Vapaa kuvaus

Aloituksia

588

Kommenttia

837

  1. Samaa mieltä.

    Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen oli mukana 14.10.2011 sekä Pressiklubissa että Korkojen kera -ohjelmassa. Väyrynen esiintyi molemmissa ohjelmissa todella hyvin ja varmaankin monien ihmisten kohdalla ennakkoluuloja riisuvasti.

    Väyrysen olemuksen presidentillinen arvokkuuspuoli oli hyvässä tasapainossa huumorin ja rennon lupsakkuuden kanssa.

    Minusta on myös tärkeää, että Väyrysestä välittyi rauhallisuus ja itsehillintä tilanteissa, kun hänelle tehtiin provosoivia kysymyksiä. Tämä on erittäin tärkeää. Ihmiset luottavat enemmän henkilöön, jolla on paineensietokykyä, kuin ihmiseen, joka hermostuu, menettää malttiaan ja korottaa ääntään.

    Suomi saa Paavo Väyrysestä hyvän presidentin.
  2. Aliinamariina

    Väyrysen päivärahat eivät olleet perusteettomat, vaan perustuivat silloin voimassa olleeseen lakiin, että päivärahoja voi maksaa henkikirjoituspaikan mukaan, jos asuu tilapäisesti muualla esim. eduskunnan tai valtioneuvoston työn takia.

    Väite, että Väyrynen olisi käyttänyt väärin hyväksi päivärahoja Keminmaalla olevaan jalasmökkiinsä vedoten, vaikka hän asui perheineen Helsingissä, on siis väärä.

    Tuolloin kansanedustajat saivat päivärahansa eduskunnan ja vaalipiirin välisestä etäisyydestä ja kahden asunnon ylläpidosta. Väyrysen lisäksi useat muutkin kansanedustajat käyttivät tätä etua, mutta hän nousi asian symboliksi. Aiempi oikeuskansleri Risto Leskinen, eduskunnan virkamiehet ja kansliatoimikunta katsoivat menettelyn lailliseksi. Vastaavasti uusi oikeuskansleri Kai Korte puuttui asiaan ja lopulta Korkein hallinto-oikeus tulkitsi väestökirjalain vastaisesti Väyrysen vakituiseksi asuinpaikaksi Helsingin - ilmeisesti syntyneen poliittisen paineen alaisena.

    Seuraavassa eduskunnassa vanhentunut päivärahajärjestelmä uudistettiin kulukorvausjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän puitteissa Väyryselläkin oli kiistaton oikeus Lapin edustajille kuuluvaan kulukorvaukseen.

    Suomen Kuvalehti sai vinkin jalasmökkijuttuun lappilaiselta Keskustapuolueen kansanedustajalta eli kyseessä saattoi olla puolueen kilpailevan jäsenen kampitusyritys.

    Väyrynen toimi aikansa lakien mukaisesti, kuten monet muutkin kansanedustajat, mutta vain Väyrystä on asiasta moitittu - väärin perustein. Ei ollut Väyrysen vika, jos laki oli huono.
  3. Väyrynen ei kuvitellut olevansa kirjoilla Keminmaalla, vaan hän oli kirjoilla Keminmaalla.

    Syksyllä 1982 syntyi kohu kansanedustajien päivärahoista. Tuolloin voimassa ollut vanhentunut päivärahajärjestelmä perustui kansanedustajien viralliseen kotipaikkaan eli henkikirjoituspaikkakuntaan. Väestökirjalaissa puolestaan oli määräys (10 §), jonka mukaan henkilön kotipaikka ei muutu, jos hän oleskelee tilapäisesti toisella paikkakunnalla opiskelun, sairauden tahi valtioneuvoston tai eduskunnan jäsenyyden vuoksi. Väyrynen oli oleskellut tilapäisesti Helsingissä ensin opiskelun vuoksi vuoden 1970 alkuun saakka ja siitä lähtien kansanedustajana ja ministerinä.

    Vuoden 1982 suurin poliittinen selkkaus oli ns. jalasmökkijupakka. Väyrynen asui perheineen Helsingissä, mutta heillä oli vaatimaton asunto myös Keminmaalla. Tuolloin kansanedustajat saivat päivärahansa eduskunnan ja vaalipiirin välisestä etäisyydestä ja kahden asunnon ylläpidosta. Väyrysen lisäksi useat muutkin kansanedustajat käyttivät tätä etua, mutta hän nousi asian symboliksi. Aiempi oikeuskansleri Risto Leskinen, eduskunnan virkamiehet ja kansliatoimikunta katsoivat menettelyn lailliseksi. Vastaavasti uusi oikeuskansleri Kai Korte puuttui asiaan ja lopulta Korkein hallinto-oikeus tulkitsi väestökirjalain vastaisesti Väyrysen vakituiseksi asuinpaikaksi Helsingin - ilmeisesti syntyneen poliittisen paineen alaisena.

    Kohu alkoi, kun julkisuudessa kerrottiin Väyrysen asuvan Keminmaalla vain tilapäiskäyttöön tarkoitetussa asunnossa, joka oli perustettu "jalasten" päälle. Kohun jälkeen aikaisemmin omaksuttua väestökirjalain tulkintaa muutettiin siten, että kansanedustajien asuinpaikka alettiin määritellä asunto-olojen perusteella, jolloin Väyrysen ohella usea muukin kansanedustaja menetti päivärahansa.

    Seuraavassa eduskunnassa vanhentunut päivärahajärjestelmä uudistettiin kulukorvausjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän puitteissa Väyryselläkin oli kiistaton oikeus Lapin edustajille kuuluvaan kulukorvaukseen.

    Suomen Kuvalehti sai vinkin jalasmökkijuttuun lappilaiselta Keskustapuolueen kansanedustajalta eli kyseessä saattoi olla puolueen kilpailevan jäsenen kampitusyritys.

    Väyrynen toimi aikansa lakien mukaisesti, kuten monet muutkin kansanedustajat, mutta vain Väyrystä on asiasta moitittu - väärin perustein. Ei ollut Väyrysen vika, jos laki oli huono.
  4. Kannatan Paavo Väyrysen valintaa Suomen tasavallan presidentiksi. Väyrynen on kokenut, pätevä, itsenäinen, voimakastahtoinen, EU-kriittinen, NATO-vastainen ja kansallismielinen poliitikko, jonka aika on nyt.