.

    Sitten propagoivat harhaanjohtavasti:

    |>"What is more, the big bang theory can boast of no quantitative
    predictions that have subsequently been validated by observation."
    ..
    "Plasma cosmology and the steady-state model both hypothesize an
    evolving universe without beginning or end. These and other
    alternative approaches can also explain the basic phenomena of the
    cosmos, including the abundances of light elements, the generation
    of large-scale structure, the cosmic background radiation, and how
    the redshift of far-away galaxies increases with distance." Näistä koostuu yhteensä ^4.
    Näin SB-mittaus on erittäin herkkä mittari laajenemiselle.

    Tätä ei pidä sekoittaa valo-opilliseen "kirkkauteen", valotehoon ~
    1/r2, josta oli viime kuussa puhe. Pintakirkkaus on eri asia.
    Jos menette Merkuriukseen eli paljon lähemmä aurinkoa ja katsotte
    Merkuriuksessa ohuen mehupillin (0,4 asteen näkökenttä) läpi, niin
    siitä auringonpinta hohtaa yhtä kirkkaana kuin Maan etäisyydeltä
    kuussa. SB~sama. Vaikka ihonne uhkaa palaa karrelle Merkuriuksessa..

    Hoylelaiset steady-state-kosmologiat ovat
    Out of date - out of game.

    t. Mr.K.A.T.
  2. Esi-isämme hengittivät korvillaan
    30.01.2006, klo 08.22
    Korvamme aloitti evoluutionsa hengittämiseen tarkoitettuna rakenteena. Näin päättelevät Uppsalan yliopiston tutkijat, jotka ovat tarkastelleet 370 miljoonaa vuotta vanhaa kalan fossiilia.

    Ihmisten ja muiden maaeläinten korvassa on erityinen kuulemisen mahdollistava rakenne. Muinaiset kalat käyttivät samaa rakennetta hengittääkseen veden alla.

    Korva ei siis kehittynyt suoraan kuulemista varten, eikä myöskään aivojen tueksi, kuten aikaisemmin on ehdotettu. Tutkijat ovat luulleet korvan rakenteiden kehittyneen vasta kun eläimet siirtyivät maalle, mutta Latviasta löydetystä kalan fossiilista löytyi todisteita, että korvan kehittyminen alkoi noin 10 miljoonaa vuotta ennen kuin mikään olento ryömi ylös vedestä.

    "Tiedämme, että näillä kaloilla ensimmäinen kidusrako on muuntunut hengitysaukoksi, joka on snorkkelimainen aukko joka sijaitsee pään päällä", kertoo tutkija Martin Brazeau. Kalat käyttävät tätä silmien taakse aukenevaa kanavaa kaasujen vaihtoon vedessä.

    Tämä muinainen kalalaji, nimeltään Panderichthys, on läheistä sukua ensimmäisille maaeläimille. Panderichthyksen silmien takana sijaitsevat hengitysaukot olivat laajentuneet samankokoiseksi kuin varhaisimmilla maaeläimillä.

    "Panderichthys- fossiilin kanssa havaitsimme, että toisin kuin sen läheiset kala-sukulaiset, sillä oli hyvin suurentunut ja erikoistunut hengitysaukko, joka muodosti leveämmän ja suoremman kulkureitin", Brazeau selittää ja jatkaa: "Niinpä oletamme, että tällä kalalla hengitysaukon merkitys oli korostunut. Näiden muutosten havaittiin olevan samoja kuin nelijalkaisilla selkärankaisilla. Fossiili paljastaa, miten selkärankaisten, kuten ihmisen kuulojärjestelmä on saanut alkunsa.

    Vesi johtaa ääntä paljon paremmin kuin ilma, joten maaeläinten piti kehittää parempi menetelmä kuulemiseen. Niinpä välikorva alkoi muuntua ilmanvaihtorakenteesta ääntä välittäväksi rakenteeksi. "Välikorva on paikka, missä tärykalvo lähettää ääntä hyvin pieneen ohueen luuhun, nimeltään jalustin, joka itse asiassa vahvistaa ilman värähtelyn ja mahdollistaa tämän lähetyksen sellaiseen kuuloelimeen, jossa on lähes sama tiheys kuin vedessä", Brazeau selventää.

    (Radion tiedeuutiset, Nature)

    http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id4385.shtml
  3. Ihmiset ja simpanssit luultua läheisempiä sukulaisia
    23.01.2006, klo 18.32
    Uusi geneettinen tutkimus tukee näkemystä, jonka mukaan simpanssi on läheisempi sukulainen ihmisen kuin muiden ihmisapinoihin kuuluvien lajien, gorillan ja orangin kanssa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ihmisen evoluutio on ollut hitaampaa kuin muiden ihmisapinoiden.

    Pitkä aika vanhempien ja jälkeläisten välillä on tärkeä ominaisuus, mikä erottaa ihmisen sen sukulaisista. Tutkimuksessa havaittiin, että simpanssien sukupolviaika on paljon lähempänä ihmistä, kuin muita apinoita. Ennen luultiin, että apinoilla on sama sukupolvien välinen aika.

    Pitkä sukupolvien välinen aika korreloi aivojen suuren koon kanssa, joten tulokset viittaavat siihen, että ihmisen kehityksen kannalta tärkeät muutokset ovat kehittyneet vasta hiljattain.

    Laajassa geneettisessä analyysissä oli mukana yli 60 miljoonaa DNA:n emäsparia, jotka eroavat ihmisapinoiden välillä. Erot ovat alkaneet yhden emäsparin muutoksilla, jotka ilmenevät kun DNA:n kopioimisessa tapahtuu virhe ja DNA:n emäs vaihtuu vahingossa toiseksi. Tutkijat tarkastelivat, millä vauhdilla lajeja erottavat emäsparit muuttuivat mutaatioiden myötä.

    Tutkijoiden mukaan ihmiset ja simpanssit tulisi lukea kuuluvaksi samaan sukuun, sillä jaamme simpanssien kanssa paitsi hyvin samanlaisen perimän, myös samanpituisen ajan sukupolvien välillä.
    (Radion tiedeuutiset, PNAS)

    http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id4300.shtml