v.aari

Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Nähtävästi adventistipastorien joukossa on niitä, jotka eivät hyväksy muiden uskonsuuntien kokouksissa käymistä. Missään tapauksessa kuitenkaan kaikki eivät suhtaudu sillä tavalla eikä tietääkseni ole kirkon johdolta annettu sellaista ohjeistusta, että tämmöistä pitäisi tarkkailla ja nuhdella.
  2. En ihmettele, että niin moni luulee Ignatioksen kirjottaneen "Herran päivästä", kun sananmukaista käännöstä on suorastaan vaikea löytää mistään. Jos sitä ei erityisesti osaa kaivata, tavanomainen luottamus laajaan yksimielisyyteen johtaa uskomaan kyseiseen käännökseen.

    Nyt kun valotit asiaa, se "päivä" tuntuukin erittäin päälleliimatulta ja kontekstiin sopimattomalta.
  3. tarkkanaonoltava kirjoitti: «Kaikki minkä Vanha Testamentti kieltää, on kiellettyä.

    Kaikki mitä Vanha Testamentti määrää, on toteltava ja tehtävä.»

    Höpö höpö.

    https://www.adventist.fi/oppi-jumala
    https://kirjasto.adventist.fi/28-opinkohtaa
  4. Exap: «Tuo Ilm 1:10 viittaus ei missään tapauksessa vihjaa tulevaisuuden päivään; se nyt on yksinkertaisesti laskettava pois mahdollisista tulkinnoista.»

    Tämä näyttää kovasti ilman perustelua annetulta kategoriselta väitteeltä. Asiat eivät muutu todeksi sillä, että ne sanotaan jyrkkään ja ehdottomaan sävyyn.
  5. Tämä etymologioihin ja perinteisiin perustuva kehitelmä on ihan hauska, mutta melko hatara.
  6. Liberaaliteologien liberaalius on vain sitä, että kyseenalaistetaan perinteisesti totena pidettyjä, mutta huonosti perusteltuja uskomuksia.

    Sellaisen liberaaliuden ainakin minä näen hyvin terveenä ilmiönä. Ainakin voidaan keskustella asioista, vaikka sitten lopputuloksena palattaisiinkin perinteiseen käsitykseen.
  7. Jotkut muistavat anestesiasta unia. Joissakin tapauksissa potilaalla on muistikuvia anestesian ajalta ihan todellisistakin tapahtumista. Mutta nämä ovat poikkeustapauksia. Useimmiten muistikuvia ei ole.

    Jos tietoisuus on täydessä toiminnassa anestesian aikana, ainakaan siltä ajalta ei välity muistikuvia. Voidaanko tuollaisesta tietoisuuden tilasta edes silloin sanoa, että se kuuluu samalle henkilölle kuin hereillä oleva potilas.

    Monissa uskonnoissa ajatellaan, että ihmisen sielu, mikä se sitten tarkkaan ottaen lieneekään, syntyy yhä uudelleen. Pääsääntöisesti ihmisillä ei kuitenkaan ole mitään muistikuvia aiemmasta elämästä. Niitä, jotka sellaisista kertovat, pidän lähtökohtaisesti hyvin epäluotettavina todistajina. Paljastettuja huijauksiakin on aika paljon.

    Jos tuon sielun mukana ei tule muistoja, onko oikeastaan kyse samasta henkilöstä ja tietoisuudesta?

    Tämä taitaa kuulua niihin aiheisiin, joissa voi edetä paremmin kysymyksillä kuin väitteillä.
  8. Tietääkseni adventtiseurakunnan ohjeistuksissa tai opinkohdissa ei mitenkään rajoiteta muiden uskonnollisten suuntien kokouksissa käymistä. Vaikka minun tietoni ovat toisinaan vanhentuneita, tässä olen aika varma, koska kehitys on mennyt vähän kaikessa sallivampaan suutaan.

    Outo ajatus tuo sunnuntaina kirkkoon menemisen kielto.
  9. Kiitos kaikille avauksen aihetta valottaneille keskustelijoille. Tämä on ihan hauskaa.

    Minulla ei ole sellaista motiivia tässä keskustelussa, että haluaisin todistaa joko lauantain tai sunnuntain oikeaksi kristityn lepopäiväksi. Olen sen suhteen täysin neutraali tarkkailija. Pidän sitä etuna, että minulla ei ole oman uskontunnustuksen tuomaa ennakkoasennetta.

