Vapaa kuvaus

Aloituksia

273

Kommenttia

2386

  1. En nyt viitsi tehdä uutta avausta, joten vastaan tähän ketjuun. Ihminen alkoi luoda ja kehittää kulttuuria noin 50 000 vuotta sitten. Tämän syyksi on esitetty erilaisia tekijöitä mutaatioista, kehittyneestä kielestä, kypsennetystä ruoasta ja ilmastomuutoksista aina ulkopuolisen toimijaan jne.

    Uusi tutkimus lisää tähän testosteroni arvojen alenemisen noihin aikoihin, mikä teki ihmisistä yhteistyökykyisempiä hankalissa ympäristöolosuhteissa. Tutkijat päätyivät tähän vertailemalla nykyihmisen kalloja eri aikakausilta, ja kalloista oli selvästi havaittavissa esimerkiksi voimakkaiden kulmakaarien pienentyminen noihin aikoihin, mikä yleisesti indikoi testosteronin laskua.

    "The modern human behaviors of technological innovation, making art and rapid cultural exchange probably came at the same time that we developed a more cooperative temperament," said lead author Robert Cieri, a biology graduate student at the University of Utah who began this work as a senior at Duke University.

    The study, which is based on measurements of more than 1,400 ancient and modern skulls, makes the argument that human society advanced when people started being nicer to each other, which entails having a little less testosterone in action."

    Mielestäni tämä on hyvä lisä tietoisuuden evoluutiohypoteesiin. Itse uskoisin, että korkean tietoisuuden kehittyminen ihmisille on ollut hyvin moninaisten tekijöiden summa, jossa myös testosteronin väheneminen on ollut eräs tekijä
    .
    Testosteronin määrä saattaa hyvinkin olla jopa yksi selittävistä tekijöistä, miksi nykyihminen kykeni neandertaleja paremmin sopeutumaan ja tekemään laajempaa yhteistyötä.

    "If prehistoric people began living closer together and passing down new technologies, they'd have to be tolerant of each other," Cieri said. "The key to our success is the ability to cooperate and get along and learn from one another."

    http://phys.org/news/2014-08-society-bloomed-gentler-personalities-feminine.html
  2. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka ribosomi kokoaa itsensä. Tutkimuksessa selvisi, ettei proteiinin ja RNA:n muodostamat kompleksit olekaan staattisia vaan dynaamisia, ja ne muodostavat uusia sidoksia ja kiinnityskohtia seuraaville proteiineille biokemianlainalaisuuksia seuraten.

    "Using a "computational microscope," the team compared data from their FRET experiments with an all-atom simulation of the protein and RNA interaction. Their analysis revealed that the S4 protein and the 16S ribosomal RNA were a surprisingly "dynamic duo," Ha said. The protein constrained the RNA somewhat, but still allowed it to undulate and change its conformation"

    “The team found that the S4 protein tends to bind to the RNA when the RNA takes on an unusual conformation – one not seen in the fully assembled ribosome. This was a surprise, since scientists generally assume that ribosomal proteins lock RNA into its final, three-dimensional shape."

    "We found that the S4 and RNA complex is not static," Ha said. "It actually is dynamic and that dynamism is likely to allow binding of the next protein" in the sequence of ribosome assembly."

    "Once the S4 binds, it induces other conformational changes that allow the binding sites for other proteins to appear," he said. "So the binding site for the third protein doesn't appear until after the second protein is there."

    Kolmannessa tutkimuksessa tutkijat osoittivat, kuinka ribosomien ydin on samanlainen kaikella elämällä. Elämän monimutkaistuessa ribosomi kehittyy kerroksittain siten, etteivät aikaisemmat toiminnot vahingoitu, vaan uusi toiminnallinen kerros muodostuu vanhan toimivan päälle. Kääntämällä prosessin ajallisesti toiseen suuntaan, he onnistuivat mallintamalla selvittämään, minkälaisia ensimmäiset ribosomit ovat mahdollisesti olleet.

    "We have worked out on a fine level of detail how the ribosome originated and evolved."

    “In the new study, Williams and Research Scientist Anton Petrov compared three-dimensional structures of ribosomes from a variety of species of varying biological complexity, including humans, yeast, bacteria and archaea. The researchers found distinct fingerprints in the ribosomes where new structures were added to the ribosomal surface without altering the pre-existing core."

    "Additions to the ribosome cause insertion fingerprints. Much like a botanist can carve back twigs and branches on a tree to learn about its growth and age, Petrov and Williams show how segments were continually added to the ribosome without changing the underlying structure. The research team extrapolated the process backwards in time to generate models of simple, primordial ribosomes."

    "We learned some of the rules of the ribosome, that evolution can change the ribosome as long as it does not mess with its core," Williams said. "Evolution can add things on, but it can't change what was already there."

    Tuli taas niin pitkä avaus, etten aivan kaikkea tähän nyt jaksa laittaa, mutta voin jatkaa keskustelua epäselviksi jääneistä asioista. Aivan kaikkea ei toki ribosomeista tiedetä, mutta sen kehittyminen ja olemassaolo kuitenkaan näytä evoluutiolle mahdoton tehtävä olleen, kuten kreationistit esittävät.

    Kerrotaan vielä sekin, että synteettisiä ribosomin valmistuksessa ollaan jo pitkällä.

    "We can mimic nature and create ribosomes the way nature has evolved to do it, where all the processes are co-activated at the same time," said Jewett, who led the research along with Church. "Our approach is a one-pot synthesis scheme in which we toss genes encoding ribosomal RNA, natural ribosomal proteins, and additional enzymes of an E. coli cell together in a test tube, and this leads to the construction of a ribosome."

    http://phys.org/news/2014-06-evolution-life-revealed.html

    http://phys.org/news/2014-06-biologists-link-production-protein-factories.html#inlRlv

    http://phys.org/news/2014-02-advanced-techniques-yield-insights-ribosome.html#inlRlv

    http://phys.org/news/2013-06-mimicking-cells-ribosomes.html
  3. Ei Torppa ei, nuo eivät ole vertaisarvioituja tutkimuksia. Olen kirjoittanut lähes kaikista Williamsin sivuamista aiheista lähinnä elämän syntyä koskevissa kirjoituksissani. En jaksa tässä avauksessa ruotia noin pitkää kirjoitusta kokonaisuudessaan. Erittele joku aihe, jos haluat tarkemmin keskustella.

    "Esimerkkisi kahdentumisesta kertoo sen että ylimääräinen aines hylättiin koska sitä ei tarvittu kahdentumisen vuoksi mutta ei se ollut sen enempää roskaa kuin mikään muukaan kehdentumisessa syntynyt. Joten roska väitteesi joitaa roskakoriin!"

    Keksit omasta päästäsi täysin idioottimaisia väitteitä.

    "In summary, U. gibba genome architecture demonstrates that angiosperms can evolve diverse gene landscapes while overall genome size contracts, not only during expansions. Furthermore, in contrast to recent publications that highlight a crucial functional role of non-coding DNA in complex organisms such as animals24, the necessary genomic context required to make a flowering plant may not require substantial hidden regulators in the non-coding ‘dark matter’ of the genome."

    http://www.nature.com/nature/journal/v498/n7452/full/nature12132.html
  4. Sinun kanssasi on aivan turha keskustella niin kauan, jos et kykene esittämään tieteellisiä tutkimuksia väitteitesi tueksi. Ei se ole mikään todiste, että Carter tai kuka tahansa muu vain toteaa jonkin asian olevan tietyllä tavalla. Tarvitaan objektiivisia todisteita näille väitteille.

    Olen lukenut kirjoituksesi jo silloin kun se ilmestyi. Tietenkin eliö tarvitsee säätelystä ja muusta toiminnasta vastaavaa informaatiota koodaavien geenien lisäksi, eikä tätä kukaan kielläkään.

    Kysymys on siitä, että kun U. Gibba-kasvin genomi sekvensoitiin, niin havaittiin kolmeen kertaan tapahtunut kahdentuminen sen koko genomilla. Genomien kahdentuminen on yleistä kasveilla, kuten varmaankin tiedät, mutta tuo kasvi deletoi ylimääräisen toiston pois, eikä se vaikuta sen elinvoimaan ja monimutkaisuuteen. Jos kaikissa sekvenseissä olisi piilotettua metatietoa, niin tuo kasvi ei voisi olla elinvoimainen, koska se tuhoaa ylivoimaisesti suurimman osan pois. Etkö ymmärrä tätä?

    Ei ole mitään perusteita olettaa, että ihminen olisi jotenkin poikkeus tästä. Ihmisellä on suhteessa paljon säätely- ja muista toimminnoista vastaavia koodaamattomia sekvenssejä, mutta koko genomista ei havaita tällä hetkellä merkityksellisiä funktioita kuin tuolla 8,2 prosentilla.

    On jokseenkin huvittavaa, että syytät evolutionisteja vanhentuneista käsityksistä, kun esimerkiksi oman näkemykseni esittelyssä olen käyttänyt tässä avauksessa kahta tutkimusta, joista toinen ilmestyi reilu viikko sitten vertaisarviotuna ja toinen on alle vuoden ikäinen.