v.aari

v.aari profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 15v sitten
96 aloitusta · 5326 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kun Abraham sanoi Saaraa sisarekseen, hän ei tarinan mukaan erityisemmin valehdellut, koska heillä oli yhteinen isä.

Nykyään tuollaista sukulaisuussuhdetta pidettäisiin avioesteenä ja Abrahamin ja Saaran liittoa sukurutsaisena.
Tässä on totuus kirjoitti: «Missään Raamatussa ei anneta edes pienintä vihjettä, että ehkäisy olisi sallittua.»

Raamatussa ei sanota ehkäisyn hyväksyttävyydestä oikeastaan yhtään mitään. On kovin outo väite, että Raamattu olisi ehkäisyä vastaan.

Onko siis kaikki se, mitä Raamatussa ei ole erikseen sallittu, kiellettyä, helvetin tulijärveen jontava synti ja pilkka Jumalaa vastaan.

Onko Raamatussa sallittu keskustelu suomi24-palstalla?

Jos ehkäisy kielletään sillä perusteella, että siinä estetään mahdollista elämää syntymästä, eikö silloin olisi eettisesti velvoittavaa tehdä lapsia joka ainoa kerta, kun panettaa?
Huomattakoon, että tuon mallirukouksen lopusta on uusimmassa suomennoksessa pudotettu ilmeisen jälkikäteen lisätty loppukaneetti pois. Siellä on vain alaviitteenä tämä huomautus:

«Myöhäisissä käsikirjoituksissa on lisäksi sanat: "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen."»
ilmi-antajalle:

Onanin kertomuksessa, johon viittaat, olennaista ei ollut ehkäisyn harjoittaminen sinänsä, vaan haluttomuus siittää kuolleelle veljelle perillistä.

Israelin laissa oli säädös lankousavioliitosta (5 Moos 25:5–10). Jos mies kuolee ilman perillistä, joka tässä tarkoittaa nimenomaan poikaa ja hänellä on veli, veljen velvollisuutena on ottaa leski vaimokseen (joita siis voi olla useita) hedelmöittää ja sillä tavoin tuottaa vainajalle perillinen.

Tästä kieltäytymistä pidettiin törkeänä itsekkyytenä.

Huomattakoon, että tyttäriä ei pidetty perillisinä eikä muutenkaan pahemmin noteerattu. Väestönlaskennassakin (jota Jumala muuten piti suurena epäuskon syntinä) laskettiin vain sotakuntoiset miehet.
eksytystä ja valhe kirjoitti: «"Hotelli" viittaa it- terminologiaan.

Ei pidä paikkaansa!»

Informaatiotekniikan alalla hotellilla tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa serveripalveluja. Nykyään kysymys on hyvin usein nimenomaan www-sivustojen pyörittämisestä, mutta myös yritysten sisäiset tietojärjestelmät toimivat usein "hotelleissa". Hotellit voivat tarjota paremman tiedon säilymisen turvan kuin mihin yksityisillä ja monilla yrityksillä on mahdollisuutta.

En tiedä, onko Jarilla tuollaista hotellia. Samantekevää.

On hyvin lapsellista urputtaa nimimerkissä esiintyvästä sanasta. Se ei kuitenkaan ole kirosana tai muulla tavoin ketään loukkaava.
sana mies opasti, miten Jumalaa lähestytään.

Voi, tuon kaiken olen kokeillut jo kauan sitten. En ole ihan poikanen enää.

Raamattu ei muutu todemmaksi eikä Jeesus merkitsevämmäksi noilla keinoin. Jonkin aikaa voi huijata itseään, että muka uskoo jotakin, mitä oikeasti ei usko. Uskominen on mieleltään terveelle mahdotonta, jos selvä havainto ja järki osoittavat, että uskottavaksi tarjottu asia ei luultavasti pidä paikkaansa.

Sen sijaan minulla on oma tapani ymmärtää Jumala, jota palvelen ja joskus tavallaan lähestynkin. Siinä ei ole mitään osaa millään kirjoituksilla tai uskomisilla. Tarkoitan sitä todellisuutta, joka paljastuu esiin rauhoittamalla mielen hälinän pois.

Sitä sanotaan mystiseksi kokemukseksi ja siitä on kokemuskuvauksia kaikissa kulttuureissa läpi historian. Jotkut kuvaavat sulautumista ja minuuden katoamista korkeampaan. Toiset kertovat ymmärryksen ylittävän voiman kohtaamisesta "kasvoista kasvoihin". Näitä on pyritty luokittelemaan ja nimeämään, mutta luulen, että kyseessä on olennaisesti sama asia. Norsu vaikuttaa sokealle erilaiselta riippuen siitä, mistä päin sitä tunnustelee, mutta norsu se on kuitenkin.

Mystisen kokemuksen olemukseen kuuluu voimakas kokemus siitä, että sitä ei ole mahdollista kunnolla kuvata sanoilla. Se on voimakas ja henkilökohtainen, yksityinen asia.

Jotkut ovat tuossa tilassa tehneet lupauksia ja sitoumuksia "palvella Jumalaa" tai "elää myötätuntoisesti palvellen" ja niin edelleen, koska se on silloin niin selvää ja ilmeisen oikein.

Tässä kohdassa kokemuksemme ja kuvauksemme sivuavat toisiaan, halusitpa sitä tai et.

Ehdotan, että suhtaudumme kunnioittavasti toistemme kokemuksiin ja meitä täysin ylivoimaisesti korkeampaan jumaluuteen. Ehdotan, että jätämme vähemmälle joutavan kinaamisen oikeasta opista. Se on suvaitsevuutta – ei kuitenkaan yritys perustaa taas uutta kaikenkattavaa uskontoa. Tärkeintä on oikea mielen tila ja pyrkimys hyvään elämään. Sama se, millä sanoilla, uskomuksilla ja ulkoisilla tunnusmerkeillä toimimme, kunhan ydinasia on kohdallaan.

Nyt joudut miettimään, vetäydytkö eksklusivismin linnakkeeseen vai nöyrrytkö myöntämään aidosti käsittämättömäksi sen, mikä on meiltä salattu jo pelkän suuruutensa takia.
sana mies kirjoitti: «Ajatus Jumalan ystävyydestä voi joistakuista tuntua mahdottomalta, mutta Raamattu kehottaa: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä."»

Miten Jumalaa lähestytään? Mitä silloin tehdään?

Voisiko se olla sitä, että ollaan ystävällisiä ja myötätuntoisia muita kohtaan?
sama mies kirjoitti: «Ihmisen täytyy olla halukas tutkimaan myös Raamattua hengellisestä näkökulmasta, tai muuten hän ei koskaan ota TOTUUTTA VASTAAN.
Eiköhän tämä aloitus ole tässä»

Se tieteen todistus Raamatun paikkansapitävyydestä sitten taidettiin jättää omaan arvoonsa.

Mitä ihmettä tarkoittaa "hengellisestä näkökulmasta"? Minulle se on pelkkää sanahelinää.
ilmi-antaja kirjoitti: «Mitä järkeä siis Raamatun tarinoiden syntiinlankeemus kertomuksessa ylipäätään on? Ei yhtään mitään ja jo itse tarinanakin se on täysin idiottimainen sepustus ja epäloogisuudessaan alkeellinen.»

Sen loogisuus paranee, jos lakkaamme sanomasta sitä syntiinlankeemuskertomukseksi ja luemme sen ilman ennakkoasennetta.

Siinä ihan selvästi kerrotaan, että Jumala valehteli ihmiselle ja käärme kierona kaverina paljasti Jumalan salaisuuden.

Ja siinä myös kerrotaan, että tuo hyvän- ja pahantiedon puun vaikutus oli jotenkin Jumalan vaikutusvallan yläpuolella. Se toimi kuin junan vessa ja sen jälkeen Jumala tai oikeastaan jumalat olivat huolissaan siitä, että ihminen menee syömään seuraavaksi elämän puusta, joka antaa ikuisen elämän. Siksi ihmiset piti hätistää ulos paratiisista ja laittaa vartiointipalvelu hommiin, etteivät he tule takaisin.
sana mies antoi pari esimerkkiä siitä, että tiede on vahvistanut Raamatun paikkansa pitäväksi.

Ensin Jesaja 40:22

Tuossa tekstissä ei minun järkeni kyllä hoksaa mitään, mikä sulkisi pois käsityksen litteästä maasta. Siinä sanotaan vain, että Jumala on suuri ja asuu ylhäällä, sekä että taivas on kuin teltta tai harso.

Voidaanko taivasta verrata telttaan tai harsoon, se on kai makuasia. Siinä ei kuitenkaan ole mitään, mikä ei olisi helppoa sanoa ihan ilman sen kummempaa tiedettäkin.

Sitten Job 26:7

Minkäpä päällä maa olisi ellei tyhjyyden. On kaksi loogista vaihtoehtoa: kuvitellaan äärettömyyksiin alas ylettyvä maankamara tai sitten ajatellaan sen loppuvan jossain. Jälkimmäisestä seuraa, että maa on tyhjyyden päällä. Nuo ovat aika helppoja ja tavallisia yksityisajattelijoiden ajatuksia.

Melko laiha oli tämän kalastuksen saalis.
vastoin sääntöjä kirjoitti: «Palstan säännöt kieltävät jokapäiväisen jarinhotellin mainostamisen. Tämä ei ole hotellipalsta.»

Se on vain nimimerkki, hassu.

Nimimerkiksi voi laittaa vaikka Jumala tai Kansallis-Osake-Pankki tai Kaken kahvila. Ne voi jopa rekisteröidä, jos ovat vapaana.

Sheriffi ei tiettävästi oikeasti toimi majoitusalalla.
sana mies kirjoitti: «Myös tiede on todistanut monilta osin Raamatun paikkansapitäväksi, ne mitkä on pystytty todistamaan.»

Kun sanot että monilta osin, voit varmaan kertoa pari esimerkkiä.
sana mies kirjoitti: «Raamatun kirjoittajat ovat Jumalan Hengen johtamina kirjoittaneet Raamatun eli Jumalan sanan, se on 2000 luvulla edelleen Jumalan sanaa.»

Kysyin, mihin perustuu käsitys, että erityisesti Raamattu on Luojan ihmiskunnalle antama ohje- ja opaskirja.

Jos tiivistän antamasi vastauksen, se kuuluu näin: "Se on niin, koska minä sanon."

Löytyykö parempaa perustelua?
sana mies kirjoitti: «Raamattu on ihmiskunnalle annettu ohje- ja opaskirjaksi Luojaltamme.»

Mihin tuo käsitys perustuu? Siis miksi erityisesti ja nimenomaan Raamattu? Eivätkö kaikki kirjat ole Luojan antamia, jos Luoja on luonut kaiken?

Jos tarjoat perustelua raamatunjakeella, ymmärrät varmaan itsekin, että se on kehäpäätelmä.

Antamasi raamatunpaikka Jeremia 10:23 kuuluu näin 1992 käännöksessä:
"Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan eikä kukaan itse ohjaa askeleitaan."

Mitä tarkoittaa tuollaisen lauseen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen? Eihän siinä anneta mitään noudatettavaa neuvoa tai ohjetta.

Minusta näyttää kovasti siltä, että Raamattu on löyhä kokoelma kirjoituksia, joilla on jonkinlainen yhteinen konteksti, mutta ei mitään varsinaista yhteistä ydinsanomaa.

Esimerkiksi tuo Jeremian kirja on Israelin kansan sisäinen juttu, joka liittyy kansan kovaan kohtaloon: Jerusalemin temppelin tuhoon ja pakkosiirtolaisuuteen, syihin ja seurauksiin ja tulevaisuuden visioihin. Siinä ei ole mielestäni yhtään mitään sanomaa tämän päivän ihmiselle, vaan tuollaiset tulkinnat ovat täysin hatusta ravistettuja.
adv. juuret kirjoitti: «Adventus on katolista kirkkolatinaa pimeältä keskiajalta.»

Se on ihan tavallinen sana ja tavallista latinaa, miltä tahansa aikakaudelta, jona latinaa on käytetty.

Kun bussi tulee pysäkille, se on latinaksi adventus.
On tutkittu, että tuleminen yhteiskuntaan vieraasta tai poikkeavasta vähemmistökulttuurista herkässä kasvuiässä kuormittaa ihmisen mielenterveyttä. Maahanmuuttajilla on merkittävästi enemmän skitsofreniaa, bipolaarihäiriötä ja depressiota, kun muiden tekijöiden vaikutus on eliminoitu.

Syntyminen adventistiperheeseen ja sieltä käsin hakeutuminen kansalaiseksi, yhteiskunnan jäseneksi, se on täysin verrattavissa tuohon vierailta mailta tulemiseen.

Aivan erityisesti tuo kuormitus syntyy silloin, kun lapsi kasvaessaan ei pysty uskomaan vanhempiensa tarjoaman tunnustuksen mukaisesti. Niin voi käydä esimerkiksi sen takia, että lapsi sattuu olemaan riittävän älykäs.

Tässä merkityksessä vastaus avauksen kysymykseen on myöntävä.
Miksi kuvittelet, että olisin pyytämässä teoreettista tai akateemista tarkastelua? Minähän päinvastoin kysyin, mistä *käytännössä* on kysymys.

En missään tapauksessa rajaa tunteita ja kokemuksellisuutta tuon käytännöllisyyden ulkopuolelle. Pyydän käytännöllisyyttä lähinnä siksi, että sanotuilla asioilla olisi edes jokin jaettavissa oleva merkitys.

Kiitos joka tapauksessa ilmeisen rehellisestä, nöyrästä ja kysyjää kunnioittavasta vastauksesta.

Auringonlaskun hiljainen katselu ja sen kokemisen jakaminen on tavallaan hyvin käytännöllinen asia. Tiedämme, mitä sen tavoittaakseen pitää tehdä, vaikka onkin säävaraus ja mahdollisuus, että häiritsevät ajatukset tärvelevät kokemuksen.

Se avoimuus ja vapaus, jolla lähestyt tuota Jeesus-kokemusta ja pelastusta, johtaa väistämättä loogisesti hyvin suureen suvaitsevuuteen ja nöyryyteen. Uskovaisille niin tyypilliset harhaoppisyytökset ja jumalattomuusleimojen lyönti varisevat pois kuin nuo viimeiset pihakoivujen lehdet, jotka näkyvät tämän huoneen ikkunasta.

Noin lavea suhtautuminen jättää tilaa jopa sille, että aivan oikea kokemus ja jumalasuhde voi ilmentyä myös jossakin muussa uskonnossa kuin kristinuskossa. Ja mikä merkillisintä, se voi ilmetä kokonaan ilman mitään nimettävissä olevaa uskontoa tai sanottavissa olevaa uskontunnustusta.

Mistä nämä veitikat tällä palstalla sitten kinaavat? Opilliset pilkunhinkkaamiset ovat niin turhia, niin naurettavia. Varsinkin ne ovat sitä, kun ulkopuolinen tarkkailija näkee tilanteen hyvin vakuuttavasti sellaisena, että kaikki kinan osapuolet ovat väärässä – eikä vain väärässä, vaan kertakaikkisen hakoteillä ja kuutamolla.

Se, mikä minulle edelleen jäi epäselväksi, oli tuon Jeesus-nimen tärkeys. En löydä sille mitään perusteita enkä löydä mitään arvokasta, mihin se johtaisi. Nimi mikä nimi. Minulle Kaikkivaltiaan kohtaaminen on erittäin sanatonta. Se on todellisuus aivan omana itsenään, ilman mitään hölötyksiä ja kirjoitelmia. Ei ole tarpeen lisätä mitään, vaan vain riisua hälinä pois. Siellä se jokin on, ja on ollut koko ajan: ehdoton rakkaus, ilo ja turvallisuus. Tai oikeammin ei siellä, vaan täällä, tässä, niin lähellä, ettei sormella voi niin lähelle osoittaa.

Onko se sitten jotenkin väärä kokemus, jos siinä ei toteudu jokin uskontunnustuksen pykälä tai muu oikean opin ja elämän esiin siivilöinnissä käytty kriteeri? Pyydän olemaan tarkkana sen suhteen, että äsken löydetty suvaitsevuus ja nöyryys ei yhtäkkiä unohdu ja tee tilaa nurkkakuntaiselle tärkeilylle. Nöyrästi pyydän.

Tervetuloa todellisuuteen, joka on paljon ihmeellisempi kuin osaamme sanoa tai edes kuvitella! Miten se voisikaan koskaan olla paketoituna mihinkään kirjoitukseen? Ei elefantti mahdu sokerisirottimeen.
En jaksa lukea noita älyttömiä ja pitkästyttäviä jaarituksia.

Kerron muuten vain, että Raamatussa ei mainita masturbaatiota missään. Asiaa ei hyväksytä eikä paheksuta.

On monia asioita, joita ei mainita Raamatussa. Ei siellä ole mitään nenän kaivamisesta tai piereskelystäkään.

Masturbaation demonisointi on keksitty paljon myöhemmin kuin Raamattu on kirjoitettu. Väitteet terveydellisistä haitoista ovat sinänsä humpuukia, mutta tietenkin ihmistä stressaa, jos tekee sellaista, minkä uskoo olevan kiellettyä. Ja siitä voi tulla ikäviä seurauksia.

Jos joku nyt haluaa tähän vetää kertomuksen Onanista, kuitataan se jo etukäteen. Onanin synti oli ahneus. Hän ei halunnut siittää kuolleen veljensä leskelle perillistä, koska halusi itse koko perintöpotin. Ja se, mitä hän teki tarinan mukaan, on nimeltään keskeytetty yhdyntä eikä masturbaatio.
huolestuttu kirjoitti: «Olet varmasti väärässä sillä et kirjoittele niinkuin pyh.»

En vain jotenkin pysty siihen. Kotikasvatuksen ja persoonallisuuden yhdistelmä on tuottanut tämmöisen ylikohteliaisuuden.

Ja voihan olla, että minun viesteissäni "tervemenoa helvettiin" tai "olet paskanpuhuja" johtaisi moderointitoimiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/tid:5352+sort_name:"pyh!"?sort=created
pyh! kirjoitti: «Väärin laskettu.»

Niin, kyllähän tavoitteeseen päästään, jos oletetaan ihmisille muutama sata vuotta elinaikaa ja naisten hedelmällinen ikä ulotetaan vaikkapa 250 ikävuoteen.

Ja joka vuosi aina uusi mukula. Olisi se komeaa, kun olisi lapsia vaikkapa 230 ja lapsenlapsia 52900 kappaletta. Mutta tottahan tuon menneen ajan rappeutumattomat aivot tarjosivat mahdollisuuden muistaa kaikkien nimet ja syntymäpäivät.

Paholainen on sitten käynyt koukkuisilla sormillaan sotkemassa kaikki jäljet arkeologien harhauttamiseksi.

Kun usko on vahva, historia pystyy aivan mihin tahansa.
223 / 267
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt