Saksa aloitti jatkosodan

"saksalaiset tehneet mitään ilman suomen hyväksyntää... Mutta alkoiko sota siitä? siis 22.6. "

Suomen jatkosota on osa operaatio Barbarossaa joka alkoi 22.6.1941 ja sen aloittaminen suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä saksalaisten kanssa. Suomalaiset tarvitsivat virallisen syyn sodalle ja sen Neuvostoliitto Saksan provosoimana antoi 25.6. pommittamalla useita paikkakuntia Suomessa.

Sota-arkistosta löytyy Salzburgin neuvottelujen saksalainen muistio ja sen mukaan Kenraaliluutnantti Heindrichs, joka johti suomalaisten valtuuskuntaa, ehdotti saksalaisille, että nämä valtaisivat 4-5 saarta Ahvenanmaan saaristosta, jotta Suomi saisi syyn liikekannallepanolle. Saksalaiset torjuivat ehdotuksen ja liikekannallepanon syyn keksiminen jätettiin suomalaisten keksittäväksi.

Saksan idän asioiden erikoisasiantuntija eversti Kinzel sähkötti 5.6.1941 Berliiniin, että suomalaiset olivat valmiit kaikkeen yhteistyöhön. Sodtaan valmistautuminen alkutapahtumat tehtiin pääpiirteissään juuri niin kuin Saltzburgissa ja sen jatkoneuvotteluissa oli sovittu.

Jokisipilä: "Erillissota terminä ja ajatusrakennelmana ennen kaikkea oli tällainen terapeuttinen ajatus, jolla pyrittiin sitten perustelemaan yhtäältä länsivalloille ja muille Pohjoismaille, minkä takia Suomi oli ajautunut samaan kelkkaan Hitlerin Saksan kaltaisen totalitaarisen diktatuurin kanssa."

Tätä samaa "terapiaa" on tämän selityksen jatkaminen näihin päiviin saakka. Ilmeisesti liittoa Saksan kanssa hävetään niin, että Neuvostolitosta on yhä pakko saada hyökkääjä ja aloittaja jatkosotaankin - vaikka sitten ummistamalla silmät tosiasioiden edessä.

Evankelista Leo Salmelan sivut. Siinä oikein teidän totuuden torvi!

"Vaikka toteutumatonta historiaa on vaikeaa arvioida niin esitän kysymyksen. Olisiko Suomi pystynyt mielestäsi pysyttäytymään erossa Saksan aloittamasta sodasta kesällä -41? "

Mielestäni ei millään tavalla.
Suomella oli valittavanaan sota joko Saksan puolella tai Saksaa vastaan. Saksalla oli joukkoja Suomen pohjoispuolella ja etelässä, se olisi käyttänyt Suomen aluetta joka tapauksessa hyökätessään Neuvostoliittoon. Lähtemällä Saksan mukaan Suomi säästi omaa aluettaan, joka olisi joutunut suurvaltojen taistelukentäksi jos Suomi olisi yrittänyt jäädä sodan ulkopuolelle. Ruotsiin Suomea ei mielestäni voi verrata. Ruotsilla ei ollut Neuvostoliittoa naapurissa.

Neuvostoliiton edessä taipuminen olisi myös tehnyt Saksasta vihollisen ja Baltian kohtalosta voi päätellä miten Suomelle silloin olisi käynyt.

Minusta ne päätökset jotka sodanaikainen johtomme teki, oli pääpiirteissään oikein. Jälkiviisaus on helppoa, mutta ne päätökset olivat varmasti vaikeita.

Nimierkki kirjoitti:

"Vaikka toteutumatonta historiaa on vaikeaa arvioida niin esitän kysymyksen. Olisiko Suomi pystynyt mielestäsi pysyttäytymään erossa Saksan aloittamasta sodasta kesällä -41? "

Mielestäni ei millään tavalla.
Suomella oli valittavanaan sota joko Saksan puolella tai Saksaa vastaan. Saksalla oli joukkoja Suomen pohjoispuolella ja etelässä, se olisi käyttänyt Suomen aluetta joka tapauksessa hyökätessään Neuvostoliittoon. Lähtemällä Saksan mukaan Suomi säästi omaa aluettaan, joka olisi joutunut suurvaltojen taistelukentäksi jos Suomi olisi yrittänyt jäädä sodan ulkopuolelle. Ruotsiin Suomea ei mielestäni voi verrata. Ruotsilla ei ollut Neuvostoliittoa naapurissa.

Neuvostoliiton edessä taipuminen olisi myös tehnyt Saksasta vihollisen ja Baltian kohtalosta voi päätellä miten Suomelle silloin olisi käynyt.

Minusta ne päätökset jotka sodanaikainen johtomme teki, oli pääpiirteissään oikein. Jälkiviisaus on helppoa, mutta ne päätökset olivat varmasti vaikeita.

Lue lisää

...sanoo moottoripyöräilijä jonka peli seisoo tallissa.

"Lähtemällä Saksan mukaan Suomi säästi omaa aluettaan, joka olisi joutunut suurvaltojen taistelukentäksi jos Suomi olisi yrittänyt jäädä sodan ulkopuolelle."

Ihan kuin minun näppäimistöltäni kirjoitettua tekstiä. Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941.

aito-arska kirjoitti:

...sanoo moottoripyöräilijä jonka peli seisoo tallissa.

"Lähtemällä Saksan mukaan Suomi säästi omaa aluettaan, joka olisi joutunut suurvaltojen taistelukentäksi jos Suomi olisi yrittänyt jäädä sodan ulkopuolelle."

Ihan kuin minun näppäimistöltäni kirjoitettua tekstiä. Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941.

Lue lisää

"Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941. "

Koko sodanajan puolustusvoimien liikekannallepanokäsky annettiin 17.6 kutsumalla kaikki reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Joukkojen ensimmäinen perustamispäivä oli 18.6 ja liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti joukot olivat valmiina keskitysalueillaan viidentenä perustamispäivänä eli 22.6. jolloin Saksan hyökkäys alkoi. Liikekannallepanon päivämäärä ei ollut mikään sattuma, vaan suunnitelmien mukainen. Saksan hyökkäyksen alkaessa KOKO Suomen asevoima oli valmiina ja merivoimat jopa suorittivat niille ennakkoon määrättyjä operaatioita, Ahvenanmaan miehitys ja Viron rannikon miinoitus.

Joukot ryhmittyivät puolustukseen siitä syystä, että Saksa toivoi Suomen hyökkäyksen alkavan vasta 10.7. Syyn näkee kartasta, Saksalla oli pidempi matka kuljettavanaan ja suomalaishyökkäyksen toivottiin vaikuttavan yhteistoimintana Leningradin suunnalla. Suomalaiset siis jäivät odottamaan saksalaisten etenemistä, siksi puolustusryhmitys.

Kun Saksan hyökkäys alkoi 22.6. niin Suomen rajoille sijoitetuille neuvostojoukoille annettiin käsky "sitkeästä puolustuksesta". 22.6. - 10.7. välisenä aikana nämä joukot ehtivätkin kenttälinnoittaa toiminta-alueensa niin, että suomalaiset kohtasivat hyökätessään hyvin kaivautuneen vihollisen. Poterolla ei hyökätä.

Olisiko neuvostoliittolaiset sitten pysyneet Suomen rajojen ulkopuolella Saksan hyökätessä jos Suomi ei olisi lähtenyt hyökkäämään? Todennäköisesti kyllä, ainakin sodan alussa. Saksa olisi hyökännyt Norjasta Murmanskin suuntaan ja Leningradin suunnalla. Suomen rajoilla oleville divisioonille olisi ollut käyttöä muuallakin. Neuvostoliitto pommitti 25.6 suomalaisia ja saksalaisia kohteita Suomessa koska katsoi Suomen olevan mukana hyökkäyksessä ja tuskin ne pommitukset siihen olisivat jääneet vaikka maajoukot eivät olisi hyökänneetkään 10.7.

Saksalaisten sotaonnen myöhemmin kääntyessä Neuvostoliitto olisi saattanut hyökätä myös Suomeen. Täytyy muistaa, että maassa oli yli 200000 saksalaista sotilasta, joten Suomen puolueettomuuteen kukaan tuskin olisi uskonut vaikka hyökkäystä ei olisi tehtykään. Moskovan rauhan rajojen puolustaminen olisi ollut hankalampaa jos suomalaiset joukot niille rajoille olisivat jääneet. Siinä mielessä hyökkäys ja alueiden valtaaminen "pelivaraksi" oli oikea taktinen siirto.

On vaikea arvioida miten niiden rajojen puolustaminen olisi Suomelta hyökkäyksen tullen onnistunut, mutta eipä aluevaltauksilla loppupelissäkään hirveästi merkitystä ollut. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa Suomen puolustus mureni nopeasti sen valtavan tulivoiman edessä ja puolustus saatiin kuntoon vasta kun oli jouduttu vetäytymään melkoinen matka. Ehkäpä Moskovan rajoilta olisi jouduttu vetäytymään syvemmälle Suomeen ja alueita olisi voitu rauhan tullen menettää enemmänkin.

Nimierkki kirjoitti:

"Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941. "

Koko sodanajan puolustusvoimien liikekannallepanokäsky annettiin 17.6 kutsumalla kaikki reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Joukkojen ensimmäinen perustamispäivä oli 18.6 ja liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti joukot olivat valmiina keskitysalueillaan viidentenä perustamispäivänä eli 22.6. jolloin Saksan hyökkäys alkoi. Liikekannallepanon päivämäärä ei ollut mikään sattuma, vaan suunnitelmien mukainen. Saksan hyökkäyksen alkaessa KOKO Suomen asevoima oli valmiina ja merivoimat jopa suorittivat niille ennakkoon määrättyjä operaatioita, Ahvenanmaan miehitys ja Viron rannikon miinoitus.

Joukot ryhmittyivät puolustukseen siitä syystä, että Saksa toivoi Suomen hyökkäyksen alkavan vasta 10.7. Syyn näkee kartasta, Saksalla oli pidempi matka kuljettavanaan ja suomalaishyökkäyksen toivottiin vaikuttavan yhteistoimintana Leningradin suunnalla. Suomalaiset siis jäivät odottamaan saksalaisten etenemistä, siksi puolustusryhmitys.

Kun Saksan hyökkäys alkoi 22.6. niin Suomen rajoille sijoitetuille neuvostojoukoille annettiin käsky "sitkeästä puolustuksesta". 22.6. - 10.7. välisenä aikana nämä joukot ehtivätkin kenttälinnoittaa toiminta-alueensa niin, että suomalaiset kohtasivat hyökätessään hyvin kaivautuneen vihollisen. Poterolla ei hyökätä.

Olisiko neuvostoliittolaiset sitten pysyneet Suomen rajojen ulkopuolella Saksan hyökätessä jos Suomi ei olisi lähtenyt hyökkäämään? Todennäköisesti kyllä, ainakin sodan alussa. Saksa olisi hyökännyt Norjasta Murmanskin suuntaan ja Leningradin suunnalla. Suomen rajoilla oleville divisioonille olisi ollut käyttöä muuallakin. Neuvostoliitto pommitti 25.6 suomalaisia ja saksalaisia kohteita Suomessa koska katsoi Suomen olevan mukana hyökkäyksessä ja tuskin ne pommitukset siihen olisivat jääneet vaikka maajoukot eivät olisi hyökänneetkään 10.7.

Saksalaisten sotaonnen myöhemmin kääntyessä Neuvostoliitto olisi saattanut hyökätä myös Suomeen. Täytyy muistaa, että maassa oli yli 200000 saksalaista sotilasta, joten Suomen puolueettomuuteen kukaan tuskin olisi uskonut vaikka hyökkäystä ei olisi tehtykään. Moskovan rauhan rajojen puolustaminen olisi ollut hankalampaa jos suomalaiset joukot niille rajoille olisivat jääneet. Siinä mielessä hyökkäys ja alueiden valtaaminen "pelivaraksi" oli oikea taktinen siirto.

On vaikea arvioida miten niiden rajojen puolustaminen olisi Suomelta hyökkäyksen tullen onnistunut, mutta eipä aluevaltauksilla loppupelissäkään hirveästi merkitystä ollut. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa Suomen puolustus mureni nopeasti sen valtavan tulivoiman edessä ja puolustus saatiin kuntoon vasta kun oli jouduttu vetäytymään melkoinen matka. Ehkäpä Moskovan rajoilta olisi jouduttu vetäytymään syvemmälle Suomeen ja alueita olisi voitu rauhan tullen menettää enemmänkin.

Lue lisää

...ihan vain sillä koska olen usein pohtinut juuri suomalaisten hyökkäykseen ryhtymistä. Suomalaisten miestappiot heinä/elokuussa -41 ovat niin surullisia. Pahimmillaan 500miestä/vrk. Sillon päti vanha totuus, että hyökkääjä menettää enemmän miehiä kuin hyökkääjä. Varsinkaan kun pienen maan resursseilla ei ollut mahdollista kehittää hyökkäyksen avuksi niin mahtavaa tulivoimaa kuin suurvalloille oli mahdollista. Läpimurrot toteutuivat miesuhreilla.

aito-arska kirjoitti:

...ihan vain sillä koska olen usein pohtinut juuri suomalaisten hyökkäykseen ryhtymistä. Suomalaisten miestappiot heinä/elokuussa -41 ovat niin surullisia. Pahimmillaan 500miestä/vrk. Sillon päti vanha totuus, että hyökkääjä menettää enemmän miehiä kuin hyökkääjä. Varsinkaan kun pienen maan resursseilla ei ollut mahdollista kehittää hyökkäyksen avuksi niin mahtavaa tulivoimaa kuin suurvalloille oli mahdollista. Läpimurrot toteutuivat miesuhreilla.

Lue lisää

...tuohon "hyökkääjä menettää enemmän miehiä kuin hyökkääjä". Piti olla; Hyökkääjä menettää enemmän miehiä kuin puolustaja.

Nimierkki kirjoitti:

"Olisivatko N-liiton asevoimat ryhtyneet v-41 kesäkuun 22:n päivän jälkeen offensiiviin suomalaisia vastaan jos Suomi olisi olisi päättänyt pysyttäytyä defensiivisyydessä? Käsittääkseni suomalaiset joukot olivat puolustusryhmityksissä itärajalla 22.6.1941. "

Koko sodanajan puolustusvoimien liikekannallepanokäsky annettiin 17.6 kutsumalla kaikki reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Joukkojen ensimmäinen perustamispäivä oli 18.6 ja liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti joukot olivat valmiina keskitysalueillaan viidentenä perustamispäivänä eli 22.6. jolloin Saksan hyökkäys alkoi. Liikekannallepanon päivämäärä ei ollut mikään sattuma, vaan suunnitelmien mukainen. Saksan hyökkäyksen alkaessa KOKO Suomen asevoima oli valmiina ja merivoimat jopa suorittivat niille ennakkoon määrättyjä operaatioita, Ahvenanmaan miehitys ja Viron rannikon miinoitus.

Joukot ryhmittyivät puolustukseen siitä syystä, että Saksa toivoi Suomen hyökkäyksen alkavan vasta 10.7. Syyn näkee kartasta, Saksalla oli pidempi matka kuljettavanaan ja suomalaishyökkäyksen toivottiin vaikuttavan yhteistoimintana Leningradin suunnalla. Suomalaiset siis jäivät odottamaan saksalaisten etenemistä, siksi puolustusryhmitys.

Kun Saksan hyökkäys alkoi 22.6. niin Suomen rajoille sijoitetuille neuvostojoukoille annettiin käsky "sitkeästä puolustuksesta". 22.6. - 10.7. välisenä aikana nämä joukot ehtivätkin kenttälinnoittaa toiminta-alueensa niin, että suomalaiset kohtasivat hyökätessään hyvin kaivautuneen vihollisen. Poterolla ei hyökätä.

Olisiko neuvostoliittolaiset sitten pysyneet Suomen rajojen ulkopuolella Saksan hyökätessä jos Suomi ei olisi lähtenyt hyökkäämään? Todennäköisesti kyllä, ainakin sodan alussa. Saksa olisi hyökännyt Norjasta Murmanskin suuntaan ja Leningradin suunnalla. Suomen rajoilla oleville divisioonille olisi ollut käyttöä muuallakin. Neuvostoliitto pommitti 25.6 suomalaisia ja saksalaisia kohteita Suomessa koska katsoi Suomen olevan mukana hyökkäyksessä ja tuskin ne pommitukset siihen olisivat jääneet vaikka maajoukot eivät olisi hyökänneetkään 10.7.

Saksalaisten sotaonnen myöhemmin kääntyessä Neuvostoliitto olisi saattanut hyökätä myös Suomeen. Täytyy muistaa, että maassa oli yli 200000 saksalaista sotilasta, joten Suomen puolueettomuuteen kukaan tuskin olisi uskonut vaikka hyökkäystä ei olisi tehtykään. Moskovan rauhan rajojen puolustaminen olisi ollut hankalampaa jos suomalaiset joukot niille rajoille olisivat jääneet. Siinä mielessä hyökkäys ja alueiden valtaaminen "pelivaraksi" oli oikea taktinen siirto.

On vaikea arvioida miten niiden rajojen puolustaminen olisi Suomelta hyökkäyksen tullen onnistunut, mutta eipä aluevaltauksilla loppupelissäkään hirveästi merkitystä ollut. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa Suomen puolustus mureni nopeasti sen valtavan tulivoiman edessä ja puolustus saatiin kuntoon vasta kun oli jouduttu vetäytymään melkoinen matka. Ehkäpä Moskovan rajoilta olisi jouduttu vetäytymään syvemmälle Suomeen ja alueita olisi voitu rauhan tullen menettää enemmänkin.

Lue lisää

Jo 12.6. 41 kutsuttiin ensimmäiset reserviläiset palvelukseen, täydellinen liikekannallepano määrättiin 17.6. nuo aiemmin palvelukseen kutsutut olivat erikoismiehiä ja sellaisia jotka ryhtyivät valmistelemaan joukko-osastojen kokoamisia lopullisen liikekannallepanon aloitusta varten. Minun isäni oli noita muutaman päivän aiemmin LKP määräyksen saaneita vaikka oli kantahenkilökuntaa, hän siirtyi silloin tuolla määräyksellä perustamaan sitä sodanajan joukko-osastoa jossa myös itse palveli.

Voi se olla niinkin päin, että Kremlin arkistoista voikin löytyä vielä tietoa N:liitto syyllisyydestä myös Jatkosotaankin. En ihmettelisi, kun kyseessä on juuri Venäjä/NL, jolla on aina ollut taipumus vääristellä historiaansa.

Mutta suurin uutinen on se, että voitin juuri pitkässävedossa 110 euroa 2 euron panoksella!!!
Heijuu!!!

Dictator kirjoitti:

Voi se olla niinkin päin, että Kremlin arkistoista voikin löytyä vielä tietoa N:liitto syyllisyydestä myös Jatkosotaankin. En ihmettelisi, kun kyseessä on juuri Venäjä/NL, jolla on aina ollut taipumus vääristellä historiaansa.

Mutta suurin uutinen on se, että voitin juuri pitkässävedossa 110 euroa 2 euron panoksella!!!
Heijuu!!!

Lue lisää

Veikkaaminen kannattaa aina ;)

"Voi se olla niinkin päin, että Kremlin arkistoista voikin löytyä vielä tietoa N:liitto syyllisyydestä myös Jatkosotaankin. En ihmettelisi, kun kyseessä on juuri Venäjä/NL, jolla on aina ollut taipumus vääristellä historiaansa. "

Jatkosodassa oli kolme osapuolta; Suomi, Neuvostoliitto ja Saksa. Kaksi kolmesta on tuonut julki tekemisensä pahemmin vääristelemättä, kolmannenkin puolelta on olemassa luotettavua lähteitä - sotilailla on paha tapa kertoa tapahtuneista vähemmän politikoimatta sielläkin. Kun/jos Kremlin arkistot joskus avautuvat, niin veikkaisinpa että ainoa uutta valoa tapahtuneeseen tuova tieto koskee Stalinin suunnitelmia Suomen ja muiden Pohjoismaiden suhteen. Sodan aloittajaa sieltä nyt tuskin löytyy, se on jo selvillä. Mutta voi kai sitä siitäkin vetoa lyödä ;)

Nimierkki kirjoitti:

Veikkaaminen kannattaa aina ;)

"Voi se olla niinkin päin, että Kremlin arkistoista voikin löytyä vielä tietoa N:liitto syyllisyydestä myös Jatkosotaankin. En ihmettelisi, kun kyseessä on juuri Venäjä/NL, jolla on aina ollut taipumus vääristellä historiaansa. "

Jatkosodassa oli kolme osapuolta; Suomi, Neuvostoliitto ja Saksa. Kaksi kolmesta on tuonut julki tekemisensä pahemmin vääristelemättä, kolmannenkin puolelta on olemassa luotettavua lähteitä - sotilailla on paha tapa kertoa tapahtuneista vähemmän politikoimatta sielläkin. Kun/jos Kremlin arkistot joskus avautuvat, niin veikkaisinpa että ainoa uutta valoa tapahtuneeseen tuova tieto koskee Stalinin suunnitelmia Suomen ja muiden Pohjoismaiden suhteen. Sodan aloittajaa sieltä nyt tuskin löytyy, se on jo selvillä. Mutta voi kai sitä siitäkin vetoa lyödä ;)

Lue lisää

Jatkosodasta ja sen aloittajasta ja aloitustavasta voidaan olla montaa mieltä, mutta minä henkilökohtaisesti pidän suurimpina syyllisinä toiseen maailmansotaan Saksan ja Neuvostoliiton keskinäistä valtakamppailua ja etupiirijakoa, joka sitten johti Suomen osalta Talvisotaan.

Pienimpänä "syyllisenä" oli tässä puristuksessa Suomi.

Käytän rahani huomenna siten, että menen ulos pihville!

Jatkosodasta puhuminen on vain vanhan kaartin höpinöitä, tarua josta toivottavasti voidaan jo pian luopua. Jos vaikka mieluummin puhuttaisiin Saksan liittolaisineen ja "aseveljineen" aloittamasta, NL:n tuhoamiseen tähdänneestä operaatio Barbarossasta. Ja ei: en ole stallari vaan isänmaallinen suomalainen, enkä halua häpäistä maatani enempää jatkamalla turhaa satuilua erillissodista ja sellaisista; tätä puppuahan ei uskota muualla kuin Suomessa. Maailmasta tuskin löytyy sellaista valtiota joka ei olisi joskus sotaa aloittanut joten miksi pieni ja sinnikäs Suomi olisi tässä suhteessa poikkeus?

Ulkomaiden kannasta tässä Suomen erillissota-kysymyksessä kertoo paljon se, että käytännössä kaikissa toista maailmansotaa käsittelevissä jutuissa Suomi on merkattu selvästi akselivallaksi tai niiden kanssa liittouneeksi maaksi (kuten Romania ja Unkari). Tosin USA taisi olla suopea Suomen omia päämääriä kohtaan eikä edes julistanut sotaa maatamme vastaan toisin kuin Britannia mutta kuitenkaan Suomen liittoa natsien kanssa ei käytännössä kyseenalaisteta ja se näkyy myös Pariisin rauhansopimuksessa.

Ja turhaa se onkin yrittää jauhaa miten muun maailman mielipiteet ei meitä mukamas hetkauta: yrittihän Halonenkin levittää erillissota-myyttiä 2. maailmansodan muistopäivillä viime kesänä joten kova hinku meillä on kuitenkin kerjätä suosiota muilta.

vm78 kirjoitti:

Ulkomaiden kannasta tässä Suomen erillissota-kysymyksessä kertoo paljon se, että käytännössä kaikissa toista maailmansotaa käsittelevissä jutuissa Suomi on merkattu selvästi akselivallaksi tai niiden kanssa liittouneeksi maaksi (kuten Romania ja Unkari). Tosin USA taisi olla suopea Suomen omia päämääriä kohtaan eikä edes julistanut sotaa maatamme vastaan toisin kuin Britannia mutta kuitenkaan Suomen liittoa natsien kanssa ei käytännössä kyseenalaisteta ja se näkyy myös Pariisin rauhansopimuksessa.

Ja turhaa se onkin yrittää jauhaa miten muun maailman mielipiteet ei meitä mukamas hetkauta: yrittihän Halonenkin levittää erillissota-myyttiä 2. maailmansodan muistopäivillä viime kesänä joten kova hinku meillä on kuitenkin kerjätä suosiota muilta.

Lue lisää

"Ja turhaa se onkin yrittää jauhaa miten muun maailman mielipiteet ei meitä mukamas hetkauta: yrittihän Halonenkin levittää erillissota-myyttiä 2. maailmansodan muistopäivillä viime kesänä joten kova hinku meillä on kuitenkin kerjätä suosiota muilta. "

Ei muiden mielipiteet saakaan hetkauttaa. Suomi kävi omalta kannaltaan erillissotaa. Istuva presidentti Halonen ja tohtori Jukka tarkka ovat oikeassa. Muut maat saavat olla mitä mieltä tahansa. Jos Suomella olisi ollut ensisijainen vakaa-aikomus Saksan kanssa valloittaa Eurooppa, ei olisi ollut kyse erillssodasta. Kuitenkin Suomella oli ensisijainen tarkoitus turvata NL:n uhka ja maamme itsenäisyys. Siis sotaa Saksan aseveljenä, mutta kuitenkin erilaisin tavottein.

mxyzptlk kirjoitti:

"Ja turhaa se onkin yrittää jauhaa miten muun maailman mielipiteet ei meitä mukamas hetkauta: yrittihän Halonenkin levittää erillissota-myyttiä 2. maailmansodan muistopäivillä viime kesänä joten kova hinku meillä on kuitenkin kerjätä suosiota muilta. "

Ei muiden mielipiteet saakaan hetkauttaa. Suomi kävi omalta kannaltaan erillissotaa. Istuva presidentti Halonen ja tohtori Jukka tarkka ovat oikeassa. Muut maat saavat olla mitä mieltä tahansa. Jos Suomella olisi ollut ensisijainen vakaa-aikomus Saksan kanssa valloittaa Eurooppa, ei olisi ollut kyse erillssodasta. Kuitenkin Suomella oli ensisijainen tarkoitus turvata NL:n uhka ja maamme itsenäisyys. Siis sotaa Saksan aseveljenä, mutta kuitenkin erilaisin tavottein.

Lue lisää

Mikä ero on aseveljellä ja liittolaisella? Eiköhän tuo ole pelkkää sievistelyä.

mxyzptlk kirjoitti:

"Ja turhaa se onkin yrittää jauhaa miten muun maailman mielipiteet ei meitä mukamas hetkauta: yrittihän Halonenkin levittää erillissota-myyttiä 2. maailmansodan muistopäivillä viime kesänä joten kova hinku meillä on kuitenkin kerjätä suosiota muilta. "

Ei muiden mielipiteet saakaan hetkauttaa. Suomi kävi omalta kannaltaan erillissotaa. Istuva presidentti Halonen ja tohtori Jukka tarkka ovat oikeassa. Muut maat saavat olla mitä mieltä tahansa. Jos Suomella olisi ollut ensisijainen vakaa-aikomus Saksan kanssa valloittaa Eurooppa, ei olisi ollut kyse erillssodasta. Kuitenkin Suomella oli ensisijainen tarkoitus turvata NL:n uhka ja maamme itsenäisyys. Siis sotaa Saksan aseveljenä, mutta kuitenkin erilaisin tavottein.

Lue lisää

"Kuitenkin Suomella oli ensisijainen tarkoitus turvata NL:n uhka ja maamme itsenäisyys. Siis sotaa Saksan aseveljenä, mutta kuitenkin erilaisin tavottein."

Eikös Saksakin perustellut Barbarossaa bolshevismin uhan eliminoinnilla ja uuden Euroopan itsenäisyyden turvaamisella? Aika samansuuntaiset tavoitteet ja juuri sellaista tyypillistä poliittista löpinää ennen sotaan lähtöä.

Nuo mainitsemasi tavoitteet Suomella oli vasta sitten kun alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää sodan. Sotaan lähdettiin kuitenkin hakemaan hyvitystä talvisodasta ja ottamaan takaisin mitä meiltä vietiin (Suur-Suomi ajattelu oli tietenkin myös taustalla mutta nuo olivat ne oikeat ja kunnialliset pääsyyt). Joka tapauksessa noiden tavoitteiden toteutuminen vaati Neuvostoliiton lyömistä; se oli yhteinen tavoite kaikilla operaatioon osallistuneilla mailla vaikka kansalliset intressit olisivat olleetkin sitten erilaiset (Romania halusi mm. Bessarabian alueen takaisin, Suomi Karjalan ja "turva-alueen" Itä-Karjalasta, Saksa elintilaa idästä ja kukistetun kommunismin jne jne). Strategisesti ajatellen siis kaikilla oli loppuen lopuksi sama päämäärä, jonka toteutuminen mahdollistaisi sitten pienemmät varsinaiset tavoitteet. Tästä syystä näen täysin oikeutettuna sen näkemyksen, että kyseessä ei ollut Suomen kannalta erillissota (enkä missään nimessä näe tätä mitenkään häpeällisenä asiana).

Sodankäynnissä on harvoin kaikilla liittolaisilla täysin samat tavoitteet: esim Persianlahden vuoden '91 sodan liittoumasta USA pyrki turvaamaan öljynsaannin, Kuwait palauttamaan itsenäisyytensä, Saudi-Arabia pysäyttämään Irakin laajentumispolitiikan, Egypti lähentymään länsimaailmaa jne jne. Kaikilla siis oma kansallinen tavoite mutta yhteisenä ajatuksena kuitenkin Irakin lyöminen. Tuskin kukaan näistä valtioista koki käyvänsä kuitenkaan erillissotaa.

Ja vielä muiden mielipiteistä: niitä tulee kuunnella ja niiden tulee myös hetkauttaa. Tätähän se diplomatia ja demokratia on. Siksihän Halonenkin otti asian esille. Meidänkin kannattaisi ehkä välillä miettiä tarkemmin muiden maiden perusteluja mielipiteilleen kuin tyrkyttää itsepintaisesti omaa totuuttamme (joka monesti on luonnollisesti yksipuolista ja sinivalkoiseksi värjättyä)

vm78 kirjoitti:

"Kuitenkin Suomella oli ensisijainen tarkoitus turvata NL:n uhka ja maamme itsenäisyys. Siis sotaa Saksan aseveljenä, mutta kuitenkin erilaisin tavottein."

Eikös Saksakin perustellut Barbarossaa bolshevismin uhan eliminoinnilla ja uuden Euroopan itsenäisyyden turvaamisella? Aika samansuuntaiset tavoitteet ja juuri sellaista tyypillistä poliittista löpinää ennen sotaan lähtöä.

Nuo mainitsemasi tavoitteet Suomella oli vasta sitten kun alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää sodan. Sotaan lähdettiin kuitenkin hakemaan hyvitystä talvisodasta ja ottamaan takaisin mitä meiltä vietiin (Suur-Suomi ajattelu oli tietenkin myös taustalla mutta nuo olivat ne oikeat ja kunnialliset pääsyyt). Joka tapauksessa noiden tavoitteiden toteutuminen vaati Neuvostoliiton lyömistä; se oli yhteinen tavoite kaikilla operaatioon osallistuneilla mailla vaikka kansalliset intressit olisivat olleetkin sitten erilaiset (Romania halusi mm. Bessarabian alueen takaisin, Suomi Karjalan ja "turva-alueen" Itä-Karjalasta, Saksa elintilaa idästä ja kukistetun kommunismin jne jne). Strategisesti ajatellen siis kaikilla oli loppuen lopuksi sama päämäärä, jonka toteutuminen mahdollistaisi sitten pienemmät varsinaiset tavoitteet. Tästä syystä näen täysin oikeutettuna sen näkemyksen, että kyseessä ei ollut Suomen kannalta erillissota (enkä missään nimessä näe tätä mitenkään häpeällisenä asiana).

Sodankäynnissä on harvoin kaikilla liittolaisilla täysin samat tavoitteet: esim Persianlahden vuoden '91 sodan liittoumasta USA pyrki turvaamaan öljynsaannin, Kuwait palauttamaan itsenäisyytensä, Saudi-Arabia pysäyttämään Irakin laajentumispolitiikan, Egypti lähentymään länsimaailmaa jne jne. Kaikilla siis oma kansallinen tavoite mutta yhteisenä ajatuksena kuitenkin Irakin lyöminen. Tuskin kukaan näistä valtioista koki käyvänsä kuitenkaan erillissotaa.

Ja vielä muiden mielipiteistä: niitä tulee kuunnella ja niiden tulee myös hetkauttaa. Tätähän se diplomatia ja demokratia on. Siksihän Halonenkin otti asian esille. Meidänkin kannattaisi ehkä välillä miettiä tarkemmin muiden maiden perusteluja mielipiteilleen kuin tyrkyttää itsepintaisesti omaa totuuttamme (joka monesti on luonnollisesti yksipuolista ja sinivalkoiseksi värjättyä)

Lue lisää

"Nuo mainitsemasi tavoitteet Suomella oli vasta sitten kun alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää sodan. Sotaan lähdettiin kuitenkin hakemaan hyvitystä talvisodasta ja ottamaan takaisin mitä meiltä vietiin (Suur-Suomi ajattelu oli tietenkin myös taustalla mutta nuo olivat ne oikeat ja kunnialliset pääsyyt)."

Kyllä se maamme tulevaisuuden kannalta tärkein oli kyllä etsiä turvaa NL:n uhalle, koska ilman apua olisi Suomi varmasti miehitetty, NL:han uhkaili ja painosti Suomea myös Talvisodan jälkeen. Maalla, joka itse lavastaa Suomen syylliseksi Talvisotaan ja hyökkää sitten itse, on varmasti täysi aikomus miehittää Suomi, eikä suurvalta perimmäisistä tavoittestaan luovu.

Ohjailihan NL Suomea sotien jälkeenkin tarkoituksena saada maahamme neuvostomyönteinen johto ja siten saada maatamme yhä lähemmäks NL:oa.

Kyllä mielestäni Suomi ja suomalaiset käytännössä ITSE tiesivät ja kokivat konkreettisesti totuuden monin verroin paremmin kuin jotkut Keski-Euroopan maat.

Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa.

asiasta... kirjoitti:

"Nuo mainitsemasi tavoitteet Suomella oli vasta sitten kun alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää sodan. Sotaan lähdettiin kuitenkin hakemaan hyvitystä talvisodasta ja ottamaan takaisin mitä meiltä vietiin (Suur-Suomi ajattelu oli tietenkin myös taustalla mutta nuo olivat ne oikeat ja kunnialliset pääsyyt)."

Kyllä se maamme tulevaisuuden kannalta tärkein oli kyllä etsiä turvaa NL:n uhalle, koska ilman apua olisi Suomi varmasti miehitetty, NL:han uhkaili ja painosti Suomea myös Talvisodan jälkeen. Maalla, joka itse lavastaa Suomen syylliseksi Talvisotaan ja hyökkää sitten itse, on varmasti täysi aikomus miehittää Suomi, eikä suurvalta perimmäisistä tavoittestaan luovu.

Ohjailihan NL Suomea sotien jälkeenkin tarkoituksena saada maahamme neuvostomyönteinen johto ja siten saada maatamme yhä lähemmäks NL:oa.

Kyllä mielestäni Suomi ja suomalaiset käytännössä ITSE tiesivät ja kokivat konkreettisesti totuuden monin verroin paremmin kuin jotkut Keski-Euroopan maat.

Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa.

Lue lisää

"Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa. "

Valloitushaaveet eli täälläkin vahvana jatkosodan alkaessa.

asiasta... kirjoitti:

"Nuo mainitsemasi tavoitteet Suomella oli vasta sitten kun alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää sodan. Sotaan lähdettiin kuitenkin hakemaan hyvitystä talvisodasta ja ottamaan takaisin mitä meiltä vietiin (Suur-Suomi ajattelu oli tietenkin myös taustalla mutta nuo olivat ne oikeat ja kunnialliset pääsyyt)."

Kyllä se maamme tulevaisuuden kannalta tärkein oli kyllä etsiä turvaa NL:n uhalle, koska ilman apua olisi Suomi varmasti miehitetty, NL:han uhkaili ja painosti Suomea myös Talvisodan jälkeen. Maalla, joka itse lavastaa Suomen syylliseksi Talvisotaan ja hyökkää sitten itse, on varmasti täysi aikomus miehittää Suomi, eikä suurvalta perimmäisistä tavoittestaan luovu.

Ohjailihan NL Suomea sotien jälkeenkin tarkoituksena saada maahamme neuvostomyönteinen johto ja siten saada maatamme yhä lähemmäks NL:oa.

Kyllä mielestäni Suomi ja suomalaiset käytännössä ITSE tiesivät ja kokivat konkreettisesti totuuden monin verroin paremmin kuin jotkut Keski-Euroopan maat.

Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa.

Lue lisää

"Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa."

Pahasti näyttää siltä, että useimmat suomalaiset ovat ainoita joille tuo maamme valloittajaksi mieltäminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka ulkomailla tiedetään Suomen syyt ja pyrkimykset erillissotaan uhmaamalla Saksan pyyntöjä Muurmanskin radan katkaisusta ja Leningradiin hyökkäämisestä, niin silti meidät luokitellaan valloitussotaan osallistuneeksi kansaksi (juuri Itä-Karjalan valloituksen ja Saksan kanssa liittoutumisen takia).

vm78 kirjoitti:

"Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa."

Pahasti näyttää siltä, että useimmat suomalaiset ovat ainoita joille tuo maamme valloittajaksi mieltäminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka ulkomailla tiedetään Suomen syyt ja pyrkimykset erillissotaan uhmaamalla Saksan pyyntöjä Muurmanskin radan katkaisusta ja Leningradiin hyökkäämisestä, niin silti meidät luokitellaan valloitussotaan osallistuneeksi kansaksi (juuri Itä-Karjalan valloituksen ja Saksan kanssa liittoutumisen takia).

Lue lisää

"Pahasti näyttää siltä, että useimmat suomalaiset ovat ainoita joille tuo maamme valloittajaksi mieltäminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka ulkomailla tiedetään Suomen syyt ja pyrkimykset erillissotaan uhmaamalla Saksan pyyntöjä Muurmanskin radan katkaisusta ja Leningradiin hyökkäämisestä, niin silti meidät luokitellaan valloitussotaan osallistuneeksi kansaksi (juuri Itä-Karjalan valloituksen ja Saksan kanssa liittoutumisen takia)."

Ei se ole sama, että osallistutaan olosuhteiden pakosta valloittussotaa käyvän Saksan aseveljeksi, kuin se , että ollaan itse valloittajia. Siinä on vissi ero.

Kyllä Euroopassa tajutaan, että pieni Suomi joutui kahden suurvallan puristukseen ja sen oli pakko valita puolensa ja ehtonsa. Suomesta ei saa valloittajamaata tekemälläkään.

........ kirjoitti:

"Suomea on aika vaikea mieltää samanlaiseksi "valloittajaksi" kuin NL ja Saksa. "

Valloitushaaveet eli täälläkin vahvana jatkosodan alkaessa.

Eivät eläneet vahvana. Vahvana eli usko selvityä kahden suurvallan välissä itsenäisenä valtiona. Turha yrittää demionisoida Suomea.

Jasss2 kirjoitti:

"Pahasti näyttää siltä, että useimmat suomalaiset ovat ainoita joille tuo maamme valloittajaksi mieltäminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka ulkomailla tiedetään Suomen syyt ja pyrkimykset erillissotaan uhmaamalla Saksan pyyntöjä Muurmanskin radan katkaisusta ja Leningradiin hyökkäämisestä, niin silti meidät luokitellaan valloitussotaan osallistuneeksi kansaksi (juuri Itä-Karjalan valloituksen ja Saksan kanssa liittoutumisen takia)."

Ei se ole sama, että osallistutaan olosuhteiden pakosta valloittussotaa käyvän Saksan aseveljeksi, kuin se , että ollaan itse valloittajia. Siinä on vissi ero.

Kyllä Euroopassa tajutaan, että pieni Suomi joutui kahden suurvallan puristukseen ja sen oli pakko valita puolensa ja ehtonsa. Suomesta ei saa valloittajamaata tekemälläkään.

Lue lisää

Suomi valmistautui liittämään miehittämänsä Itä-Karjalan pysyvästi maamme yhteyteen. Alueelle oli suunniteltu jo valmiiksi siviilihallinto 500000 asukkaan populaatiota varten, kansakouluissa aloitettiin lasten suomalaistaminen muuttamalla opetus suomalaisen koulujärjestelmän mukaiseksi, venäläisväestöä pakkosiirreltiin kokoamisleireihin, kaupunkien nimiä muutettiin suomalaisiksi (Petroskoi=Äänislinna) jne. Nämä asiat on käsitelty suomalaisissakin historiankirjoissa jo pitkän aikaa. Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä että Suomikin on miehittänyt osaa vieraasta valtiosta? Ja kaiken lisäksi aluetta johon sillä ei varsinaisesti ole minkäänlaista historiallista oikeutta (jotain kaukaisia heimosukujuuria ehkä mutta ei alueellista omistussuhdetta).

usko pois kirjoitti:

Suomi valmistautui liittämään miehittämänsä Itä-Karjalan pysyvästi maamme yhteyteen. Alueelle oli suunniteltu jo valmiiksi siviilihallinto 500000 asukkaan populaatiota varten, kansakouluissa aloitettiin lasten suomalaistaminen muuttamalla opetus suomalaisen koulujärjestelmän mukaiseksi, venäläisväestöä pakkosiirreltiin kokoamisleireihin, kaupunkien nimiä muutettiin suomalaisiksi (Petroskoi=Äänislinna) jne. Nämä asiat on käsitelty suomalaisissakin historiankirjoissa jo pitkän aikaa. Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä että Suomikin on miehittänyt osaa vieraasta valtiosta? Ja kaiken lisäksi aluetta johon sillä ei varsinaisesti ole minkäänlaista historiallista oikeutta (jotain kaukaisia heimosukujuuria ehkä mutta ei alueellista omistussuhdetta).

Lue lisää

Jos tarkkoja ollaan, NL miehitti ensin Itä-Karjalan ja sen karjalaisalueet ja pakkosiirsi sinne venäläisiä. Toki Suomessa suunniteltiin kaikenlaista, ja osaksi toteutettiinkin, mutta NL oli se, joka Pariisin rauhassa pysyvästi aina hajoamiseensa asti TOTEUTTI ja laillisti pienten kansojen miehityksen (Baltia) ja ulotti valtansa Itä-Eurooppaan ja samalla myös laillisti pakko-oikeudella itsenäisen Suomen alueiden miehityksen. Minä en kiellä Suomen tekemisiä, mutta:

Minusta on törkeää edes verrata Suomea ja N:liittoa ja Saksaa toisiinsa samanarvoisina kansojen tuhoajana ja pakkosiirtäjänä. Kaksi suurvaltaa suunnitteli jakavansa koko Euroopan valtapiireihinsä. Jos näkee Suomen samankaltaisena valloittajana, on jossain jotain mätää.

Jasss2 kirjoitti:

"Pahasti näyttää siltä, että useimmat suomalaiset ovat ainoita joille tuo maamme valloittajaksi mieltäminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka ulkomailla tiedetään Suomen syyt ja pyrkimykset erillissotaan uhmaamalla Saksan pyyntöjä Muurmanskin radan katkaisusta ja Leningradiin hyökkäämisestä, niin silti meidät luokitellaan valloitussotaan osallistuneeksi kansaksi (juuri Itä-Karjalan valloituksen ja Saksan kanssa liittoutumisen takia)."

Ei se ole sama, että osallistutaan olosuhteiden pakosta valloittussotaa käyvän Saksan aseveljeksi, kuin se , että ollaan itse valloittajia. Siinä on vissi ero.

Kyllä Euroopassa tajutaan, että pieni Suomi joutui kahden suurvallan puristukseen ja sen oli pakko valita puolensa ja ehtonsa. Suomesta ei saa valloittajamaata tekemälläkään.

Lue lisää

Uuteen sotaan joutuminen on perinteisesti mielellään nähty olosuhteiden pakosta johtuvana meikäläisissä historiantulkinnoissa, koska liitto natsien kanssa on koettu niin häpeällisenä. Totuus on kuitenkin se, että Barbarossa nähtiin Suomessakin lähinnä tervetulleena mahdollisuutena saada talvisodan menetykset takaisin ja mielellään korkojen kera. Talvisotaan jouduttiin ja jatkosotaan lähdettiin; tätä kuulee sanottavan aika usein. Saksa ei uhkaillut Suomea päästämään joukkoja Lappiin tai solmimaan liittosuhteita hyökkäystä varten ja sotatoimetkin Suomi aloitti ennen Neuvostoliittoa (ennaltaehkäisevä hyökkäys siis). NL tuskin olisi käynyt Suomen kimppuun jos maa olisi oikeasti ollut puolueeton Barbarossan alkaessa, koska venäläisten voimat oli täysin sidottu saksalaisten torjumiseen aina kesään -44 asti. Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin).

vm78 kirjoitti:

Uuteen sotaan joutuminen on perinteisesti mielellään nähty olosuhteiden pakosta johtuvana meikäläisissä historiantulkinnoissa, koska liitto natsien kanssa on koettu niin häpeällisenä. Totuus on kuitenkin se, että Barbarossa nähtiin Suomessakin lähinnä tervetulleena mahdollisuutena saada talvisodan menetykset takaisin ja mielellään korkojen kera. Talvisotaan jouduttiin ja jatkosotaan lähdettiin; tätä kuulee sanottavan aika usein. Saksa ei uhkaillut Suomea päästämään joukkoja Lappiin tai solmimaan liittosuhteita hyökkäystä varten ja sotatoimetkin Suomi aloitti ennen Neuvostoliittoa (ennaltaehkäisevä hyökkäys siis). NL tuskin olisi käynyt Suomen kimppuun jos maa olisi oikeasti ollut puolueeton Barbarossan alkaessa, koska venäläisten voimat oli täysin sidottu saksalaisten torjumiseen aina kesään -44 asti. Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin).

Lue lisää

"Totuus on kuitenkin se, että Barbarossa nähtiin Suomessakin lähinnä tervetulleena mahdollisuutena saada talvisodan menetykset takaisin ja mielellään korkojen kera. Talvisotaan jouduttiin ja jatkosotaan lähdettiin; tätä kuulee sanottavan aika usein."

Toki, nähtiin, mutta Jatkosotaan olisi jouduttu joka tapauksessa ilman Saksaa. N:liitto, jolla oli jo tukikohta Suomessa, ei olisi jättänyt Suomea rauhaan. Kaikki muistivat hyvin Mainilan laukaukset, jotka lavastettiin muka Suomen aiheuttamiksi, jaa siitä saatiin syy hyökätä, tavoitteena Suomen valtaus.

"Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin)."

Suomen valtausta suunniteltiin jo kauan ennen Talvisotaa (Juri Kiljin), N:liiton tavoite oli ottaa koko Itämeri haltuun. Talvisodan jälkeenkin N:liitto uhkaili ja painosti Suomea minin tavoin, ennekuin Suomi oli vielä Saksan kanssa aseveliliitossa. On naiivia kuvitella N:liitto vain oman alueensa pyytettömänä puolustajana.

Jeskis kirjoitti:

Eivät eläneet vahvana. Vahvana eli usko selvityä kahden suurvallan välissä itsenäisenä valtiona. Turha yrittää demionisoida Suomea.

"Eivät eläneet vahvana. Vahvana eli usko selvityä kahden suurvallan välissä itsenäisenä valtiona. Turha yrittää demionisoida Suomea. "

Jos täällä jopa presidentin käskystä alettiin suunnittelemaan miehitettävän Itä-Karjalan miehityshallintoa ja etnistä puhdistusta jo ennen sotaa niin siitä on korulauseet pelkästä itsenäisyyden säilyttämisestä kaukana.

suurvalta on suurvalta. kirjoitti:

"Totuus on kuitenkin se, että Barbarossa nähtiin Suomessakin lähinnä tervetulleena mahdollisuutena saada talvisodan menetykset takaisin ja mielellään korkojen kera. Talvisotaan jouduttiin ja jatkosotaan lähdettiin; tätä kuulee sanottavan aika usein."

Toki, nähtiin, mutta Jatkosotaan olisi jouduttu joka tapauksessa ilman Saksaa. N:liitto, jolla oli jo tukikohta Suomessa, ei olisi jättänyt Suomea rauhaan. Kaikki muistivat hyvin Mainilan laukaukset, jotka lavastettiin muka Suomen aiheuttamiksi, jaa siitä saatiin syy hyökätä, tavoitteena Suomen valtaus.

"Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin)."

Suomen valtausta suunniteltiin jo kauan ennen Talvisotaa (Juri Kiljin), N:liiton tavoite oli ottaa koko Itämeri haltuun. Talvisodan jälkeenkin N:liitto uhkaili ja painosti Suomea minin tavoin, ennekuin Suomi oli vielä Saksan kanssa aseveliliitossa. On naiivia kuvitella N:liitto vain oman alueensa pyytettömänä puolustajana.

Lue lisää

NL oli törkeä imperialistinen valtio joka kommunismin ilosanomaa jakamalla pyrki maailmanherruuteen. En todellakaan näe ko. valtiota minään viattomana alueidensa puolustajana.

Mutta on myös naiivia kuvitella, etteikö myös suomalaiset kykenisi haaveilemaan omasta "suurvallasta" kun siihen vain koittaa tilaisuus ja sopiva syy saadaan keksittyä (talvisodan hyvitykset, suoja-alue itään ja heimokansojen yhdistäminen Suomeen; paikallinen väestöhän ei suuremmin tähän lämmennyt). Ja tämähän sitten tapahtuikin jatkosodan aikana kun Itä-Karjalaa alettiin liittää maamme yhteyteen. Vikaa löytyy kaikista Barbarossan osapuolista, myös niistä kaikkein pienimmistä ja viattomimmista.

vm78 kirjoitti:

NL oli törkeä imperialistinen valtio joka kommunismin ilosanomaa jakamalla pyrki maailmanherruuteen. En todellakaan näe ko. valtiota minään viattomana alueidensa puolustajana.

Mutta on myös naiivia kuvitella, etteikö myös suomalaiset kykenisi haaveilemaan omasta "suurvallasta" kun siihen vain koittaa tilaisuus ja sopiva syy saadaan keksittyä (talvisodan hyvitykset, suoja-alue itään ja heimokansojen yhdistäminen Suomeen; paikallinen väestöhän ei suuremmin tähän lämmennyt). Ja tämähän sitten tapahtuikin jatkosodan aikana kun Itä-Karjalaa alettiin liittää maamme yhteyteen. Vikaa löytyy kaikista Barbarossan osapuolista, myös niistä kaikkein pienimmistä ja viattomimmista.

Lue lisää

"Vikaa löytyy kaikista Barbarossan osapuolista, myös niistä kaikkein pienimmistä ja viattomimmista."

Kyllä, mutta suhteellisuuden taju pitää säilyttää. Tuskinpa Suomi mihinkään Barbarossaan oli mennyt mukaan, ellei NL olisi Suomen alueelle hyökännyt 1939.

löytyy, mutta kirjoitti:

"Vikaa löytyy kaikista Barbarossan osapuolista, myös niistä kaikkein pienimmistä ja viattomimmista."

Kyllä, mutta suhteellisuuden taju pitää säilyttää. Tuskinpa Suomi mihinkään Barbarossaan oli mennyt mukaan, ellei NL olisi Suomen alueelle hyökännyt 1939.

Lue lisää

Mukaan kuitenkin mentiin ja kaiken lisäksi vieraita alueita valloittamaan. Siitä ei pääse yhtään mihinkään. Mutta ei sillä että siinä olisi jotain tuomittavaa: valloitussotiahan käydään aina silloin tällöin vaikka kenen toimesta joten ei yksi pieni rosvoretki Suomen mainetta pilaa. Eikä kukaan varmaan Suomea rinnasta natseihin/bolshevikkeihin, sen verran hirveitä tekoja noilla kahdella oli. Sen sijaan silmien ummistaminen isänmaan historian "synkiltä" hetkiltä ei auta ketään. Totuutta on pystyttävä katsomaan silmiin ja kyettävä myös kriittiseen ajatteluun tässä asiassa.

vm78 kirjoitti:

Mukaan kuitenkin mentiin ja kaiken lisäksi vieraita alueita valloittamaan. Siitä ei pääse yhtään mihinkään. Mutta ei sillä että siinä olisi jotain tuomittavaa: valloitussotiahan käydään aina silloin tällöin vaikka kenen toimesta joten ei yksi pieni rosvoretki Suomen mainetta pilaa. Eikä kukaan varmaan Suomea rinnasta natseihin/bolshevikkeihin, sen verran hirveitä tekoja noilla kahdella oli. Sen sijaan silmien ummistaminen isänmaan historian "synkiltä" hetkiltä ei auta ketään. Totuutta on pystyttävä katsomaan silmiin ja kyettävä myös kriittiseen ajatteluun tässä asiassa.

Lue lisää

"Totuutta on pystyttävä katsomaan silmiin ja kyettävä myös kriittiseen ajatteluun tässä asiassa. "

Ei minusta meillä ole jatkosodassa häpeämistä. Ne ratkaisut, mitä maan johto ja sotilaat tekivät, pelastivat Suomen. Virheitäkin tuli, mutta helppohan meidän on olla jälkiviisaita.

Vasta kun pystymme tunnustamaan häpeilemättä ne omat synkät hetket historiassamme pystymme osoittelemaan niitä muille heidän historiassaan.

Nimierkki kirjoitti:

"Totuutta on pystyttävä katsomaan silmiin ja kyettävä myös kriittiseen ajatteluun tässä asiassa. "

Ei minusta meillä ole jatkosodassa häpeämistä. Ne ratkaisut, mitä maan johto ja sotilaat tekivät, pelastivat Suomen. Virheitäkin tuli, mutta helppohan meidän on olla jälkiviisaita.

Vasta kun pystymme tunnustamaan häpeilemättä ne omat synkät hetket historiassamme pystymme osoittelemaan niitä muille heidän historiassaan.

Lue lisää

Ainoa vika tässä on vaan se, että Venäjä/N:liitto EI ole omaa menneisyyttään kriittisesti tarkastellut, pahoitellut tai pyytänyt ao. mailta anteeksi Stalinin agressioita: Voitonpäivän juhlissa kanniskeltiin vaan Stalinin kuvia ja haikailtiin neuvostoaikoja. Putinkin on itse tunnustautunut Stalinin ihailijaksi.

Venäjän ulkoministeri muisti kyllä taannoin sanoa kuinka Suomi oli hävinneen Saksan puolella ja oli osasyyllinen, mutta eipä sama herra maininut sanallakaan NL:n räikeää hyökkäyssotaa Suomea vastaan...

vm78 kirjoitti:

Uuteen sotaan joutuminen on perinteisesti mielellään nähty olosuhteiden pakosta johtuvana meikäläisissä historiantulkinnoissa, koska liitto natsien kanssa on koettu niin häpeällisenä. Totuus on kuitenkin se, että Barbarossa nähtiin Suomessakin lähinnä tervetulleena mahdollisuutena saada talvisodan menetykset takaisin ja mielellään korkojen kera. Talvisotaan jouduttiin ja jatkosotaan lähdettiin; tätä kuulee sanottavan aika usein. Saksa ei uhkaillut Suomea päästämään joukkoja Lappiin tai solmimaan liittosuhteita hyökkäystä varten ja sotatoimetkin Suomi aloitti ennen Neuvostoliittoa (ennaltaehkäisevä hyökkäys siis). NL tuskin olisi käynyt Suomen kimppuun jos maa olisi oikeasti ollut puolueeton Barbarossan alkaessa, koska venäläisten voimat oli täysin sidottu saksalaisten torjumiseen aina kesään -44 asti. Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin).

Lue lisää

"NL tuskin olisi käynyt Suomen kimppuun jos maa olisi oikeasti ollut puolueeton Barbarossan alkaessa, koska venäläisten voimat oli täysin sidottu saksalaisten torjumiseen aina kesään -44 asti. Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin)."

Koko Välirauhan ajan 1940 Neuvostoliitto painosyti ja uhkaili Suomea ja intoutui jopa täysin rauhan aikana ampumaan suomalaisen reittimatkustajakone Kalevan mereen 14.6.1940 Tallinnan edustallla.

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

TiltuValehteleeAINA kirjoitti:

"NL tuskin olisi käynyt Suomen kimppuun jos maa olisi oikeasti ollut puolueeton Barbarossan alkaessa, koska venäläisten voimat oli täysin sidottu saksalaisten torjumiseen aina kesään -44 asti. Uhka siltä suunnalta oli siis olemassa mutta ei niin suurena kuin usein on annettu ymmärtää, ja osaltaan se vähäisempikin uhka on tietysti seurausta Suomen lähentymisestä Saksan kanssa. NL siis huomasi profetiansa Leningradin turvallisuudesta olevan äkkiä uhkaavaa todellisuutta (itseaiheutettua tosin)."

Koko Välirauhan ajan 1940 Neuvostoliitto painosyti ja uhkaili Suomea ja intoutui jopa täysin rauhan aikana ampumaan suomalaisen reittimatkustajakone Kalevan mereen 14.6.1940 Tallinnan edustallla.

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

Lue lisää

Mitä merkitystä tuolla joka paikkaan pastaamallasi löpinällä oikein on? NL:lla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta hyökätä Suomeen, vaikka Hitler olisikin antanut luvan. Toiseen talvisotaan NL ei olisi ryhtynyt ja kesäksi 1941 oli jo tuolloin tiedossa (ei tosin neukkujen tiedossa) muuta ohjelmaa.

Krosbyt ja muut ovat esittäneet aivan oikean kysymyksen: pettivätkö suomalaisten hermot turhaan kieltämättä uhkaavan ja kovan painostuksen alla? En voi millään uskoa, että Saksan Norjan Armeija olisi lähtenyt hyökkäämään Lapin läpi Neuvostoliittoon sakemannien nähtyä kuinka suomalaiset taistelivat talvisodassa. Puhumattakaan, että he olisivat ryhtyneet valtaamaan Suomea. He ymmärsivät, että Suomi tulisi olemaan vastustajana aivan jotain muuta kuin Norja, jossa asevelvollisten koulutusaikakin oli reippaasti lyhyempi kuin Suomessa. Saksalaisilla oli muutenkin aivan tarpeeksi ylimääräistä tekemistä Balkanilla niin, että Barbarossan aloittaminen viivästyi, ehkä kohtalokkaasti.

Suomen huoltotilanne olisi tosin ollut perin hankala. Saksa olisi katkaissut yhteydet Petsamosta ja kenties jopa vallannut sen. Olisimme jääneet Ruotsin varaan ja sekin sentään hoiti yhteytensä Petsamon kautta talvi- ja jatkosodan välisenä aikana. Niukkaa ja tiukkaa olisi ollut, mutta ruoka olisi luultavasti riittänyt paremmin. Talvi 1941-42 olisi ollut hyvin hankala sittenkin, mutta sen jälkeen tuotanto olisi aivan varmasti ollut suurempi kuin se oli sodan oloissa. Olisiko se sitten riittänyt, kuka tietää, sodan jälkeenkin meni jonkin aikaa ennen kuin omavaraisuus saavutettiin.

Koska suomalaiset kiinnittivät näköhavainnoissaan huomiota saksalaiskoneiden "jakopyrstöön", kyseessä ei ollut Ju88 vaan Messerschmitt bf110 kaksimoottorinen pitkän matkan saattohävittäjä.
Junkersissa oli "normaali" perä. Joten mukana oli myös saattohavittäjiä.

Jokipiin kirjassa (sivu 585) on maininta ilmataistelusta n-liiton koneiden ja Me 110 hävittäjien kesken leningradin kaupungin lähistöllä 22.06.41. klo 03.20.

Linkit koneisiin :
http://www.geocities.com/pentagon/2833/luftwaffe/bomber/ju88/ju88.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ju_88
http://www.aviation-history.com/messerschmitt/bf110.html

Jatkosodan suhteen Suomen rintamalla varsinaiset sotatoimet aloitti ensinnä Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä aamusta 22.6.1941 ja kohdistamalla tykkitulta Suomen alueelle! Vasta kaksi päivää tämän jälkeen Suomi katsoi olevansa sodassa!

Toki saksalaiset käyttivät Suomen lentokenttiä /Suomi ei osallistunut pommituksiin!), mutta kaipa se oli ok, kun kerran Neuvostoliitto itse käytti Talvisodassa Virolta tukikohdiksi saamiaan lentokenttiä Suomen pommituksiin vaikka se oli nimenomaan tukikohtasopimuksissa kielletty!