Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Pelkästään oikeauskoisten foorumi – mikäpä ettei.

    Olisi hyvä, että keskustelualustassa olisi mahdollista klikata palautetta vaikkapa näistä vaihtoehdoista:

    1) Amen
    2) Täysin samaa mieltä
    3) Viisaasti kirjoitettu
    4) Hurraa

    Sen lisäksi tietenkin pitäisi olla mahdollisuus ylistää toisia kirjoittajia myös henkilöinä.

    Oi mikä sopu ja kodikkuus henkisikään tuossa syvällisessä keskustelussa.

    Tästä muistuu mieleen tarina, jonka Onni Määttänen kertoi joskus kirkkohistorian tunnilla. Joku kirkkohistorian merkkihenkilö, jonka nimeä en enää muista, yritti etsiä täydellistä seurakuntaa. Hänen etsintänsä jatkui, kunnes hän tapasi todella viisaan vanhan munkin, joka antoi tämän palautteen: "Jatka toki etsimistäsi. Siltä varalta, että löydät täydellisen seurakunnan, annan sinulle hyvän neuvon. Älä liity siihen. Sinä pilaisit sen."
  2. Täällä on toistuvasti näkynyt väite, että tietyt keskustelijat vihaavat adventisteja.

    Olen nähnyt, joskin hyvin harvakseltaan, vihan ilmauksia adventistipastoreita kohtaan. Mutta vihaa adventisteja kohtaan yleisemmin en ole havainnut. Pyhypyhp... jne on ihan oma tarinansa. Hän vaikuttaa aika tuomitsevalta ja vihaiselta ei-adventisteja kohtaan, mutta uskon takana olevan lähinnä turhautumista ja voimattomuuden tunnetta.

    Se, että ei usko adventistien opetuksen mukaan tai edes se, että ei usko ollenkaan kristinuskossa tavallisesti tarkoitettuun persoonalliseen Jumalaan, ei suinkaan merkitse vihaa ketään ihmistä kohtaan.

    Kärkevä tai rumakaan tyyli näiden mielipiteiden ilmaisussa ei kerro vihasta toisia ihmisiä kohtaan.

    Olen harrastanut nettikeskustelua lähes yhtä kauan kuin sellaista on ollut Suomessa tarjolla eli vuodesta 1982, ensin vain yhden keskuskoneen käyttäjien kesken, mutta jo muutaman vuoden päästä hiukan laajemmin.

    Yksi siinä oppimani asia on, että ihmisellä on tekstivälitteisessä keskustelussa taipumus arvioida toinen keskustelija tunnetilaltaan todellisuutta kielteisemmäksi. Toiset nähdään helposti vihaisina, loukkaantuneina ja katkerina, vaikka tarkemmin katsoen tekstin sisältö ei siihen annakaan aihetta.

    Olen osallistunut myös pariin keskusteluyhteisöön, joilla on ollut tapana järjestää tapaamisia kasvokkain. Kun istuu saman pöydän ääressä, nuo kiivaan katkerilta vaikuttaneet ihmiset muuttuvatkin lempeiksi, hyväntahtoisiksi ja huumorintajuisiksi.

    Uskon vakaasti, että tämänkin palstan vakituiset kirjoittajat muodostaisivat samassa huoneessa varsin ystävällisesti käyttäytyvän keskusteluporukan.
  3. Kun kurkkaa sisälle kirkkoon ja moskeijaan aktiivisimman käytön aikaan, tilanne hahmottuu paremmin.

    http://www.hs.fi/karlsson/s1305996717481
  4. Koko metodi on pielessä, kun kirja kohotetaan totuudeksi yli kaiken muun – jopa havaitun todellisuuden. Kirjat ovat kirjoja ja totuus on tuossa ihan nenämme edessä omana itsenään.

    Adventistien omaperäiset hyvin kummalliset Raamatun tulkinnat auttoivat toki eteenpäin tuon asian oivaltamisessa. Siinä mielessä oppirakennelmien sekopäisyys oli oikein hyödyllinen asia.

    Jos Raamatusta ilosanoman onnistuu löytämään, se on aivan sama ilosanoma kuin kaikkien juuriltaan terveiden uskontojen ilosanoma. Hyvin, hyvin paljon pitää nakata menemään ihan vain joutavana nationalistisena sankarieeposkirjallisuutena.

    Arvokas ydin löytyy ehkä parhaiten karsimalla pois kaiken sen, mistä eri uskonnot ovat eri mieltä. Voi olla, että ensi näkemältä ei jää jäljelle yhtään mitään. Kirjaimellisesti tulkiten niin tosiaan tapahtuu. Jotta löytyisi yhteinen sanoma, pitää mennä myyttisen ja metaforisen tulkinnan kautta paljon syvemmälle.

    Ja sitten usko: Ainoa usko, jolla on jokin edes potentiaalisesti myönteinen merkitys, on sellaista luottamista jonkun opastajan ohjeeseen, että se vaikuttaa käytännön elämässä. Ja aina on se mahdollisuus, että luotettu opastaja onkin silkka harhaanjohtaja. Vastuu on viime kädessä aina itsellä.

    Pelkkä uskominen jonkin tarinan todenperäisyyteen on aivan tyhjää hengellisesti, jos nyt sellaista sanaa halutaan käyttää. Ehkä ei pitäisi, koska silloin ymmärrettävyys romahtaa laakista. En nyt keksi parempaakaan tilalle. Olkoon siis hengellinen tällä kertaa.