    Siinä merkityksessä kuin minulla on Jumala, jota jotkut lukijoista sanoisivat ateismiksi, myös Jumalalle on herttaisen yhdentekevää, minä päivänä ja minkälaisin palvelusmenoin hartautta harjoitetaan. Lepo ja hiljentyminen ovat kuitenkin tarpeen aina välillä.

    Näistä jutuista voi siis olla kiinnostunut muutenkin kuin "oikean uskon" etsimiseksi.
  10. Johanneksen ilmestyksen kaltaiset apokalyptiset näyt ovat sen verran harvinaisia, että ei oikein voi vedota siihen, minkälaisia ne "yleensä" ovat.

    En katso toteen näytetyksi sitä, että "Herran päivä" tarkoittaisi tuossa sitä päivää, jolloin näky nähtiin.

    Se, että kirjoittaja Johannes olisi sama kuin apostoli Johannes ja evankelista Johannes, ei ole lainkaan kiistatonta. Sille, että kyseessä on jopa kolme eri henkilöä, on vahvat tekstin tyylin ja sisällön analyysiin pohjautuvat perusteet.
  11. "Leivän murtaminen" tuntuu kummallisen varovaiselta kiertoilmaisulta, jos tarkoitettiin viikottaista pyhitettyä päivää ja siihen liittyvää muistoateriaa.

    Minä näen siinä mahdollisuuden siihen, että tuolla porukalla oli tapana useinkin kokoontua yhteiselle aterialle.

    Se, että sunnuntaista on tullut viikottainen pyhäpäivä, on tietenkin kiistatonta.

    Milloin, minkälaisen ja kuinka pitkäaikaisen prosessin tuloksena on päädytty nykyisen kaltaiseen sunnuntaijumalanpalvelukseen, se on varmaankin paljolti hämärän peitossa.

    100-luvun kirkkoisien kirjoitukset ovat ihan mielenkiintoisia siinä asiassa.
  12. pyhpyh,

    Me taas keskustelemme rauhallisesti asiasta ja jätämme riehumisen teille nassesedille, vaikka uhkaisit elävältä nylkeä ja paistaa kiehuvassa tervassa ja pilkkoa kirveellä lopuksi kammottavia kirouksia huutaen.

    Pitäähän sinun joskus päästä myös lukijana nauttimaan oman tyylisi mukaisista kukkasista.
  13. Kiitos, Kai, näistä. Varsinkin tuon määräävän artikkelin merkitys vaikuttaa hyvin ilmeiseltä ja se oli minulle uusi oivallus. Kyseessä on selvästi tietty ainutkertainen päivä tai "päivä" eikä viikoittain toistuva.
  14. Kun muualla Raamatussa puhutaan suuresta ja peljättävästä "Herran päivästä", sillä tarkoitetaan niin isoa asiaa, että tapahtumien ei varmaankaan tarvitse mahtua yhden vuorokauden sisälle. Ja pidempikin tapahtumasarja joka tapauksessa alkaa jonakin tiettynä päivänä.

    Sitä, kuinka todennäköistä on, että näky nähtiin yhtenä vaiko useampana päivänä, me emme oikein pysty millään keinolla arvioimaan.

    Olen ymmärtänyt, että kirjassa käytetty kieli ja tyyli viittaavat suhteellisen oppimattomaan kirjoittajaan. (Voisiko joku vahvistaa tai kumota tämän?) Silloin ainakin kirjoittamiseen hyvin luultavasti on tarvittu useampia päiviä.
  15. Tuo sama rahankerääjä on liikkunut niin monella keskustelupalstalla, että ei ole mitään perustetta uskoa hänen olevan nimenomaan adventisti.

    Sitä pidän hyvin todennäköisenä, että kyseessä on ihminen.
  16. Se, mitä fysiikassa tarkoitetaan energialla, on sinänsä persoonatonta.

    Energiaa tarvitaan kyllä aina informaation kantamiseen.

    Jos ajattelemme, että ihmisen syvin minuus on informaatiota, vähän niinkuin Alex kirjoitteli "muistitikusta" ja Jumalan muistista, se on periaatteessa mahdollista kopioida täydellisesti niin, että mistään ei voi sanoa, mikä on alkuperäinen. Jos toiselle puolen maailmaa luotaisiin sinun informaatiosi mukainen ihminen, olisitko silloin siellä, täällä vai molemmissa paikoissa?

    Luultavasti ihmisen minuuskokemuksessa on myös harhaisuutta, mutta jotakin hyvin syvällistä siinä on, mikä on edelleen tieteelle täysi mysteeri. Olemisen kokemuksen tutkiminen sisältäpäin on niinsanotusti subjektiivista ja luonnontieteissä on tapana rajata sellaiset asiat tutkimusalueen ulkopuolelle.

    Minusta niin energian kuin informaation käsitteet ovat puutteellisia kuvaamaan tätä eksistenssin riemua ja tuskaa. Tässä on sauma myyttisille ja mystisille lähestymistavoille, jos vain kelpaa.
  17. Voi hyvä tavaton, Alex!

    Tässä jutussa ei ole päätä eikä häntää. Sen yhteys avaukseen on kovin vähäinen ja toisekseen kuvittelet minun mielipiteekseni jotakin, mitä en ajattele.

    Yritin tehdä avauksen, jossa on selvästi määritelty täsmällinen aihe. Toivon viestejä siitä aiheesta eikä muista aiheista. Oliko aiheen rajaukseni liian epäselvä vai haluatko tahallasi sotkea keskustelua?

    Sanot olevasi eri mieltä kanssani. Minä esitin ehdotuksen, että luovumme Ilm 1:10 käyttämisestä perusteluna sille, mikä viikonpäivä on oikea lepopäivä kristitylle.

    Oletko itse siis sitä mieltä, että tuota tekstiä tulisi käyttää perusteluna mainitulle asialle? Mitä viikonpäivää se mielestäsi puoltaa lepopäiväksi?

    Vaikka Raamattu olisi kuinka yksi kokonaisuus, kaikki jakeet eivät kerro kaikista asioista, vai kertovatko?

    Ja ei sitten sitä ikuista piinaa tämän vastaukseen, jookos.
  18. Ehkä pitäisi löytää Ilmestyskirjassa käytetyn kreikan kielen asiantuntija kommentoimaan.

    Minusta näyttää kyllä siltä, että Ilm 1:10 menneen ajan muoto kohdistuu vain näyn näkemiseen eikä lainkaan välttämättä siihen, että "Herran päivä" olisi menneisyydessä, vaan sen voi hyvin ymmärtää olevan osa näyn sisältöä.
  19. Näen Ilmestyskirjan sisällön sikäli eri tavalla, että näyt ja kirjeet voi sijoittaa kaikkinensa tulevaan suureen "Herran päivään". Joka tapauksessa kyse on vahvasti vertauskuvallisista esityksistä ja siksi tästä ei ole tarpeenkaan päästä yksimielisyyteen.

    Sitä en vieläkään hahmota, miten lauseesta "Minä olin hengessä Herran päivänä" voidaan päätellä sen tarkoittavan yhtä seitsemästä viikonpäivästä, sen paremmin lauantaita kuin sunnuntaitakaan.

    Mitä tulee Uuden testamentin vertailupohjaan, sitä ei tuon "Herran päivän" osalta ole muuta kuin nuo mainitsemani eskatologiset tekstit. Missään ei ole kerrottu, että "Herran päivä" tarkoittaisi sunnuntaita.

    Apt 20:7 mainitaan se kokoontuminen leipää murtamaan, mutta siinäkään ei ole mitään "Herran päivää". Ja syöminen on useimmilla tapana ihan joka päivä.
  20. Ilmaisut vaihtelevat näissä.

    Muoto "κυριακη ημερα" esiintyy koko Raamatussa vain tässä yhdessä paikassa. Miten siitä voisi jotenkin päätellä, että se viittaa jotenkin eri asiaan kuin muut "Herran päivät", joissa on "ημεραν κυριου" tai "ημερα του κυριου"?

    Jos se, että Herralla tarkoitetaan Jeesusta, viittaa mielestäsi sunnuntaihin, miten tulkitset paikan 2 Tess 2:2 "ημερα του χριστου" (imera tou Khristou)?

    Suomennos koko lauseelle menee näin: "Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä."

    Minusta se ei tarkoita sunnuntaita.
    21. 182 / 267
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt