twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Jos Pohjanmaasta tulisi autonominen ruotsinkielinen alue se ei toimisi muulla tavalla kuin että suomenkielisille täällä nykyään asuville annetaan vähemmistöasema. Samalla tavalla voisi muualla kaksikielisllä alueilla missä ruotsi on vähemmistönä antaa ruotsinkielisille vähemmistöaseman. Loput Suomesta paitsi Lappi on sitten yksikielinen. Tämä tarkoittaisi myös että autonomian tulisi antaa myös Raaseporille sekä inkoolle että Turunmaassa Paraisiliie että Kemiönsaarelle.

    Suomi voisi oikein hyvin koostua autonomisista alueista jotka itse päättävät omista asioistaan. Nämä alueet voisivat oikein hyvin olla uudet "kunnat". Suomessa olisi tällaisia jaettuina kielellisesti suomenkieliset, suomi-saame, suomi-ruotsi, ruotsi suomi. Näilläa alueilla päättäisivät sitten itse kileiopinnoistaan
  2. suomalainen mamu näköjään... iltalehden mukaan
  3. Valitettavasti väärässä olet.
    Upsalan postissa suomenkielinen nainen joka oli asunut Ruotsissa yli 30 vuotta, ja puhui täydellisesti ruotsia, haukkui Venäjästä tullut maahanmuuttaja ettei hän osannut palevella suomeksi vaan pelkästään ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.
    Kun oma tytär yritti rauhoittaa naista ja sanoi että mieshän tulee Venäjältä ja on Ruotsissa, niin vielä vaikeammaksi meni naiselle: "Voitko ajatella että tulee Ruotsiin Venäjältä eikä puhu suomea! Törkeä!"

    Tällaisia ihmisiä valitettavasti löytyy kaikkialta.
  4. Pietarsaaren valtuusto on päättänyt että rakennetaan suomenkielinen lukio yläasteen yhteyteen. Nyt kun pakon edessä (kielikoulun kiireellinen saneeraus) suomenkieliselle lukiolle on pakko löytää tiloja.
    Sivistyslautakunta on äänestänyt ja RKP ainoana puolueena kannatti suomalaiselle lukiolle omat tilat campusalueella.

    Mutta kun sitten ruvetaan samalla puhumaan että jos mutto saman katon alle toteutuu se on lopullinen ratkaisu myös lukion tulevaisuudesta niin päätös kuuluu tietenkin valtuustolle joka on tehnyt oman linjauksensa. Eihän lautakunta voi omilla päätöksillään mennä valtuustoa vastaan, demokratiassa kuuluu valtuustolle muutta tai pitää omista päätökistään kiinni.

    Ulkopuolisena tässä on huvittava ettei tätä keskustelua käyty kun suunniteltiin gymnasiumin lisärakennusta, vaan silloin kaikki olivat sitä mieltä että lukion paras paikka on suomenkielisen yläasteen vieressä. Jos rakennusvaiheessa olisi päätetty että nyt tulee kaksi lukiota saman katon alle niin tilat olisi suunniteltukin sen mukaan. Tämähän on rahan tuhlausta ettei otettu huomioon heti alusta sekä suomenkielisten opettajien juoksuttamista yläasteen ja lukion välillä (7 korttelia) jos heillä on opetusta molemmissa kouluissa. Campus-vaihtoehto olisi sentään suomenkielisestä yläasteesta naapurikorttelissa.

    Sijoittaminen campukseen antaisi lukiolle samalla sellaiset tilat että ratkaisu voisi olla lopullinen, mutta päätös lopullisesta sijannista siinä tapauksessa kuuluisi valtuustolle päättää.
  5. Tuohon voisi ehkä vielä lisätä että ottaa varmasti päähän sekin että tanskalaisen voittajan yksi sukuhaarasta tulee Suomesta ruotsinkielisestä perheestä joka sen lisäksi asui Itä-Suomessa. Hänen isoäitinsä isä Frans Henry Engström kuvasi myös Suomen enismmäisen pitkän elokuvan.
  6. Suomi ei uskalla allekirjoittaa kansainvälisen alkuasukaskielten sopimusta koska voisi huomata että saamelaisten asioita ei ole houidettu edes alaviivalle asti.
    Minusta on häpeällistä että me eurooppalaisena hyvinvointivalitona emme edes pysty noudattamaan sopimuksia jotka vähemmän rikkaat maat ovat jo kauan sitten allekirjoittaneet.
  7. "Aidosti ruotsinkielinen" - anna nyt sitten siihen määritelmä.

    Minä olen aidosti ruotsinkielien, se ei missään tapauksessa sulje pois etten osaisi kieliä. Veikkaan jopa enemmän kuin sinä. Jos ollakseen "aidosti" tarkoittaa että on täysin yksikielinen, niin harva ihminen nykymaailmassa on siis aito. Jopa te fennot väitätte että osaatte englantia - ettäkä siis ole aidosti suomenkielisiä enää.

    On ihan väärin että joku toinen kun ihmisellä kokee olevansa oikeus menee määrittämään mitä toinen ihminen "aidosti" on. MInä olen aidosti ruotsinkielinen, olen aidosti suomenruotsalainen olen aidosti Suomen kansalainen, olen aidosti nordisti ja aidosti eurooppalainen ... voisin jatkaa.
  8. Missä kohdassa valtion talousarviossa lukee "vähemmistöresurssi" ?

    Valtion talousarvio on meitä kaikkia varten sellaisella tavalla että pystymme kaikki omalla hyväskytyllä kielellämme hoitaa asioitamme kunnan ja valtion kanssa. Se on meidän kaikkien oikeus ja myös velvollisuus.
    Jos saamelaisia olisi kohdeltu paremmin niin niin monta eivät olsi menettäneet omaa kieltänsä sekä sen takia nyt oikeutensa olla virallisestikin saamelaisia. Ja kuitenkin kokevat olevansa saamelaisia.
  9. Oletpa huvittava taas.

    Me ruotsinkieliset eläämme täysin samojen työehtosopimusten alla kuten suomenkieliset. Me maksamma sama vero% kuten te maksatte. Suurimmalla osalla meistäkin ei ole perittyä rahaa ollenkaan vaan olemme täysin itse omalla työllämme ja lainoillamme hankkineet auton, asunnon. Mutta ehkä panostamme toisiin asioihin kuin suomenkieliset. ( en minä tiedä - koska en koe että poikkean millään muulla tavalla suomenkielisistä ystävistäni kuin kielellisesti)
    Tulonsiirrot tapahtuvat maan suomenkielisille alueille maan kaksikielisiltä. Mutta meillä ei ole Suomessa veroa joka perustuu kieleen ja joka kuuluu tietylle kieliryhmälle. Vaan yhdessä kannamme vastuun maastamme ja kansalaisistamme. Ja eteenkin maan veloista tällä hetkellä.
    Kun on esim. kaksi samantyyppistä ja suuruista firmaa samalla alueella, toinen missä suomenkieli on pääkieli ja toinen missä ruotsinkieli ja vakuutusyhtiö itse ihmettelee miksi onnettomuuskustannukset "ruotsinkielisessä" firmassa ovat pinemmät kuin suomenkielisessä (omin korvin kuullut tämän keskustelun erän vakuutusyhtiön tiloissa - ja se oli minullekin yllätys että näin on)- silloin on kyllä muusta kyse kuin syrjinnästä. Jos samalla alueella asuvia, samantuloisia ihmisiä sairastuvat suhteessa enemmän jos ovat suomenkielisiä ei silloinkaan ole kyse mistään syrjinnästä.
    Tai kuten äskettäin lehdistä luki ruotsinkielinen mies on kauemmin työelämässä kuin suomenkielinen (vaikka olisi samanyyppisestä työstä kyse), ruotsinkielinen mies elää kauemmin kuin suomenkielinen (vaikka heillä on sama sosio-taloustaustaa).
    Minusta meillä Suomessa olisi mahdollisuus todella tutkia miksi näin on, ja sitten nähdä millä tavalla voisimme maana otta hyödyn tästä, että kaikki voisivat paremmin sekä pysysivät työelämässä kauemmin, eikä tehdä tästä kieliriitaa.

    En tiedä onko minun työpaikallani paljon suomenkielisiä "tosikkoja", mutta työkaveri sanoi kerran Teillä näy aina olevan niin hauskaa yhdessä ja teette asiat yhdessä.

    Kansaniväliset tutkijat ovat todenneet että kielivähemmiställe tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne. Mutta ovat sanoneet että se johtuu tasavertaisesta koulutuksesta kielienemmistön kanssa, hyvästä sopeutumisesta ja kuuluvuudesta siihen yhteiskuntaan missä asuu sekä ratkaisevin on pienen kansan yhteisöllisyys.
  10. Och vad skiljer den svenska modellen från den finländska? I Sverige är det landstigen som sköter sjukvården i FInland är det kommunerna. Kommuner som nu blir för små för att klara av kostnaderna. Flyttar man över sjukvårdskostnaderna på landskapen hos oss så har man ju redan de stora enheterna man behöver och slipper slå samman kommunerna till stora odemokratiska konstruktioner. Det är väl det som skulle vara vinsten med det svenska systemet. Att den svenska sjukvården som sådan sedan inte fungerar så bra är en helt annan sak.
  11. Ni har haft precis samma möjlighet som vi att bilda era egna fonder och stiftelser. Det är inget olagligt i det.
    De där understöden som föreningarna får - visst går de vidare. De går till hyror, till löner, till arrangemang, till kurser och till föreningarnas verksamhet ja till och med för att ordna sådant som finskspråkiga får med skattemedel men som inte ges åt svenskspråkiga t.ex. SAMS.
  12. precis som sametinget är det
  13. Vet du strunta i dom där fennona. Dom är bara avundsjuka för att det går bra för Åland och också för Österbotten med låg arbetslöshet, lägre sjukvårdskostnader per capita, och att vi hela tiden lever med ett öga ut mot vad som sker i världen i övrigt
  14. Topelius gick också där
  15. inget bry sig om de har baksmälla
  16. Katos kun sinäkin hoksasit että joka vuosi tähän aikaan julkaistaan listoja ketkä ovat avustusta saaneet! Kuten huomaat niin rahat menee säätiöiden säännöissä kirjoitettuihin tarkoituksiin. - taitaa se sinulle olla uusir pettymys
  17. etkä ymmärrä miski se on niin huvittava meille. Yksinkertaisesti sen takia että fenno väittää niin itsevarmana että englanti kyllä osaa. Ei se niin huvittava olisi jos ette niin voimakkaasti korostaisitte miten hyvin puhutte ja ymmmärrätte englantia.
    Jokaisella jolle englanti ei ole äidinkieli kuulee että kieli on opittu niin myös meillä.
  18. Harvoin poliitikko puhuu noin huonosti. Ja vaikka puhuisikin niin minua se ei mitenkään haita. Sehän vaan osoittaa että on päässyt omista peloistaan irti ja vaikka tietää ettei aina menekään oikein niin puhuu. Sellainen ihminen oppii myös eniten. Siksi kunnioitan todella suuresti että uskaltaa. Minä suomenruotsalaisena en ollenkaan moiti jos suomenkielinen ei osa täydellisesti ruotsia vaan olen iloinen kun hän yrittää, niin miksi teidän on aina moitittava toisia jotka haluavat kokeilla ja katsoa pärjäävätkö oppimillaan.
    Useimmat pystyvätkin paljon enempään kuin itse luulevat. Sen olen niin usein huomannut.
  19. Mikä ihmeellisin käsitys sinulla!

    Sekä Norjassa että Ruotsissa ovat pyytäneet saameilta anteeksi tekemisiään. Suomessa sitä ei ole tehty koska ei vieläkään voi hyväksyä että meilläkin on menetelty väärin.
    Ja huomaa nyt että kirjoitan "meilläkin" - eli katson että meillä suomenruotsalaisina oli sama osuus siihen koska hiljaisina hyväksyimme mitä Lapissa tapahtui. Kun olisi ollut syytä sanoa että heilläkin on oikeutensa omaan kieleen. Ja kun kerran Suomessakin pyydettään anteeksi niin se on kyllä myös meidän puolestamme.
  20. Saamelaiset ovat itse sanoneet että he kokevat ettei suomenruotsalaisille tarvitse perustella miksi on tärkeä että on opetus omalla kielellä, että sairaanhoitoa saa omalla kielelään vaan me heti ymmärrämme mistä he puhuvat. Koska meillä on samanlaisia kokemuksia. Onko se sitten niin ihmeellistä?
    21. 76 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt