lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Voit sanoa kaverillesi, että noilla mitoilla voisit juuri ja juuri ratsastaa vielä shettikselläkin, joskin olet sellaiselle jo ylärajoilla. Normaali vahva suokki tuskin huomaa sinua selässään.
  2. Pystyt mainiosti, varsinkin jos poni on vähänkään vankempi rakenteeltaan ja normaalikuntoinen.
  3. Hei! Kerro vähän millaisen kepparin haluaisit niin katsotaan siltä pohjalta mitä voin tehdä. Sähköposti on [email protected]
  4. Kuulostaa kiimalta. Ei se takamuksen esittely ole automaattinen oire kissoilla. Meillä ainoat oireet olivat ovella kyttääminen ja äänekäs naukuminen joka jatkui yötä päivää lähes taukoamatta. Jotkut kissat tallaavat takajaloillaan, toiset alkavat raapia huonekaluja, osa alkaa merkkailla paikkoja tai - kuten sanoit - nostella takapäätään jne. Kiiman oireiden kirjo on suuri eivätkä läheskään kaikki esiinny samalla kissalla. Yksi oirehtii yhdellä tavalla, toinen toisella ja loput jollain muulla.

    Kiiman kesto on kissasta riippuen muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, mutta olen myös kuullut kissoista joilla kiima on kestänyt kuukaudenkin ja alkanut uudestaan jo muutaman viikon kuluttua.

    Jos kaipaat tarkempaa tietoa, sitä löytyy helposti googlaamalla "kissan kiima".

    Ellet suunnittele pennuttaa kissaasi, se kannattaa leikkauttaa heti kun kiima on ohi. Säästää hermoja huomattavasti.
  5. Itse varmaankin antaisin pari siivua aamulla, kun tarhassa kuitenkin on vapaa heinä, ja illalla kolme, koska yö on yleensä pitkä. Tai 3-3 jos olisi iso suokki.

    En tosin ole tuohon säilöheinään perehtynyt... En tiedä miten se mahdollisesti vaikuttaa kuivan heinän määrään tai päinvastoin.
  6. Yleensä kissanhiekkaa ei suositella laitettavaksi viemäriin juurikin tukkeutumisen riskin takia. Se on kuitenkin painavaa ja voi hyvinkin kerääntyä kasoiksi putkistoon ja tukkia ne, siitäkin huolimatta että perään laskettaisiin reilusti vettä. Voi olla, että joitakin hiekkoja voi viemäriinkin laittaa, mutta toisaalta kannattaako ottaa turhia riskejä. On helpompaa kerätä hiekat lattialta roskikseen kuin maksella laskuja putkimiehelle.

    Voithan kokeilla laittaa pari lusikallista (puhdasta) hiekkaa vaikka johonkin vesikannuun ja katsoa miten se vedessä käyttäytyy. Jos se liukenee veteen, sen voinee kaataa viemäriin, mutta jos se sakkautuu pohjalle, sen voisi olettaa tukkivan viemärin jos sitä jatkuvasti sinne lakaisee.
  7. 1. Olen, livenä aivan pikimustan ja harmaankimon.

    2. Kyllä, jos hevonen on rakenteeltaan kaunis. Erikoisemmat värit tuovat ulkomuodon paremmin esille.

    3. Ei

    4. Jos hevosia käytetään jalostuksesssa mielivaltaisesti jonkin tietyn värin saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi, niin kyllä. Mutta jos samalla pidetään huolta rodun terveydestä ja täysipäisyydestä, niin ei siinä sitten mitään vikaa ole. Jos väreihin ei kiinnitettäisi huomiota jalostuksessa, jotkut rodut, kuten palominot ja paint-hevoset (ovat molemmat sekä värejä että rotuja) jotka tunnetaan parhaiten väreistään, katoaisivat ajan mittaan sulautuessaan muiden hevosten massaan, jos väritystä ei pidettäisi yhtenä jalostusperusteena.

    5. Riippuu rodusta. Tuntuisi varmaan hiukkasen hassulta katsella pintoa suomenhevosta, ja toisaalta jos pintorotuinen hevonen olisi väriltään tavallinen raudikko, se ei eroaisi mitenkään muista saman värisistä hevosista. Mutta mm shetlanninponeissa esiintyy suunnilleen kaikkia mahdollisia värityksiä ja se kuuluu asiaan.

    6. Ei nyt tähän hätään.
  8. Monet hevoset ovat riehakkaita tultuaan uuteen paikkaan, rauhoittuvat sitten kun tottuvat tilanteeseen, ja alkavat sitten jossain vaiheessa kokeilla uuden omistajan taitoja ja päättäväisyyttä eli temppuilu alkaa uudestaan. Voi siis olla sitäkin. Ajankohta ainakin sopisi.

    Mutta toinen mahdollisuus mitä tulee mieleen, on se, että heppa ei saa tarpeeksi liikuntaa ja purkaa ylimääräistä energiaansa tuollaiseen innostuessaan jostakin, toisin sanoen tässä tapauksessa laukannnostosta, koska se tietää, että silloin saa mennä "lujaa".

    Omani teki aikoinaan täsmälleen samaa, aina maastossa, koska se ei ilmeisesti ollut koskaan saanut mennä todella lujaa edellisessä kodissaan (se osasi vain koottuja askellajeja), ja sen takia se riehaantui pukittelemaan aina kun sille antoi luvan mennä kovempaa. Jopa ravi sai sen usein loikkimaan, eikä sekään tyytynyt mihinkään pikkupukkeihin, vaan ne olivat ihan kunnon rodeohyppyjä. Tiedän siis tarkalleen mistä puhut. Ponini oli muuten myös 8v siihen aikaan. Ja minä yhdeksän...

    Ensimmäisenä jätimme kaikki väkirehut pois sen ruokinnasta. Sitten aloimme juoksuttaa sitä ennen ratsastusta, mutta sanoit, ettei sinulla ole ratsastuspaikkaa joten et taida voida juoksuttaakaan sitä missään?

    Ja sitten aloimme kerta kaikkiaan maastoilla enemmän. Jos se alkoi kuumentua liikaa, kävelimme kunnes se rauhoittui ja sitten lisäsimme taas vauhtia. Sillä lailla pääsimme melko nopeasti yhteisymmärrykseen ja rodeot taantuivat satunnaisiksi pikkupukeiksi joita emme lopultakaan katsoneet tarpeelliseksi kieltää.

    Pikaratkaisuna pukitteluun antaisin neuvon, että jos hevonen on sitä tyyppiä joka painaa päänsä alas juuri ennen kuin pukkia alkaa tulla, estä sen pään laskeminen alas, niin sen ei ole yhtä helppo pukitella. Pidät siis normaalin ohjasotteen samalla tuntumalla kuin tavallisesti, mutta kun hevonen painaa päänsä alas, nosta kätesi suoraan ylöspäin niin että hevonen nostaa päänsä. En tiedä kuinka paljon voimaa tähän tarvitset, se riippuu hevosesta, mutta varmaan tajusit idean. Voit käyttää yhtä tai kahta ohjaa, mikä tuntuu paremmalta. Yhdellä ohjalla ele on tehokkaampi, ainakin meillä oli. Pääasia on, että heppa ei saa päätään alas.

    Sitten kun se pää nousee normaalille korkeudelle, laske kädet takaisin alas tavalliseen asentoon ja pyydä uudestaan laukkaa. Jos pää painuu taas alas, nostat sen ylös ja hidastat rauhalliseen raviin ja taas uusi yritys. Meillä auttoi hyvin kunhan itse opittiin toimivin tekniikka.

    Tämä ei siis poista pukittelun syytä, joten kannattaa tosiaan lisätä liikuntaa ja vähentää väkirehun määrää tai jättää kokonaan pois ja katsoa mitä sitten tapahtuu. En usko että hevosesi harkitusti haluaa sinut selästään. Jos se tekisi sen ilkeyttään, se tuskin jäisi sinua odottelemaan. Minunkaan ponini ei koskaan karannut tiehensä lennettyäni sen selästä komeassa kaaressa, vaan pysähtyi heti ja odotti kunnes kapusin takasin satulaan. Se ei viskannut minua alas tahallaan, vaan tuntui pikemminkin siltä, että se ei ymmärtänyt, ettei ihminen pysy mukana moisessa menossa. Luulen, että sinulla on sama tilanne hevosesi kanssa. Joten opeta sille, että rauhallisessa menossa saa mennä kovaakin, mutta jos alkaa riehua, vauhti hidastuu.

    Jos olet tarpeeksi sitkeä, saat siitä vielä hienon hevosen jonka kanssa voit tehdä aivan mitä tahansa.
  9. Voitko vaikuttaa kotisi materiaaleihin? Monet keinokuidut (esim fleece) sähköistävät todella paljon, kun taas esim puuvilla ja yleensä luonnonkuidut yleensä eivät. Samoin villakankaat ja sen tapaiset ovat varma keino saada aikaan valokaaria kissan ja omien sormien välille. Materiaaleilla voi vaikuttaa paljon sormien salamointiin, joten kannattaa kiinnittää huomiota siihen mitä pukee päälleen. Tavallinen poolopaita ja farkut rätisevät paljon vähemmän kuin fleecehousut ja villapaita.

    Olen huomannut myös, että käsien rasvaaminen jollain kevyellä käsivoiteella auttaa jonkin verran. Tietysti on pidettävä huoli siitä ettei rasvaa kissaa sitä silittäessään, mutta käsivoide vähentää sähköisyyttä vielä imeydyttyäänkin.

    Myös kuiva ilma sähköistää. Jos pystyt jollain keinolla lisäämään kotisi ilmankosteutta, sekin voi auttaa. Ainakin meillä rätisee vähemmän jos huoneilma on kosteampaa.
  10. Muista myös hankkia poneille suolakivi sinne katokseen. Hevoset tarvitsevat sitä varsinkin kesäaikaan kun on kuuma ja ne hikoilevat. Siitäkin huolimatta, että pääsevät suojaan auringolta.
  11. Hups! Lähti viesti liian aikaisin.

    Teillä on sitten tuo hevostelu oikein koko perheen harrastus! Mulla ei ole sisaruksia, mutta äitini on harrastanut hevosia koko ikänsä, ja sitä kautta minäkin päädyin hevosharrastuksen pariin.

    Olin 13v kun muutimme maalle ja saimme hevosemme omaan talliin. Se on yksi toteutuneista unelmistani. Eihän meillä ole tilaa läheskään niin paljon kuin teillä, mutta kyllä siinä riittävästi on, emmekä jaksaisi kaksistaan isompaa tilaa hoitaakaan, varsinkaan kun minä olen työni takia niin paljon poissa kotoa.

    Saanko uteliaisuuttani kysyä, onko teillä siellä enemmänkin elikoita kuin tamma varsoineen? Tuli vain mieleen kun teillä sitä lääniä riittää, niin ei ainakaan tilanpuutteesta olisi kiinni.
  12. Maailma on pieni!
  13. Varmaankin Olli Lahtinen Ollin tallilta. Äiti oli aikoinaan saanut häneltä saman neuvon ja se kieltämättä toimii monessa tapauksessa.

    Kiemuraiset kulkureitit ovat myös hyviä kuten edelliset ovat sanoneet.
  14. Samaa mieltä edellisten kanssa. Älä anna ruokaa karsinaan ennen ratsastusta. Jos on täysihoitotalli ja heinät ovat karsinassa valmiina, ota ne pois ennen kuin tuot hevosen sisälle. Tai jos hoidat ruokinnan itse, laita sille heinät vasta ratsastuksen jälkeen. Turha härnätä hevosta laittamalla ruokaa tarjolle ellei se sitten kuitenkaan saa sitä syödä. Ei ole välttämättä muutenkaan hevoselle hyvästä syödä juuri ennen liikuntaa. Joillekin saattaa tulla maha kipeäksi ihan niin kuin ihmiselläkin. Jos se nyt nyppii ne rippeet mitä jää kun heinät otetaan pois karsinasta, niin se on okei, mutta enempää ei kannata antaa.

    Ja ellei heppa tule mukaan normaalisti ohjista vetämällä tai sitten nykäisemällä, napauta raipalla kuten muutkin sanoivat.
  15. Niinpä. Jos matka on liian pitkä tai keliolosuhteiden takia mahdoton kävellä tai pyöräillä, jäljelle jää mopo tms, tai jos on tarpeeksi lihava kukkaro, niin taksi. Jos mikään näistä ei käy etkä pääse kenenkään kyydilläkään, joudut jättämään hoitamisen väliin. Valitan.
  16. Muutama juttu tuosta tulee mieleen.

    Pentu olisi alusta asti yksin pitkää päivää. Se ei periaatteessa estä pentua ottamasta, mutta opettaminen sisäsiisteyteen voi olla hidasta, kun pentu joutuu pienenä tekemään tarpeitaan sisälle niin usein sillä välin kun olet töissä. Aikuinen koira kyllä pärjää, se osaa ja jaksaa pidätellä ja monet nukkuvat yksin ollessaan, mutta pennulla ei pidätyskykyä vielä ole joten sen on tehtävä tarpeensa useammin.

    Toinen asia on pennun ruokinta. Pienelle pennulle työpäivä plus matka-ajat on melkoinen aika olla syömättä. Joillakin voi pitää raksuja tarjolla, mutta jotkut ahmivat kaiken mitä on tarjolla, joten se ei välttämättä ole hyvä ratkaisu kaikille. Aikuinen koira pärjää mainiosti jos sen ruokkii ennen töihin lähtöä.

    Mietin myös, ettei välttämättä ole pennulle hyväksi, että se viedään uuteen kotiin missä ei ole sille mitään tuttua, ja jätetään vielä yksin koko päiväksi. Pentu olisi parempi opettaa yksinoloon vähitellen, tai seurauksena saattaa olla eroahdistusta, metelöintiä tai paikkojen tuhoamista - sen perusteella mitä olen muilta omistajilta kuullut. Aikuinen koira osaa osaa olla yksin, mutta jotkut alkavat silti metelöidä uudessa kodissa yksin jäätyään tai tuhota paikkoja.

    Meillä on aina ollut joku kotona koirien ollessa pentuja, joten noita ongelmia ei ole koskaan ollut. Ja kun opiskelin ja otin pennun, pääsin ruokatunnilla käymään kotona kun asuin melkein koulun vieressä, joten sen ei silloinkaan tarvinnut olla koko päivää sisällä yhteen menoon. Vajaa 5-kuisena aloin sitten jättää sitä koko koulupäivän ajaksi yksin, ja se ilmeisesti nukkui sen ajan.

    Vuorotyökään ei sinänsä ole este, koira sopeutuu siihen kyllä mainiosti.

    Mitä tulee aikuisiin koiriin, niin niiden joukossa on hyviä koiria joista omistaja luopuu esim ajanpuutteen tai allergian vuoksi, eli koira ei automaattisesti ole ongelmakoira vaikka siitä luovutaankin. Aikuisen koiran kanssa ei tarvitse kuluttaa aikaa sisäsiisteyden ja yksinolon opettamiseen ja ne osaavat perusasiat kuten hihnakäyttäytymisen (jos edellinen omistaja on vaivautunut koiraansa opettamaan), mutta toisaalta sen opettaminen omille tavoillesi saattaa olla hitaampaa jos se on ehtinyt oppia tapoja joista et pidä. Esim että edellinen omistaja on sallinut sen nukkua sängyssä ja sinä haluat sen nukkuvan lattialla omalla pedillään.

    Jos päätät koiran ottaa, yritä ajoittaa se niin että olisit jonkin aikaa, vaikka viikon verran (pennun kanssa mieluummin enemmän), kotona sen kanssa. Silloin ehditte tutustua toisiinne paremmin ennen kuin sinun on taas lähdettävä töihin.
  17. Ei shettikset kierrä tarhassa kehää sen enempää kuin muutkan hevoset. Mutta kurjien kelien varalta siinä katoksessa olisi kyllä hyvä olla enemmän seiniä kuin tuo yksi, niin ponit pääsevät suojaan tuulelta ja sateelta silloinkin kun se puhaltaa seinän suuntaisesti. Kyllähän ne pärjäävät kesäaikaan vaikka kokonaan ilman suojaa jos on pakko pärjätä, mutta varmasti ne olisivat tyytyväisempiä jos niillä olisi kolme seinää ja katto. Mutta hyvä kun väsäätte ollenkaan suojaa! Pisteet siitä teille!

    Laidun kuulostaa aika pieneltä kahdelle ponille koko kesäksi, siitäkin huolimatta, että puhutaan shetuista. Olisi hyvä, jos sitä voisi laajentaa.

    Vanha amme käy juomakipoksi, jos se on tarpeeksi matala, että ponit pystyvät siitä juomaan. Se täytyy myös muistaa pitää puhtaana, koska kesäisin niihin kertyy levää hyvin nopeasti. Varmistakaa siis, että pohjatulpan saa irti sitä varten, ja ettei se vuoda, ettei poneilta lopu vesi kesken päivää. Se olisi huono juttu helteillä.

    Liikuntapuolen luulisin olevan aika hyvä, joskin pituutesi on jo siinä ylärajoilla. Hieman isompi poni olisi kooltaan sopivampi sinulle, mutta jos välttämättä haluat shettiksillä ratsastaa, voit vielä tehdä niin.
  18. Eipä kestä! Tuosta on hyvä jatkaa! :)
  19. Onko komeron sitä osaa missä latikko on, mahdollista laajentaa sen verran että sinne mahtuisi isompikin laatikko? Se antaisi enemmän mahdollisuuksia etsiä sopivampaa lootaa kissan käyttöön. Ellei ole, niin oletko katsellut säilytyslaatikoita? Ei siis muutto- tai varastolaatikoita, vaan nimenomaan säilytyslaatikoita, muovísia? Tässä vähän aikaa sitten satuin muista syistä sellaisia googlesta etsimään kuvahaun kautta, ja niitä oli kyllä niin monen näköisiä, että luulisi sieltä jotakin sopivaa löytyvän. Kannattaa ainakin katsoa.
  20. Ole kärsivällinen. Olet ratsastanut vasta vähän aikaa joten ei ole ihme että hieman hirvittää. Hevonen on kuitenkin iso eläin ja ennen kuin siihen tottuu, laukka tuntuu kovalta vauhdilta ja liikkeeseen voi olla hankala mukautua.

    Yksityistunnit ovat aina hyvä vaihtoehto, joskin ne usein maksavat enemmän. Mutta silloin opettaja keskittyy ainoastaan yhteen ratsukkoon joten opetus on paljon tehokkaampaa ja opettajalla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia opettaa ratsastajaa yksilönä. Yksityistunneilla voi käyttää apuna myös liinatyöskentelyä, mikä voisi olla sinulle sopiva tapa harjoitella laukkaamista. Hevonen on kytkettynä, joten et olisi "yksin" samalla tavalla kuin ilman liinaa, ja silti tekisit laukannostot itse.

    Voisit myös pyytää pienempää heppaa tunneille, jos ratsastat isolla hevosella. Käsittääkseni opettajasi tietää että sinua pelottaa, joten luulisin hänen ymmärtävän jos kysyt pienempää ja mahdollisesti rauhallisempaa hevosta allesi. Tosin tuolla tasolla hevoset ovat lähes poikkeuksetta rauhallisia jo muutenkin, mutta ehkä siellä olisi joku vielä vähän rauhallisempi.
    21. 43 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt