aito-arska

Vapaa kuvaus

Aloituksia

341

Kommenttia

1289

  1. ...ihan vain sillä koska olen usein pohtinut juuri suomalaisten hyökkäykseen ryhtymistä. Suomalaisten miestappiot heinä/elokuussa -41 ovat niin surullisia. Pahimmillaan 500miestä/vrk. Sillon päti vanha totuus, että hyökkääjä menettää enemmän miehiä kuin hyökkääjä. Varsinkaan kun pienen maan resursseilla ei ollut mahdollista kehittää hyökkäyksen avuksi niin mahtavaa tulivoimaa kuin suurvalloille oli mahdollista. Läpimurrot toteutuivat miesuhreilla.
  2. ...sanoo moottoripyöräilijä jonka peli seisoo tallissa.

    "Lähtemällä Saksan mukaan Suomi säästi omaa aluettaan, joka olisi joutunut suurvaltojen taistelukentäksi jos Suomi olisi yrittänyt jäädä sodan ulkopuolelle."

    Ihan kuin minun näppäimistöltäni kirjoitettua tekstiä. Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941.
  3. ...ei voitu/haluttu tukkia. NL:n ilmahyökkäyksistä tuli casus belli Suomelle. Se jota haettiinkin ja joka oikeutti myöhemmät vaiheet niin sisä- kuin ulkopoliittisesti. Sujuvaa ja lähteisiin perustuvaa tekstiä sinulta nimierkki. Tietoa on takanasi ja sitä arvostan.

    Pahoittelen, että menen aloituksesi ulkopuolelle mutta mielipiteesi asiasta kiinnostaa. Vaikka toteutumatonta historiaa on vaikeaa arvioida niin esitän kysymyksen. Olisiko Suomi pystynyt mielestäsi pysyttäytymään erossa Saksan aloittamasta sodasta kesällä -41?
  4. http://www.kuuma.fi/
  5. ..älä vielä hirtä itseäsi. Englantilaiset kutsuivat saksalaisten heihin kohdistamaa ilmasotaa nimellä Blitz joka oli lyhennys saksankielen salamasotaa tarkoittavasta Blitzkrieg-sanasta. Minä en käyttänyt lyhennystä.

    Lähde: Imperial war museum; The second world war in photographs
  6. kuin vain voi kirjoitus olla. Euroopassa oli vain yksi sanassasi "sotapuolue" 30-luvulla ja se oli NSDAP.

    Tuo oli hauska "Mielestäni Hitler oli paljon sivistyneempi hallitsija Euroopalle kuin rikolliset Stalin ja Churchill. Tällöin ei myöskään tarvitsisi ihmetellä kuka Euroopassa määrää."

    Hitler sivistynyt? Onko sinusta sivistystä tuhota euroopan juutalainen väestö? Onko sinusta sivistystä valloitussodat jotka natsisaksa aloitti? En voi välttyä vaikutelmalta, että sinä olet vain provoilija ja aloituksesi oli provo. Ja siis syyllistyin virheeseen vastatessani. Unohdin säännön n:ro 3. Do not feed the provou´s:
  7. Voi hitsi, että olet oikeassa. Jo ammoin historiapalstalla huomasin ja nyt kun eksyin tänne saan todeta samaa. Kaverilla sana hallussa.

    Surettaa historiapalstan nykyinen tola. Muuttunut huuhaapalstan-omaiseksi vähemmän vakavasti otettavaksi foorumiksi. Palstan tyyli nykyään "nazit ekana kuussa"-tapaista lasten rinkiä. Ei innosta kirjoittamaan sinne historiaan liittyvää. Aloitukset hukkuvat nopeasti edellä kuvailemani mukaiseen ryöppyyn. Mitä olet mieltä asiasta?
  8. Menetin juuri mielenkiintoni vastailla tämän enempää kirjoituksiisi. Huomasin historian tietämyksesi tason. Että ihan tuhat Lancaster-konetta Berliinissä battle of Britainin aikaan.

    I rest my case
  9. mitä paskaa suollat kun kirjoitat "vielä vuonna 1945 kansa oli hänen takanaaan lujasti... huolimatta mittavista sota tappioista."

    Ei todellakaan pidä paikkaansa.
  10. Olet varmaan niitä miehiä joita tarvitaan silloin kun autoon tulee vika eikä käsillä ole muuta kuin yksi ruuvimeisseli ja pätkä rautalankaa.
  11. Teollisuuslaitoksia Saksassa ei tosin pommitettu "aivan sodan alusta lähtien". Ensimmäiset RAF:n pommitukset Saksaan muistaakseni tapahtuivat vuoden -40 syksyllä. Silloin osoituksena saksalaisille asenteella "will newer surrender" kuin päämääränä tuhota sotatarviketeollisuus. Strategiset pommitukset "bomber-Harrisin" komennossa alkoivat talvella 42-43. Raskain RAF:n tappioin.
  12. Globaalilla tarkoitan koko maailmaa koskettavaa isoa asiaa. En ainoastaan Eurooppaa.
  13. Ihailtavaa teidän kummankin asiantuntemus saksalaispanssarivaunujen teknisten yksityiskohtien suhteen. Tuonkaltainen tietämys ei ole ikinä ollut vahva alueeni. Kirjoitan mieluimmin aiheesta "miksi-tapahtui" yrittäen ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, kuin "miten-tapahtui" yrittämättäkään käsittää tiettyjen panssarivaunujen tyyppieroja.

    Jokainen on hyvä jollakin mielenkiintoiseksi katsomallaan alueella. Kukaan ei ole hyvä kaikessa.
  14. Missä linkki mainitsemaasi uuteen tulkintaan? MR-sopimuksella ja sen salaisella lisäpöytäkirjalla Saksa ja Neuvostoliitto sopivat omista etupiireistään. Siitä ei kaiketi voida katsoa sodan alkaneen vaikkakin MR-sopimus sodan aloittamisen mahdollisti. Muistaakseni sopimus allekirjoitettiin n.viikkoa ennen Saksan hyökkäystä Puolaan.

    Globaalilla tasolla asiaa tarkasteltaessa II-maailmansodan voidaan katsoa alkaneen v.1932 jolloin Japani hyökkäsi Kiinaan.
  15. Fasismi juonuu latinankielisestä sanasta fasces joka tarkoittaa vitsakimppuja. 1918 jälkeen äärioikestolaiset liikkeet Italiassa omivat itselleen tämän ikivanhan tunnuksen jonka alkuperä tulee muinaisen Rooman johtajien henkivartijoiden kantamasta vitsakimpusta.
  16. Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Yritä nyt edes maamme historian perusasioista kirjoittaa oikein.
  17. ..löytämällä koit ahaa-elämyksen.
  18. Kirjoitat "Karjalan kansannoususta 1921/22 on muuten myös olemassa kommarikirja mukanaolleen kirjoittamana. " Muistatko kirjan nimeä. Kiinnostaa, kuten kaikki muukin suomalaiseen 1800-1900 aikojen historiaan liittyvät kirjat.
  19. ..jutun. Odotinkin jonkun huomaavan mistä teoksesta lähde on peräisin. Olet kirjan lukenut.
  20. Kirjoitat " Miksihän Jouko Vahtola ei ollut kelpuuttanut noita?"

    Liite oli nimenomaan Jouko Vahtolan kirjasta "Nuorukaisten sota". Tuolla alempana nimimerkki Lueskelija sen huomasi.

    Tuo aloitukseni yksi pieni esimerkki kuvaa mielestäni hyvin Aunuksen retken luonnetta. Pieni hurmahenkinen sotajoukko hyökkää vahvimpana aseenaan sokea "oikeassa olemisen" tieto. Kirjassa on useita anekdootteja retken johtajan Hertzenin yliolkaisesta suhtautumisesta "ryssiin" joista puhuu kuin karjalaumoina joiden karkoittamiseen ei edes luotia tarvita. Hänen suhtautumisessaan tietyllä tavalla tiivistyy pariakymmentä vuotta myöhemmin yleinen usko suomalaisen sotilaan ylivoimaisuudesta yksilönä verrattuna venäläiseen sotilaaseen.
    21. 60 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt